MAO:832/15

ASIAN TAUSTA

Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.3.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Turun Akatemiatalon tilamuutostöistä ja peruskorjauksesta projektinjohtourakkana.

Senaatti-kiinteistöt on 17.6.2014 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn ja ilmoittanut aloittavansa neuvottelumenettelyn. Päätöksen mukaan saatuja tarjouksia on ollut yksi, joka on hylätty liian korkean tavoitehinnan vuoksi.

Senaatti-kiinteistöt on 27.8.2014 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn. Päätöksessä on todettu, että hankintamenettelyä ei 17.6.2014 tehdystä päätöksestä poiketen jatketa neuvottelumenettelynä, vaan se keskeytetään kokonaan.

Hankintayksikkö on julkaissut 30.10.2014 hankintamenettelyn keskeyttämisestä EU-jälki-ilmoituksen, jossa on muun ohella ilmoitettu, että tarjouksia on saatu yksi ja se on hylätty liian korkean tavoitehinnan vuoksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 14.000.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rakennustoimisto Laamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.000.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja/tai määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.568,95 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön 17.6.2014 tekemässä päätöksessä on todettu, että hankinnassa siirrytään neuvottelumenettelyyn, koska tarjouksia on saatu vain yksi ja se on hylätty liian korkean tavoitehinnan vuoksi. Valittajan tarjouksen mukainen tavoitehinta on ollut 14.280.000 euroa, kun hankinnan ennakoitu arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 14.000.000 euroa.

Edellä todetun perusteella on ollut selvää, että jos hankintayksikkö olisi 17.6.2014 tekemänsä päätöksen mukaisesti siirtynyt neuvottelumenettelyyn, valittaja ja hankintayksikkö olisivat voineet mukauttaa valittajan tarjouksen hankintayksikön tarpeita vastaavaksi, jolloin hinta olisi alittanut ennakoidun kokonaisarvon. Hankintayksikkö on tästä huolimatta keskeyttänyt hankinnan 27.8.2014 tekemällään päätöksellä siirtymättä neuvottelumenettelyyn. Hankintayksikkö ei ole perustellut viimeksi mainittua päätöstä lainkaan. Valittaja on lisäksi saanut tiedon sanotusta 27.8.2014 tehdystä päätöksestä vasta 27.10.2014. Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö ei ole aloittanut neuvottelumenettelyä, hankintayksikön tarkoituksena on ollut ainoastaan markkinatilanteen kartoittaminen ja urakan kustannusten selvittäminen.

Valittaja on antanut ainoan vähimmäisehdot täyttävän tarjouksen. Tämän vuoksi valittajalla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus menestyä virheettömässä hankintamenettelyssä, jossa hankintayksikkö olisi 17.6.2014 tekemänsä päätöksen mukaisesti siirtynyt neuvottelumenettelyyn.

Hankintayksikkö on 27.8.2014 tekemänsä päätöksen jälkeen toteuttanut urakan kiellettynä suorahankintana. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se suorittaa kohteessa tutkimuspurkua, mutta tosiasiassa kyseessä on tältä osin ollut keskeytettyyn projektinjohtourakkaan kuuluva purkutyöurakka. Tätä urakkaa hoitaa hankintayksikön puitesopimuskumppani, joka on pyytänyt urakasta tarjouksia 24.9.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Suorahankinnan edellytykset eivät ole tässä tapauksessa täyttyneet, minkä vuoksi hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla ja julkaista urakasta hankintailmoitus.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankinnan keskeyttämisestä hankintasäännösten edellyttämää jälki-ilmoitusta vaaditussa ajassa.

Vastine

Vaatimukset

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla.

Perusteet

Valittajan väitteet hankintayksikön virheellisestä menettelystä ovat perusteettomia.

Tarjouskilpailussa ei ole ollut kysymys markkinoilla vallitsevan hintatason selvittämisestä. Valittajan tarjouskilpailussa ainoaksi jäänyt tarjous on ollut selvästi hankkeen kustannusarvion ylittävä. Hankintayksiköllä on näin ollen ollut perusteltu syy keskeyttää hankinta. Neuvottelumenettelyyn siirtyminen on tässä tilanteessa ollut hankintayksikön oikeus, mutta ei velvollisuus. Hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa puitteissa päättäessään olla siirtymättä neuvottelumenettelyyn.

Hankintamenettely on hankinnan keskeyttämisen jälkeen aloitettu alusta projektinjohtopalveluna ja tätä koskevat hankintailmoitukset on julkaistu loka–marraskuussa 2014 Hilma-tietokannassa ja Ted-tietokannassa. Valittajalla olisi ollut mahdollisuus osallistua näihin tarjouskilpailuihin.

Valittajan väite laittomasta suorahankinnasta on virheellinen. Projektinjohtopalvelun konsultiksi hankkeeseen on valittu hankintayksikön puitesopimuskumppani. Tämä hankinta on perustunut hankintayksikön ja konsultin välillä 15.2.2012 tehtyyn puite- ja yhteistoimintasopimukseen rakennuttamispalveluista. Kyseinen sopimus koskee kaikenlaisia rakennuttamistehtäviä, myös projektinjohtopalveluja, ja hankintayksikkö on sopimuksen perusteella voinut valita tehtävään hankintayksikön tarpeisiin tässä hankinnassa parhaiten vastaavan konsultin. Valittaja ei ole asianosainen konsulttia koskevassa hankinnassa, minkä vuoksi valittajan valitus tulee tältä osin jättää joka tapauksessa tutkimatta.

Tutkimuspurkutöitä tekevä taho on niin ikään hankintayksikön puitesopimuskumppani, eikä kyseessä ole ollut kielletty suorahankinta. Kyseessä olevat tutkimuspurkutyöt eivät myöskään ole olleet valittajan väittämin tavoin samoja laajoja purkutöitä kuin mistä keskeytetyssä hankinnassa oli kysymys. Tutkimuspurkutyöt ovat olleet varsinaisesta rakennustyöstä erillisiä töitä, jotka ovat rakennuksen iän ja arvokkuuden takia olleet välttämättömiä ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tehnyt uutta hankintailmoitusta projektinjohtourakasta, vaan se on jatkanut urakkaa suorahankintana. Hankintayksikön julkaisemilla hankintailmoituksilla on kilpailutettu varsinainen rakentaminen, jonka hankintayksikkö on pilkkonut osaurakoiksi. Hankintayksikön pyytäessä julkaistuilla hankintailmoituksilla tarjouksia pilkottuina urakoina hankinnan sisältö ja ehdot ovat olennaisesti muuttuneet verrattuna alkuperäisen hankinnan mukaiseen urakkaohjelmaan.

Hankintayksikön ja konsultin välillä 15.2.2012 tehty rakennuttamispalvelupuitesopimus sisältää vain murto-osan niistä tehtävistä, jotka oli sisällytetty alkuperäisen hankintamenettelyn mukaiseen projektinjohtourakan urakkaohjelmaan 8.4.2014. Nyt kysymyksessä olevia tehtäviä ei siten ole voitu siirtää puitesopimuksen nojalla mainitulle puitesopimuskumppanille.

Myös hankintayksikön tutkimuspurkutöiksi nimittämissä purkutöissä on ollut tosiasiallisesti kysymys yli 100.000 euroa maksavasta Akatemiatalon kolmannen kerroksen purkutyöurakasta, joka on kuulunut alkuperäiseen projektinjohtourakkaan. Tämä ilmenee muun ohella 24.9.2014 päivätystä tarjouspyynnöstä, jolla hankintayksikön puitesopimuskumppani on pyytänyt tarjouksia purku-urakasta. Näin ollen kyseisessä purkutyöurakassa on ollut kysymys suorahankinnasta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on siirtynyt projektinjohtopalveluun, koska hanketta ei ole voitu viedä kilpailutuksen kohteena olleella projektinjohtourakkamenettelyllä eteenpäin vaan hankinta on keskeytetty liian korkeiden kustannusten vuoksi. Hankkeessa on tästä syystä jouduttu siirtymään tilaajavetoiseen projektinjohtopalveluun, jossa kaikki tehtävät tehdään tiiviissä yhteistyössä hankintayksikön kanssa ja sen riskillä.

Hankinnan keskeyttämisen jälkeen hankintojen valmistelu on aloitettu uudelleen. Rakennustöiden jakaminen pienempiin kokonaishintaisiin urakoihin on edellyttänyt keskeytettyä hankintaa tarkempaa ja laajempaa rakennuksen tutkimista. Tällä tavalla on pienennetty riskiä, joka projektinjohtopalvelussa jää suoraan hankintayksikölle.

Tutkimuspurkutyöt on tilattu hankintayksikön Länsi-Suomen alueen rakennustöiden puitesopimusurakoitsijalta. Työ on alkanut rakenneavauksilla, joilla on kartoitettu tutkimuslaajuuden tarvetta suunnittelun lähtötietojen saamiseksi sekä rakennussuojelun näkökulmasta. Tutkimuspurkutöiden laajuuden selvittämisen jälkeen mainittu puitesopimusurakoitsija on lähettänyt tutkimuspurkutöistä tarjouspyynnöt kolmelle aliurakoitsijaehdokkaalleen. Puitesopimusurakoitsijan saamien aliurakkatarjousten jälkeen hankintayksikkö on voinut tehdä sanotun puitesopimuskumppanin kanssa kiinteähintaisen sopimuksen.

Tutkimuspurkutöiden ennakoitu arvo on ollut noin 50.000 euroa. Rakenneavauksien jälkeen ja aliurakkatarjousten perusteella aliurakoitsijat ovat arvioineet kokonaan suojellussa kohteessa tehtävät työt vaikeiksi ja huomattavia riskejä sisältäviksi. Hankintailmoitusta purkutöistä ei ole julkaistu, sillä kyseisen varsinaisia hankintoja edeltäneen tutkimuspurkutyön laajuuden ja tehtävien määrittäminen ei ole ollut mahdollista ilman rakennusliikkeen tekemiä rakenteiden koeavauksia ja kokemusta. Hankintayksikkö on kilpailuttanut eri alojen puitesopimuskumppanit käytettäväksi joustavasti muun muassa kiireellisiä ja vaikeasti määritettäviä töitä varten. Tutkimuspurkutyöt tehnyt rakennusliike on ollut juuri tällainen kumppani. Tutkimuspurkutöiden edistyessä on saatu suunnittelijoille olennaista tietoa, jota hankintayksikkö on voinut hyödyntää toteutetuissa kilpailutuksissa laatimalla varsinaisia rakennusurakoiden hankintoja varten tarkempia suunnitelmia ja tarjouspyyntöasiakirjoja kokonaisurakkatarjouksia varten. Nämä hankinnat toteutetaan hankkeen etenemisen ja kohteesta saatavien tietojen mukaisesti julkisina hankintoina erillisurakoina.

Valittaja on esittänyt, että alkuperäisen projektinjohtourakan asiakirjoissa kaikki hankintayksikön lisävastineessa esitetyt asiat oli sisällytetty urakoitsijan riskiin. Valittajan on siten tullut ottaa ne huomioon omassa tarjoushinnoittelussaan. Normaalisti projektinjohtourakassa kyseiset riskit eivät sisälly tarjouspyyntöön, vaan niiden kustannukset toteutuvat todellisina urakan aikana. Mikäli hankintayksikkö olisi siirtynyt alkuperäisen suunnitelman mukaan valittajan kanssa neuvottelumenettelyyn, riskien hinnoittelu olisi urakassa poistunut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelusta

Rakennustoimisto Laamo Oy on kohdistanut valituksensa sekä Senaatti-kiinteistöjen 17.6.2014 että 27.8.2014 tekemiin päätöksiin.

Hankintayksikkö on 17.6.2014 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn ja ilmoittanut aloittavansa neuvottelumenettelyn. Hankintayksikkö on 27.8.2014 tehnyt uuden päätöksen, jolla se on päättänyt, ettei hankintamenettelyä 17.6.2014 tehdystä päätöksestä poiketen jatketa neuvottelumenettelynä, vaan se keskeytetään kokonaan.

Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikön 17.6.2014 tekemä päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja neuvottelumenettelyn aloittamisesta olisi sinänsä ollut virheellinen. Valituksessa on päinvastoin esitetty, että valittajalla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus menestyä virheettömässä menettelyssä, jossa hankintayksikkö olisi 17.6.2014 tekemänsä päätöksen mukaisesti siirtynyt neuvottelumenettelyyn.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa on valituksen perusteella ensisijaisesti kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on keskeyttänyt 11.3.2014 julkaisemallaan EU-hankintailmoituksella aloittamansa hankintamenettelyn.

Hankintayksikön menettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, ettei valituksenalaisen hankintamenettelyn keskeyttäminen ole perustunut todellisiin syihin ja että hankintayksikön tarkoituksena on tarjouskilpailun järjestämällä ollut ainoastaan markkinatilanteen kartoittaminen ja urakan kustannusten selvittäminen. Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintasäännösten edellyttämää jälki-ilmoitusta vaaditussa ajassa. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen jatkanut urakkaa suorahankintana.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi muun ohella ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus sekä jälki-ilmoitus. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista ilmoitusvelvoitteista, ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista hankinnasta ilmoittamiseen liittyvistä seikoista, joita hankintadirektiivissä, oikeussuojadirektiivissä ja kansallisesti edellytetään.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 11 §:n mukaan hankintayksikön tulee toimittaa jälki-ilmoitus myös hankinnan keskeyttämisestä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi perusteet hankinnan keskeyttämiselle. Jälki-ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi 48 päivän kuluessa hankinnan keskeyttämisestä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 73 §:ssä.

Hankintalain 73 a §:n esitöiden mukaan (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti. Hankintayksikkö on voinut keskeyttää hankintamenettelyn muun ohella silloin, jos hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Hankinnan keskeyttämistä koskevasta ratkaisusta tulee hankintalain 73 §:n mukaisesti tehdä perusteltu päätös, joka annetaan valitusosoituksineen tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneelle. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita. EU-kynnysarvon ylittävän hankinnan keskeyttämisestä on lisäksi tehtävä jälki-ilmoitus.

Hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen mukaan toimittanut 27.8.2014 tekemänsä hankintamenettelyn lopullista keskeyttämistä koskevan päätöksen tiedoksi valittajalle vasta 27.10.2014. Hankintayksikön menettely ei ole tältä osin ollut hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Mainittu hankintayksikön 27.8.2014 tekemä päätös, jonka mukaan hankintamenettelyä ei 17.6.2014 tehdystä päätöksestä poiketen jatketa neuvottelumenettelynä, vaan se keskeytetään kokonaan, on myös ollut perustelematon. Lisäksi hankintayksikkö ei ole julkaissut hankintamenettelyn keskeyttämisestä EU-jälki-ilmoitusta hankinta-asetuksen 11 §:n mukaisessa 48 päivän määräajassa. Hankintayksikön menettely on ollut edellä sanotuilta osin virheellistä.

Hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämisestä 30.10.2014 julkaisemassa jälki-ilmoituksessa on todettu, että hankintamenettely on keskeytetty ja että saatuja tarjouksia on ollut yksi, joka on hylätty liian korkean tavoitehinnan vuoksi.

Hankintamenettely on edellä mainitun jälki-ilmoituksen ja hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän selvityksen mukaan keskeytetty siksi, että hankintayksikön tarjouskilpailun perusteella valittajalta saama ainoa tarjous on ylittänyt hankinnan kustannusarvion. Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ennakoiduksi arvoksi 14.000.000 euroa, kun valittajan antaman tarjouksen hinta on ollut 14.280.000 euroa.

Valittajan tarjouksen hinta ei todetun mukaisesti ole ollut erityisen paljon hankinnan ennakoitua arvoa korkeampi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus keskeyttää hankinta muun ohella tilanteessa, jossa hankintamenettelyssä on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta siirtyä sanotussa tilanteessa neuvottelumenettelyyn tarjouskilpailussa ainoan tarjouksen jättäneen valittajan kanssa. Hankintayksiköllä on todettu huomioon ottaen ollut oikeus keskeyttää mainittu tarjouskilpailun kohteena ollut Turun Akatemiatalon tilamuutostöitä ja peruskorjausta projektinjohtourakkana koskenut hankintamenettely.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on syksyllä 2014 julkaisemillaan hankintailmoituksilla käynnistänyt kysymyksessä olevan Turun Akatemiatalon rakennushankkeen kilpailutuksen uudelleen osaurakoihin jaettuna.

Valittaja on esittänyt, että hankinnan sisältö ja ehdot ovat olennaisesti muuttuneet, kun hankintayksikkö on pilkkonut rakentamisen osaurakoiksi. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole julkaissut uutta hankintailmoitusta projektinjohtourakasta, vaan on jatkanut urakkaa suorahankintana. Valittajan mukaan rakennuskohteessa suoritetut tutkimuspurkutyöt ovat olleet keskeytettyyn projektinjohtourakkaan kuuluvia töitä, jotka on hankinnan keskeytyksen jälkeen toteutettu suorahankintana.

Hankintayksikön mukaan rakennushankkeessa on sen jälkeen, kun keskeytetyn hankintamenettelyn todettiin johtaneen liian korkeisiin kustannuksiin, siirrytty tilaajavetoiseen projektinjohtopalveluun. Hankintayksikkö on esittänyt, että rakennustöiden jakaminen pienempiin kokonaishintaisiin urakoihin on edellyttänyt keskeytettyä hankintaa tarkempaa ja laajempaa rakennuksen tutkimista. Hankintayksikkö on esittämänsä selvityksen perusteella tilannut niin sanotut tutkimuspurkutyöt voimassa olleen rakennustöiden puitesopimuksen puitesopimusurakoitsijalta. Kysymyksessä olleet työt ovat hankintayksikön mukaan olleet varsinaisesta rakennustyöstä erillisiä tutkimuspurkutöitä, jotka ovat rakennuksen iän ja arvokkuuden takia olleet välttämättömiä ennen varsinaisten rakennusöiden aloittamista. Rakennushankkeen projektinjohtopalvelukonsultiksi on hankinnan keskeyttämisen jälkeen valittu hankintayksikön selvityksen mukaan hankintayksikön toinen puitesopimuskumppani.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyssä. Hankintayksikkö voi siten harkintavaltansa rajoissa myös muuttaa hankinnan keskeyttämisen jälkeen toteutettavan uuden hankinnan sisältöä ja ehtoja.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön asiassa esittämän selvityksen huomioon ottaen, ettei asiassa ole perusteita todeta, että hankintayksikkö olisi aloittanut keskeyttämänsä hankintamenettelyn markkinatilanteen kartoittamiseksi ilman aikomusta tehdä sopimusta tai että hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämiselle ilmoittamat syyt eivät olisi olleet todellisia ja perusteltuja. Asiassa ei ole esitetyn selvityksen perusteella myöskään katsottava, että hankintayksikkö olisi toteuttanut keskeyttämisen kohteena olleen hankinnan joltakin osin hankintasäännösten vastaisena suorahankintana.

Johtopäätös

Edellä todetusta hankinnan keskeytyspäätöksen perustelujen puutteellisuudesta ja EU-jälki-ilmoituksen julkaisuvelvollisuuden laiminlyönnistä huolimatta hankintayksikön ei ole katsottava toimineen asiassa sillä tavoin virheellisesti ja valittajan kannalta syrjivästi, että asiassa olisi tarpeen harkita seuraamusten määräämistä. Näin ollen valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintamenettelyssä olleet puutteet huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja ja hankintayksikkö saavat molemmat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä ja Hannamaria Nurminen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.