MAO:411/15

ASIAN TAUSTA

Turun kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) hankinta ja logistiikkakeskus on ilmoittanut 15.9.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 25.9.2014 sekä 1.10.2014 julkaistuilla korjausilmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavasta elintarvikkeiden hankinnasta ajalle 1.1.2015–31.12.2016 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2017–31.12.2018.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen hankinta- ja logistiikkajohtaja on 28.10.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 73 muun ohella tuoteryhmän 3 liha ja lihavalmisteet osalta valinnut HKScan Finland Oy:n tarjouksen ja hylännyt Atria Suomi Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 25.000.000–30.000.000 euroa, josta tuoteryhmän 3 ennakoitu osuus vuodessa on noin 1.300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu tuoteryhmän 3 osalta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Atria Suomi Oy on vaatinut tuoteryhmän 3 osalta, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 160.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään enimmillään kuukauden kuluttua ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.570 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti hylännyt valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjoushinnat on tullut ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneellä hintaliitteellä. Hankintayksikkö on tehnyt hankintamenettelyn kuluessa kaksi korjausilmoitusta. Tieto ensimmäisestä korjausilmoituksesta 24.9.2014 on tullut valittajalle sähköpostitse hankintayksikön käyttämän Tarjouspalvelu-toimittajaportaalin kautta. Valittajalla on ollut perusteltu syy olettaa, että muutkin mahdolliset ilmoitukset tulevat sille tiedoksi sähköpostitse. Valittaja ei kuitenkaan ole saanut toimittajaportaalista ilmoitusta 1.10.2014 korjausilmoituksesta, eikä siten ole voinut huomioida muutettua hintaliitettä tarjouksessaan.

Hankintayksikön on valittajan tarjouksen perusteella tullut ymmärtää, että aikaisemman hintaliitteen käyttämisessä on ollut kyse teknisestä ja hankintayksikön virheestä johtuvasta tarjouksen muotoa koskevasta erehdyksestä. Hankintayksikkö olisi ollut velvollinen saattamaan tarjoukset vertailukelpoisiksi pyytämällä valittajaa täsmentämään tarjoustaan. Menettely ei olisi antanut mahdollisuutta parantaa tarjousta, eikä muutoinkaan olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouksessa ei ole esitetty riittävää kuvausta naudanlihatuotannon vastuullisen toimintatavan järjestelmästä tarjouspyynnön liitteen 2 laatuvaatimuksessa 5.6 edellytetyllä tavalla.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen vastuullisuusliitteen kohdassa 3 on kuvattu, miten voittanut tarjoaja itse huolehtii eläinten hyvinvoinnista, mutta ei, minkälaisen ulkopuolisen tahon valvontajärjestelmään piiriin sen naudanlihatuotanto kuuluu.

Voittaneen tarjoajan tarjoamat tuotteet eivät myöskään tosiasiassa ole täyttäneet laatuvaatimusta. Tuotteen numero 7958 alkuperämaa on Viro ja tuotteen 7296 joko Suomi, Ruotsi, Puola, Hollanti, Saksa tai Irlanti. Mainituissa maissa ei Suomea lukuun ottamatta ole riippumattoman tahon tekemää vastuullisen toimintavavan seurantajärjestelmää.

Lisäksi voittaneen tarjoajan ilmoittamat kypsien lihojen nestemäärät ovat olleet virheelliset. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tuotteiden numerot 7958, 7296 ja 7616 nestemäärien olevan kuumennuksen jälkeen keskenään samat, mikä ei ole mahdollista. Nestepitoisuus riippuu esimerkiksi raaka aineen ominaisuuksista. Valittaja on mitannut voittaneen tarjoajan tuotteiden nestepitoisuudet, jotka ovat poikenneet toisistaan. Hankintayksikkö on ollut tietoinen nestepitoisuuksien välttämättömistä eroista, ja sen on täytynyt ymmärtää, etteivät voittaneen tarjoajan ilmoittamat pitoisuudet ole voineet pitää paikkansa.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.535 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on hylätty tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjoukseen oli liitetty väärä hintaliite eikä tarjousta olisi voitu vertailla ilman uuden liitteen pyytämistä. Liitteen tiedot ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun, ja niiden muuttaminen olisi antanut valittajalle mahdollisuuden korjata tarjoustaan, mikä olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä eikä virheellinen.

Valittaja on jättänyt tarjouksensa päivää ennen 1.10.2014 korjausilmoituksessa ilmoitettua tarjousten jättämisen määräaikaa. Alkuperäinen jättöaika on ollut aikaisemmin, joten valittajalla on täytynyt olla tieto korjausilmoituksesta. Automaattisen sähköposti ilmoituksen pois jäännissä on ollut kyse toimittajaportaalin ohjelmiston teknisestä ominaisuudesta. Mikäli tarjoaja ei ole kirjautunut korjausilmoituksen jälkeen palveluun, se ei ole enää saanut ilmoituksia. Tarjoaja olisi voinut tarkistaa toimittajaportaalin tai Hilma ilmoituskanavan ja havaita korjausilmoituksen. Hankintayksikkö ei ole tehnyt virhettä.

Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön laatuvaatimusliitteen kohdan 5.6 osalta ilmoittanut vaatimusten täyttyvän, minkä lisäksi se on toimittanut vastuullisuusliitteessä kuvauksen kyseisessä kohdassa mainitusta järjestelmästä tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen toimittamassaan lausunnossa käyttävänsä sertifioituja tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmää FSSC 22000, ISO 9001 laatujärjestelmää ja ISO 14001 ympäristöasioiden laatujärjestelmää. Omavalvontajärjestelmä on kaikilla tuotantolaitoksilla lakisääteisiä vaatimuksia laajempi. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat Suomessa elintarvikkeiden valmistusta.

Edellä mainitun voittaneen tarjoajan lausunnon mukaan tuotteen numero 7958 raaka-aine on virolaista, mutta tuote on valmistettu Suomessa, ja valmistus täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut 17.12.2014 päivätyssä hankintayksikölle toimittamassaan lisäselvityksessä, että tuotteen numero 7296 raaka-aine on kotimaista. Voittanut tarjoaja toimittaa kotimaisen lihan saatavuutta koskevissa poikkeustiloissa saksalaisen Quality scheme for food järjestelmän mukaisesti sertifioitua naudanlihaa Saksasta, ja liha täyttää tarjouspyynnön laatuvaatimukset.

Hintaliitteellä on pyydetty tarjoajaa ilmoittamaan kunkin lihatuotteen osalta nestemäärä kuumennuksen jälkeen. Voittaneen tarjoajan edellä mainitun lausunnon mukaan tuotteen käsittely ja kypsennysmenetelmä ovat sen liikesalaisuuksia, mutta se on toimittanut lausuntonsa liitteenä oman tarkistusmittauksensa tulokset. Nestepitoisuudet ja määrät vastaavat hintaliitteellä vaadittua. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön.

Kuultavan lausunto

HKScan Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.682 eurolla viivästyskorkoineen.

Toimittajaportaalista saatavan sähköpostiviestin vastaanottamisella ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä. Edes tilanteessa, jossa tarjouksen puutteellisuus ei koskisi vertailuun vaikuttavaa tekijää, hankintayksikkö ei olisi velvollinen täsmennyttämään puutteellista tarjousta.

HKScan Finland Oy on liittänyt tarjoukseensa vastuullisuusliitteen, josta on käynyt ilmi tarjouspyynnön liitteen 2 kohdan 5.6 vaatimusten täyttyminen. Vastuullinen tuotanto kattaa koko tuotantoketjun eläimen alkuperästä lopputuotteeseen saakka. Sen kaikilla tuotantolaitoksilla Suomessa on kansainvälisen FSSC 22000 -standardin mukaan sertifioitu tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä, ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä ja ISO 14001 sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Kaikilla tuotantolaitoksilla on lakisääteisiä vaatimuksia laajempi omavalvontajärjestelmä. Riippumaton taho toteuttaa siten HKScan Finland Oy:n tuotantoketjuun jatkuvaa järjestelmällistä seurantaa ja laadunvalvontaa. Elintarvikkeiden valmistusta valvovat Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset. Viranomaisten hyväksymä omavalvonta perustuu tuotteiden, raaka-aineiden ja valmistusprosessien riskinarviointeihin ja niiden perusteella tehtyihin hallintaohjelmiin.

Tuotteen numero 7958 raaka-aine on virolaista, mutta tuote on valmistettu Suomessa noudattaen edellä mainittuja toimintatapoja. Tuotanto täyttää siten asetetut vaatimukset vastuullisuusliitteessä ilmoitetun mukaisesti.

Valittajan väite kypsien lihojen nestemääristä on perusteeton. Nestepitoisuuden kannalta merkityksellisimmät tekijät liittyvät tuotteen käsittelyyn ja kypsennysmenetelmään, joissa on viime kädessä kyse valmistajan liikesalaisuuden piiriin kuuluvasta tiedosta. Tarkistusmittauksen perusteella HKScan Finland Oy:n tarjouksessaan ilmoittamat nestepitoisuudet ja määrät ovat olleet paikkansapitäviä.

Vastaselitys

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että muutokset tarjouspyyntöön julkaistaan toimittajaportaalissa viimeistään 24.9.2014. Valittajalla on ollut oikeus luottaa, ettei uusia muutoksia julkaista enää mainitun ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa toisesta hintaliitteen muutoksesta olisi tullut ilmoittaa sähköpostitse. Koska ilmoitusta ei ole tullut ja muutokset on ilmoitettu julkaistavan viimeistään tiettynä ajankohtana, valittaja on voinut luottaa siihen, että ainoa muutos on ollut tarjousten jättämiselle asetetun määräajan pidentäminen. Valittaja ei ole saanut tietoa liitteisiin tehdyistä uusista muutoksista edes silloin, kun se on käynyt jättämässä tarjouksensa.

Hankintayksikkö ei voi ottaa huomioon voittaneen tarjoajan jälkikäteen toimittamia selvityksiä, jotka eivät edes osoita tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Oma- tai viranomaisten yleisvalvonta ei täytä vaatimusta riippumattoman tahon seurannasta. Lisäksi vaatimus koskee eläinten kasvatusta, ei elintarvikkeiden valmistusta.

Tuotteeseen numero 7958 liittyen voittanut tarjoaja ei ole esittänyt selvitystä eläinten kasvatuksen vastuullisen toimintatavan seurannasta Virossa. Tuotteen 7296 osalta voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut tuotteen alkuperämaata tai valvontajärjestelmää eikä esittänyt saksalaisen QS-järjestelmän kuvausta tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.

Voittaneen tarjoajan tuotetestaus ei ole koskenut kaikkia tuotteita, ja nestemäärät ovat poikenneet tarjouksessa ilmoitetuista. Joka tapauksessa tutkimustulokset eivät ole olleet hankintayksikön käytössä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa.

Toissijaisesti valittaja katsoo, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä lihatuotteen nestemäärän ilmoittamisen osalta eikä se ole tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, mitä mittausmenetelmää tulee käyttää, eikä kuinka suuresta erästä mittaus tulee tehdä. Tarjoajat eivät ole tarjouspyynnön perusteella voineet tietää, millä menetelmällä nestepitoisuudet on tullut mitata. Epäselvyys on vaikuttanut tarjousten vertailuun. Nestepitoisuuksien vaihtelut osoittavat, että tarjoajat ovat myös tulkinneet vaatimusta eri tavoin ja käyttäneet toisistaan poikkeavia mittausmenetelmiä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmiä, joissa se on esittänyt muun ohella seuraavaa. Alkuperäisessä hintaliitteessä tarjoajan on tullut ilmoittaa hinta ilman nestettä ja pakkauksen neste- tai marinadiprosenttimäärä. Kaava on laskenut pakkauksen hinnan nesteineen. Korjatussa liitteessä on pyydetty ilmoittamaan pakkauksen yksikköhinta ja pakkauksen neste- tai marinadiprosenttimäärä. Korjatun liitteen kaava on laskenut nesteen poistamisen jälkeen jäävän todellisen lihan määrän. Koska pyydetyt tiedot ovat eronneet toisistaan, hankintayksikkö ei olisi pystynyt siirtämään annettuja tietoja korjausilmoituksen liitteelle. Olisi kohtuutonta vaatia, että hankintayksikkö määrittelisi kaikissa hankinnoissa käytettävät vaadittujen tuotteiden ominaisuuksien mittausmenetelmät. Tuotantoprosessien erot eivät tee tiedosta vertailukelvottomia.

Valittaja on antanut lisäkirjelmiä, joissa se on esittänyt muun ohella seuraavaa. Valittaja on käyttänyt ensimmäistä korjattua hintaliitettä, jonka taulukon nettohintaa koskevassa sarakkeessa se on ilmoittanut yksikköhinnan nesteineen, koska hankintayksikkö oli laatinut taulukon kaavat siten, että sarakkeessa on kuulunut olla kyseinen tieto. Valittaja on täyttänyt liitteen niin, että se olisi looginen sen sisältämän laskentakaavan perusteella, mikä hankintayksikön on täytynyt ymmärtää. Joka tapauksessa hankintayksikön olisi tullut liittää valittajan ilmoittamat yksikköhinnat nesteineen sekä nesteen ja marinadin prosenttimäärät hintaliitteen viimeiseen versioon, jossa pyydetyt tiedot ovat käyneet ilmi valittajan käyttämästä liitteestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn kulku

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia elintarvikkeista. Tuoteryhmä 3 on koskenut lihaa ja lihavalmisteita. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen mukaan korjannut tarjouspyyntöasiakirjoja kahdesti hankintamenettelyn aikana. Ensimmäisellä korjausilmoituksella hankintayksikkö on muun ohella muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältynyttä hintaliitettä yhden pakkauskoon osalta ja jälkimmäisellä korjausilmoituksella nestepitoisuuden laskemista koskevan kaavan sekä pyydettyjen tietojen osalta ja jatkanut tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa. Tarjousten alkuperäinen jättöpäivä on ollut 7.10.2014 ja korjattu jättöpäivä 15.10.2014. Edellä mainittujen korjausilmoitusten julkaisemispäivämäärät Hilma ilmoituskanavalla ovat olleet 25.9.2014 ja 1.10.2014. Hilma-ilmoituskanavalla 25.9.2014 julkaistun korjauksen lähetyspäivämäärä on ollut 24.9.2014. Asiassa ei ole riitautettu sitä, etteikö kyseinen korjaus olisi ollut jo lähetyspäivänään saatavilla Tarjouspalvelu-toimittajaportaalissa.

Edelleen saadun selvityksen mukaan valittaja on käyttänyt tarjouksessaan ensimmäistä korjattua hintaliitettä ja jättänyt tarjouksensa 14.10.2014 Tarjouspalvelu-toimittajaportaalissa.

Tarjouspyynnössä on varattu tarjoajille tilaisuus esittää kysymyksiä tarjouspyynnöstä Tarjouspalvelu-toimittajaportaalin kautta. Siinä on ilmoitettu, että kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä mahdolliset tarkentavat muutokset tarjouspyyntöön julkaistaan kyseisessä portaalissa viimeistään 24.9.2014.

Tarjouspyyntö

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä lihatuotteen nestemäärän ilmoittamisen osalta, koska tarjouspyynnössä ei ole määritelty mittausmenetelmää.

Tarjouspyynnön hintaliitteen kaikissa versioissa tarjoajan on tullut muun ohella ilmoittaa kypsien lihojen pakkauksen nestemäärä prosentteina. Vastatessaan tarjouspyynnöstä esitettyihin kysymyksiin hankintayksikkö on ilmoittanut, että mainittu tieto ilmoitetaan kypsästä, kuumennetusta tuotteesta.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältynyt kohta kypsien lihojen nestemäärän ilmoittamisesta on ollut elintarvikealalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille annettuna riittävän selvä ja yksiselitteinen. Tarjouspyyntöä ei siten ole tältä osin pidettävä valittajan esittämin tavoin epäselvänä. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, ettei tarjouspyynnössä ole enemmälti määritelty nestemäärän mittausmenetelmää. Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen muotoilu tältä osin olisi ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on virheellisesti katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi, koska väärän hintaliitteen käyttäminen on johtunut hankintayksiköstä ja vaaditut tiedot ovat käyneet ilmi myös valittajan hintaliitteestä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tällaisen tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta niiden vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnössä olevista epäselvyyksistä tai muutoin hankintayksikön vastuulle katsottavista seikoista. Menettely ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Kuten edellä aiemmin on todettu, tarjouspyynnön mukaan mahdolliset tarkentavat muutokset tarjouspyyntöön on ilmoitettu julkaistavan viimeistään 24.9.2014 toimittajaportaalissa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että mainittua ajankohtaa olisi hankintamenettelyn kuluessa siirretty myöhemmäksi.

Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, onko valittajan tarjousta pidettävä väärän hintaliitteen vuoksi tarjouspyynnön vastaisena, merkitystä ei ole sillä, onko valittaja vastaanottanut toimittajaportaalista ilmoitusta tarjouspyyntöasiakirjojen muuttamisesta.

Koska valittaja on jättänyt tarjouksensa alkuperäisen tarjousten jättöajan 7.10.2014 umpeuduttua, mutta ennen jälkimmäisessä korjausilmoituksessa muutettua jättöaikaa 15.10.2014, valittajan on tosiasiallisesti täytynyt olla ainakin osin tietoinen myös jälkimmäisestä korjausilmoituksesta 1.10.2014, jolla on paitsi pidennetty tarjousten jättöaikaa myös korjattu hintaliitettä. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella valittajan tulisi katsoa olleen tietoinen myös hintaliitteeseen tehdyistä muutoksista.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittaja on nyt kyseessä olevissa olosuhteissa saattanut perustellusti saada sen käsityksen, ettei tarjouspyyntöä enää 24.9.2014 jälkeen muuteta. Tuona ajankohtana tarjouspyynnössä olleen hintaliitteen käyttämisen tarjouksessa ei siten ole katsottava aiheutuneen yksin valittajasta, vaan osittain myös hankintayksiköstä johtuvista syistä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältynyt hintaliite on ollut laskentataulukko, johon on merkitty ne sarakkeet ja solut, jotka tarjoajan on tullut täyttää. Sekä valittajan käyttämä että 1.10.2014 korjattu hintaliite ovat sisältäneet samat sarakkeet. Ensin mainitussa hintaliitteessä tarjoajan on tullut ilmoittaa nettohinnat ilman nestettä ja viimeksi mainitussa yksikköhinnat. Lisäksi kummassakin hintaliitteessä tarjoajan on tullut ilmoittaa tuotteesta riippuen joko pakkauksen nesteprosentti tai marinadin prosenttiosuus. Laskentataulukkoon on valmiiksi syötetty kaavoja. Hankintayksikkö on jälkimmäisessä korjauksessa muuttanut hintaliitteessä ilmoitettavia tietoja sekä niissä käytettyjä kaavoja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on arvioitavissa, että korjaus on tehty alkuperäisten kaavojen virheellisyyden vuoksi. Valittaja on tarjouksessaan käyttänyt 24.9.2014 korjattua hintaliitettä, ja ilmoittanut tiedot siten, että lopputulos olisi looginen. Se on siis periaatteessa täyttänyt hintaliitteen vastoin siinä esitettyjä ohjeita, mutta siten, että sen ilmoittamat luvut ovat muodostaneet loogisen kokonaisuuden.

Hankintayksikön tekemä muutos on ollut erilainen kuin tapa, jolla valittaja on esittänyt omat tietonsa. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole kuitenkaan käynyt ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, ettei hankintayksikkö olisi voinut laskea valittajan tarjouksessaan käyttämän hintaliitteen tietojen perusteella korjatulla hintaliitteellä tarvittavia tietoja tai pyytää valittajaa täsmentämään tältä osin tarjoustaan ilman, että tämän olisi voitu katsoa merkinneen tarjouksen kiellettyä parantamista.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asian arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon se, että hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöä sen päivämäärän jälkeen, jonka on tarjouspyynnössä ilmoitettu olevan viimeinen päivä muutoksille. Lisäksi asiassa on otettava huomioon se, että valittaja on esittänyt uskottavan selvityksen siitä, että hankintayksikkö olisi voinut laskea valittajan esittämien tietojen, taikka siltä täsmentämällä pyydettävien tietojen, perusteella vertailukelpoiset hinnat sille hintaliitteelle, jota tarjouksessa olisi tullut käyttää. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena väärän hintaliitteen vuoksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole sisältänyt riittävää kuvausta naudanlihatuotannon vastuullisen toimintatavan järjestelmästä eivätkä eräät tuotteet tosiasiassakaan ole täyttäneet laatuvaatimusta.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen laatuvaatimuksia koskevan asiakirjan naudanlihaa koskevassa kohdassa 5.6 on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Tuotannosta kaksi kolmas osaa kuuluu järjestelmällisen, riippumattoman tahon tekemän vastuullisen toimintatavan seurannan piiriin. Eläinten terveys ja hyvinvointi dokumentoidaan säännöllisesti. Tilojen ja järjestelmän toimintaa kehitetään tehtyjen havaintojen perusteella. Toimittaja liittää järjestelmän kuvauksen osaksi tarjousta"

Tarjoajan on tullut merkitä kyseiseen asiakirjaan rastilla, täyttyvätkö laatuvaatimukset vai eivät.

Voittanut tarjoaja on tarjousasiakirjoissaan ilmoittanut kohdan 5.6 laatuvaatimusten täyttyvän. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on muun ohella ollut 1.9.2014 päivätty vastuullisuusliite, jossa on kuvattu tarjoajan taloudellista ja sosiaalista vastuuta, eläinten hyvinvointia, ympäristöä, vastuullista ja läpinäkyvää toimitusketjua sekä sidosryhmäyhteistyötä ja viestintää.

Markkinaoikeus toteaa, että laatuvaatimusten kohta 5.6 on edellyttänyt tarjoajan liittävän tarjoukseensa kuvauksen järjestelmästä. Kyseisestä vaatimuskohdasta tai muualtakaan tarjouspyyntöasiakirjoista ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti käynyt ilmi, onko järjestelmällä kyseisessä yhteydessä tarkoitettu riippumattoman tahon seurantajärjestelmää vai tarjoajan vastuullisen toimintatavan järjestelmää. Vaatimuksen viimeisen virkkeen lisäksi termi "järjestelmä" on mainittu ainoastaan viimeistä edeltävässä virkkeessä, jonka mukaan tilojen ja järjestelmän toimintaa kehitetään tehtyjen havaintojen perusteella. Vaatimuksesta kokonaisuutena arvioiden on pääteltävissä, että havainnoilla on saatettu tarkoittaa ulkopuolisen tahon seurantaa, mikä puolestaan viittaisi siihen, että järjestelmän kuvauksen voi ymmärtää tarkoittavan tarjoajan omaa vastuullisen toimintatavan järjestelmää.

Markkinaoikeus toteaa myös, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältynyt vastuullisuusliite ole sisältänyt sellaista järjestelmän kuvausta, josta olisi käynyt ilmi, kuinka suuri osa tuotannosta kuuluu järjestelmällisen riippumattoman tahon tekemän vastuullisen toimintatavan seurannan piiriin. Kun kuitenkin otetaan huomioon, ettei laatuvaatimuskohdassa 5.6 tai muuallakaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ole yksiselitteisesti tarkennettu, mitä järjestelmällä on kyseisessä kohdassa nimenomaisesti tarkoitettu, markkinaoikeus katsoo, että hyvinkin erityyppisten järjestelmän kuvausten voidaan katsoa täyttävän asetetun vaatimuksen.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitettyä järjestelmän kuvausta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittaja on lisäksi esittänyt, etteivät voittaneen tarjoajan tuotteet numerot 7958 ja 7296 ole tosiasiassakaan täyttäneet laatuvaatimusta, koska niiden alkuperämaissa Suomea lukuun ottamatta ei ole ulkopuolisen riippumattoman tahon seurantajärjestelmää eikä toisaalta jälkimmäisen tuotteen osalta ole ilmoitettu alkuperämaata eikä esitetty saksalaisen QS-järjestelmän kuvausta.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteestä käy ilmi, että tuotteen numero 7958 alkuperämaa on Viro ja tuotteen numero 7296 EU (Suomi, Ruotsi, Puola, Hollanti, Saksa, Irlanti). Edellä laatuvaatimuksen kohdan 5.6 tulkinnanvaraisesta muotoilusta ja voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneestä vastuullisuusliitteestä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että voittaneen tarjoajan tarjousta olisi tältä osin pidettävä tarjouspyynnön vastaisena ottaen huomioon sekin, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseessä olevan kohdan vaatimusten täyttyvän. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksiköllä olisi ollut perusteltu aihe epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen oikeellisuutta.

Valittaja on vielä esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan antanut kolmen tuotteen osalta virheellistä tietoa nestemääristä. Voittanut tarjoaja on tarjouksensa hintaliitteellä tarjonnut naudan kuutioita tai suikaleita koskeviin positioihin 6-8 tuotteita 7958, 7296 ja 7616, joiden pakkausten nesteprosenteiksi se on ilmoittanut kunkin tuotteen osalta 18.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksiköllä olisi voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella ollut syytä epäillä tarjouksen tietojen paikkansapitävyyttä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan tuoteryhmän 3 liha ja lihavalmisteet osalta hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Turun kaupunki aikoo edelleen toteuttaa tuoteryhmän 3 liha ja lihavalmisteet hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valittaja on voittanut asian osittain. Kuultava on voittanut asian siltä osin kuin se on lausunut asiassa valittajan esittämistä kuultavan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta koskevista seikoista.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Lisäksi asiassa olisi kohtuutonta, mikäli kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Lisäksi valittaja on velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen hankinta- ja logistiikkajohtajan 28.10.2014 tekemän hankintapäätöksen § 73 siltä osin kuin se koskee tuoteryhmää 3 liha ja lihavalmisteet. Markkinaoikeus kieltää Turun kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Atria Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Atria Suomi Oy:n korvaamaan HKScan Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.