MAO:3/15

ASIAN TAUSTA

Imatran kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.2.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta katuvalaisinten ja valaisinvarsien hankinnasta.

Hankintayksikkö on 24.3.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut SLO Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikkö on 17.4.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut 24.3.2014 tekemäänsä hankintapäätöstä perusteiden osalta valiten edelleen SLO Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 406.350 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan se on tilannut hankintapäätöksen perusteella 2/3 hankinnan kohteena olleista valaisimista, yhteensä 1.800 kappaletta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa kokonaisuudessaan muutoksenhaun kohteena olevan hankintayksikön päätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus tehostaa edellä mainittua kieltoa uhkasakolla.

Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 40.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 6.000 euroa laillisine korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjousta katuvalaisimien ja valaisinvarsien hankinnasta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailun valinta- ja vertailuperuste on ollut halvin hinta. Tarjouspyynnössä on erikseen mainittu, että tarjous hylätään, mikäli se ei vastaa tarjouspyyntöä.

Tarjouspyynnön yhtenä vaatimuksena on ollut, että "Tarjottavalla valaisimella tulee olla puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaatti siitä, että valaisin on hyväksytty EU:n markkinoille".

Hankintayksikön 24.3.2014 julkaistun päätöksen mukaan tarjouskilpailun on voittanut SLO Oy. SLO Oy:n tarjous ei kuitenkaan ole sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaattia siitä, että valaisin on hyväksytty EU:n markkinoille eikä siten vastannut tarjouspyyntöä. Sen sijaan tarjous on sisältänyt valaisimen valmistajan itse allekirjoittaman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, jota ei voida pitää puolueettomana todistuksena vaatimustenmukaisuuden täyttymisestä.

Voittaneen tarjoajan katuvalaisin ei myöskään tuotteelta vaaditun korkeuden osalta täytä hankintayksikön tarjouspyynnössään esittämiä ehdottomia vähimmäisvaatimuksia, eikä vaatimusta siitä, että "liitäntälaiteyksikön vaihto onnistuu ilman työkaluja".

Valittaja itse on määräaikaan mennessä jättänyt tarjouksen vaaditulla tarjouslomakkeella ja muilla tarjouspyynnössä vaadituilla liitteillä ja selvityksillä, mukaan lukien edellä mainittu sertifikaatti.

Hankintayksikkö on valittajan tekemän oikaisupyynnön johdosta oikaissut 24.3.2014 tekemäänsä päätöstä. Oikaisupäätöksessään hankintayksikkö on todennut, että tarjousten käsittelyssä on tapahtunut virhe. Oikaisupäätöksen jälkeen hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille tarjouksien täydennyspyynnön ja sittemmin 17.4.2014 tehnyt uuden päätöksen, jossa se on edelleen valinnut voittajaksi SLO Oy:n tarjouksen, vaikka SLO Oy ei edelleenkään ollut toimittanut hankintayksikölle vaadittua sertifikaattia.

Valittaja katsoo, että hankintapäätös syrjii sekä niitä valaisimia, joilla on vaadittu sertifikaatti, mutta myös niitä, joilla sitä ei ole. Mikäli olisi ollut ennakkoon tiedossa, että hankintayksikkö hyväksyy hankinnassa myös sellaisia katuvalaisimia, joilla ei ole vaadittua sertifikaattia, olisi monella tarjoajalla ollut mahdollisuus tarjota mahdollisesti edullisempia katuvalaisimia. Ne katuvalaisimet, joilla ei ole puolueetonta sertifikaattia, eivät välttämättä ole sähkö- ja käyttöturvallisia.

Tuotesertifikaatin merkitys on suuri, koska sillä pystytään luotettavasti todistamaan, että myytävälle tuotteelle on tehty niin sanottu puolueeton tyyppihyväksyntä, jolloin voidaan varmuudella todeta, että tuote täyttää tuotteelta vaaditut vaatimukset Euroopassa. Lisäksi tuotesertifikaatti toimii eräänlaisena "vakuutuksena" valaisinvalmistajaa kohtaan. Jos tuote jostain syystä aiheuttaisi jonkin tyyppisen onnettomuuden tai tapaturman, pystyy valaisinvalmistaja sertifikaatin avulla näyttämään toteen, että tuotteella on Euroopassa tuotteelta vaaditut tuotehyväksynnät ja että tuotteelle on tehty vaadittavat tuotetestaukset.

Vastine

Vaatimukset

Imatran kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.800 euroa laillisine korkoineen.

Perusteet

Imatran kaupunki on toiminut kilpailutuksen kaikissa vaiheissa hankintalain säännösten mukaisesti ja sen menettelyt ovat olleet hankintalain edellyttämällä tavoin tasapuolisia ja syrjimättömiä.

Hankintayksikkö on saanut voittaneelta tarjoajalta SLO Oy:ltä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, sekä lisäksi valaisimen toimittajalta lausuman, joka koskee puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaattia.

Euroopan komission linjauksen mukaan sertifiointia ei tarvita EU:n alueella toimivilta valaisimien valmistajilta. Tarjouspyynnössä ollut sanamuoto koskien kyseistä sertifikaattia ei siten ole ollut sanamuodoltaan täysin onnistunut. Alan toimijoille tarjouspyynnön ilmaisussa ei kuitenkaan ole ollut tulkinnanvaraisuutta, vaan kyseisen ilmauksen tarkoituksena on selvästi ollut edellyttää, että tarjottu valaisin on hyväksytty EU-markkinoille.

Hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailussa yhtäläisesti huomioon tarjoajan toimittaman sertifikaatin tai EU-alueella tuotetun valaisimen vaatimuksenmukaisuustodistuksen. Näin ollen valittajan vaatimus muiden tarjousten hylkäämisestä sertifikaatin puuttumisen vuoksi on täysin perusteeton.

Voittanut valaisin on lisäksi korkeudeltaan ja huollettavuudeltaan valaisimille asetettujen vaatimusten mukainen. Voittaneen valaisimen valaisinkuoren korkeus nousee vaaditun 200 millimetrin yli 210 millimetriin ainoastaan pienenä yksityiskohtana kiinnitysosan juuressa. Minimikriteeri korkeuden osalta koskee tarjouspyynnön mukaisesti vain valaisinta (valaisinosaa), eikä kiinnitysosan mitalla ole vaikutusta asian arviointiin. Lisäksi voittanut valaisin on huollettavissa ilman työkaluja.

Kuultavan lausunto

Kuultava SLO Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan hakemuksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut 3.500 euroa laillisine korkoineen.

Kuultava katsoo, että valittajan väitteet ovat virheellisiä ja perusteettomia.

Hankintalain 46 §:n sekä kyseisen lainkohdan esitöiden mukaan tarjoajalla on mahdollisuus osoittaa tarjoamansa tavaran vaatimuksenmukaisuus muullakin tavalla, kuin hankintayksikön määrittelemällä standardilla tai teknisellä määrittelyllä. Hankintayksikkö ei siten saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen mukainen tavara ei ole hankintayksikön viittaaman teknisen määrittelyn mukainen, jos tarjoaja tarjouksessaan osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamansa tavaran täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset.

Hankintayksikkö on halunnut tarjouspyynnössä esittämällään vaatimuksella puolueettoman tahon antamasta sertifiointitodistuksesta varmistua siitä, että valaisin on hyväksytty Euroopan unionin markkinoille.

Kuultava on toimittanut tarjouksensa liitteenä vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, josta ilmenee, että sen tarjoamat tuotteet ovat CE-merkittyjä, eli EU-lainsäädännön mukaisia ja mahdollistavat tuotteiden vapaan liikkuvuuden EU:n markkinoilla. Kuultava on siten riittävässä määrin osoittanut, että sen tarjoamat valaisimet on hyväksytty Euroopan unionin markkinoille.

Kuultavan tuotteiden 5 %:n ylitys asetetusta maksimikorkeudesta ei ole omiaan vaikuttamaan millään tavoin tuotteiden toimivuuteen, valaisimien uudistukseen tai hankintaan. Myös hankintayksikkö on katsonut ylityksen vähämerkitykselliseksi ja hyväksynyt valaisimet mukaan tarjouskilpailuun.

Valittajan väittämän vastaisesti kuultavan tarjoamien valaisimien liitäntälaiteyksikkö voidaan vaihtaa ilman työkaluja. Valaisimissa liitäntälaitelevy ja heijastin on kiinnitetty helposti käsin avattavilla siipimuttereilla, ja syöttöjohto kytketään pikaliittimeen. Liitäntälaitteen huolto voidaan siten tehdä ilman työkaluja tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.

Vastaselitys

Tarjouspyynnössä ollut vaatimus puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaatista on ollut ehdoton vähimmäisvaatimus. Kyseinen vaatimus ei ole ollut tulkinnanvarainen. Koska hankintayksikkö on hyväksynyt kilpailutukseen tarjouksia, jotka eivät ole sisältäneet kyseistä sertifikaattia, ei hankintayksikön päätös vastaa tuotteen teknisiltä vaatimuksilta tarjouspyynnössä lueteltuja ehdottomia vaatimuksia.

Vaikka valmistajan oma vaatimustenmukaisuustodistus on sinänsä riittävä siihen, että tuotetta saa myydä EU:n alueella, ei tämä seikka kuitenkaan poista sitä, että hankintayksikkö on vaatinut nimenomaan puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaattia. On aina parempi, että tuotteella on niin sanottu puolueettoman sertifiointilaitoksen tuotehyväksyntä, jolloin myös kolmas osapuoli on testannut tuotteen ja todennut sen eurooppalaisten standardien mukaiseksi.

Hankintayksikkö on toiminut hankintalain vastaisesti kun se on tehnyt tilauksen kilpailutetuista katuvalaisimista heti hankintapäätöksen julkaisemisen jälkeen noudattamatta EU-hankintoja koskevaa odotusaikaa.

Hankintayksikön viittaus asian kiireellisyyteen tulee tulkita teennäiseksi syyksi, ottaen huomioon, että moni kunta ja kaupunki ei ole vielä edes aloittanut katuvalaisimien vaihtoa energiatehokkaampiin ratkaisuihin.

Koska hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen, vaikka hankinnassa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa, tulee markkinaoikeuden määrätä hankintasopimuksen tehottomuusseuraamus ja tätä koskeva seuraamusmaksu.

Hyvitysmaksun osalta tulee ottaa huomioon, että vain kahteen tarjoukseen sisältyi hankintayksikön tarjouspyynnössä vaadittu sertifikaatti. Molemmat näistä koskivat valittajan valmistamia katuvalaisimia. Näin ollen, vaikka hankintalain mukaisessa hankintamenettelyssä voittavaksi tarjoukseksi olisikin julistettu Onninen Oy:n tarjoama katuvalaisin, niin myös valittaja kärsii taloudellista haittaa, joka on merkittävästi suurempi kuin nyt esitetty 40.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 44 §:ssä säädetään, että hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Sanotun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittelemiseen ja tarjousten valintaan.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 46 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp. s. 90 ja 91) on todettu, että sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Esitöissä on myös todettu, että hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Hankintamenettelyn arviointi

Hankinnassa on ollut kysymys avoimella menettelyllä toteutetusta katuvalaisinten ja valaisinvarsien hankinnasta.

Tarjouspyynnön kohdan "Tarjouksessa huomioitavat hankintaan liittyvät vaatimukset" -otsikon alla on vaadittu, että "Tarjottavalla valaisimella tulee olla puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaatti siitä, että valaisin on hyväksytty EU:n markkinoille".

Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt sellaisia tarjouksia, joiden osalta vaatimus puolueettoman sertifiointilaitoksen antamasta sertifikaatista ei täyty.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnössä ollut vaatimus puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaatista ole vastoin tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ja että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut asettaa kyseisen vaatimuksen. Vaatimus on myös ollut riittävän täsmällinen. Voittanut tarjoaja on valaisimien vähimmäisvaatimuksia määrittelevässä liitteessä ilmoittanut, että sen tarjoamalla valaisimella on vaaditunlainen sertifikaatti rastittamalla kyseisen kohdan "kyllä" -vaihtoehdon. Lähtökohtaisesti hankintayksikön on tullut luottaa kyseiseen ilmoitukseen.

Tarjouksen liitteenä ei kuitenkaan ole ollut kyseistä sertifikaattia, vaan liitteenä on ollut tarjotun valaisimen vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka allekirjoittaja on itse valaisimen valmistaja. Voittanut tarjoaja on lisäksi hankintayksikön toteuttaman selvityspyynnön yhteydessä ilmoittanut, ettei sillä ole vaadittua sertifikaattia. Asiassa on siten tullut selväksi, ettei voittaneella tarjoajalla ole ollut vaaditunlaista sertifikaattia.

Asiassa tulee siten arvioida, onko puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaatti sellainen vaatimus, jonka puuttumisen johdosta hankintayksikön olisi tullut hylätä tarjous.

Hankintamenettelyssä pääsääntönä on, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous on hylättävä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin sallittu vähäiset puutteet, jos näillä ei ole ollut tosiasiallista vaikutusta tarjousten vertailtavuuteen tai tarjoajien syrjimättömään kohteluun.

Markkinaoikeus katsoo, ettei puolueettoman sertifiointilaitoksen antaman sertifikaatin puuttumista voida pitää sellaisena vähäisenä puutteena, jolla ei ole voinut olla tosiasiallista vaikutusta tarjousten vertailtavuuteen tai tarjoajien syrjimättömään kohteluun. On myös selvää, ettei valaisinvalmistajan oma vakuutus vastaa puolueettoman sertifiointilaitoksen sertifikaattia, vaikka tällainen vakuutus tuotteen saattamiseksi EU:n markkinoille sinänsä olisikin riittävä.

Hyväksyessään tarjousvertailuun tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset, on hankintayksikön toiminta merkinnyt syrjivää kohtelua paitsi muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien osalta myös niiden mahdollisten tarjoajien osalta, jotka ovat luottaneet siihen, että hankintayksikkö noudattaa tarjouspyynnön ehtoja ja ovat siksi voineet jättäytyä tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöksen kumoaminen osittain

Hankintayksikkö on ilmoittanut tilanneensa hankintapäätöksen nojalla voittaneelta tarjoajalta 1.800 kappaletta valaisimia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on näin toimien jo ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen ja että sopimus hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä on näiltä osin olemassa. Muilta osin sopimuksen syntyminen on jäänyt osoittamatta.

Muiden kuin jo tilattujen 1.800 valaisimen osalta hankintayksikön virheelliseen menettelyyn voidaan siten puuttua hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyillä reaalikeinoilla. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan näiltä osin hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Imatran kaupunki aikoo edelleen toteuttaa nyt kysymyksessä olevia katuvalaisimia ja valaisinvarsia koskevan hankinnan muiden kuin jo tilattujen yli 1.800 kappaleen osalta julkisena hankintana nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen tulee tehdä uusi tarjousvertailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Hyvitysmaksun määrääminen

Hankintalain 95 §:n mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Kuten edellä on mainittu, markkinaoikeus katsoo, että sopimus on syntynyt ja se on laitettu täytäntöön 1.800 valaisimen osalta, joten edellytykset hyvitysmaksun määräämiselle ovat olemassa.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp, s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi mahdolliselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi hylännyt kaikki tarjouspyyntöä edellä mainitulla tavalla vastaamattomat tarjoukset tarjouspyyntöä vastaamattomina. Tällaisessa tapauksessa alimman hinnan perusteella voittavaksi tarjoukseksi olisi tullut Onninen Oy:n tarjous. Valittajalla ei näin ollen olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä.

Tehottomuusseuraamus ja seuraamusmaksu

Tehottomuusseuraamuksesta säädetään hankintalain 96 §:ssä, jonka 1 momentin 3 kohdan mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, jos hankintayksikkö on tehnyt 90 §:n vastaisesti hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Hankintalain 96 §:n 4 momentin mukaan tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita.

Aiemmin todetun mukaisesti hankintayksikkö on tilannut voittaneelta tarjoajalta 1.800 valaisinta. Ottaen huomioon, että sopimus on jo laitettu täytäntöön ja että tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintalain 96 § 4 momentissa tarkoitettu tehottomuusseuraamus tule kyseeseen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää vaatimuksen tehottomuusseuraamuksen määräämisestä.

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksun määräämisestä säädetään hankintalain 98 §:ssä, jonka 1 momentin 3 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 90 § vastaisesti, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Hankintalain 90 §:n 1 momentin mukaisesti hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa on ollut noudatettava odotusaikaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tilaamalla valaisimia ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on siten katsottava tehneen hankintalain 90 §:n vastaisesti hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintayksikkö voidaan näin ollen määrätä maksamaan valtiolle seuraamusmaksu.

Hankintalain 98 §:n 5 momentin mukaan pykälässä tarkoitettua seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouskilpailusta. Ottaen huomioon hankintayksikön virheiden laadun ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvon ja sen, että hankinta on osittain pantu täytäntöön, markkinaoikeus harkitsee seuraamusmaksun määräksi 20.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Imatran kaupungin 17.4.2014 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee yli 1.800 valaisinta. Markkinaoikeus kieltää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella mainituilta osin tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla. Lisäksi markkinaoikeus määrää Imatran kaupungin maksamaan valtiolle seuraamusmaksun 20.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Imatran kaupungin korvaamaan Strihl Scandinavia AB:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Imatran kaupungin ja SLO Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Teija Kotro.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2.8.2017 taltionumero 3748.