MAO:443/15

ASIAN TAUSTA

Seinäjoen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.12.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta lääkkeiden koneellista annosjakelua koskevasta palveluhankinnasta 24 kuukauden pituiselle ajalle sekä mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.

Hankintayksikkö on julkaissut 3.12.2014 päivätyn tarjouspyynnön, jossa on pyydetty tarjouksia lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta. Tarjoukset on tullut jättää viimeistään 22.1.2015.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 200.000 euroa.

Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja on 10.2.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 6/2015 valinnut ainoan, eli Seinäjoen Ykkösapteekin tarjouksen.

Valittajat ovat 15.1.2015 tehneet tarjouspyynnön johdosta oikaisuvaatimuksen, jonka Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja on edellä mainittuun hankintapäätökseensä sisältyneellä hankintaoikaisu-päätöksellä hylännyt.

Hankintayksikkö on 25.3.2015 allekirjoittanut hankinnasta väliaikaisen palvelusopimuksen, joka on voimassa siihen saakka, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Seinäjoen 2. Keskus-Apteekki, Seinäjoen 3. Törnävän apteekki, Peräseinäjoen apteekki, Hyllykallion Apteekki ja Ylistaron Apteekki ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on edellyttänyt, että lääkkeiden annosjakelussa käytetään kertakäyttödosetteja. Kertakäyttödosettien valinta hankinnan kohteeksi on ollut syrjivää, koska myös annospusseilla päästään vähintään samaan lopputulokseen. Lääkkeiden annosjakelun toteuttamistavalla ei ole merkitystä, koska molemmilla tavoilla saadaan asiakkaille lääkkeet ja jakelu yhtä turvallisesti ja helposti.

Annospussi on käytössä maailmanlaajuisesti, kun taas kertakäyttödosetti on käytössä lähinnä vain Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa on kaksi yritystä, jotka valmistavat annospusseja ja joilla on kokemusta annospussijakelusta jo vuodesta 2002. Kertakäyttödosetteja valmistaa Suomessa vain yksi yritys, jonka toiminnalle on myönnetty lupa vasta kesäkuussa 2014. Kertakäyttödosettijakelun piirissä on vasta murto-osa asiakkaita. Annospussijakeluyksiköissä lääkkeiden jaon tarkastus ja mahdollisten virheiden jäljitys toteutetaan valokuvaamalla jokainen annospussi. Kertakäyttödoseteille tehdään vain silmämääräinen tarkistus.

Annospussijakelussa lääkkeiden jakaminen ja tarkastaminen on validoitu ja virheiden määrä on erittäin pieni. Myös annospusseista saatava kuvasto lisää lääkitysturvallisuutta. Annospusseissa on mahdollisuus 12 eri antokertaan vuorokaudessa, kun taas doseteissa vain neljään. Lisäksi samaan annospussiin voidaan pakata kahdeksan eri valmistetta kun kertakäyttödosettiin ei välttämättä mahdu näin montaa. Loppukäyttäjiltä saadun palautteen mukaan kertakäyttödosetti on sekä liian iso että hankala kuljettaa, käyttää ja säilyttää. Lisäksi huonokätisen asiakkaan on vaikea saada lääkkeet dosetista, koska annoskuplan avaaminen vaatii voimaa. Annospussi aukaistaan toiselta reunalta kevyesti repäisemällä. Annospussien pussimateriaalia on entisestään parannettu, joten pussi aukeaa helposti.

Jokainen suomalainen apteekki voi tarjota annospusseja sopimusvalmistuksena, kun taas kertakäyttödosetteja voi tarjota vain Salix-apteekkiohjelman omaava apteekki.

Myös varmuus saatavuudesta on annospusseilla huomattavasti parempi kuin kertakäyttödoseteilla. Valittajilla on osaaminen ja valmiudet annospussijakeluun, ja he ovat olleet valmiita toimittamaan annospusseja jo silloin, kun annosjakelun pilotti Seinäjoella alkoi, mutta tätä vaihtoehtoa hankintayksikkö ei ole edes harkinnut. Hankintayksikkö on pilotoinut vain kertakäyttödosetit. Pilotointi on alkanut 1.7.2014 ja se on suoritettu vain yhden apteekin eli Seinäjoen Ykkösapteekin toimesta.

Hankintayksikkö ei ole pystynyt esittämään perusteita sille, miksi se hyväksyy vain tarjoukset, joissa tarjotaan kertakäyttödosetteja. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt hyväkseen olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen kaupunki on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on myös vaatinut, että valittajat velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajista yksikään ei ole jättänyt hankintayksikölle tarjousta, eikä valittajia siten voida pitää asiassa asianosaisina. Valittajat eivät ole tuoneet esiin, etteivät ne olisi voineet tarjota pyydettyä tuotetta. Valittajat ja voittanut tarjoaja eivät itse valmista tarjoamiaan tuotteita, vaan ostavat tuotteet markkinoilta. Hankintayksikkö ei syyllisty syrjintään vain sen vuoksi, että valittajat haluavat tarjota eri tuotetta kuin millaista hankintayksikkö on pyytänyt tarjoamaan.

Valittajat eivät valituksessaan ole pystyneet näyttämään toteen sitä, että hankinnan kohde olisi määritelty syrjivästi. Lääkejakelu on Suomessa viranomaisten valvomaa ja luvanvaraista toimintaa, joten hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että lääkejakelun turvallisuus on riittävän korkea. Täten ei ole tarpeen verrata keskenään eri jakelumuotojen turvallisuutta.

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde tarvettaan vastaavaksi. Se, että valittajat eivät halua tarjota markkinoilla saatavissa olevaa ja tarjouspyynnön mukaista tuotetta, ei tee hankinnasta syrjivää. Annospussien ja kertakäyttödosettien käyttöön liittyy toiminnallisia eroavaisuuksia, jotka tekevät dosettijakelusta hankintayksikön tarpeisiin paremmin sopivan ja kokonaistaloudellisesti tehokkaamman.

Lääkkeiden dosettimuotoisessa jakelussa asiakas ja hoitaja näkevät kerralla koko viikon lääkkeet, jolloin asiakas pystyy seuraamaan, onko hän ottanut lääkettä vai ei, kun taas pusseissa kokonaiskuvan hahmottaminen lääkityksestä on hankalaa lääkkeiden ollessa rullalla pahvin sisässä. Kotihoidon kokeilussa pilottiasiakkaat ovat todenneet kertakäyttödosetit helppokäyttöisiksi, koska ne ovat jatkoa nyt käytössä oleviin kestodosetteihin, mikä on helpottanut asiakkaan omaksumista uuteen ja tukenut asiakkaan omatoimisuutta. Sen sijaan osalla asiakkaista on ollut vaikeuksia saada annospussit avattua. On myös otettava huomioon, että osalla asiakkaista lääkkeet pitää purkaa annospusseista kestodosetteihin, jolloin annospusseja käytettäessä jouduttaisiin tekemään tarpeetonta työtä tai hankkimaan avustava lisälaite.

Seinäjoen kaupunki on valmistellut hankinnan kohdetta vuodesta 2008 saakka yhdessä kaikkien Seinäjoen apteekkien edustajien kanssa. Valmisteluvaiheessa ei ole tuotu esiin, että dosetti hankinnan kohteena olisi syrjivä. Valmistelun merkittävänä tavoitteena on ollut kehittää kotisairaanhoitoon paremmin soveltuva tuote, jonka avulla saadaan lisättyä tehokkuutta.

Kertakäyttödosettien hankintaa voidaan pitää myös kustannustehokkaana, vaikka suurin merkitys onkin prosessin tehostumisella.

Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tiettyä tuotemerkkiä.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että ne ovat pyrkineet vaikuttamaan hankintaan kesken hankintaprosessin, jotta tarjoajia syrjivä menettely voitaisiin muuttaa syrjimättömäksi ja siten mahdollistettaisiin valittajien tarjousten jättäminen kyseiseen tarjouskilpailuun. Valittajat ovat esittäneet hankintayksikölle kysymyksen, käsittääkö hankinnan kohteen kuvauksessa mainittu koneellinen annosjakelu myös annospussit, ja jos ei, niin miksi ei. Lisäksi valittajat ovat tehneet oikaisupyynnön, jossa valittajat ovat pyrkineet kiinnittämään hankintayksikön huomion tarjouskilpailun syrjivyyteen. Valittajat ovat myös tehneet valituksen markkinaoikeuteen hankintayksikön syrjivän menettelyn korjaamiseksi ennen tarjousajan päättymistä. Näin ollen valittajat ovat tarjouskilpailun aikana hyvissä ajoin ennen tarjousten määräajan päättymistä pyrkineet vaikuttamaan hankintayksikön syrjivään kilpailutukseen. Valittajilla on asianosaisasema tässä hankinta-asiassa.

Mikäli hankintayksikön asettamat tekniset eritelmät rajoittavat kilpailua, tulee hankintayksikön pystyä perustelemaan, miksi hankinnan kohteelle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat hankinnan toteuttamisen kannalta perusteltuja ja ehdottomia. Hankintayksikkö ei ole tuonut esiin, miksi lääkkeiden annosjakelupalvelu tulee toteuttaa nimenomaan dosetteina ja miksi tarjoajat eivät voisi tarjota annospusseihin perustuvaa annosjakelupalvelua. Hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään laskelmia annospussien ja dosettien välisestä keskimääräisestä hintaerosta tai annosjakelun työvaiheista. Hankintayksikkö ei ole tuonut mitenkään esiin, miksi annospussien käyttö olisi lopulta tehottomampaa tai työläämpää kuin dosettien käyttö.

Valituksessa ei ole kysymys siitä, kannattaako dosetteja ylipäänsä käyttää lääkkeiden annosjakelussa, vaan siitä, miksi juuri dosetit ovat ainoita mahdollisia tuotteita juuri hankintayksikön tarpeisiin.

Mikäli hankintayksikkö katsoo, että dosettien käytössä on jotain sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat palvelun laadun arvioinnissa merkityksellisiä, olisi hankintayksikön pitänyt tuoda nämä tarjousten laadun vertailuun eikä vähimmäisvaatimuksiin.

Valittajilla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun, koska osallistuminen olisi edellyttänyt dosettien hankintaa tarjouskilpailun voittaneen Seinäjoen Ykkösapteekin apteekkarin osittain omistamalta yhtiöltä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimii. Kyseinen yhtiö on ylihinnoitellut valittajille tarjotut dosetit. Kyseisen yhtiön lisäksi kertakäyttöisiä dosetteja valmistaa Suomessa vain Yliopiston apteekki pelkästään omaan käyttöönsä. Tämän on myös hankintayksikkö tiennyt. Hankintayksikön asettamat vaatimukset ovat täten tosiasiallisesti rajoittaneet kilpailua.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Pykälän 2 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Hankintalain 85 §:ää koskevien esitöiden HE 190/2009 s. 59) mukaan tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2014:129 arvioinut sitä, millä edellytyksillä alalla toimiva yrittäjä voi tehdä valituksen, vaikka se ei ole antanut hankintamenettelyssä tarjousta. Mainitussa ratkaisussa todetulla tavalla muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Kyseisen ratkaisun mukaan tarjouspyynnön julkaiseminen on hankintalain 86 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, joka voi olla muutoksenhaun kohteena.

Nyt arvioitavana olevassa hankintamenettelyssä hankintayksikkö on julkaissut hankintaa koskevan hankintailmoituksen 6.12.2014 ja tarjouspyynnön 3.12.2014. Valittajat ovat markkinaoikeudelle 16.1.2015 tekemässään valituksessa esittäneet muun ohella, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut syrjiviä teknisiä eritelmiä. Valittajien mukaan ne eivät ole voineet tarjouspyynnön syrjivien vaatimusten vuoksi jättää tarjousta hankintamenettelyssä. Valitus on tehty ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä.

Asiassa on selvitetty, että valittajat ovat alalla toimivia yrityksiä. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, etteivät valittajat olisi tosiasiassa tavoittelemassa esillä olevaa hankintaa koskevaa sopimusta. Valittajien esittämät syyt olla antamatta tarjousta eivät ole myöskään olleet ilmeisen perusteettomia tai asiaan vaikuttamattomia. Tämän vuoksi valittajilta ei ole voinut muutoksenhakuoikeutensa säilyttämiseksi edellyttää, että ne olisivat tekemänsä valituksen jälkeen osallistuneet tarjouskilpailuun antamalla tarjouksen. Edellä lausutun perusteella valittajat ovat kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asianosaisia.

Koska valittajat ovat edellä todetulla tavalla hankintalaissa tarkoitettuja asianosaisia ja tarjouspyynnön julkaiseminen on ollut hankintalaissa tarkoitettu ratkaisu, johon voidaan hakea muutosta, on markkinaoikeuden tutkittava valitus.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksiköllä ollut oikeus määritellä hankinnan kohde tarjouspyynnössä ilmenevällä tavalla.

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä mainitun lain 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Asian arviointi

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankinnan kohde ja palvelun kuvaus" on kuvattu hankinnan kohteena olevaa palvelua muun ohella seuraavasti:

"Annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaeltuina kerta-annoksiksi dosettiin. Lääke-erä on asiakkaan kahden viikon lääkkeet. Asiakkaiden lääke-erät toimitetaan tilaajan ilmoittamiin toimipisteisiin. Toimitusvarmuuden tulee olla 100 %."

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen "Palvelukuvaus"-asiakirjan kohdassa 2.2 "Dosetteihin pakatut lääke-erät" on kuvattu tarkemmin vaadittujen dosettien ominaisuuksia seuraavasti:

"Dosetti sisältää asiakkaan viikon lääkkeet jaettuna kerta-annoksiin. Dosetti on vähintään toiselta puolen läpinäkyvä. Dosetissa tulee lukea asiakkaan koko nimi, henkilötunnus, päivämäärä, viikonpäivä, vuorokauden aika, kellonaika sekä ajanjakso jolle lääkkeet on jaettu.

Dosetissa tulee näkyä asiakkaan ajantasainen lääkekortti, josta ilmenee lääkkeiden nimet, vahvuus, määrät ja lääkkeiden ottoajankohta. Lisäksi dosetissa täytyy lukea mihin toimipisteeseen se toimitetaan.

Dosetista tulee pystyä irrottamaan tarvittaessa kerta-annos mukaan otettavaksi. Irrotetussa kerta-annoksessa tulee lukea viikonpäivä, vuorokaudenaika, kellonaika, päivämäärä jolle lääkkeet on jaettu sekä asiakkaan suku- ja etunimet."

Valittajat ovat esittäneet, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä siltä osin kuin lääkkeiden annosjakelussa on vaadittu nimenomaan dosettien käyttöä mahdollistamatta annospussien käyttämistä. Valittajat ovat niin ikään esittäneet, että hankinnassa on tosiasiassa rajoitettu kilpailua, sillä niillä ei ole ollut mahdollisuutta tarjota vastaavia tuotteita, koska vain voittaneen tarjoajan läheisyhtiö valmistaa niitä, eikä myy niitä valittajille kilpailukykyisillä hinnoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, millaisia ominaisuuksia se hankinnan kohteelta edellyttää. Hankintayksikön asettamaa vaatimusta ei välttämättä ole pidettävä syrjivänä siitä syystä, että alalla on Suomessa tai kansainvälisesti arvioituna vain yksi tai muutama vaatimuksen täyttämiseen kykenevä tarjoaja. Hankinnan kohdetta ei kuitenkaan saa määritellä mahdollisia toimittajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Hankintayksikkö on nyt kysymyksessä olevassa lääkkeiden annosjakelua koskevassa hankinnassa asettanut hankintaan sisältyville doseteille niiden toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyviä yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia ja todennut esitettyjen vaatimusten vastaavan tarvettaan. Hankintayksikkö on myös kertonut dosettien käyttöön liittyvän toiminnallisia ja taloudellisia etuja, joita ei ole saavutettavissa annospusseja käyttämällä.

Ottaen huomioon annospussien ja dosettien ominaisuuksiin ja käyttöön liittyvät erot, markkinaoikeus katsoo, ettei sillä seikalla, että lääkkeiden annosjakelu olisi voitu järjestää myös valittajien esittämällä tavalla annospusseja käyttäen, ole asiassa merkitystä. Niin ikään markkinaoikeus katsoo, että sillä seikalla, että ainoastaan voittaneen tarjoajan läheisyritys käytännössä tarjoaa kyseisiä tuotteita Suomessa, ei ole asiassa merkitystä, koska hankinta on perustunut kyseisten tuotteiden ominaisuuksiin ja koska asiassa ei ole esitetty, etteivätkö muutkin toimijat voisi tuoda markkinoille vastaavilla ominaisuuksilla varustettuja tuotteita.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käynyt ilmi seikkoja, jotka tukisivat näkemystä, että hankintayksikkö olisi määritellyt hankinnan kohteen valittajia syrjivästi tai siten, että hankittaville tuotteille asetetut vaatimukset rajoittaisivat perusteettomasti kilpailua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Seinäjoen 2. Keskus-Apteekin, Seinäjoen 3. Törnävän apteekin, Peräseinäjoen apteekin, Hyllykallion Apteekin ja Ylistaron apteekin yhteisvastuullisesti korvaamaan Seinäjoen kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Teija Kotro.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.