MAO:409/15

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.5.2014 julkaistulla EU hankintailmoituksella ja 17.6.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta aikuisten verensokerimittausliuskoja ja mittareita koskevasta tavarahankinnasta ajalle 1.1.2015–31.12.2016 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2017–31.12.2017.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on 13.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 117 valinnut Roche Diagnostics Oy:n ja Bayer Oy:n tarjoukset.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on 1.12.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 145 hylännyt Ekoweb Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 660.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä päätösnumero 408/15 (dnro 2014/844) ratkaissut Abbott Oy:n valituksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen 13.10.2014 tekemästä päätöksestä § 117.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Ekoweb Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan myös muiden lausunnonantajien oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, ettei valittajan tarjoama laite ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua ehdotonta vaatimusta siitä, että laite tunnistaa vahingoittuneen testiliuskan.

Valittaja on 20.10.2014 tehnyt hankintaoikaisuvaatimuksen ja pyytänyt kuvausta testausjärjestelyistä ja -tuloksista. Hankintayksikkö on 27.10.2014 toimittanut testien yhteenvedon. Yhteenvedon mukaan testauksessa liuskan elektrodipää on kostutettu vedellä, liuska on leikattu saksilla kahtia, elektrodipäähän on leikattu saksilla viilto, elektrodipäästä on leikattu saksilla kulma pois ja liuskan näytealuetta on kosketeltu märin käsin.

Tarjouspyynnössä ei ole kuvattu testijärjestelyä. Tarjoajien tiedossa ei ole ollut, millä kriteereillä käyttövarmuus selvitetään ja testiliuska hyväksytään tai hylätään tai kuinka monen kriteereistä tulee täyttyä. Yhdelläkään tarjoajalla kaikki testikohdat eivät ole antaneet vaadittua käyttövarmuutta.

Testijärjestelyn yhteys aikuisen diabeetikon arkeen on jäänyt epäselväksi. Testatut vauriot eivät voi syntyä vahingossa, vaan vaativat aktiivista tuhoamista. Testien mukaiset tilanteet eivät löydy Sosiaali ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen julkaisemasta Euroopan komission lääkinnällisten laitteiden vaaratilanteiden ilmoittamista koskevista ohjeista. Tuloksista ei myöskään ole käynyt ilmi, onko testiliuskan silpominen vaikuttanut niiden mittareiden tuloksiin, jotka ovat sallineet mitata askartelumodifioidulla liuskalla.

Lisäksi testitoimenpiteet ovat olleet kaikkien markkinoilla olevien verensokerimittareiden käyttöohjeiden vastaisia. Arkielämässä mahdollisista käyttövarmuuden riskeistä tyypillisesti kaikki mittarit, valittajan tarjoama mittari mukaan lukien, antavat virheilmoituksen.

Kun valittajan tarjoama liuska asetetaan mittariin, suoritetaan käyttövarmuustestit, kuten onko liuska käytetty tai ovatko entsyymi ja liuska toimintakykyisiä. Pelkkä muovin saksiminen ei vaikuta, mutta elektrodien, näyteaukon ja entsyymialueen saksiminen antaa virheilmoituksen. Testiliuskat toimivat joko normaalisti tai eivät lainkaan riippuen leikkauskohdasta ja sen suuruudesta. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty selvitystä liuskojen sisäisestä rakenteesta.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Potilasturvallisuuden vuoksi ehdoton vaatimus on ollut, että laite tunnistaa vahingoittuneen liuskan. Vaatimuksen täyttymisen arviointi on tehty yhdenvertaisesti ja tarjoajia syrjimättömästi.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle lisäselvityksen verensokerimittareiden liuskatestien tuloksista. Laitteet ja liuskat on pyydetty testattaviksi, jotta niiden käyttöominaisuuksiin ja suorituskykyyn on voitu perehtyä. Valittajan tarjous on suljettu tarjousvertailusta, koska mittari ei ole tunnistanut yhtään eri tavoilla vioitetuista liuskoista.

Hankintaoikaisuvaatimuksesta johtuen hankintayksikkö on tehnyt valittajan tarjoamalle liuskalle ja mittarille uuden testauksen. Testauksessa on käytetty vioitustapoina valittajan ohjeistuksessa mainittuja tapoja. Vahingoittuneen liuskan tunnistamisen lisäksi on testattu, mittaako laite näytteen. Kaikissa tehdyissä testauksissa laite on hyväksynyt mittaliuskan ja mitannut näytteen. Joissakin kohdissa mittaustulos on merkittävästi poikennut normaalitilanteen mittauksesta, mikä on myös ollut potilasturvallisuuden kannalta olennainen asia.

Kuultavien lausunnot

Roche Diagnostics Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 973,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on laatinut hankintaoikaisuvaatimuksen 20.10.2014. Valittajan voidaan katsoa saaneen hankintapäätöksestä tiedon jo tuolloin. Näin ollen valituksen määräpäivä on ollut 3.11.2014 ja markkinaoikeuteen 4.11.2014 saapunut valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta. Vaikka määräajat valituksen ja hankintaoikaisun tekemiselle ovat itsenäisiä, ne alkavat kulua samanaikaisesti samasta ajankohdasta lukien.

Suurin osa verensokerimittauslaitteista sisältää vioittuneen liuskan tunnistamisominaisuuden, näin myös valittajan tarjoama tuote. Kyseessä oleva pakottava vaatimus on asetettu hankintasäännösten mukaisesti, ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus on todennettu tasapuolisesti. Jos hankintayksikön menettelyssä kuitenkin katsottaisiin olevan virhe tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden arvioinnissa, olisi virhe tasapuolisimmin korjattavissa uuden tarjousvertailun tekemisellä ottamalla huomioon kaikkien niiden tarjoajien tarjoukset, joiden tuotteet oikein käytettyinä tarjousten mukaisesti tunnistavat vahingoittuneen testiliuskan. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajien antamiin tietoihin.

Bayer Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että valitus on toimitettu markkinaoikeuteen määräajassa. Valittaja on vastaanottanut oleellisesti puutteellisen hankintapäätöksen postitse 20.10.2014. Hankintaoikaisu ja tarkennuspyyntö on tehty samana päivänä. Hankintayksikkö on 27.10.2014 lähettänyt liuskatestausta koskevan vertailuraportin, jota ei ollut toimitettu hankintapäätöksen yhteydessä. Kyseinen raportti on ollut oleellinen osa hankintapäätöstä, koska vasta siinä on selvitetty tarkalleen, miten tarjoajien tuotteet on vertailtu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 51) on muun ohella todettu, että seitsemän päivän presumptiosäännökseen liittyvää näyttövelvollisuutta täsmennettäisiin siten, että se tarkoittaa vain näyttövelvollisuutta siitä, että tiedoksianto on tosiasiassa tapahtunut myöhemmin kuin seitsemän päivän kuluessa. Muutos selventäisi sitä, että tiedoksisaantiajankohta on laskennallisesti määräytyvä eikä perussoveltamistilanteessa ole syytä ryhtyä asiaa edes selvittämään. Näin ollen merkitystä ei ole myöskään asianosaisen itsensä esittämillä tiedoilla todellisesta tiedoksisaantiajankohdasta, jollei kysymys ole presumptiosäännöstä myöhemmästä tiedoksisaannista.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle 16.10.2014 postitse tiedoksi hankintapäätöksen, jonka liitteinä ovat olleet hankintaesitys, tarjousten vertailutaulukko sekä oikaisuohje ja valitusosoitus. Perustelut valittajan tarjouksen poissulkemiselle on ilmoitettu hankintaesityksessä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on sille 16.10.2014 toimitettujen hankintapäätösasiakirjojen perusteella saanut riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten. Valittajalla on siten mainittujen asiakirjojen perusteella ollut mahdollisuus arvioida, vaatiiko valittajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus on 29.11.2010 antamassaan vuosikirjaratkaisussa KHO:2010:77 muun ohella katsonut, että tavallisen tiedoksiannon on katsottava tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen sisältävän kirjeen lähettämisestä eikä hakijan itsensä ilmoituksella siitä, että hän on saanut päätöksen tiedoksi ennen kuin seitsemän päivää on kulunut siitä, kun päätös on lähetetty hänelle postitse tiedoksi, ole tiedoksisaannin ajankohdan arvioinnin kannalta merkitystä.

Edellä esitetty huomioon ottaen valittajan on nyt kyseessä olevassa tapauksessa katsottava saaneen postitse 16.10.2014 lähetetystä hankintapäätöksestä tiedon 23.10.20014. Hankintalain 87 §:ssä säädetty 14 päivän määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt 6.11.2014. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 4.11.2014, ja se on näin ollen tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä lain 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia aikuisten verensokerimittausliuskoista ja -mittareista. Valittaja on tarjonnut GlucoNavii NFC verensokerimittaria sekä testiliuskaa.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 60 prosentin ja laatu 40 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteereitä koskevassa kohdassa 6 on asetettu yhdeksi käyttövarmuuteen liittyväksi ehdottomaksi vaatimukseksi se, että verensokerimittari (jäljempänä ja tarjouspyynnössä laite) tunnistaa vahingoittuneen testiliuskan. Kyseisen vaatimuksen yhteydessä on minimivaatimussarakkeessa ollut merkintä "kyllä".

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen liitteenä olleen hankintaesityksen mukaan valittajan tarjous on suljettu pois tarjousten vertailusta, koska se ei ole täyttänyt edellä viitattua ehdotonta vaatimusta. Hankintaesityksen mukaan hankintayksikön laboratorion tekemän testauksen perusteella valittajan tarjoama laite ei ole tunnistanut viallista tai vaurioitunutta liuskaa, kun liuskan elektrodipää on kostutettu vedellä, liuska on leikattu saksilla kahtia, elektrodipäähän on leikattu saksilla viilto ja elektrodipäästä on leikattu saksilla kulma pois. Laitettaessa edellä mainituilla tavoilla vaurioitettu liuska laitteeseen, virheilmoitusta ei ole tullut, vaan laite on pyytänyt näytettä liuskalle. Markkinaoikeus toteaa edellä kuvattujen vioittamistilanteiden osalta, että ne ovat valittajan esittämän perusteella kaikki valittajan tarjoaman laitteen käyttöohjeiden vastaisia tilanteita. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty, että kyseiset tilanteet olisi valittu jollakin tietyllä perusteella, vaan ne ovat vaikuttaneet satunnaisesti valituilta vioittamistilanteilta.

Verensokerimittareiden liuskatestausta koskevassa asiakirjassa on testaustilanteiden kohdalla joko merkintä "tunnistaa liuskan, pyytää näytettä liuskalle", "ei tunnista liuskaa, ei käynnisty" tai "antaa error koodin E3". Valittajan liuskan osalta jokaisen testaustilanteen kohdalla on ensiksi mainittu merkintä. Asiassa esitetyn selvityksen ja asiayhteyden perusteella on pääteltävissä kyseisen merkinnän tarkoittaneen, että laite on tunnistanut liuskan, mutta ei ole tunnistanut sitä vahingoittuneeksi. Edelleen asiakirjasta on pääteltävissä, että Abbott Oy:n, Bayer Oy:n, Roche Diagnostics Oy:n ja valittajan liuskoista yhdenkään liuska ei ole kaikissa edellä mainituissa neljässä tilanteessa, eikä lisäksi kosketeltaessa liuskan näytealuetta märin käsin, tunnistanut vahingoittunutta liuskaa. Abbott Oy:n laite ei ole tunnistanut liuskaa vahingoittuneeksi kolmessa, Roche Diagnostics Oy:n laite neljässä ja Bayer Oy:n laite kahdessa tilanteessa. Valittajan tarjoama laite ei siis ole tunnistanut liuskaa vioittuneeksi yhdessäkään edellä mainituista viidestä tilanteesta. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että yksikään tarjottu laite ei ole tunnistanut kaikkia edellä kuvatulla tavalla vahingoitettuja liuskoja vioittuneiksi. Lisäksi yksikään laite ei tunnistanut liuskaa vioittuneeksi tilanteessa, jossa liuskan elektrodipää oli kostutettu vedellä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella laitteen kyky tunnistaa vahingoittunut testiliuska on ollut merkityksellinen seikka laitteen käyttövarmuutta arvioitaessa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on siten harkintavaltansa puitteissa sinänsä voinut määritellä ehdottomaksi vaatimukseksi sen, että laite tunnistaa vahingoittuneen testiliuskan.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole edellä mainitun vaatimuksen osalta edellytetty, että tarjoukseen olisi tullut liittää testaustuloksia, toisin kuin eräiden muiden ehdottomien vaatimusten osalta on ilmoitettu. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole tarkemmin määritelty, miten vaatimuksen täyttyminen arvioidaan. Tarjoajan on ainoastaan tullut tarjouslomakkeella vastata vaatimukseen "kyllä". Tarjousasiakirjoista käy ilmi, että kaikki tarjoajat ovat myös näin tehneet.

Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa hankintayksikkö on lisäksi halunnut arvioida vaatimuksen täyttymisen suorittamalla testejä valitsemissaan testaustilanteissa. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan tältä osin ole mainittu, eikä siitä ole ollut muutoinkaan pääteltävissä, että hankintayksikkö tulee suorittamaan kyseisiä testejä. Tarjouspyynnöstä ei myöskään ole käynyt ilmi, miten testaus tehdään tai millä perusteilla laitteen kyky tunnistaa vahingoittunut testiliuska arvioidaan. Hankintayksikön valitsema menettelytapa on siten ollut tarjoajien näkökulmasta jokseenkin yllättävä. Hankintayksikkö ei ole myöskään vaatinut, että vahingoittunut testiliuska tunnistetaan kaikissa tapauksissa, vaan edellä esitetyillä perusteilla vaikuttaa siltä, että hankintayksikölle on riittänyt, että tunnistaminen on tapahtunut jossakin edellä mainituista hankintayksikön valitsemista vioittamistilanteista.

Tarjouspyynnössä esitetyn käyttövarmuutta koskevan ehdottoman vaatimuksen tarkoituksena on katsottava olleen ennen muuta hankittavien laitteen ja liuskan moitteeton toiminta. Pelkästään se seikka, että valittajan laite ei ole antanut virheilmoitusta hankintayksikön valitsemissa normaalista käyttötilanteesta poikkeavissa testaustilanteissa, ei ole riittävä osoitus siitä, ettei valittajan laite olisi käyttövarmuudeltaan todellisessa käyttötilanteessa muiden tarjottujen laitteiden tasolla. Näin on erityisesti, kun otetaan huomioon, että yksikään muista laitteista ei ole antanut virheilmoitusta kaikissa vioittamistilanteissa, eikä yksikään virhetilanteista ole ollut sellainen, että kaikki muut laitteet olisivat antaneet virheilmoituksen.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettelytapa, jolla se on arvioinut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta nyt puheena olevan vaatimuksen osalta, ei ole ollut ennalta tarjoajien tiedossa eikä omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Tätä tulkintaa on omiaan tukemaan sekin, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö vaikuttaisi laitteita ja liuskoja testatessaan käyttäneen ainakin osaa tuotteista niiden käyttöohjeiden vastaisesti.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan esittämillään perusteilla valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa aikuisten verensokerimittausliuskojen ja mittareiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Valittajan vaatimus hankintayksikön velvoittamisesta korvaamaan lausunnonantajan oikeudenkäyntikulut hylätään. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja Roche Diagnostics Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen 13.10.2014 tekemän hankintapäätöksen § 117. Markkinaoikeus kieltää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän korvaamaan Ekoweb Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Roche Diagnostics Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Ekoweb Oy:n vaatimuksen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän velvoittamisesta korvaamaan Roche Diagnostics Oy:n oikeudenkäyntikulut.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.