MAO:449/15

ASIAN TAUSTA

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.6.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 8.8.2014 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin silmätautien poliklinikan toimintojen kokonaisulkoistusta koskevasta hankinnasta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on 24.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 209 sulkenut Coronaria Silmäklinikka Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan ollut noin 10.000.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Coronaria Silmäklinikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.000.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.409,45 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella. Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuutta koskevat vaatimukset.

Hankintayksikkö on arvioinut valittajan soveltuvuutta virheellisesti tarjousten vertailussa huomioon otettavien tietojen perusteella. Hankintayksikkö on perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sillä, että valittaja ei ole kyennyt pyydettäessäkään selvittämään riittävän uskottavasti, miten se pystyy saamaan riittävän määrän silmälääkäreitä voidakseen vastata "jonottamatta erikoissairaanhoitoon" -palvelulupaukseensa. Hankintayksikkö on myös viitannut tuoreisiin kokemuksiin yhtiön kyvystä toimittaa silmäpoliklinikalle lääkäreitä.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjousten vertailussa huomioon otettavaksi lähetteiden käsittelyajaksi, erikoislääkärin arviointijonon maksimipituudeksi sekä hoidon aloittamisen takarajaksi yhden vuorokauden. Jos valittaja ei pystyisi tätä noudattamaan, kyseessä olisi sopimusrikkomus omine seuraamuksineen. Seuraamus ei kuitenkaan voi olla se, että valittaja suljetaan tarjouskilpailusta. Lisäksi palvelulupausta on edellytetty noudatettavan vasta tulevaisuudessa.

Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut siihen, että potilaat pääsevät hoitoon viiveettä. Kyseinen palvelulupaus on ollut realistinen. Uusia lähetteitä tulee keskimäärin 70 viikossa. Valittajan tarjouksessa on varauduttu palvelujen kasvavaan kysyntään niin, että uusia poliklinikkapotilaita arvioidaan olevan 10 päivässä sisältäen päivystyspotilaat ja uusia leikkauspotilaita viisi päivässä. Jatkuvassa hoidossa olevia hoitotakuun piiriin kuuluvia potilaita on laskennallisesti 15 päivässä. Edellä mainittujen potilasmäärien hoitamiseen tarvitaan laskennallisesti 2,6 lääkärin täysiaikainen työpanos. Valittaja oli varautunut sijoittamaan silmätautien yksikköön yhteensä 3,5 lääkärin työpanoksen.

Tarvittavien resurssien määrä ei kasva, jos vasteaika lyhenee. Valittajan tarjouksessa luvattu jonoton tilanne on yksityissektorin toiminnassa jo käytäntö, ja sen toteuttaminen erikoissairaanhoidon poliklinikalla on täysin mahdollista.

Tarjouspyyntöaineistossa on lisäksi optimaalisen vasteajan lähetteiden käsittelyssä, erikoislääkärin arviointijonon pituuden sekä potilaan tarvitseman hoidon aloittamisen takarajan osalta ilmoitettu, että maksimipisteet saa arvoista 0 tai 1 ja että pisteytyskaavassa lyhyimpänä aikana käytetään arvoa 1, mikäli joku tarjoaja ilmoittaa arvoksi pienemmän kuin 1. Jos tarjouspyynnössä todetaan, että arvolla 1 saa maksimipisteet, on lupauksen toteutuminen arvioitu mahdolliseksi. Siten arvon 1 ilmoittaminen ei voi olla tarjoajan poissulkemisperuste.

Myöskään aikaisempia kokemuksia ei ole voitu käyttää poissulkemisperusteena. Hankintayksikön ja valittajan välillä on ollut puitesopimus ilman toimitusvelvollisuutta. Lisäksi valittaja on kesä-syyskuun 2014 välisenä aikana toimittanut silmätautien poliklinikalle yhteensä 90 lääkärityöpäivää eli laskennallisesti yhden lääkärin jokaisena työpäivänä.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista myös sillä, että valittajan alihankkijaselvitys on ollut puutteellinen, koska siinä ei ole mainittu muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Lakiin tai muihin viranomaismääräyksiin liittyviä hoidon porrastamisia ei kuitenkaan ole edellytetty mainittavan tarjoukseen liitettävässä alihankkijaluettelossa. Asetuksista poikkeaminen hoidon porrastusten osalta ei ole mahdollista. Valittaja ei ole myöskään selventävissä keskusteluissa ilmoittanut käyttävänsä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tai Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluita muilta osin. Valittaja on ainoastaan ilmoittanut, että asiasta neuvotellaan.

Hankintayksikön olisi tullut hylätä Suomen Terveystalo Oy:n tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Suomen Terveystalo Oy:n tarjoushinta on ollut 183.958 euroa kuukaudessa eli 2.207.496 euroa vuodessa, kun valittajan tarjoushinta on ollut noin 2.800.000 euroa vuodessa. Hankintapäätöksen mukaan Suomen Terveystalo Oy:n tarjous on ollut 27 prosenttia halvempi kuin hankintayksikön omakustannushinta. Kuvatun suuruinen ero toisen tarjoajan tarjoushinnan ja omakustannushinnan sekä Suomen Terveystalo Oy:n tarjoushinnan välillä antaa aiheen olettaa, että tarjous on ollut poikkeuksellisen alhainen. Suomen Terveystalo Oy ei voi toimia kannattavasti tarjoamallaan hinnalla.

Hankintamenettelyssä tarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.526,49 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on käsitellyt tarjouksia kaksivaiheisesti. Ensin on tarkistettu tarjoajien soveltuvuus ja vasta sen jälkeen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Hankintayksikkö ei ole päätöksessään sekoittanut soveltuvuusvaatimuksia ja vertailuperusteita. Hankintayksiköllä on ollut oikeus ja velvollisuus arvioida valittajan kykyä suoriutua silmälääkäripoliklinikkapalvelujen tuottamisesta tarjouksensa mukaisesti.

Hankintayksikkö on aiemmassa hankintamenettelyssä valinnut valittajan tarjouksen, jossa valittaja oli sitoutunut toimittamaan lääkäreitä vähintään kymmenenä päivänä kuukaudessa. Valittaja ei ole kuitenkaan tarjouksestaan huolimatta sitoutunut silmälääkärin toimittamiseen vähintään kymmenenä päivänä kuukaudessa. Valittaja on toimittanut 23.6.2013–31.8.2014 välisenä aikana kuudella silmätautien erikoislääkärillä työpäivien lukumäärän perusteella arvioiden noin puolen henkilötyövuoden työpanoksen.

Valittaja on valituksessaan arvioinut, että silmäpoliklinikan potilasmäärien hoitamiseen tarvitaan laskennallisesti 2,6 lääkärin täysiaikainen työpanos ja todennut, että se oli varautunut sijoittamaan silmätautien yksikköön yhteensä 3,5 lääkärin työpanoksen. Valittaja ei ole kuitenkaan esittänyt näitä laskelmia tarjouksessaan eikä myöskään pyydettäessä.

Valittajan tarjouksessa esitetyt lupaukset lähetteiden käsittelyajasta, erikoislääkärin arviointijonon maksimipituudesta ja hoidon aloittamisen takarajasta tulisi olla toteutettavissa ympäri vuoden, myös loma-aikoina. Tarjouksessa on myös esitetty sitova lupaus merkittävien silmätautien erityistason hoitojen siirtämisestä lähelle potilasta viimeistään 1.4.2016. Tarjouksessa esitetyt lupaukset, niiden hoitamiseen tarjouksessa osoitetut resurssit ja aikaisemmat kokemukset valittajan vastaavilla resursseilla toimittamista palveluista ovat olleet ristiriitaisia. Tämän perusteella on arvioitu, ettei valittaja pysty tuottamaan tarjouspyynnössä edellytettyjä palveluja.

Hankintayksikkö on voinut edellyttää alihankkijoita koskevaa selvitystä, ja valittaja on ollut tietoinen siitä, että alihankkijaksi on tullut ilmoittaa myös ne julkisen terveydenhuollon yksiköt, joita valittaja aikoo käyttää.

Tarjouspyynnön johdosta esitetyissä kysymyksissä on tiedusteltu muun ohella sitä, ovatko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sisäiset palveluyksiköt, kustannuspaikat tai muut sairaanhoitopiirit alihankkijoita. Vastauksena on todettu, että alihankkijoiksi katsotaan kaikki lääketieteellistä palvelua tuottavat yksiköt. Valituksessa mainitut lait tai muut viranomaismääräykset eivät rajoita valittajan mahdollisuuksia käyttää alihankkijoita, eivätkä vapauta valittajaa ilmoittamasta alihankkijoita.

Valittajan alihankkijaselvitystä on tulkittava niin, että se aikoo käyttää vain joitakin ammatinharjoittajalääkäreitä alihankkijoinaan. Nämä ammatinharjoittajalääkärit ovat kuitenkin jääneet tarjousvaiheessa yksilöimättä.

Valittaja on ilmoittanut selventävissä keskusteluissa neuvottelevansa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa niiden palvelujen käyttämisestä. On oletettavaa, että neuvottelujen tavoitteena on alihankintasopimuksen syntyminen. Alihankintasuunnitelman muuttaminen siten, että se mahdollistaa palvelutuotannon järjestämisen muussa kuin alkuperäisessä tarjouksessa ilmoitetussa paikassa, on tarjouksen muuttamista oleellisella tavalla. Tarjouksen muuttaminen ja parantaminen on omiaan loukkaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouksen hylkääminen alhaisen hinnan perusteella on hankintayksikölle säädetty mahdollisuus, ei velvollisuus. Hankintasäännökset eivät kiellä tarjoajia tekemästä edullisia, jopa tappiollisia tarjouksia esimerkiksi uusien markkinoiden valtaamiseksi. Valittajan laskelmissaan käyttämä hankintayksikön omakustannushinta ei vastaa sitä kustannusta, joka hankintayksikölle aiheutuisi, jos sillä olisi riittävästi omia lääkäreitä. Tässä tapauksessa silmäpoliklinikan budjetti olisi merkittävästi pienempi.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Suomen Terveystalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Perusteet

Hankintayksiköllä on ollut tarjouspyyntöön perustuva oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Valittajan lupausta yhden vuorokauden pituisesta erikoislääkärijonon maksimipituudesta ja hoidon aloittamisesta vuorokauden sisällä ei voida pitää uskottavana, mikäli resursointi perustuu kuuden lääkärin erikoislääkäripooliin. Mikäli lääkäreitä olisi enemmän, olisi tällä taas vaikutusta tarjouskilpailun pisteytykseen. Jo tällä perusteella hankintayksiköllä on ollut oikeus pyytää valittajalta lisäselvityksiä arvioidakseen sen tarjouksen uskottavuutta.

Valittajan palvelulupauksen toteuttaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että hankintayksiköllä olisi käytettävissä päivittäin, myös loma-aikoina, kaikkien eri suppeiden silmälääketieteen alojen silmälääkärit ja hoitajat sekä eri alojen kirurgit. Lisäksi on huomioitava, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella hankintayksikön palveluksessa olevat hoitajat siirtyvät uuden palveluntuottajan palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, eikä heidän voimassaolevat työehto- ja työsopimukset mahdollista työn organisointia siten, että lupaus hoidon aloittamisesta vuorokauden sisällä täyttyisi. Erityistason hoito vaatii erityistason osaamista, jota on vain erittäin harvoilla lääkäreillä Suomessa. On käytännössä mahdotonta, että erityistason osaamista olisi käytettävissä hankintayksiköllä yhden vuorokauden varoitusajalla.

Valittaja on tarjoutunut siirtämään merkittävän osan nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tuotettavista hoidoista hankintayksikön toteutettavaksi, mikä on ristiriidassa valittajan käytössä oleviin resursseihin sekä alihankkijaselvityksessä ilmoitettuun nähden.

Ottaen huomioon kysymys- ja vastausmenettelyssä annetut tiedot alihankkijoiden ilmoittamistarpeesta, valittaja on antanut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen, mikäli se ei ole tarjouksessaan ilmoittanut julkisia toimintayksiköitä alihankkijoikseen. Valittaja on lisäksi ilmoittanut tarjouksessaan esimerkiksi, ettei se hoida lasten kaihikirurgiaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Lasten kaihikirurgiaa ei ole porrastettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin vaan sitä tuotetaan useassa julkisessa toimintayksikössä ja myös tältä osin valittajan tarjous ja siihen liitetty alihankkijaselvitys ovat olleet ristiriitaisia.

Myös aikaisempien kokemusten perusteella tehty poissulkeminen on ollut perusteltua. Valittajan ja hankintayksikön välisen puitesopimuksen perusteella valittaja on perinyt poliklinikkapotilaiden osalta minimilaskutuksena maksun 18 potilaasta päivää kohden, mikä antaa aiheen olettaa, että valittaja huolehtii riittävästä lääkäriresursoinnista. Tästä huolimatta hankintayksikön potilasjonot ovat olleet pientoimenpiteiden osalta kolme kuukautta, kaihileikkausten osalta kuusi kuukautta ja poliklinikan osalta kolme kuukautta. Valituksessa on laskennallisesti esitetty, että valittaja on toimittanut keskimäärin yhden lääkärin työpanoksen työpäivää kohden, mikä osoittaa, että valittajalla on ollut vaikeuksia palvelun tuottamisessa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea Suomen Terveystalo Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että aikaisemmassa sopimusjärjestelyssä vastuu hoidon järjestämisestä on ollut hankintayksiköllä itsellään. Valittajan lisäksi hankintayksiköllä on ollut erilliset sopimukset silmälääkärityövoiman toimittamisesta kolmen muun erikoislääkärin kanssa.

Muualla kuin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä tuotettavaksi ilmoitetut hoidot ovat lähes poikkeuksetta päivystyksellisiä ja hoituvat sekä nykyisin että jatkossa valittajan lupaamassa ajassa. Valittajan lupaus arvion ja kiireettömän hoidon saamisesta vuorokauden kuluessa ei aiheuta resurssipulasta johtuvaa jonoa. Kuultava on lausunnossaan tarkoituksellisesti jättänyt mainitsematta sen valittajan esittämän seikan, että kiireettömän hoidon ollessa kyseessä jää hoidon ajankohdan valinta potilaalle. Hoidon ajankohtaan vaikuttavat myös lääketieteelliset syyt, kuten leikkauskelpoisuuden varmistamiseksi vaadittavat toimet. Nämä tulkitaan jo nykyisessä käytännössä tarvittavan hoidon aloitukseksi.

Hankintayksikkö on todennut vastineessaan, että kuuden erikoislääkärin pooli ei ole riittävä huolehtimaan kokonaispalvelun tuottamisesta, vaikka tarjouspyynnön perusteella 5−6 erikoislääkärin pooli antaa täydet pisteet tarjousvertailussa. Puitesopimuskaudella toimitettua lääkärityöpäivien määrää ei voi suoraan rinnastaa valittajan tarjouksessa mainittuun kuuden erikoislääkärin pooliin, jolla yksikön toiminta jatkossa järjestettäisiin. Samasta lukumäärästä huolimatta kyse on täysin eri asioista. Nyt hankittavan palvelukokonaisuuden kokonaisvaltaisena palveluntuottajana toimiessaan valittaja saisi yhden lääkärin työpanoksesta huomattavasti suuremman hyödyn kuin mitä se on saanut puitesopimuksen yhteydessä.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty esittämään laskelmia työvoiman riittävyydestä. Valittajalta on ainoastaan pyydetty tarkennusta antamaansa "jonottamatta erikoissairaanhoitoon" -palvelulupaukseen. Annetussa tarkennuksessa on selkeästi ilmoitettu, miten lääkärityövoima tullaan jakamaan eri osa-alueille.

Valittaja ei ole ilmoittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä alihankkijaksi, koska erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritellyistä hoidon porrastuksista ei voi poiketa. Hankintayksikkö on vastineessaan hyväksynyt tulkinnan siitä, että harvinaisia, erityisosaamista vaativia sairauksia ei voida hoitaa asetuksen mukaisesta porrastuksesta poikkeavasti, jotta hoidon vaikuttavuus ja korkea laatu voidaan taata. Ei voida olettaa, että valittaja tai muukaan palveluntuottaja ainoana Suomessa poikkeaisi yleisestä käytännöstä ja hankkisi palvelun muulta palveluntuottajalta.

Hankintayksikön tulkinta siitä, että valittajan ilmoittamat alustavat keskustelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa olisivat tähdänneet alihankintasopimuksen syntymiseen, on virheellinen. Alustavat neuvottelut ovat liittyneet tarjouspyynnössä mainittuun toiminnan kehittämiseen sopimuskauden aikana, eivätkä ne ole tähdänneet alihankintasopimuksen syntymiseen. Alihankintasopimuksen muuttaminen sopimuskauden aikana on kuitenkin mahdollista tuottajan ja tilaajan yhteisellä päätöksellä.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei käsittele ammatinharjoittajalääkäreitä alihankintana. Ammatinharjoittajia ei siten ole tulkittu alihankkijoiksi eikä heitä ole listattu valittajan alihankkijaselvityksessä.

Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan osalta valituksessa ilmoitetussa kululaskelmassa on huomioitu muut kulut kuin lääkärinpalkkiot. Jäljelle jäänyt osuus ei riitä lääkärien palkkaamiseen, eikä Suomen Terveystalo Oy pysty tuottamaan luvattua palvelua tarjotulla hinnalla. Vuoden 2014 tai aiempien vuosien budjettien suuruudella ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettelyn kulku

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on pyytänyt tarjouksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin silmätautien poliklinikan toimintojen kokonaisulkoistuksesta. Tarjous on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella.

Tarjouspyynnön kohdassa 10 "Tarjousten käsittely" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjousten käsittelyssä ensimmäisessä vaiheessa todetaan tarjoajien kelpoisuus. Tarjouskilpailusta suljetaan pois ne Tarjoajat, joiden ei juridisesti, taloudellisesti, teknisesti, toiminnallisesti tai muut seikat huomioon ottaen voida arvioida selviytyvän tarjouspyynnön mukaisista velvoitteista. Tarjouskilpailusta suljetaan myös sellaiset Tarjoajat, joiden havaitaan antaneen tarjouksessaan Ostajalle oleellisesti vääriä tietoja. Toisessa vaiheessa tarkastetaan tarjousten kelpoisuus. Kelpoisuusehdot täyttäviä tarjouksia vertaillaan tarjouspyynnössä, kohdassa 11 ilmoitetuin kriteerein."

Tarjouspyynnön kohdan 8.1 "Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa käytettävät selvitykset" alakohdassa "Selvitys 2. Kyky suoriutua tarjouspyynnön asettamista velvoitteista" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoajan tulee antaa tarjouslomakkeella, kohdassa ’Selvitys 2’ siinä pyydetyt kuvaukset. Selvitystä käytetään erityisesti sen arvioimiseksi, millaiset taloudelliset ja osaamiseen liittyvät edellytykset tarjoajalla on selvitä kilpailutettavasta palvelukokonaisuudesta."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen kohdan "Selvitys 2" alakohdassa a. "Tarjoajan kuvaus yrityksen osaamisresursseista ja referensseistä" on annettu muun ohella seuraavat ohjeet tarjoajille:

"- kirjoita kuvaus yrityksen silmätautien erikoisalan kokonaisresursseista (kuinka paljon henkilöstöä)."

Tarjouspyynnön kohdassa 8.3 "Tarjouksen vertailussa käytettävät selvitykset" on ilmoitettu, että tarjoajan on tarjouslomakkeen kohdassa "Selvitys 4" annettava kaikki tarjousvertailussa käytettävät tiedot.

Tarjouslomakkeen kohdan "Selvitys 4 Vertailussa käytettävät tiedot" alakohdassa 2 "Vertailuperuste: Sitova lupaus hoitotakuuta nopeammasta lähetteeseen perustuvasta hoitoon pääsemisestä" tarjoajien on tullut ilmoittaa sitova lupaus vuorokausissa koskien lähetteiden käsittelyaikaa, erikoislääkärin arviointijonon maksimipituutta sekä potilaan tarvitseman hoidon aloittamisen takarajaa.

Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Tarjousten vertailu" on ilmoitettu, että maksimipisteet on saanut arvoista 0 tai 1 ja että pisteytyksessä käytetään arvoa 1, mikäli joku tarjoaja ilmoittaa arvoksi pienemmän kuin yksi.

Tarjoajien on tarjouslomakkeen kohdan "Selvitys 4" alakohdassa 3 "Vertailuperuste: Tarjoajan käytettävissä olevan erikoislääkäripoolin laajuus" tullut ilmoittaa sen silmätautien erikoislääkäripoolin laajuus tai silmätautien erikoislääkäreiden henkilömäärä, josta tarjoaja ohjaa lääkäreitä hankintayksikön silmäyksikön hoidon toteuttamiseen. Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Tarjousten vertailu" on ilmoitettu, että jos erikoislääkäripoolissa on 56 lääkäriä, tarjoaja saa kyseisestä kohdasta viisi pistettä eli maksimipisteet.

Tarjouslomakkeen kohdan "Selvitys 2" alakohdassa d "Tarjoajan selvitys yrityksen suunnittelemista alihankkijoista" on annettu muun ohella seuraavat ohjeet tarjoajille:

"- Pyydetään kirjoittamaan selvitys niistä alihankkijoista, joita yritys on ajatellut käyttää hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottamisessa.
- Selvityksessä tulee kertoa minkä palvelun osalta yritys suunnittelee käyttävänsä alihankkijaa, sekä alihankkijan nimi, selvitys sen taloudellisesta tilanteesta ja kliinisestä osaamisesta."

Tarjouspyyntöasiakirjojen kysymykset ja vastaukset -osiossa on esitetty muun ohella seuraavat kysymykset vastauksineen:

"37. Kysymys:
Miten määritellään alihankkija; ovatko eksoten sisäiset palveluyksiköt tai kustannuspaikat tai muut sairaanhoitopiirit alihankkijoita? Saammeko ostaa palvelut, tarvikkeet ja lääkkeet omakustannushinnalla?

Vastaus:
Alihankkijoiksi katsotaan kaikki lääketieteellistä palvelua tuottavat yksiköt. Eksoten yksiköiltä palveluja / tarvikkeita ostettaessa hinta ja muut ehdot tulee sopia palvelua myyvän yksikön kanssa.

(---)

39. Kysymys:
Mitä alihankkijoilla tarkoitetaan alihankkijasuunnitelmassa? Kuuluvatko esim. muut sairaanhoitopiirit ja Eksoten sisäiset yksiköt alihankkijoihin?

Vastaus:
Alihankintasuunnitelmaa käytetään, jotta voidaan arvioida tarjoajan kykyä selviytyä palveluiden tuottamisesta. Tältä osin myös julkiset alihankkijat on tarpeen ilmoittaa ja sisällyttää suunnitelmaan tieto millaisissa tilanteissa kutakin alihankkijaa on ajateltu käyttää. Toisaalta alihankkijatietoja käytetään tilaajavastuulain velvoitteiden hoitamista selvitettäessä."

Hankintayksikkö on tarjousten jättämisen jälkeen 25.8.2014 lähettänyt valittajalle sen tarjousta koskevan tarkennuspyynnön, jossa hankintayksikkö on ilmoittanut käynnistävänsä selventävät keskustelut valittajan kanssa osana tarjoajien kelpoisuusarviointia. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä sen resursseista ja todennut muun ohella seuraavaa:

"Pyydämme selvityksen, jossa kuvaatte mahdollisimman selkeästi miten aiotte vastata palvelulupaukseenne lähetteitten käsittelemisestä ja potilaan pääsystä poliklinikalle jo seuraavana päivänä ja mahdollisesta leikkauksesta tätä seuraavana päivänä. Selvityksessä pyydetään keskittymään erityisesti siihen, miten aiotte järjestää riittävästi silmätautien erikoislääkäreitä Tilaajan tarpeeseen palvelulupauksenne määrittelemässä ajassa. Pyydämme kuvaamaan myös sitä, miten hoidatte lääkäriresurssien ohjauksen, ottaen huomioon sen, että EKSOTE:lla on kahdenvälisestä sopimuksestamme huolimatta erilliset sopimukset kolmen muun silmätautien erikoislääkärin kanssa. Harkintanne mukaan voitte tarvittaessa yksilöidä käyttämänne silmätautien erikoislääkärit."

Valittaja on 26.8.2014 lähettänyt hankintayksikölle sähköpostiviestin, jossa se on todennut seuraavaa:

"Tarjouspyyntömateriaalin mukaan uusia lähetteitä EKSOTE:n silmätautien poliklinikalle tulee n. 10/päivä ja leikkaus- ja toimenpideosastolle 5/päivä. Ko. määrät sisältävät myös päivystyspotilaat. Palvelulupauksemme mukaisesti voimme osoittaa 6 lääkärin joukostamme riittävät resurssit käsitellä näiden potilaiden lähetteet, arviot ja mahdolliset hoidot luvatussa ajassa. Tämän lisäksi lupaamme hoitaa määräaikaiskontrollit (n. 15 potilasta/päivä) kliinisen tilanteen määrittelemässä ajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että silmätautien yksikössä tulee olla joka päivä vähintään yksi lääkäri uusia potilaita varten ja keskimäärin yksi lääkäri/päivä kontrollipotilaita varten. Kontrollipotilaiden ohjautumista poliklinikalle voidaan ohjailla ja siten resurssien käyttöä säädellä tarkkaan päivä- ja viikkotasolla.

Se, onko yhdessä vuorokaudessa mahdollistuva pääsy silmälääkärin arvioon ja mahdolliseen hoitoon potilaalle mielekästä, jää potilaan päätettäväksi. Palvelulupauksemme mukaisesti silmätautien poliklinikalle ei tule syntymään resurssipulasta johtuvaa jonoa."

Hankintayksikkö on 10.9.2014 lähettänyt valittajalle sähköpostiviestin, jossa se on tiedustellut valittajan tarjouksen alihankkijoita koskevaan liitteeseen 4 liittyen, mitä tehtäviä alihankkijoiden on ajateltu suorittavan ja mikä on muualla kuin Lappeenrannassa hoidettavien erityistason hoitojen toteutuspaikka.

Valittaja on hankintayksikölle 10.9.2014 lähettämässään sähköpostiviestissä todennut seuraavaa:

"Olemme tarjouksessamme ilmoittaneet, että osa erikoislääkäreistämme työskentelee ammatinharjoittajina, jolloin heidän työskentelynsä on joissain sopimuksissa tulkittu alihankinnaksi. Kuitenkin esim. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nykyisessä silmätautien ostopalvelusopimuksessa ammatinharjoittajaa ei käsitellä alihankkijana. Palveluntuottaja vastaa ammatinharjoittajalääkärin toiminnasta ja sen laadusta kuten omastaan. Ammatinharjoittajana Coronaria Silmäklinikka Oy:n toimipisteissä työskentelevät lääkärit suorittavat silmätautien erikoislääkärin tehtäviä.

(---) Jos ymmärsin kysymyksesi oikein, haluat tarkennusta siihen missä tuotetaan ne erityistason hoidot, joita ei ole tarjouksessa ehdotettu siirrettäväksi lähelle potilasta. Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (6.4.2011/336) määrittelee valtakunnallisesti keskitettävän erityistason sairaanhoidon silmätautien osalta siten, että mm. retinoblastooman hoito, silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto ja lasten glaukooman leikkaushoito on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan. Näistä asetuksista ja muista erikoissairaanhoidon porrastuksista emme tule poikkeamaan, koska katsomme niiden olevan välttämättömiä laadun takaamiseksi. Muiden kuin asetuksissa määriteltyjen hoitojen toteutuspaikan osalta tulemme käymään neuvottelut Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa."

Hankintayksikkö on 24.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Suomen Terveystalo Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on esitetty seuraavat perustelut valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta:

"Coronaria Silmäklinikka Oy:n kelpoisuusarvioinnissa todettiin, että yhtiö ei kyennyt pyydettäessäkään selvittämään riittävän uskottavasti miten se pystyy saamaan riittävän määrän silmälääkäreitä voidakseen vastata ’jonottamatta erikoissairaanhoitoon’ -palvelulupaukseensa. Tätä arvioitaessa otettiin huomioon tuoreet kokemukset yhtiön kyvystä toimittaa silmäpoliklinikalle lääkäreitä voimassa olevan sopimuskauden aikana.

Niin ikään Coronaria Silmäklinikka Oy:n selventävien keskustelujen aikana kävi ilmi, että tarjouksen alihankkijaselvityksessä on annettu virheellistä tietoa. Tarjouksensa liitteessä yhtiö vakuutti, etteivät tule käyttämään muita alihankkijoita kuin poliklinikalla toimivat ammatinharjoittajat. Selventävissä keskusteluissa yhtiö kuitenkin ilmoitti käyttävänsä ainakin HUS:n ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluita myös muilta kuin lain tai viranomaismääräysten edellyttämiltä osin. Myöhemmin annetut alihankkijaselvitykset olisivat (huomioon otettuina) olleet omiaan loukkaamaan tarjoajien syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Edellä mainituista syistä Coronaria Silmäklinikka Oy:n tarjous tulee hylätä. Muilta osin yhtiön tarjous täytti kaikki esitetyt vaatimukset."

Valittajan resurssit ja aikaisemmat kokemukset valittajasta

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 8.1 "Tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa käytettävät selvitykset" on edellä esitetyllä tavalla ilmoitettu, että tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa tarjouslomakkeen kohdassa "Selvitys 2" mainitut kuvaukset. Kyseisessä tarjouslomakkeen kohdassa on puolestaan ilmoitettu, että tarjoajan tulee antaa muun ohella kuvaus yrityksen silmätautien erikoisalan kokonaisresursseista.

Hankintapäätöksessä on edellä esitetyllä tavalla perusteltu valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sillä, ettei yhtiö ole kyennyt selvittämään riittävän uskottavasti, miten se pystyy saamaan riittävän määrän silmälääkäreitä voidakseen vastata "jonottamatta erikoissairaanhoitoon" -palvelulupaukseensa. Lisäksi hankintapäätöksessä on todettu, että valittajan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon tuoreet kokemukset yhtiön kyvystä toimittaa silmäpoliklinikalle lääkäreitä tuolloin voimassa olleen sopimuskauden aikana.

Hankintayksikkö on arvioinut valittajan soveltuvuutta sen tarjouslomakkeella "Selvitys 4 Vertailussa käytettävät tiedot" tarjousvertailua varten antamien tietojen perusteella. Valittaja on ilmoittanut vertailuperusteen "Sitova lupaus hoitotakuuta nopeammasta lähetteeseen perustuvasta hoitoon pääsemisestä" osalta lähetteiden käsittelyajaksi, erikoislääkärin arviointijonon maksimipituudeksi ja hoidon aloittamisen takarajaksi kaikkiin kohtiin yhden vuorokauden. Lisäksi valittaja on vertailuperusteen "Tarjoajan käytettävissä olevan erikoislääkäripoolin laajuus" osalta ilmoittanut erikoislääkäripoolin laajuudeksi kuusi lääkäriä. Tarjouspyynnön kohdan 11 "Tarjousten vertailu" mukaan kyseisillä valittajan tarjouksessaan ilmoittamilla arvoilla olisi saanut täydet pisteet tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytetyn kuvauksen yrityksen silmätautien erikoisalan kokonaisresursseista sekä muut tarjouspyynnössä edellytetyt tarjoajan soveltuvuutta koskevat kuvaukset ja selvitykset. Ottaen huomioon, ettei hankintayksikkö ole nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä esittänyt tarjoajan resursseja tai muita tarjoajan soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole voinut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei yhtiö ole kyennyt selvittämään riittävän uskottavasti, miten se pystyy saamaan riittävän määrän silmälääkäreitä voidakseen vastata palvelulupaukseensa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjousvertailussa ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon hankintayksiköllä itsellään olevia kielteisiä kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten laadusta edellyttäen, että mainitut kokemukset ovat ehdottomasti perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä. Sanottua periaatetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti myös ennen tarjousvertailua tapahtuvassa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa varsinkin, jos puutteet toimituksen laadussa ovat olleet vakavia.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole edes väittänyt, että valittajan aikaisemmin toimittaman palvelun laadussa olisi ollut vakavia puutteita. Hankintayksikkö on vain esittänyt, että valittaja ei ollut tarjouksensa mukaisesti sitoutunut silmälääkärin toimittamiseen vähintään kymmenenä päivänä kuukaudessa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole voinut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta myöskään aikaisempien kielteisten kokemusten perusteella.

Valittajan alihankkijaselvitys

Tarjouspyynnössä on edellä esitetyin tavoin edellytetty, että tarjoaja esittää tarjouksessaan selvityksen alihankkijoista, joita se on suunnitellut käyttävänsä. Selvityksessä on tullut ilmoittaa ne palvelut, joissa tarjoaja on suunnitellut käyttävänsä alihankkijoita sekä alihankkijan nimi, selvitys sen taloudellisesta tilanteesta ja kliinisestä osaamisesta. Tarjouspyyntöasiakirjojen kysymykset ja vastaukset -osiosta on lisäksi käynyt ilmi, että tarjoajien on tullut ilmoittaa alihankkijaselvityksessä alihankkijoiksi myös muun ohella sairaanhoitopiirit, mikäli tarjoaja on suunnitellut käyttävänsä niiden palveluja.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä 4 olleessa alihankkijaselvityksessä ilmoittanut, ettei se tule käyttämään muita alihankkijoita kuin poliklinikalla ammatinharjoittajina työskenteleviä erikoislääkäreitä.

Hankintayksikkö on edellä esitetyllä tavalla tarjousten jättämisen jälkeen pyytänyt valittajalta selvitystä siitä, mitä tehtäviä alihankkijoiden on ajateltu suorittavan ja mikä on muualla kuin Lappeenrannassa hoidettavien erityistason hoitojen toteutuspaikka.

Valittaja on hankintayksikölle antamassaan selvityksessä ilmoittanut, että ne erityistason hoidot, jotka on erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritelty keskitettäväksi Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, tullaan toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Lisäksi valittaja on selvityksessään todennut, että se tulee muiden kuin asetuksissa määriteltyjen hoitojen toteutuspaikan osalta käymään neuvottelut Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta sillä, että valittajan alihankkijaselvityksessä on annettu virheellistä tietoa. Hankintapäätöksessä on todettu, että valittaja on tarjouksensa liitteessä vakuuttanut, ettei se tule käyttämään muita alihankkijoita kuin poliklinikalla toimivat ammatinharjoittajat, mutta selventävissä keskusteluissa yhtiö on kuitenkin ilmoittanut käyttävänsä ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluita myös muilta kuin lain tai viranomaismääräysten edellyttämiltä osin.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole tarjouksensa liitteenä olleessa alihankkijaselvityksessään ilmoittanut käyttävänsä minkään sairaanhoitopiirin palveluja. Valittajan hankintayksikölle antamasta selvityksestä on kuitenkin käynyt ilmi, että se aikoo käyttää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluja sellaisen erityistason sairaanhoidon osalta, joka on erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritelty keskitettäväksi mainittuun sairaanhoitopiiriin. Lisäksi selvityksestä on käynyt ilmi, että valittaja tulee muiden kuin asetuksissa määriteltyjen hoitojen toteutuspaikan osalta käymään neuvotteluja Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa.

Hankintayksikkö on edellä esitetyllä tavalla perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta myös sillä, että valittaja on ilmoittanut käyttävänsä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluita myös muilta kuin lain tai viranomaismääräysten edellyttämiltä osin. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on kuitenkin vain ilmoittanut tulevansa käymään neuvotteluja muiden kuin asetuksissa määriteltyjen hoitojen toteutuspaikan osalta Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien klinikan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole voinut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta myöskään sillä perusteella, että sen tarjouksen liitteenä ollut alihankkijaselvitys olisi ollut virheellinen tai puutteellinen. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Hankintalain 21 §:n 2 momenttiin sisältyvän viittaussäännöksen nojalla tässä asiassa sovellettavaksi tulevan hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107 ja 108) on todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä ei edellä lausutun perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen muita tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt Suomen Terveystalo Oy:ltä selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin silmätautien poliklinikan toimintojen kokonaisulkoistusta koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen tulee tehdä uusi hankintapäätös, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 24.9.2014 tekemän hankintapäätöksen § 209. Markkinaoikeus kieltää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän korvaamaan Coronaria Silmäklinikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.409,45 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Suomen Terveystalo Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Marco Grönroos ja Riikka Innanen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.