MAO:641/15

ASIAN TAUSTA

Kajaanin kaupunki / Kainuun kuntien hankintarengas (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.11.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta monitoimilaitteiden ja tulostuksenhallintapalveluiden hankinnasta ajalle 1.4.2015–31.3.2017 ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Kajaanin kaupungin hallintojohtaja on Kainuun kuntien hankintarenkaan puolesta 9.4.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 valinnut tulostuksen kokonaispalvelun osalta Konttorikolmio Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.050.000–1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Tietopalvelu Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tulostuksenhallintapalveluiden osalta, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 90.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.150 eurolla.

Perusteet

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea kokonaisvaltaisen tulostuspalvelun tarjouskilpailusta, koska se on esittänyt vaihtoehtoiset tarjoukset, vaikka tarjouspyynnössä niiden antaminen on kielletty.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksissaan ilmoittamat referenssit eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia tai referensseistä on annettu virheellistä tietoa.

Tarjouspyynnön mukaan toimittajan on tullut ilmoittaa tarjouksessaan viimeisten neljän vuoden ajalta vähintään kolme suoritettua tai suoritettavaa asiakkuutta, jotka vastaavat hankinnan vaatimuksia ja laajuutta. Hankintayksikkö on vastauksena sille esitettyyn tiedusteluun ilmoittanut edellyttävänsä, että referenssit ovat tarjoajan oman yrityksen referenssiasiakkuuksia.

Voittanut tarjoaja ei toimi eikä ole toiminut tarjouksessaan 1 ilmoittamissaan ammattikorkeakouluja koskevissa referenssikohteissa toimittajana. Vastaava tilanne koskee voittaneen tarjoajan tarjouksessaan 2 ilmoittamia teknisiä yliopistoja ja Helsingin kaupunkia koskevia referenssejä. Valittaja on saanut mainitut tiedot puhelimitse kyseisten referenssien yhteyshenkilöiltä. Referenssinä ei voida ilmoittaa asiakkuutta, jossa tarjoaja ei ole toimittajana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksissa Soidinsuon koulua ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää koskevat referenssit ovat käsittäneet vain kolme laitetta, eivätkä ne siten ole vastanneet laajuudeltaan tarjouspyynnössä määritettyä. Lisäksi Soidinsuon koulua koskeva referenssi on liittynyt samaan asiakkuuteen kuin tarjouksissa ilmoitettu Kainuun Ammattiopistoa koskeva referenssi, koska asiakkuuksilla on sama y tunnus. Kyseisiä referenssejä ei siksi ole voinut ilmoittaa erillisinä.

Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut esittää riittävää määrää vaadittuja referenssejä. Hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa katsoessaan voittaneen tarjoajan täyttäneen tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset.

Vastine

Vaatimukset

Kajaanin kaupunki / Kainuun kuntien hankintarengas on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Perusteet

Voittanut tarjoaja on tehnyt rinnakkaiset tarjoukset, joiden tekemistä vaihtoehtoisten tarjousten kieltäminen ei ole estänyt.

Tarjouspyynnössä on tullut ilmoittaa viimeisten neljän vuoden ajalta vähintään kolme suoritettua tai suoritettavana olevaa asiakkuutta, jotka vastaavat hankintaa vaatimusten ja laajuuden osalta. Lisäkysymyksiin annetuilla vastauksilla on täsmennetty, että esitettyjen referenssien on tullut olla omia.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut sekä omat tulostuksenhallinnan kokonaispalvelun referenssit että liikeyhteistyökumppanien tai laitemerkkiedustusten järjestelmäreferenssit.

Lopullisessa tarjouspyynnössä on keskitytty tarjoajien neuvotteluissa nimeämien järjestelmien teknisen suorituskyvyn arviointiin. Näin ollen järjestelmäreferensseillä on myös ollut painoarvoa hankinnassa ja referenssit on tullut hyväksyä. Referenssien tulee liittyä itse tarjoukseen eikä niinkään tarjoajaan. Tarjoajien kelpoisuus toteuttaa hankinta on todettu jo neuvottelumenettelyn ensimmäisessä vaiheessa. Tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Referenssejä ei voida käyttää eikä ole käytetty tarjousten vertailussa.

Hankintayksikkö olisi menetellyt syrjivästi, jos voittaneen tarjoajan tarjoukset olisi hylätty referenssien vuoksi. Voittaneen tarjoajan liiketoiminta-alue on pääsääntöisesti Kainuu, kun taas valittajan koko Suomi. Näin ollen lähtökohtaisesti valittaja olisi ollut etuoikeutetussa asemassa referenssien laajuuteen ja esittämiseen nähden.

Kuultavan lausunto

Konttorikolmio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.852 eurolla.

Kuultava on jättänyt kaksi erillistä, itsenäistä tarjousta, joten kyse ei ole ollut vaihtoehtoisista, vaan rinnakkaisista tarjouksista.

Hankintayksikkö on arvioinut tarjoajien soveltuvuuden jo menettelyn ensimmäisessä vaiheessa ja hyväksynyt kuultavan mukaan neuvottelumenettelyyn. Kuultava on hankintayksikön kanssa käymissään neuvotteluissa tammikuussa 2015 käynyt läpi valmiudet hankinnan toteuttamiseen, missä yhteydessä on käsitelty myös referenssit. Kuultavan ilmoittamat referenssit ovat olleet oikeita ja todellisia. Kuultava on valittajan kyseenalaistettua referenssit vielä erikseen selvittänyt hankintayksikölle, miltä osin kuultava on ollut itse referenssikohteiden toimittaja ja miltä osin toimitukset ovat tapahtuneet sen yhteistyökumppaneiden kautta.

Nyt kyseessä olevan hankinnan kattamissa organisaatioissa työskentelee noin 6.000 työntekijää. Mikäli vaatimusta referenssiasiakkuuksien laajuudesta olisi tulkittu tiukasti, ei menettelyyn olisi vaadittujen referenssien laajuuden vuoksi voitu valita yhtään tarjoajaa. Käytännössä kaikki menettelyyn osallistuneet tarjoajat ovat joutuneet tukeutumaan laitteiden maahantuojien järjestelmätukeen.

Hankintayksikön järjestelmältä edellyttämät ominaisuudet on käyty läpi neuvotteluissa, jolloin on käsitelty kuultavan yhteistyökumppaneiden järjestelmäresurssitkin. Kuultavan tarjoamat järjestelmät on todettu riittäviksi. Tarjoaja voi vedota muiden tahojen voimavaroihin riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Kuultava on siksi voinut ilmoittaa yhteistyökumppaneidensa referenssejä referenssinään.

Vaikka kuultavan kahdessa referenssissä onkin ollut kyse saman kaupunkiorganisaation alaisista yksiköistä, ovat ne tosiasiassa varsin itsenäisesti toimivia. Myös hankintamenettelyt, toimitusajat ja sisällöt ovat olleet erillisiä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että referenssit on pyydetty ilmoittamaan vasta tarjouspyyntövaiheessa. Referenssien tarkoituksena on lähtökohtaisesti pyrkiä varmistumaan tarjoajaan liittyvistä seikoista.

Hankintayksikön lausuma tarjoajien liiketoiminta-alueista viittaa pyrkimykseen suosia paikallista toimijaa.

Väite tarjoajien joutumisesta turvautumaan laitteiden maahantuojan järjestelmätukeen on virheellinen, koska kaikki valittajan ilmoittamat referenssit ovat olleet sen omia. Sellaisia yhteistyökumppanien referenssejä, joissa on mahdollisesti maahantuojan tuella käytetty samaan teknologiaan perustuvia ratkaisuja, mutta muiden kuin tarjoajan toimesta, ei voida ottaa huomioon referensseinä.

Neuvottelumenettelyn alkuvaiheessa on keskitytty teknisiin ratkaisuihin. Hankintayksikön muistiosta ei käy ilmi, että neuvottelussa valittajan kanssa olisi käsitelty referenssejä. Neuvottelujen sisältö eri tarjoajien kanssa on oletettavasti ollut samankaltainen.

Vaikka samaan asiakkuuteen perustuvat voittaneen tarjoajan referenssit tulkittaisiinkin erillisiksi, eivät ne ole vastanneet vaatimuksia vaativuudeltaan eivätkä laajuudeltaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on ollut kyse monitoimilaitteiden ja tulostuksenhallintapalveluiden hankinnasta. Valituksen on katsottava kohdistuneen ainoastaan tulostuksenhallintapalveluihin, joten markkinaoikeus tutkii asian niiltä osin.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 12 kohdan mukaan neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua sekä jossa hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelujen tarkoituksena on 62 §:n mukaisen parhaan tarjouksen valinta. Pykälän 2 momentin mukaan neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien tarjousten määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla tarjouksen valintaperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheittaisuudesta ja neuvotteluissa noudatettavista perusteista on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia neuvotteluissa tasapuolisesti. Hankintayksikkö ei saa antaa tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun.

Hankintalain 26 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 75 ja 76) mukaan neuvottelumenettelyssä käytävät neuvottelut voivat koskea kaikkia hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyviä ehtoja. Lainkohdassa ei rajoiteta neuvottelujen sisältöä. Menettelyn yleisenä tavoitteena on kuitenkin tarjousten mukauttaminen hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin parhaan tarjouksen löytämiseksi. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Edelleen esitöiden mukaan vaiheittaisessa neuvottelumenettelyssä ehdokkaiden valinnassa voidaan perusteina käyttää esimerkiksi taloudelliseen tilaan ja tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä perusteita taikka muita syrjimättömiä ja puolueettomia perusteita. Neuvoteltavien ratkaisujen tai tarjousten määrän vähentämisessä neuvottelumenettelyn aikana voidaan käyttää ennalta ilmoitettuja ja neuvottelussa vielä tarkentuvia tarjouksen valintaperusteita. Siten tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä perusteita ei tule käyttää enää neuvoteltavien tarjousten määrän vähentämisessä.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava myös sellaisista objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa.

Edellä mainitun lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tavarantoimittajan, palveluntuottajan tai urakoitsijan kyvyistä toteuttaa hankinta. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä sekä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö valitsee rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä arviointiperusteita käyttäen ne tarjoajat, jotka otetaan mukaan tarjouskilpailuun.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintamenettelyksi on ilmoitettu neuvottelumenettely, johon tarjoajat on valittu niiden osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden joukosta, joiden hankintayksikkö on katsonut täyttäneen ehdokkaita koskevat vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksikön 17.11.2014 päivätyssä, osallistumispyynnöksi nimetyssä asiakirjassa, 23.12.2014 päivätyssä ensimmäisessä tarjouspyynnössä ja 12.3.2015 päivätyssä lopullisessa korjatussa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, etteivät vaihtoehtoiset tarjoukset ole sallittuja.

Hankintayksikön 17.11.2014 päivätyn osallistumispyynnön kohdassa 9 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" on lueteltu ehdokkaiden soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Kohdassa on esitetty kauppa ja ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä, arvonlisäverovelvollisuutta, verojen, sosiaalimaksujen ja vakuutusmaksujen suorittamista, tilinpäätöstietoja, rikostaustattomuutta sekä ympäristönsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevia vaatimuksia. Mainitussa kohdassa tai muuallakaan osallistumispyynnössä taikka hankintailmoituksessa ei ole asetettu referenssejä koskevia vaatimuksia.

Hankintayksikkö on 19.12.2014 tekemällään välipäätöksellä päättänyt jatkaa hankintamenettelyä soveltuvuusehdot täyttävien ehdokkaiden kanssa. Päätöksestä käy ilmi, että kaikkien osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden on katsottu täyttäneen soveltuvuusehdot.

Hankintayksikkö on 23.12.2014 päivätyllä neuvottelumenettelyyn valituille osallistujille lähettämällään tarjouspyynnöllä pyytänyt valituilta ehdokkailta tarjouksia hankintamenettelyn kohteena olevasta hankinnasta. Mainitussa tarjouspyynnössä ei ole toistettu osallistumispyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia eikä esitetty tarjoajien soveltuvuutta koskevia vaatimuksia ylipäätään.

Hankintayksikkö on tarjoajien kanssa 12.–20.1.2015 välisenä aikana käymiensä neuvottelujen jälkeen 23.1.2015 tekemällään välipäätöksellä päättänyt jatkaa neuvottelumenettelyä kaikkien tarjouksen jättäneiden toimittajien kanssa.

Hankintayksikkö on 12.3.2015 julkaisemallaan lopullisella, korjatulla tarjouspyynnöllä pyytänyt edellä mainituilta toimittajilta tarjouksia hankintamenettelyn kohteena olevasta hankinnasta.

Tulostuksen kokonaispalvelun osalta edellä mainitussa lopullisessa tarjouspyynnössä on kohdan 5 "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdan "Ryhmän yleiset kriteerit" otsikon "Referenssit" alla ilmoitettu seuraava vähimmäisvaatimus:

"Tarjoajan on osoitettava viimeisten neljän (4) vuoden ajalta vähintään kolme (3) suoritettua tai suoritettavaa asiakkuutta, joka vastaa ilmoitettavaa hankintaa vaatimusten ja laajuuden osalta (kirjoita referenssin nimi (asiakas/organisaatio) tekstikenttään).

[– –]

Esitetyistä referensseistä tulee käydä ilmi myös asiakkaan yhteystiedot, referenssin ajankohta ja ostojen vuosittainen suuruus ilman arvonlisäveroa."

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksiköltä on ennen tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa tiedusteltu, edellyttääkö hankintayksikkö ilmoitettujen referenssien olevan tarjoajan oman yrityksen referenssiasiakkuuksia. Hankintayksikkö on vastannut edellä mainittuun kysymykseen kyllä.

Voittanut tarjoaja on jättänyt kyseessä olevan tarjouspyynnön johdosta kaksi tarjousta. Kummassakin tarjouslomakkeessaan voittanut tarjoaja on ilmoittanut kuusi referenssiä. Lisäksi mainituista tarjouslomakkeista käy ilmi, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti kustakin referenssistä asiakkaan yhteystiedot, referenssin ajankohdan ja ostojen vuosittaisen suuruuden. Sekä hankintayksikkö että voittanut tarjoaja ovat markkinaoikeudessa ilmoittaneet, että osa voittaneen tarjoajan ilmoittamista referensseistä on ollut sen omia ja osa sen yhteistyökumppaneiden referenssejä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtään tarjoajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että referenssivaatimus ei ole täyttynyt.

Hankintayksikkö on 9.4.2015 tekemällään muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä valinnut tulostuksen kokonaispalvelun tuottajaksi Konttorikolmio Oy:n.

Asian arviointia

Valittaja on esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole täyttänyt referenssivaatimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely etenee myös neuvottelumenettelyn osalta vaiheittain siten, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa osallistumishakemusten perusteella ehdokkaan soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Neuvottelumenettelyn myöhemmässä vaiheessa arvioidaan saatujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Neuvottelumenettelyssä käytävien neuvottelujen tavoitteena on jo hankintalain 26 §:n sanamuodon perusteella tarjousten mukauttaminen hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin. Lain sanamuodon ja edellä hankintalain esitöistä ilmenevän periaatteen mukaan neuvotteluissa ei voida enää tarjoajien valinnan jälkeen asettaa uusia tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että tarjoajien soveltuvuus on arvioitu jo hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa ja että tarjoajilta pyydetyt referenssit ovat liittyneet tarjouksen sisältöön ja luonteeseen eivätkä niinkään tarjoajaan. Referenssejä ei ole hankintayksikön mukaan käytetty tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että 12.3.2015 päivätystä tarjouspyynnöstä käy ilmi, ettei referenssejä ole asetettu tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi. Edelleen tarjouspyynnöstä käy ilmi, ettei referenssivaatimusta ole ilmoitettu tarjouspyynnön kohdassa 8 "Kelpoisuus ja vähimmäisvaatimukset", jossa ei ylipäätään ole ilmoitettu vaatimuksia. Referenssivaatimus on edellä todetulla tavalla ilmoitettu tarjouspyynnön kohdan 5 "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Ryhmän yleiset kriteerit" oman otsikkonsa "Referenssit" jäljessä.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssit ovat lähtökohtaisesti seikkoja, joiden perusteella arvioidaan, onko ehdokkaalla tai tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytyksen hankinnan toteuttamiseksi. Referenssit liittyvät siten lähtökohtaisesti ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arviointiin.

Tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus on ymmärrettävä luokitellun hankinnan kohdetta koskevaksi vähimmäisvaatimukseksi. Hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudessa enemmälti tarkentanut, minkä luonteisena se on pitänyt tarjouspyynnössä asetettua referenssivaatimusta ja millä perusteella. Markkinaoikeus toteaa, että esitetty referenssivaatimus on sanamuotonsa puolesta viitannut kuitenkin sen arviointiin, onko tarjoajalla vaadittavat edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Siten markkinaoikeus katsoo, että kysymys on ollut uudesta tarjoajan soveltuvuutta koskevasta vaatimuksesta.

Koska hankintayksikkö ei ole edellä esitetyllä tavalla voinut enää hankintamenettelyn kyseisessä vaiheessa käyttää soveltuvuuteen liittyviä perusteita tarjousten määrän vähentämisessä, on hankintayksikkö menetellyt virheellisesti asettaessaan uuden soveltuvuusvaatimuksen. Hankintayksiköllä ei näin ollen olisi myöskään ollut mahdollisuutta sulkea tarjoajia tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei kyseessä oleva vaatimus olisi täyttynyt.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko voittanut tarjoaja täyttänyt kyseessä olevassa tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen.

Kun hankintayksikkö ei asiassa saadun selvityksen mukaan ole sulkenut yhtään tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuvien referenssien vuoksi, ei hankintayksikön tältä osin virheellisellä menettelyllä ole myöskään ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.

Valittaja on vielä esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön vastaisesti antanut vaihtoehtoiset tarjoukset.

Voittanut tarjoaja on jättänyt lopullisen tarjouspyynnön johdosta kaksi tarjousta. Tarjouspyyntö on mahdollistanut erilaisten kokonaisuuksien tarjoamisen ilman, että kysymyksessä olisi vaihtoehtoinen tarjous. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan osalta kyseessä eivät ole olleet vaihtoehtoiset tarjoukset, vaan rinnakkaiset, toisistaan erilliset tarjoukset. Voittaneen tarjoajan tarjoukset eivät siten ole olleet valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastaisia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämiin väitteisiin nähden hankinnassaan sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa olisi syytä harkita hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Kajaanin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Tietopalvelu Group Oy:n korvaamaan Konttorikolmio Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Olli Wikberg ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.