MAO:455/15

ASIAN TAUSTA

HUS-Logistiikka -liikelaitos on ilmoittanut 29.1.2014 julkaisemallaan puitejärjestelyä koskevalla EU-ennakkoilmoituksella ja 3.4.2014 julkaisemallaan avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella HYKS-sairaanhoitoalueen Vantaa ja Kerava (HYKS Peijas -alue) ensihoidon D-tehtävien hankinnasta alustavan arvion mukaan neljäksi vuodeksi alkaen vuoden 2015 alusta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on hankintapäätöksellään 3.6.2014 § 48 valinnut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on valittajan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä 19.8.2014 § 56 ottanut valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun ja suorittanut uuden tarjousvertailun, jolla ei ole muutettu aikaisemman tarjousvertailun lopputulosta.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 300.000–500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia dnro 2014/581

Valitus

Vaatimukset

Uudenmaan sairaankuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.952 eurolla.

Perusteet

Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan edullisin, mutta sitä ei ole otettu tarjousvertailuun, koska sen on katsottu olevan puutteellinen. Valittajan tarjouksesta ovat hankintayksikön tulkinnan mukaan puuttuneet aluehallintoviraston lupa sairaankuljetustoiminnan harjoittamiseen ja riittävä informaatio työsuojelusuunnitelmasta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty, että työsuojelusuunnitelma olisi tullut liittää erillisenä asiakirjana tarjoukseen. Valittajan tarjous on sisältänyt työsuojelusuunnitelmasta juuri ne tiedot, joita hankintayksikkö on edellyttänyt.

Aluehallintoviranomaisen luvan osalta hankintayksikkö on päätöksessään todennut, että lisäselvitystä olisi voitu pyytää. Valittajan jatkuva toiminta aluehallintoviraston luvan nojalla on tunnettu tosiasia. Lisäksi luvan vaatiminen on ollut tarpeetonta myös siitä syystä, että perustettavallakin yhtiöllä on ollut mahdollisuus tulla valituksi, vaikka sillä ei vielä tarjousta jätettäessä kyseistä lupaa olisi ollut. Hankintayksikölle on tarjouksessa annettu tieto siitä, että valittajalla on kyseinen lupa. Hankintayksiköllä on ollut työsuojelusuunnitelman ja sairaankuljetusluvan osalta kaikki tiedot käytössään määräaikana.

Tarjous ei ole ollut puutteellinen, tai jos on ollut, puutteellisuus on johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä. Lisäksi mahdolliset puutteet tarjouksessa ovat olleet niin vähäisiä, ettei niillä ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Mikäli tarjouksen katsottaisiin olleen puutteellinen valittajasta johtuvasta syystä, hankintapäätös on kuitenkin kumottava sen vuoksi, että hankintayksikkö ei ollut järjestänyt mahdollisuutta tarjouksen muuhun lähettämiseen kuin sähköisen viestinnän kautta. Sähköinen tarjousportaali on toiminut puutteellisesti eikä se ole mahdollistanut tarjouksen sisällön tarkastamista tai täydentämistä sen jättämisen jälkeen ennen määräajan päättymistä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään 19.8.2014 § 56 päättänyt muuttaa hankintapäätöstään 3.6.2014 § 48 siten, että valittajan tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun.

Valittaja on tarjouksessaan riittävällä tavalla ilmaissut työsuojelusuunnitelman voimassaolon ja sen ehdottomana vaatimuksena olleen sisällön, vaikka työsuojeluohjelmaa ei ollut toimitettu tarjouksen liitteenä erillisenä asiakirjana. Aluehallintoviraston luvan osalta hankintayksiköllä olisi ollut hankintasäännösten perusteella mahdollisuus pyytää tarjoajaa täydentämään tarjoustaan. Tarjousten tietojen muokkaaminen on ollut mahdollista tarjousten jättämiselle varatun määräajan puitteissa.

Tarjousvertailussa on otettu huomioon, että valittajan tarjous ei ole sisältänyt osaamisenhallintajärjestelmän kuvausta eikä tarjouspyynnön mukaista riskienhallintaraporttia.

Koska hankintayksikkö on valittajan valituksessa vaaditulla tavalla ottanut yhtiön tarjouksen mukaan tarjousvertailuun, ei valittajalla enää ole oikeussuojan tarvetta saada perusteltua päätöstä valituksensa johdosta.

Kuultavan lausunto

Med Group Ensihoitopalvelu Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että sillä on oikeussuojan tarve. Vaatiessaan hankintayksiköltä tarjouksensa mukaan ottamista tarjousvertailuun valittaja on toiminut sen hankintayksiköltä saamansa tiedon varassa, että tarjouksesta on puuttunut kaksi asiakirjaa: työsuojelusuunnitelma ja aluehallintoviraston lupa. Hankintayksikkö ei ole päätöksessään informoinut valittajaa siitä, että tarjouksesta olisi jäänyt puuttumaan muitakin tarjousvertailussa tarpeellisia asiakirjoja. Mikäli hankintayksikkö olisi tällaisen tiedon antanut, valittaja olisi arvioinut hankintaoikaisuvaatimustaan toisin. Hankintayksikön tulee järjestää uusi tarjouskilpailu. Vaihtoehtoisesti valittajan markkinaoikeuteen toimittama tarjousaineisto on otettava mukaan kokonaan, koska valittajaa ei ollut informoitu puuttuvista asiakirjoista.

Asia dnro 2014/724

Valitus

Vaatimukset

Uudenmaan Sairaankuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen 19.8.2014 § 56 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.800 eurolla arvonlisäverolla lisättynä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on suorittanut asiassa hankintaoikaisupäätöksellä uuden tarjousvertailun valittajan vaatimuksen mukaisesti. Tarjousvertailu on kuitenkin suoritettu virheellisesti ja valittajan tarjous on saanut liian vähän laatupisteitä. Lisäksi valittajalle on paljastunut vasta saadessaan tiedon uuden tarjousvertailun tuloksesta, että sen tarjouksesta on puuttunut myös muita asiakirjoja kuin mitä alkuperäisessä hankintapäätöksessä on mainittu. Menettely on ollut syrjivää.

Tarjousasiakirjat on ollut mahdollista lähettää vain sähköistä tarjousportaalia käyttäen. Menettely on ollut virheellistä, koska tarjoajilla olisi tullut olla mahdollisuus toimittaa tarjous myös fyysisesti. Lisäksi sähköisen tarjouspalvelun käyttämistä koskeva edellytys on ollut syrjivää siitä syystä, että tarjouspalvelu ei ole tukenut valittajan käyttämää internet-selainta.

Valittaja on ladannut kaikki asiakirjat tarjousportaaliin ohjeiden mukaisesti. Kaikki vaaditut tiedot ja asiakirjat ovat olleet hankintayksikköä varten käytettävissä useita päiviä ennen tarjouksen jättämisen määräajan päättymistä, mutta sähköisen palvelun yhteenvedon puuttuminen ei ole mahdollistanut asiakirjan puuttumisen toteamista siten, että asiakirjan puuttuminen olisi voitu tarkistaa.

Sähköinen tarjousportaali ei ole mahdollistanut sitä, että tarjoaja täydentäisi tarjousta sen jättämisen jälkeen määräajan puitteissa. Valittaja on valmistanut itselleen täydellisen paperisen version tarjouksesta. Sama aineisto on ollut myös sähköisessä muodossa levykkeellä. Tässä materiaalissa on ollut mukana liitteinä myös ne tiedot, jotka hankintayksikkö on katsonut puutteiksi tarjouksessa. Mikäli ne olisi ollut mahdollista toimittaa hankintayksikölle, tarjouksen jättäjällä olisi ollut mahdollisuus varmistua tarjouksensa perillemenosta täydellisenä. Vaikka täydennysmahdollisuus olisikin ollut käytettävissä, se on ollut liian vaikeasti tarjouksen jättäjän todettavissa ja käytettävissä.

Valittajan tarjousvertailussa saamia pisteitä on korotettava niin, että valittaja voittaa tarjouskilpailun. Valittajan tarjous on ollut halvin, mutta sitä ei aluksi ole otettu tarjousvertailuun mukaan sillä perusteella, että tarjous on ollut hankintayksikön tulkinnan mukaan puutteellinen kahden puuttuvan liitteen osalta. Valittajan oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä hankintayksikkö on kuitenkin päättänyt ottaa valittajan tarjouksen mukaan vertailuun. Tässä vertailussa valittajan tarjous on saanut vähemmän laatupisteitä kuin mitä sille olisi kuulunut.

Vasta saadessaan hankintayksikön päätöksen tekemäänsä oikaisuvaatimukseen valittaja on saanut tietää, että myös muita kuin päätöksessä 3.6.2014 mainittuja asiakirjoja on puuttunut valittajan tarjouksesta. Näitä ovat olleet osaamisenhallintajärjestelmän kuvaus ja tarjouspyynnön mukainen riskienhallintaraportti. Jos hankintayksikkö olisi ilmaissut, että muitakin asiakirjoja kuin aluehallintoviraston lupa sairaankuljetustoiminnan harjoittamiseen ja työsuojelusuunnitelma on jäänyt lähetyksestä puuttumaan, valittaja olisi lähettänyt puuttuvat asiakirjat mukaan toiseen tarjousvertailuun 19.8.2014. Nämä asiakirjat ovat olleet vastaavalla tavalla mainittu varsinaisessa tarjousasiakirjassa kuin ne kaksi asiakirjaa, joiden puuttumisen perusteella valittajan tarjous on hylätty. Kun hankintayksikkö on kuitenkin hyväksynyt hankintaoikaisussa esitetyn vaatimuksen tarjouksen mukaan ottamisesta noiden kahden asiakirjan puuttumisesta huolimatta, on oletettavaa, että samalla perusteella uusi tarjousvertailu olisi pystytty tekemään koko tarjouksen perusteella liitteiden ollessa mukana, jos myös muista puuttuvista liitteistä olisi informoitu. Hankintamenettely on ollut syrjivää.

Hankintayksikkö on tarjousvertailussa tulkinnut virheellisesti tarjouspyynnön sisältöä ja laatupisteiden määräytymistapaa lähtien siitä, että vain joko minimi- tai maksimipisteet on ollut mahdollista antaa. Hankintayksikkö on antanut valittajan tarjoukselle "Henkilöstön täydennyskoulutus" -vertailuperusteen osalta osaamisenhallintajärjestelmästä ja "Henkilöstön työhyvinvointi" -vertailuperusteen osalta nolla pistettä, vaikka valittaja on kummassakin kohdassa esittänyt tarjouspyynnön mukaista selvitystä. Siinäkin tapauksessa, että hankintayksikkö olisi tulkinnut tarjouspyyntöä oikein eli siten, että pisteitä on voitu antaa myös ääriarvojen välillä, hankintayksikkö on tehnyt virheen, kun se ei ole antanut valittajan tarjoukselle yhtään pistettä kummastakaan edellä mainituista vertailuperusteista.

Valittajan tarjoukselle on annettava enemmän kuin nolla laatupistettä vertailuperusteesta "Henkilöstön täydennyskoulutus", koska valittajan osaamisenhallintajärjestelmä on tarjousasiakirjassa ja siihen kuuluvissa liitteissä kuvattu hyväksyttävällä tarkkuudella. Täydennyskoulutukseen sisältyvä osaamisenhallintajärjestelmä on nähtävä kokonaisuutena, eikä se saa tarjousta arvioitaessa olla sidottu pelkästään erilliseen asiakirjaan.

Valittaja on tarjouksessaan esittänyt, että sen osaamisenhallintajärjestelmä sisältää koulutuksen seurannan ja kehittämisen kirjallisen ja suullisen palautteen perusteella. Tarjouksen mukaan valittaja tekee sitä säännöllisesti uuden ja pitempään olleen henkilökunnan osalta. Mikäli seuranta osoittaa lisäkoulutuksen tarvetta, valittaja järjestää sitä. Valittaja on tarjouksessaan myös ilmoittanut, että ambulanssin toisena ensihoitajana on aina alueellisen testauksen hyväksytysti suorittanut henkilö. Valittajan tarjouksen mukaan alueen ensihoidon vastuulääkäri antaa paikallisesti ohjeet toiminta-alueen tarkemmista menettelytavoista osaamisen arvioimiseksi.

Tarjouksessa on toimintamalli osana osaamisenhallintajärjestelmää. Siinä todetaan osaamisen palautekeskustelusta, ilmoitetaan miten koulutuksen toteutumista seurataan ja muun ohella kerrotaan, miten osaamisen laatua testataan ja seurataan. Tarjouksessa on ollut viittaus Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n sertifikaattiin ja laatukäsikirjaan, jotka täydentävät järjestelmän kuvausta.

Yhtiöllä on ilmoitettu olevan auditoitu laadunhallintajärjestelmä. Yhtiön osaamisenhallintajärjestelmä on oleellinen osa laadunhallintajärjestelmää. Osaaminen on toimialalla korostetusti sama asia kuin laatu, koska henkilökunta joutuu jatkuvasti tekemisiin sidosryhmien, kuten potilaiden, muun henkilökunnan ja viranomaisten kanssa.

Valittaja on riittävällä tavalla ilmaissut osaamisenhallintajärjestelmän olemassaolon ja sen ehdottomana vaatimuksena olleen sisällön siten, että se on voitu ottaa huomioon, vaikkei osaamisenhallintajärjestelmää ole toimitettu omana asiakirjanaan tarjouksen liitteenä. Pisteittä jättäminen on ollut syrjivää. Valittajan tarjouksessa on koulutuksen seurannan ja kehittämistavan sekä muiden osaamisen hallintaan kuuluvien tekijöiden katsottava tulleen siinä määrin esitetyiksi, että valittajan osaamisenhallinnan kuvaus oikeuttaa enempään kuin nollaan laatupisteeseen henkilöstön täydennyskoulutusta koskevassa vertailuperusteessa.

Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että henkilöstön täydennyskoulutusta koskevasta vertailuperusteesta olisi mahdollista saada vain nolla tai kymmenen pistettä, valittajan tarjouksessaan esittämä selvitys tulee katsoa kymmenen pisteen arvoiseksi. Mikäli tältä osin voidaan antaa myös muu määrä pisteitä kuin nolla tai kymmenen, valittajan tarjoukselle tulee antaa vähintään kahdeksan laatupistettä.

Vertailuperusteen "Henkilöstön työhyvinvointi" osalta valittajan tarjoukselle tulee antaa ainakin yksi piste sillä perusteella, että tarjous on sisältänyt riippumattoman laitoksen suorittaman työtyytyväisyyskyselyn, mikä osoittaa valittajan hoitavan henkilöstön työhyvinvointiin kuuluvia asioita. Valittaja on myös tarjouksessaan selvästi sitoutunut tarjouspyynnön liitteenä olleeseen sopimusehdotukseen ja selvittänyt noudattavansa alansa yhdistyksen ohjeistusta. Mikäli vertailuperusteen Henkilöstön työhyvinvointi osalta voi antaa vain kymmenen, viisi tai nolla pistettä, valittaja katsoo olevansa oikeutettu saamaan ainakin viisi pistettä.

Riskienhallintaraporttia koskevan vertailuperusteen osalta valittaja on tarjouksessaan viitannut varsinaiseen riskienhallintaraporttiin, minkä lisäksi se on ilmaissut kuuluvansa liittonsa standardin mukaiseen järjestelmään ja noudattavansa liittonsa ohjeistusta. Valittaja on esittänyt riskienhallinnastaan selvitystä, joka oikeuttaa laatupisteisiin.

Valittaja on hävinnyt tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajalle 0,05 painotetulla pisteellä. Valittajan tarjous on ollut selvästi edullisin. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut noudattavansa liittonsa ohjeistusta. Valittajan edustaa tarjousasiakirjojensa perusteella ja muutenkin korkeaa osaamista, minkä lisäksi se on alan pitkäaikainen vastuullinen toimija.

Mikäli vertailussa hyväksyttäisiin henkilöstön täydennyskoulutuksen, henkilöstön työhyvinvoinnin ja riskienhallintaraportin osalta vain esimerkiksi maksimipisteet ainoaksi mahdolliseksi pistemääräksi nollan lisäksi, se asettaisi tarjoajat liian eriarvoiseen asemaan eikä huomioisi suhteellisuuden vaatimusta.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ja tarjousvertailussa ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn tarkoitusta eikä tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuutta koskevien ja tarjousten vertailua koskevien seikkojen välillä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ote sähköisen tarjousportaalin käyttöohjeista, joista palvelun tekniset vaatimukset ovat selvinneet. Hankintayksikkö on pyytänyt sähköisen järjestelmän tuelta selvityksen mahdollisista ongelmista tarjouksen jättöajankohtana. Sieltä on vastattu, että tarjouspalvelussa ei ole lokitietojen mukaan ollut mitään ongelmia kyseisenä aikana. Valittajan ongelmat tarjouksen jättämisessä ovat saattaneet johtua siitä, että valittajan käyttämä internet-selain ei ole ollut tuettu tarjousportaalissa. Valittaja on kuitenkin onnistunut jättämään tarjouksen ja lataamaan jokaiseen kohtaan liitteitä.

Valittajan väite siitä, että tarjouksen muokkaaminen tai täydentäminen on ollut mahdotonta, on virheellinen. Tarjouspalvelu.fi-järjestelmä on laajasti käytössä HUS:n ja muiden hankintayksiköiden hankinnoissa. Sähköisen järjestelmän kuittausviestissä kehotetaan tarkistamaan tarjouksen tiedot huolellisesti ja muistutetaan, että tietoja voi muokata tarjouksen jättämisen määräaikaan asti.

Järjestelmän sivuilla on puhelinnumero ja sähköpostiosoite, joista on voinut saada apua, jos ongelmia on ilmennyt. Tiedossa ei ole, että valittaja olisi ollut yhteydessä HUS-Logistiikkaan tai järjestelmän toimittajan asiakastukeen järjestelmän ongelmien vuoksi. Tarjouspalvelu.fi-järjestelmässä ei ole kyseisenä ajankohtana ollut toimintahäiriöitä. Valittaja on saanut tarjouksensa jättämisen jälkeen sähköpostiinsa vahvistuksen tarjouksen jättämisestä, linkin tarjoukseen ja kehotuksen tarkistaa tarjouksen tiedot huolellisesti.

Tarjouskilpailussa tarjoajalla on vastuu tarjouksen saapumisesta perille määräajassa tarjouspyynnön mukaisena. Hankintayksikkö on hyväksynyt valittajan määräajan puitteissa sähköpostitse lähettämän asiakirjan osana tarjousta.

Kilpailutusjärjestelmässä olleet hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet selkeät. Tarjouspyynnössä on ollut selkeät ohjeet tarjouksen toimittamisesta eikä tarjouspyyntö ole muutoinkaan ollut epäselvä. Hankintayksikkö ei ota kantaa valittajan subjektiiviseen kokemukseen järjestelmän vaikeasta käytöstä, vaan toteaa, että muut tarjoajat ovat onnistuneet jättämään tarjouksensa täydellisinä määräajassa.

Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisia vertailuperusteita käyttäen valittajan määräajan päättymiseen mennessä toimittaman tarjouksen perusteella. Aikaisemmassa vertailussa eniten pisteitä saanut tarjoaja on tässäkin vertailussa saanut eniten pisteitä, joten vertailun lopputulos ei ole muuttunut.

Pisteytyskriteereinä olevien dokumenttien puuttuminen ei ole verrannollinen siihen, että hankintaoikaisupäätöksellä tarjous on hyväksytty tarjousvertailuun työsuojelusuunnitelman ja aluehallintoviraston luvan puuttumisesta huolimatta. Pisteytyskriteereinä olevien dokumenttien hyväksyminen mukaan tarjousvertailuun määräajan jälkeen tarkoittaisi mahdollisuutta parantaa tarjousta jälkikäteen ja olisi muita tarjoajia kohtaan syrjivää.

Pisteytyksen perusteena oleva henkilöstön täydennyskoulutukseen liittyvän osaamisenhallintajärjestelmän kuvaus valittajan tarjouksessa ei vastaa tarjouspyynnössä mainittuja tarjouksen vertailuperusteita ja kuvausta, joissa myös mainitaan, että osaamisenhallintajärjestelmän on oltava tarjouksen liitteenä.

Tarjoajien hankintayksikölle lähettämissä kysymyksissä on ollut kysymys osaamisenhallintajärjestelmästä ja hankintayksikkö on vastannut siihen, että osaamisenhallintajärjestelmä tarkoittaa kirjallista suunnitelmaa kalenterivuoden koulutusten ajankohdista, aiheista ja kouluttajista. Osaamisenhallintajärjestelmässä on myös kuvaus siitä, miten yksittäisen henkilön kohdalla koulutussuunnitelma tehdään ja miten sen toteutumista seurataan, mainiten mahdollinen palautekeskustelu osaamisesta ja sen kehittämisestä, osaamisen arviointiperusteet, osaamisen testaaminen ja dokumentointi, sen ajankohta ja frekvenssi.

Pisteytystaulukossa on ennalta ilmoitettu, että Henkilöstön täydennyskoulutus -vertailuperusteen osalta on ollut mahdollista saada vain joko kymmenen tai nolla laatupistettä. Mahdollisuutta liukuviin pistemääriin tai niiden perusteisiin ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö ei voi jälkikäteen muuttaa pisteytyksen perusteita.

Pisteytystaulukossa on viiden pisteen perusteena se, että tarjoajan on esitettävä uskottava työhyvinvointisuunnitelma ja näyttöä siitä, miten työhyvinvointia on kehitetty. Lisätiedoissa mainitaan erikseen, että selvitys työhyvinvointisuunnitelmasta ja näyttö työhyvinvoinnin kehittämisestä on esitettävä tarjouksessa.

Valittajan sitoutuminen kaikkiin tarjouspyynnössä mainittuihin pakollisiin vaatimuksiin ei vastaa pisteytyskriteerinä ollutta uskottavaa selvitystä työhyvinvointisuunnitelmasta eikä tarjoukseen sisälly näyttöä siitä, miten työhyvinvointia on kehitetty.

Tarjouspyynnön liitteenä 10 olleen vertailu- ja selvityslomakkeen kohtien rastittaminen ei tarkoita tässä eikä muissa vertailun perusteina olevissa kohdissa sitä, että pisteytyskriteerit täyttyvät. Valittajan tarjoustekstiin sisältyvä viittaus koulutussuunnitelmaan ei riitä pisteiden perusteeksi.

Valittaja ei myöskään ole esittänyt pisteytyskriteerien mukaista riskienhallintaraporttia tarjouksensa liitteenä eikä tarjousasiakirjassaan. Tarjouspyynnön liitteen 10 kyseisen kohdan rastittaminen ei riitä pisteytyskriteerin täyttymiseen.

Tarjouspyynnössä olevassa pisteytystaulukossa on kerrottu tarjousten valintaperusteet ja pisteytyskriteerit. Valittajan tarjous ei ole sisältänyt täysiin pisteisiin tarvittavia dokumentteja ja selvityksiä. Hankintayksikkö on tehnyt pisteytyksen käytettävissään olleiden dokumenttien perusteella. Tarjouksen liitteiden toimittaminen jälkikäteen, pisteytyksen muuntelu liukuvaksi tai joustaminen vertailun kohteena olleista kriteereistä voitaisiin katsoa epäoikeudenmukaiseksi ja syrjiväksi menettelyksi muita tarjouksen jättäneitä yrityksiä kohtaan.

Kuultavan lausunto

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on muun ohella esittänyt, että se on onnistunut jättämään tarjouksensa ilman mitään teknisiä ongelmia, käyttämällä samaa internet-selainta kuin valittaja on ilmoittanut käyttäneensä. Med Group Ensihoitopalvelu Oy:llä on kokemusta useista sadoista tarjousten jättämisistä sähköisiä tarjousportaaleja käyttäen, eikä se ole koskaan kokenut valittajan esittämiä teknisiä ongelmia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen olisi tullut perille menneen materiaalinkin perusteella voittaa tarjouskilpailu. Se, että valittaja on onnistuneesti täydentänyt tarjoustaan sähköpostilla, osoittaa, että tarjouksen täydentämisessä oli turvauduttava muuhun keinoon kuin portaaliin, koska se ei antanut edellytettyä tietoa asian selvittämiseksi. Mikäli tieto olisi ollut käytettävissä, koko täydellinen aineisto olisi tietysti toimitettu sähköpostitse hankintayksikölle. Tarjouksen täydentäminen oli siis mahdollista muulla tavalla kuin portaalin kautta, mutta koska sähköpostia tai perille toimittamista ei ollut mainittu tarjouksen sallittuna jättötapana, valittaja ei sitä tehnyt muuten kuin viitatun kokonaisuuden kannalta vähempimerkityksisen sähköpostin osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asia dnro 2014/581

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä 19.8.2014 § 56 muuttanut asiassa 2014/581 muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä 3.6.2014 § 46 siten, että valittajan tarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä suorittanut uuden tarjousvertailun. Vaikka tarjouskilpailun lopputulos ei ole muuttunut, hankintaoikaisupäätöksen ja hankintayksikön suorittaman uuden tarjousvertailun on katsottava merkinneen sitä, että hankintayksikkö on tehnyt asiassa uuden hankintapäätöksen ja siten tosiasiallisesti poistanut aiemman 3.6.2014 tekemänsä hankintapäätöksen. Tämän vuoksi hankintaa ei tässä hankintamenettelyssä tosiasiallisesti enää voida toteuttaa 3.6.2014 tehdyn hankintapäätöksen perusteella.

Valittajalla ei hankintapäätöksen 3.6.2014 § 46 osalta enää ole oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö mainitun hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan väittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus ei voi poistetun hankintapäätöksen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta. Näin ollen valittajien hankintayksikön 3.6.2014 tekemään hankintapäätökseen § 46 kohdistama valitus on jätettävä tutkimatta.

Asia dnro 2014/724

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Sähköinen tarjous

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa siltä osin kuin tarjouspyynnössä on edellytetty tarjouksen lähettämistä sähköisesti Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista, eikä tarjouspyynnössä ole mainittu muuta tarjouksen toimittamistapaa, kuten tarjouksen toimittamista fyysisesti. Valittajan mukaan syrjivää on ollut myös, että kyseinen tarjousportaali ei ole toiminut valittajan käyttämän internet-selaimen kanssa ja että tarjouksia ei ole ollut mahdollista täydentää tarjousajan puitteissa tarjouksen jättämisen jälkeen.

Hankintalain 51 §:n mukaan hankintamenettelyyn liittyvät ilmoitukset ja tietojenvaihto on toimitettava hankintayksikön valinnan mukaan joko kirjeitse, telekopiolla tai sähköisiä välineitä käyttäen. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä, eivätkä ne saa rajoittaa toimittajien mahdollisuutta osallistua hankintamenettelyyn. Pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 94−95) mukaan hankintayksikkö voisi päättää käytettävistä viestintätavoista ottaen huomioon hankinnan kohteen ja laajuuden. Viestintävälineiden valinnassa olisi erityisesti huomioitava syrjimättömyys, minkä vuoksi viestintävälineiden tulisi olla yleisesti käytettävissä olevia.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 19 §:n mukaan kansallisten ja EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa tietojen toimittamisessa käytettävien sähköisten välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteensopivia yleisesti käytössä olevan tieto- ja viestintäteknologian kanssa.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa.

Käsillä olevassa tarjouskilpailussa tarjous on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tullut kokonaisuudessaan toimittaa Tarjouspalvelu.fi-portaalin kautta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti voinut harkintavaltansa puitteissa vapaasti valita, että tarjoukset tulee toimittaa hankintayksikölle yleisesti käytössä olevaa sähköistä tarjousportaalia käyttäen.

Hankintayksikkö on esittänyt selvitystä siitä, että sähköisen järjestelmän käytössä ei tarjousaikana ole esiintynyt ongelmia. Muut tarjoajat ovat lähettäneet tarjouksensa kysymyksessä olevaa sähköistä järjestelmää käyttäen, eikä hankintayksikön mukaan kukaan muu tarjoaja ole esittänyt kohdanneensa ongelmia tarjouksen lähettämisessä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan, mitä valittaja ei ole kiistänyt, voittanut tarjoaja on lähettänyt tarjouksensa hankintayksikölle ongelmitta käyttäen samaa internet-selainta kuin valittaja.

Käytetyn tarjousportaalin etusivulla on ollut ohje, jonka mukaan, mikäli tarjouksen tekijä haluaa kysyä palvelun käytöstä lisätietoja tai tarvitsee teknistä apua palvelun käyttöön liittyen, hän voi ottaa yhteyttä tekniseen tukeen sivun alareunassa olevan linkin kautta tai siinä ilmoitetun sähköpostiosoitteen kautta taikka ilmoitettuun puhelinnumeroon soittamalla.

Valittajalle on 2.5.2014 lähetetty tarjouspalvelusta vahvistus tarjouksen lähettämisestä. Vahvistusviestissä on tiedot tarjouksen kohteena olevasta palvelusta, tarjouksen jättäjän yhteystiedot ja tarkka tarjouksen saapumisaika sekä linkki tarjouspalveluun tallentuneeseen tarjoukseen. Tarjouksen lähettäjää on muistutettu tarjouksen tarkistamisesta seuraavasti: "Tarkistathan tarjouksesi tiedot huolellisesti! Voit muokata niitä vielä tarjouksen jätön määräaikaan asti."

Asiassa ei ole ilmennyt, että valittaja olisi tarjousaikana ottanut yhteyttä hankintayksikköön tai sähköisen järjestelmän ylläpitäjään mahdollisten ongelmien vuoksi. Valittaja on täydentänyt tarjoustaan sen jälkeen, kun se on lähettänyt tarjouksensa sähköisesti hankintayksikölle, lähettämällä sähköpostissa täydentäviä tietoja tarjoukseensa. Nämä tiedot on otettu huomioon tarjousta käsiteltäessä.

Edellä todetuin perustein asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksikön valitsema sähköinen tarjousten toimitustapa olisi ollut syrjivä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei tarjousten lähettämistä koskevien vaatimusten osalta ole vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen noudattamista.

Tarjouksen täydentäminen

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen valittajaa syrjivästi, kun valittajalle on vasta hankintaoikaisupäätöksestä saanut tiedon, että sen tarjouksesta ovat puuttuneet tarjousvertailussa pisteytyksen perusteina olleet osaamisenhallintajärjestelmän kuvaus ja riskienhallintaraportti. Valittaja olisi lähettänyt puuttuvat asiakirjat mukaan toiseen tarjousvertailuun, jos hankintayksikkö olisi ilmoittanut valittajalle niiden puuttumisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut sillä olevan sekä osaamisenhallintajärjestelmä että riskienhallintaraportti. Valittaja ei kuitenkaan ole liittänyt osaamisenhallintajärjestelmän kuvausta ja riskienhallintaraporttia tarjoukseensa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen edellyttävän, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä. Annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai täydentäminen on pääsääntöisesti kielletty. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

Hankintayksikön on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailussa tullut arvioida valittajan tarjousta sellaisena kuin se on tarjousaikana hankintayksikölle toimitettu. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajaa syrjivästi, kun se ei ole varannut valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan näiltä osin.

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tehnyt selkeää eroa tarjoajien soveltuvuutta koskevien seikkojen ja tarjousten vertailuperusteiden välillä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun muassa ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava, sekä tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Valittaja ei ole yksilöinyt, miten hankintayksikkö on sen käsityksen mukaan laiminlyönyt tarjoajia koskevien pakollisten soveltuvuusvaatimusten erottamisen tarjousten vertailuperusteista. Valittajan esittämien seikkojen perusteella valittajan on kuitenkin katsottava tältä osin viitanneen toisaalta henkilöstön täydennyskoulutusta, henkilöstön työhyvinvointia ja riskienhallintaraporttia koskeviin vertailuperusteisiin, joiden osalta valittaja on ollut tyytymätön tarjousten pisteytykseen, sekä toisaalta tarjoajia koskeviin vähimmäisvaatimuksiin.

Tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, josta hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia ja laadun 30 prosenttia. Laatua koskevia vertailuperusteita ovat olleet laatujärjestelmä, ajoneuvokalusto, henkilöstön täydennyskoulutus, keikkatyöntekijät ja lyhytaikaiset sijaiset, henkilöstön työhyvinvointi ja riskienhallintaraportti.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouksen valintaperusteet" on mainittu, että vertailuun otetaan vain tarjoukset, jotka ovat saapuneet määräaikaan mennessä ja sisältävät kaikki pyydetyt tiedot sekä täyttävät tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Puuttuva osio tai tieto johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Vertailuperusteiksi on edellä todetun mukaisesti ilmoitettu hinta 70 prosentin painoarvolla ja laatu 30 prosentin painoarvolla. Laadun arviointi ja pisteytys on ilmoitettu tehtävän tarjouspyyntöön sisältyvän taulukon mukaisesti.

Tarjouspyynnössä on kohdassa "Palvelun tuottajalta vaadittavat selvitykset" vaadittu toimittamaan muun ohella seuraavat selvitykset: henkilöstösuunnitelma, varahenkilöstösuunnitelma, työsuojelusuunnitelma, ja kuvaus yrityksen laadunhallintajärjestelmästä sekä kopio mahdollisesta laatusertifikaatista.

Laadunhallintajärjestelmän osalta on muun ohella edellytetty, että "palveluntuottajalla tulee olla asianmukaiset menetelmät laadunhallintaan, joiden avulla toiminnan laatua on mahdollista seurata ja kehittää". Lisäksi on edellytetty, että potilaspalautteen vastaanottoon ja käsittelyyn tulee olla järjestelmällinen toimintamalli ja palveluntuottajan tulee seurata koulutuksen kattavuutta sekä henkilöstön osallistumista ylläpito- ja täydennyskoulutukseen.

Henkilöstön täydennyskoulutusta koskevan vertailuperusteen osalta arviointikriteeriksi on ilmoitettu "osaamisenhallintajärjestelmä, joka sisältää mm. koulutuksen seurannan ja kehittämisen (mm. kirjallinen palaute) = 10 p". Osaamisenhallintajärjestelmän kuvauksen on täytynyt olla tarjouksen liitteenä.

Henkilöstön työhyvinvointia koskevan vertailuperusteen osalta arviointikriteerit ovat olleet seuraavat: "Toimijalla on uskottava työhyvinvointisuunnitelma JA näyttöä siitä, miten työhyvinvointia on kehitetty JA toimijalla on esittää ulkopuolisen laatiman ja toteuttaman työhyvinvointikyselyn tulokset (2012, 2013 ja 2014 tai jonain näistä) = 10 pist. Toimijalla on uskottava työhyvinvointisuunnitelma ja näyttöä siitä, miten työhyvinvointia on kehitetty = 5 pist."

Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että henkilöstön vastausprosentin työhyvinvointikyselyyn on tullut olla vähintään 50 %, ja että selvitys työhyvinvointisuunnitelmasta, näyttö työhyvinvoinnin kehittämisestä ja mahdollisen ulkopuolisen laatiman ja toteuttaman työhyvinvointikyselyn tulokset (2012, 2013 ja 2014 tai jonain näistä) on tullut esittää tarjouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että henkilöstön täydennyskoulutusta koskevan vertailuperusteen ja tarjoajan laadunhallintajärjestelmää koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut tiettyä päällekkäisyyttä niiltä osin kuin ne ovat koskeneet henkilöstön koulutuksen seurantaa. Täydennyskoulutuksen osalta osaamisenhallintajärjestelmään on tämän lisäksi kuitenkin tullut sisältyä muun muassa koulutuksen kehittäminen ja sen osana kirjallinen palaute. Tältä osin tarjousvertailussa on voinut saada pisteitä vain edellä mainitun vähimmäisvaatimuksen ylittävällä tarjouksella. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on tarjoajien soveltuvuusehdot riittävän selkeästi erotettu tarjousten vertailuperusteista.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että sen tarjous on tarjousvertailussa saanut liian vähän pisteitä henkilöstön täydennyskoulutusta, henkilöstön työhyvinvointia ja riskienhallintaraporttia koskevien vertailuperusteiden osalta.

Riskienhallintaraporttia koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut esittää selvitys ulkopuolisen riippumattoman osapuolen laatimasta vuosien 2012−2014 suoritetusta riskienhallintakartoituksesta ja riskienhallintaraportista. Esitetystä riskienhallintaraportista on tarjouspyynnön mukaan saanut tarjousvertailussa kymmenen pistettä.

Henkilöstön täydennyskoulutuksen osalta valittajan tarjous on saanut nolla pistettä, sillä tarjous ei hankintaoikaisupäätöksen mukaan ole sisältänyt osaamisenhallintajärjestelmän kuvausta, vaan ainoastaan viittauksen koulutusliitteisiin.

Henkilöstön työhyvinvointi -vertailuperusteen osalta päätöksen perusteluissa on todettu, että valittajan tarjous ei ole sisältänyt uskottavaa työhyvinvointisuunnitelmaa eikä näyttöä siitä, miten työhyvinvointia on kehitetty. Tarjous on perustelujen mukaan sisältänyt ulkopuolisen tahon suorittaman työtyytyväisyyskyselyn. Voittaneesta tarjouksesta on perusteluissa mainittu, että se on sisältänyt uskottavan ja seikkaperäisen työhyvinvointisuunnitelman sekä selvityksen työhyvinvoinnin kehittämisestä. Voittanut tarjous on saanut tältä osin täydet kymmenen pistettä.

Riskienhallintaraporttia koskevan vertailuperusteen osalta valittajan tarjous on saanut nolla pistettä. Päätöksen perusteluissa on mainittu, että valittajan tarjous ei ole sisältänyt tarjouspyynnön mukaista riskienhallintaraporttia. Voittanut tarjous on perustelujen mukaan sisältänyt tarjouspyynnön mukaisen riskienhallintaraportin ja tarjous on saanut tästä osuudesta kymmenen pistettä.

Markkinaoikeus toteaa hankintayksiköllä olevan harkintavaltaa, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut kunkin vertailuperusteen osalta, mitkä seikat oikeuttavat saamaan ilmoitetut pisteet. Kunkin vertailuperusteen osalta pisteytys on mainituin tavoin määräytynyt sen mukaan, ovatko esitetyt vaatimukset täyttyneet. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää valittajan tarjouksen kyseessä olevan vertailuperusteen osalta esittämällään tavalla eikä asiassa ole ilmennyt, että pisteytys olisi ollut tältä osin valittajaa syrjivää.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asioissa annetut ratkaisut huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen asiassa 2014/581 tutkimatta ja hylkää Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa 2014/724.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Markus Mattila ja Marco Grönroos.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 13.10.2017 taltionumero 5082.