MAO:485/15

ASIAN TAUSTA

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.6.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta toimeentulotukiasiakkaiden muuttopalveluiden hankinnasta kahden vuoden ajalle hankintasopimuksen allekirjoittamisesta lukien sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Espoon kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtaja on 1.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 23 valinnut puitejärjestelyyn sopimustoimittajiksi etusijajärjestyksessä Muuttohaukat Oy:n, Martela Oyj:n ja Oy Kuljetusliike Forsman Ab:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Niemi Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan kohteen virheellisesti käyttämällä hankintailmoituksessa väärää CPV-koodia, joksi on ilmoitettu 60000000-8 "kuljetuspalvelut (jätteen kuljetusta lukuun ottamatta)". Oikea CPV-koodi on ollut 98392000-7 "siirto- ja muuttopalvelut". Virheellisen CPV-koodin ilmoittaminen hankintailmoituksessa on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä se ole mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten tekemistä. Tarjoukset on vertailtu yksikköhinnan mukaisesti samalla tuntimäärällä. Tarjousvertailussa ei ole huomioitu lainkaan muuttojen kestoa tai niiden vaatimia resursseja. Tarjoajien arviot muuttoihin kuluvasta ajasta ja niihin tarvittavista resursseista ovat vaihdelleet huomattavasti, mikä on vaikuttanut palveluiden todellisiin hintoihin.

Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailusta etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sopimustoimittajaksi valitun Muuttohaukat Oy:n tarjouspyynnön vastaista osatarjousta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajat tarjoavat muuttopalveluita myös viikonloppuisin. Osatarjoukset eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaan sallittuja. Tästä huolimatta Muuttohaukat Oy on tarjonnut lauantaille vain osaa tarjouspyynnön mukaisista palveluista ja on ilmoittanut sunnuntaille kaikkien palveluiden osalta hinnaksi nolla euroa. Tämä on käytännössä tarkoittanut, että Muuttohaukat Oy ei ole tarjonnut kaikkia tarjouspyynnön edellyttämiä palveluja lauantaille ja sunnuntaille ei ole tarjottu palveluja lainkaan.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla.

Perusteet

Hankinnan kohteena olevassa muuttopalvelussa on ollut kyse tarjouspyynnössä ilmoitetusta CPV-koodista huolimatta EU-kynnysarvon ylittävistä hankintalain liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen ryhmään 27 kuuluvista siirto- ja muuttopalveluista. Näin ollen hankintayksikkö olisi voinut ilmoittaa hankinnasta kansallisella hankintailmoituksella hankinnan arvosta riippumatta.

Kansallisella tasolla CPV-koodilta vaadittu kahden numerotason tarkkuus on lähtökohtaisesti varsin epätäsmällinen ja yleinen. Tämän vuoksi tarjoajien on käytännössä etsittävä kansallisia hankintailmoituksia tietokannoista myös muun kuin CPV-koodin perusteella. Ilmoitusvirheeksi ei voida katsoa sitä, että hankintayksikkö on julkaissut hankintasäännöksissä edellytettyä laajemman hankintailmoituksen.

Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa huomattavan suuren määrän tarjouksia. Harhaanjohtavan CPV-koodin käyttäminen ei ole kyseessä olevassa hankinnassa estänyt potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Virhe ei ole myöskään vaikuttanut valittajan asemaan tai oikeussuojaan. Uuden tarjouskilpailun järjestäminen johtaisi hankintasäännösten vastaiseen tinkimiskierrokseen.

Tarjouspyyntö on ollut niin selvä, että sen perusteella on voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa määritellä miten se vertailee hintoja ja mitä seikkoja se painottaa vertailussa. Hintavertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Hinnan kokonaispisteet ovat muodostuneet rivikohtaisten vertailuhintojen yhteismäärästä. Tarjoajien tasavertainen ja syrjimätön kohtelu ei olisi toteutunut, jos nollahintaa tarjonneet tarjoajat olisivat saaneet nolla pistettä kyseisiltä riveiltä. Laskutapa ei ole ollut epätasapuolinen tai syrjivä. Kaikkia tarjoajia on kohdeltu tarjouskilpailussa tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Ensimmäiseksi sopimustoimittajaksi valitun tarjoajan tarjous ei ole ollut osatarjous. Osatarjouksien antaminen ei edes ole ollut järjestelmässä mahdollista, koska sähköisesti täytettävä tarjouslomake on edellyttänyt tuntihinnan syöttämistä jokaiselle riville. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty tarjoamasta jotain palvelua nollahinnalla. Tarjouspyynnön perusteella ei voida tehdä sellaista oletusta, että nollahinnan tarjoaminen merkitsisi sitä, ettei palvelua siltä osin tarjota. Hankintayksikkö on tiedustellut kyseiseltä sopimustoimittajaksi valitulta tarjoajalta mahdollista hinnoitteluvirhettä. Tarjoaja on vastauksessaan ilmoittanut, että palvelu on hinnoiteltu tarjouksessa ilmoitetulla tavalla eikä kyseessä ole ollut virhe.

Kuultavien lausunnot

Muuttohaukat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.470 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjousten hintavertailu on suoritettu tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla. Virheellisellä CPV-koodilla ei ole ollut vaikutusta valittajan asemaan eikä se ole estänyt potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun.

Muuttohaukat Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjous ei ole ollut osatarjous, koska tarjouksessa on ilmoitettu hinnat kaikille tarjouspyynnössä pyydetyille palveluille. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty tarjoamasta palveluita nollahinnalla. Riski mahdollisista nollahintaisista palveluista on yksin Muuttohaukat Oy:llä.

Martela Oyj ja Oy Kuljetusliike Forsman Ab eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön ilmoittama CPV-koodi on ollut täysin väärä ja luonteeltaan hyvin yleinen. Lisäksi hankintayksikön käyttämä CPV-koodi on kuulunut A-palveluiden ryhmään, vaikka oikea koodi kuuluu toissijaisiin B-palveluihin. Muuttoalalla toimivilta yrityksiltä ei ole voitu kohtuudella edellyttää A-palveluihin kuuluvien hankintailmoitusten seuraamista, koska muuttopalvelut kuuluvat kansallisiin B-palveluihin.

Vain alan tunnetuimmat yritykset ovat osallistuneet tarjouskilpailuun, mikä osoittaa, että hankinnan virheellinen ilmoittaminen on ollut omiaan vaikuttamaan tuntemattomampien tarjoajien mahdollisuuksiin osallistua kilpailutukseen. On kohtuutonta edellyttää, että tarjoajat etsisivät hankintailmoituksia muutoin kuin CPV-koodien avulla. Tarjoajien tulee voida luottaa ilmoitusten oikeellisuuteen. Oikeuskäytännössä ilmoitusvirheeksi on aina katsottu sellainen ilmoitus, joka on julkaistu kokonaan eri ryhmään kuuluvalla CPV-koodilla.

Tarjouspyynnössä ei ole määritelty perusteita, joilla toimittaja voi kieltäytyä yksittäisistä tilauksista. Kieltäytymiselle ei ole asetettu myöskään mitään sanktioita. Voittanut tarjoaja on asetettu perusteettomasti muita parempaan asemaan, kun se käytännössä voi kieltäytyä muuttotilauksista, jotka kohdistuvat viikonlopuille. Voittaneen tarjoajan ei siis tosiasiassa ole tarjottava nollaksi hinnoittelemiaan palveluita. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palvelun osan hinnoitteleminen nollaksi on katsottu johtaneen tarjouksen puutteellisuuteen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että hankintayksikkö on ilmoittanut kysymyksessä olevan hankinnan kohteen virheellisesti, kun se on käyttänyt hankintailmoituksessa väärää CPV-koodia. Toiseksi valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista, koska tarjousten vertailu on suoritettu yksikköhinnan mukaisesti samalla tuntimäärällä, vaikka todellisuudessa palveluiden hintaan vaikuttavat myös tarjoajan palveluun käyttämä aika ja resurssit. Valittaja on kolmanneksi esittänyt, että Muuttohaukat Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen osatarjous, koska siinä on tarjottu osaa palveluista nollahintaisena.

Hankintailmoituksen virheellisyys

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella menettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoituksen lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 4 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 68 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on toimitettava julkaistaviksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinta-asetuksen 4 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikön on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus hankintalain 15 §:ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen ylittävistä hankintalain liitteen B palveluhankinnoista. Hankinta-asetuksen 4 §:n 3 momentin mukaan muun ohella pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa hankinnoissa tulee tehdä kansallinen hankintailmoitus myös, vaikka hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 §:n mukaiset EU-kynnysarvot.

Hankinta-asetuksen 5 §:ssä säädetään kansallisen hankintailmoituksen sisällöstä. Pykälän 2 momentin mukaan kansallisessa hankintailmoituksessa hankintojen sisällön määrittelyssä on käytettävä yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 vahvistettua viitenimikkeistöä 2-numerotason tarkkuudella.

Hankinta-asetuksen 7 §:n 1 momentin perusteella EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta ei ole vastaavaa säännöstä, joka velvoittaisi käyttämään edellä mainittua viitenimikkeistöä 2-numerotason tarkkuudella.

Edellä esitetystä sekä hankinta-asetuksen 7 §:n 2 momentista johtuen EU-kynnysarvon ylittävissä liitteen B palveluhankinnoissa käytetään EU-hankintailmoitusmenettelyä kevyempää kansallista hankintailmoitusmenettelyä.

Nyt kyseessä olevassa asiassa hankinnan kohteena ovat olleet toimeentulotukiasiakkaiden muuttopalvelut.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta EU-hankintailmoituksella. Tarjouspyynnön liitteessä 1 "Palvelukuvaus" on kuvattu hankintaa muun ohella seuraavasti:

"Muuttopalveluun sisältyy muuton suunnittelu ja muuttoaikataulun sopiminen yhdessä Asiakkaan kanssa, Asiakkaan koti-irtaimiston siirto sovitusta lähtöosoitteesta (huoneiston sisältä) sovittuun vastaanotto-osoitteeseen sisältäen muuttotavaroiden lastauksen ajoneuvoon, niiden purkamisen ajoneuvosta ja siirtämisen huoneiston sisälle määräpaikassa."

Hankintailmoituksen kohdassa II.1.6 "Yhteinen hankintanimikkeistö (CPV)" on ilmoitettu hankinnan pääkohteeksi "Kuljetuspalvelut (jätteenkuljetusta lukuun ottamatta)" ja sen CPV-koodina 60000000-8. Nämä palvelut kuuluvat hankintalain liitteen A ensisijaisiin palveluihin ryhmässä 2 "Maakuljetuspalvelut, myös panssariautopalvelut ja kuriiripalvelut, paitsi postinkuljetus".

Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että palvelukuvauksen perusteella kysymyksessä olevan hankinnan kohteena olevien toimeentulotukiasiakkaiden muuttopalveluissa on ollut varsinaisesti kyse siirto- ja muuttopalveluista, joiden CPV-koodi on 98392000-7. Kyseinen CPV-koodi kuuluu hankintalain liitteen B mukaisten toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 27 "Muut palvelut".

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on asiassa saadun selvityksen perusteella ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun EU-kynnysarvon.

Edellä todetuin tavoin hankintalain liitteen B mukaisissa toissijaisissa palveluhankinnoissa käytetään kansallista hankintailmoitusta hankinnan arvosta riippumatta. Ilmoitusvirheeksi ei kuitenkaan ole katsottava sitä, että hankintayksikkö julkaisee hankintasäännöksissä edellytettyä kansallista hankintailmoitusta laajemman EU-hankintailmoituksen, eikä hankintayksikkö siten nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se on julkaissut liitteen B mukaisesta toissijaisesta palveluhankinnasta EU-hankintailmoituksen.

Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankintayksikön hankintailmoituksessa käyttämä CPV-koodi on ollut harhaanjohtava, eikä se ole vastannut hankinnan kuvausta. Hankintayksikön menettely on siten CPV-koodin ilmoittamisen osalta sinänsä ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Ottaen huomioon, että hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta kansallista hankintamenettelyä laajemmalla EU-hankintailmoituksella ja sen ilmoituksessaan käyttämä CPV-koodi on sisältänyt maakuljetuspalvelut, joita myös hankinnan kohteena olevat palvelut laajasti ymmärtäen ovat, ja koska tarjoajien on käytännössä haettava hankintailmoituksia tietokannoista myös muita kuin CPV-koodiin perustuvia hakutoimintoja käyttäen, ei harhaanjohtavan CPV-koodin käyttämisen nyt kysymyksessä olevassa hankintailmoituksessa voida katsoa tosiasiallisesti estäneen potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Tästä kertoo myös se, että tarjouskilpailuun on virheellisestä CPV-koodista huolimatta osallistunut yhdeksän alalla ammattimaisesti toimivaa tarjoajaa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että kysymyksessä oleva virhe ei ole myöskään vaikuttanut valittajan asemaan eikä valittajan tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Näin ollen valittajan vaatimukset tulee tältä osin hylätä.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Tarjouspyynnön kohdassa 10 "Päätöksenteon perusteet" on ilmoitettu, että tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta.

Kyseessä olevaa hankintaa koskevassa tarjouslomakkeessa on mainittu tarjottavat palvelut. Kunkin tarjoajan on tullut ilmoittaa lomakkeessa mainituille palveluille yksikköhinta. Lisäksi lomakkeessa on ilmoitettu kullekin palvelulle esimerkinomainen hankinnan määrä, jolle on niin ikään tullut syöttää hinta. Kyseisten kohtien hinnat on laskettu tarjoajien ilmoittamien yksikköhintojen perusteella. Lomakkeen viimeisessä sarakkeessa on ollut "Hinta yhteensä"-nimetty kohta, johon järjestelmä on automaattisesti laskenut kaikkien palvelukohtien perusteella muodostuvan tarjouksen kokonaishinnan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Tarjouspyynnöstä ovat edellä todetuin tavoin ilmenneet ne palvelut, joiden hinnat tarjoajan on tullut ilmoittaa tarjouksessa, ja jotka on otettu huomioon tarjousten hintavertailussa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut suorittaa hintavertailun pelkkien yksikköhintojen perusteella. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt epätasapuolisesti tai tarjoajia kohtaan syrjivästi vertaillessaan tarjoajia pelkän yksikköhinnan perusteella.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjoajan on edellä todettuun tapaan tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella kullekin lomakkeella mainitulle palvelulle erillinen yksikköhinta. Tarjouslomakkeessa muuttopalvelut on jaettu viikonpäivien mukaan siten, että ensimmäinen kohta on sisältänyt muuttopalvelut maanantaista perjantaihin kello 6–22, toinen kohta muuttopalvelut lauantaisin kello 6–22 ja kolmas kohta muuttopalvelut pyhäpäivinä klo 6–22. Kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin on sisältynyt neljä alakohtaa. Muuttopalveluiden lisäksi tarjouslomakkeessa on ollut neljäs, muita palveluja ja tarvikkeita koskenut kohta.

Tarjouspyynnön kohdan 4 "Hankintamenettely" mukaan osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole olleet hyväksyttyjä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että osatarjouksien antaminen ei ole edes ollut mahdollista, koska sähköisesti täytettävä tarjouslomake on edellyttänyt, että hinta syötetään jokaiselle riville.

Puitejärjestelyssä ensimmäiseksi sopimustoimittajaksi valittu tarjoaja Muuttohaukat Oy on ilmoittanut tarjouslomakkeessaan kaikkien pyhäpäivinä tarjottavien palveluiden osalta ja kahden lauantaina tarjottavan palvelun osalta tarjoushinnaksi nolla euroa. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään edellyttänyt palvelujen tarjoamista tietyllä vähimmäishinnalla.

Hankintasäännösten perusteella hankintayksiköllä ei ole lähtökohtaisesti velvollisuutta sulkea tarjousta tarjouskilpailusta, jos joku osa tarjouksesta on hinnoiteltu nollaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 4.2.2015 taltio 268 perusteella on kuitenkin mahdollista, että tietyissä tilanteissa hankintayksiköllä on oikeus puuttua nollahinnoittelun käyttämiseen. Hankintayksiköllä ei siis ole ollut velvollisuutta sulkea Muuttohaukat Oy:n tarjousta tarjousten vertailusta pelkästään sillä perusteella, että se on tarjonnut tiettyjä palveluita nollahinnalla. Asiassa tulee kuitenkin harkittavaksi, onko nollahinnoittelun käyttäminen tarkoittanut käsillä olevassa tilanteessa tarjouspyynnössä kielletyn osatarjouksen tekemistä.

Antaessaan nollahinnan kaikkiin pyhäpäiviä koskeviin tarjouksen kohtiin ja kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnössä ei ole mitenkään sanktioitu sitä mahdollisuutta, että tarjoaja ei tuottaisi tarjouksessa tarjoamiaan palveluita, asiaa kokonaisuudessa tarkasteltaessa ei voida kohtuudella olettaa, että tarjoaja on todellisuudessa valmis toimittamaan muuttopalveluita kaikkina pyhäpäivinä maksutta. Markkinaoikeus katsoo, että hinnoiteltuaan kyseiset palvelut nollaksi ja tarjouspyynnön mahdollistaessa sen, että tarjoaja jättää sanktiotta toimittamatta kyseiset palvelut, tarjoaja on todellisuudessa antanut tarjouspyynnössä kielletyn osatarjouksen.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön olisi tullut sulkea Muuttohaukat Oy:n tarjous tarjousten vertailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Espoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa toimeentulotukiasiakkaiden muuttopalveluiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtajan 1.9.2014 tekemän hankintapäätöksen § 23. Markkinaoikeus kieltää Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 150.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Niemi Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.720 eurolla. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Olli Wikberg ja Teija Kotro.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 29.1.2016 taltionumero 266 täytäntöönpanon osalta.

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 17.2.2017 taltionumero 679.