MAO:436/15

ASIAN TAUSTA

Ilmoituksen mukaan sopimuksen lopullinen arvonlisäveroton kokonaisarvo on 700.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Terveystalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan Mikkelin kaupungin suorahankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön suorittamaan kilpailutuksen hankintasäännösten mukaisesti. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön väite siitä, että vain Etelä-Savon Työterveys Oy on voinut teknisistä syistä toteuttaa kysymyksessä olevan suorahankinnan, ei pidä paikkaansa. Suomen Terveystalo Oy:llä on palveluksessaan yli sata työterveydenhuoltoon erikoistunutta lääkäriä, ja mikäli se olisi valittu asianmukaisesti järjestetyn kilpailutuksen voittajaksi, se olisi kyennyt siirtämään muista yksiköistä Mikkelin alueelle riittävän määrän puheena olevia lääkäreitä palvelemaan hankintayksikön työterveydenhuollossa. Ei myöskään ole totuudenmukaista, että Etelä-Savon Työterveys Oy on Mikkelin alueella ainoa toimija, joka voi toteuttaa hankinnan, vaan Suomen Terveystalo Oy:n palveluksessa Mikkelin alueella on enemmän terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuin Etelä-Savon Työterveys Oy:llä.

Myöskään toisin kuin hankintayksikkö on esittänyt, Etelä-Savon Työterveys Oy ei ole ainoa toimija, jonka palveluksessa lääkärit voivat erikoistua työterveyden erikoislääkäreiksi. Suomen Terveystalo Oy on jättänyt sanottua kouluttautumista koskevan hakemuksen.

Hankintayksikkö ei ole tuonut esiin seikkoja, jotka ilmentäisivät siitä riippumattomia ja ennalta arvaamattomia syitä kiireen aiheutumiselle. Palvelun aloittamisen aika 1.1.2015 on liittynyt Etelä-Savon työterveys -liikelaitoksen yhtiöittämiseen sanottuna ajankohtana. Liikelaitoksen jatkajana toimii Etelä-Savon Työterveys Oy. Kuntalain muutoksen seurauksena Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt jo 1.9.2014 liikelaitoksen yhtiöittämisestä, mistä hankintayksikön on täytynyt olla tietoinen. Hankintayksikkö on itse myöhästynyt hankinnan toteuttamisessa.

Mikkelin kaupunki ei ole käyttänyt hyväkseen hankintasäännöksissä tarkoitettuja olemassa olevia kilpailuolosuhteita, kun se on päättänyt olla kilpailuttamatta puheena olevan hankinnan. Lisäksi Mikkelin kaupunki on perusteettomasti suosinut Etelä-Savon Työterveys Oy:tä.

Vastine

Vaatimukset

Mikkelin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 1.800 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Julkisista hankinnoista annetun lain 27 §:n 2 kohdan mukaisena teknisenä syynä voi säännöksen esitöiden mukaan olla muun muassa hankinnan kohteen edellyttämä tietty käsityötaito, jota hankinnan toteuttaminen edellyttää. Käsillä olevassa asiassa suorahankinnan kohteena ovat työterveyshuollon palvelut ja erityisenä vaatimuksena työterveyteen erikoistuneet lääkärit.

Suorahankinnan teknisessä perusteessa ei tarvitse olla kysymys siitä, että tuotteelle tai ratkaisulle ei ole olemassa kilpailijaa ylipäänsä, vaan kyseeseen tulevat myös ne tilanteet, joissa kilpailijaa ei ole saatavissa jonain tiettynä hetkenä. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun kilpailijayrityksen resurssit ovat sidottuja toiseen hankkeeseen.

Suorahankinnan tekeminen on ollut perusteltua myös julkisista hankinnoista annetun lain 27 §:n 3 kohdan mukaisen hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Suomen Terveystalo Oy:llä, jolla sinällään on työterveyshuoltoon erikoistuneita lääkäreitä, tai muillakaan alan toimijoilla ei olisi ollut mahdollista irrottaa työterveyslääkäreitä tuottamaan kyseessä olevan hankinnan kiireellisen ja yllättävän hankintatarpeen. Mikkelin kaupunki ei ole myöskään olettanut, etteikö Mikkelin alueella olisi työterveyslääkäreitä, vaan kaupunki on lähtenyt siitä, että alueella tulee olla riittävästi työterveyslääkäreitä, ja vain Etelä-Savon Työterveys Oy:llä tämä vaatimus on täyttynyt.

Mikkelin kaupunki on riittävällä tasolla selvittänyt Mikkelin ja sen lähialueen työterveyshuollon tarjontaa ja palvelutuotannon toimipisteitä, ja siten se on voinut luottaa siihen, että kiireellisessä aikataulussa ei ole ollut saatavilla riittävää määrää työterveyshuollon lääkäreitä. Selvitys osoitti, että Mikkelin alueella ei ole muilla tarjoajilla kuin Etelä-Savon Työterveys Oy:llä toimipisteverkkoa valmiina, eikä riittävää määrää erikoislääkäreitä.

Suomen Terveystalo Oy:n väite siitä, että sillä on Mikkelin alueella enemmän terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuin Etelä-Savon Työterveys Oy:llä voi sinänsä pitää paikkansa, mutta nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on kysymys nimenomaisesti työterveyslääkäreistä eikä terveydenhuollon ammattilaisista yleensä.

Suomen Terveystalo Oy:n väitettä siitä, että se olisi tosiasiallisesti pystynyt siirtämään työterveyslääkäreitä muista yksiköistään lyhyellä varoitusajalla, ei voi pitää uskottavana.

Tehty sopimus on tarkoitettu tilapäiseksi. Pitkäaikainen kilpailutus nykytilanteessa ennen sote-uudistusta johtaisi tarpeettomiin Mikkelin kaupungin resurssien käyttöön, ja myös siksi tilapäinen hankintasopimus on hyödyksi hankintayksikölle.

Palvelut on tullut kyetä tarjoamaan 1.1.2015 alkaen ottaen huomioon niiden luonne ja pakottavuus. Palvelua ei ole voitu keskeyttää kilpailutusprosessin ajaksi edes väliaikaisesti vaarantamatta ihmisten terveyttä ja henkeä.

Kuten valituksessa on todettu, Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt 1.9.2014 kokouksessaan päätöksen liikelaitoksensa lakkauttamisesta. Mikkelin kaupunginhallitus on kuitenkin tehnyt vasta 28.10.2014 päätöksen yhtiön perustamisesta, ja yhtiö, jolla ei ole ollut toimivaa struktuuria ja henkilökuntaa vielä viime vuoden lopulla, on aloittanut toimintansa vasta 1.1.2015. Hankintayksiköllä ei siten käytännössä ole ollut mahdollisuutta kilpailuttaa hankintaa kiireellisessä aikataulussa ottaen huomioon kunnan moninaiset päätöksentekovaiheet ja aikarajat. Hankintayksikön ei olisi voinut kohtuudella edellyttää toimivan toisin kiireellisessä aikataulussa.

Kuultavan lausunto

Etelä-Savon Työterveys Oy:n mukaan Suomen Terveystalo Oy:n Mikkelin yksikkö on toiminut vuosia ilman työterveyshuollon erikoislääkäriä, eikä se ole edellisessä kilpailutuksessa pystynyt nimeämään yhtään työterveyshuollon erikoislääkäriä, joka toimisi Mikkelissä. Mikkelin seudulla on ollut vuosien mittaan pula lääkäreistä. Rekrytointi juuri Mikkeliin Suomen Terveystalo Oy:ltä ei ole onnistunut.

Ottaen huomioon, että Mikkelin kaupungin aiemmalla liikelaitoksella ja nyttemmin kokonaan omistamalla yhtiöllä Etelä-Savon Työterveys Oy:llä ei todellisuudessa ole ollut toimivaa henkilökuntaa tai struktuuria vielä vuoden 2014 lopulla, hankintayksiköllä ei olisi ollut todellista valintamahdollisuutta, jos se olisi kilpailuttanut työterveyshuoltonsa jo tuolloin.

Vastaselitys

Suomen Terveystalo Oy:n mukaan hankintayksikkö ei voi edellyttää, että palveluntuottajalla olisi kaikki tarvittavat resurssit palveluntuotantoon valmiina ennen hankintasopimuksen tekemistä ja ennen palvelutuotannon aloittamista. Suomen Terveystalo Oy:llä, joka on suurin yksityinen terveyspalvelujen tuottaja Suomessa, olisi ollut useampia keinoja varmistaa työterveyslääkäreiden määrä hankintayksikön työterveyspalvelujen tuottamiseen.

Suomen Terveystalo Oy:n molemmat Mikkelin yksiköt ovat saaneet 1.1.2015 alkaen luvan Itä-Suomen yliopistolta toimia työterveydenhuollon erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikkana.

On jäänyt epäselväksi, miten hankintayksikkö on suorittanut kertomansa selvityksen Mikkelin alueen muista työterveyspalvelujen tuottajista ja mihin seikkoihin se on perustanut ratkaisunsa siitä, ettei kenelläkään muulla kuin Etelä-Savon Työterveys Oy:llä olisi ollut edellytyksiä tuottaa hankintayksikön työterveyspalvelut työterveyslääkärien lukumäärän perusteella.

Kuntalain liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva muutos on tullut voimaan jo 1.9.2013. Siitä lähtien hankintayksikön on pitänyt tietää, että yhtiöittäminen on tehtävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Kiire hankinnalle ei ole aiheutunut hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

Mikkelin kaupunki on 18.12.2014 julkaistulla suorahankintaa koskevalla EU-ilmoituksella ilmoittanut tehneensä työterveyshuollon palvelusopimuksen Etelä-Savon Työterveys Oy:n kanssa siten, että palvelutuotanto alkaa 1.1.2015. Mainitussa ilmoituksessa ja vastineessaan markkinaoikeudelle Mikkelin kaupunki on esittänyt syyt sille, miksi se on ollut pakotettu tekemään suorahankinnan, ja että suorahankinnan tekemiselle on ollut julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 27 §:n 2 ja 3 kohdan mukaiset edellytykset.

Asiassa on näin ollen kysymys suorahankinnan edellytysten täyttymisestä.

Mikkelin kaupunki ei ole toimittanut markkinaoikeudelle pyynnöstä huolimatta hankintapäätöstä ja -sopimusta. Vastineessaan markkinaoikeudelle Mikkelin kaupunki on todennut, että järjestely on tarkoitettu tilapäiseksi. Kun muuta ei ole ilmoitettu, on edellä mainittu työterveyshuollon palvelusopimus katsottava olevan edelleen voimassa. Vastineessa esitetyn perusteella on tehtävissä se johtopäätös, että hankintaa ei ole tarkoitus kilpailuttaa ennen niin sanottua sote-uudistusta. Suorahankintasopimuksen ja sen taustalla olevan hankintayksikön päätöksen sisällön selvittäminen suorahankintailmoituksesta ja hankintayksikön vastineesta ilmenevää enemmälti ei ole suorahankinnan edellytysten ja Suomen Terveystalo Oy:n vaatimien seuraamusten arvioinnin kannalta kuitenkaan tarpeellista.

Oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 13 kohdan mukaan suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista.

Kansallisia menettelyjä, kuten hankintalain liitteen B mukaisia toissijaisia palveluhankintoja, koskevan hankintalain 67 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin. Hankintalain 27 §:n mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan (2 kohta) taikka, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi (3 kohta).

Viimeksi mainittua pykälää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 76) on todettu, että lakiehdotuksen 27 ja 28 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Esitöissä on myös tuotu esiin (s. 77), että teknisenä seikkana kyseeseen voi tulla esimerkiksi hankinnan kohteen edellyttämä tietty käsityötaito, jota hankinnan toteuttaminen edellyttää. Hankintayksikön tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa palvelua, jolla sama lopputulos voidaan saavuttaa. Kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä ja perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Suorahankinnan edellytysten oikeudellinen arviointi

Asiassa on jäänyt epäselväksi, miten Mikkelin kaupunki on selvittänyt, että vain Etelä-Suomen Työterveys Oy olisi voinut toteuttaa puheena olevien työterveyspalvelujen hankinnan 1.1.2015 lähtien. Muutoinkaan hankintayksikön esittämä ei osoita, että se olisi voinut valita suorahankinnan hankintalain 27 §:n 2 kohdan perusteella.

Kuntalain 2 a §:n mukainen yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva säännös on tullut voimaan 1.9.2013. Siirtymäsäännöksen mukaan kunnan on tullut viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirtää puheena olevissa kuntalain säännöksissä tarkoitettu tehtävä hoidettavaksi esimerkiksi yhtiömuodossa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Mikkelin kaupungin toimissa Etelä-Savon Työterveys Oy:n perustamiseksi on ollut kysymys kuntalain mukaisen yhtiöittämisvelvollisuuden täyttämisestä.

Ottaen huomioon, että Mikkelin kaupungin on täytynyt olla tietoinen 1.9.2013 lähtien siitä, että se on velvollinen yhtiöittämään vastineessaan tarkoittamansa liikelaitoksensa vuoden 2014 loppuun mennessä, hankintayksikkö ei ole voinut valita suorahankintaa myöskään hankintalain 27 §:n 3 kohdan mukaisesta siitä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisestä kiireen vuoksi.

Mikkelin kaupungin tekemän suorahankinnan edellytysten täyttämistä arvioitaessa ei ole merkitystä väitteellä siitä, että kilpailuttamisesta ennen niin sanottua sote-uudistusta aiheutuisi hankintayksikölle tarpeetonta resurssien käyttöä tai myöskään väitteellä siitä, että Etelä-Savon Työterveys Oy:llä ei ole ollut "struktuurin" tai työntekijöiden puutteen vuoksi edellytyksiä kilpailla hankinnasta ennen 1.1.2015.

Johtopäätös ja seuraamus

Edellä todettu huomioon ottaen asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella Mikkelin kaupunki olisi voinut hankintasäännösten mukaan suorittaa hankintansa ilman tarjouskilpailua suorahankintana. Kun kaupungin menettely on siis ollut virheellistä, asiassa tulee harkittavaksi hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan, 2 kohdan mukaan markkinaoikeus voi kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, 3 kohden mukaan markkinaoikeus voi velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, jos hankinnassa on menetelty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Suomen Terveystalo Oy on vaatinut, että valituksen kohteena oleva suorahankintapäätös kumotaan ja että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan kilpailutus hankintalain mukaisesti. Sen sijaan hyvitysmaksun määräämistä ei ole vaadittu.

Nyt käsillä olevaan tilanteeseen soveltuvan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun 2011:59 perusteella, kun suorahankinnasta tehdyn päätöksen perusteella tehty sopimus on edelleen voimassa, on edellä mainitun hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut seuraamukset määrättävä.

Edellä todetulla tavalla Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon Työterveys Oy:n välinen valituksessa tarkoitettu työterveyshuollon palvelussopimus on edelleen voimassa ja edellisessä kappaleessa todetut hankintalain mukaiset seuraamukset on määrättävä. Näin ollen suorahankintaa koskeva Mikkelin kaupungin päätös on kumottava ja Mikkelin kaupunkia on kiellettävä jatkamasta hankintaa mainitun päätöksen perusteella. Kieltoa on noudatettava siitä alkaen, kun neljä kuukautta on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta. Mikkelin kaupungin on kilpailutettava työterveyspalvelunsa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti, mikäli se edelleen hankkii niitä julkisena hankintana.

Edellä mainituista seuraamuksista ei voida katsoa aiheutuvan hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat, kun otetaan huomioon hankinnan laatu ja se, että määrättävää kieltoa on noudatettava siitä alkaen, kun neljä kuukautta on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö puolestaan saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Mikkelin kaupungin päätöksen, jolla se on päättänyt hankkia suorahankintana työterveyshuollon palveluja Etelä-Savon Työterveys Oy:ltä 1.1.2015 alkaen ja kieltää Mikkelin kaupunkia jatkamasta hankintaa mainitun päätöksen perusteella. Kieltoa on noudatettava siitä alkaen, kun neljä kuukautta on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Mikkelin kaupunki edelleen hankkii työterveyspalvelunsa julkisena hankintana, Mikkelin kaupungin on kilpailutettava hankinta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin kaupungin korvaamaan Suomen Terveystalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Mikkelin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Marco Grönroos.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.