MAO:841/15

ASIAN TAUSTA

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 5.2.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavista rakennusteknisten töiden hankinnasta ajalle 2.5.2015–30.4.2017 sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaosto on 16.3.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 29 sulkenut muun ohella Pintapiste Oy:n ja Jobiteam Oy:n tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella ja valinnut puitesopimustoimittajiksi pisteiden mukaisessa järjestyksessä YIT Rakennus Oy:n, Metsämäen Rakennus Oy:n, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n, Lemminkäinen Talo Oy:n ja Consti Korjausurakointi Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 4.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 2015/185

Valitus

Vaatimukset

Jobiteam Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Hankintayksikkö on keinotekoisesti yhdistänyt urakka- ja palveluhankinnat yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka hankintasäännösten mukaan eri hankintalajeja ei saa yhdistää keinotekoisesti.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet rakennusteknisten töiden työnjohtajan työt, rakennusammattimiehen ja rakennusapumiehen työt sekä rakennussiivoojan työt tuntityöveloituksella, sekä kiinteähintaiset kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt, joista tullaan järjestämään erikseen kevennetyt kilpailutukset puitesopimustoimittajien kesken.

Hankinnan kuvauksesta ilmenee, että kyseessä on ollut kaksi erillistä kilpailutuskohdetta, joista ensimmäinen on koskenut tuntityöveloituksella tuotettavia palveluita ja toinen kokonaisurakkana suoritettavia rakennustöitä.

Näin ollen tarjouspyyntö on sisältänyt useita eri sisältöisiä, kokoisia ja kustannuksiltaan erityyppisiä hankkeita. Erityisesti on korostettu, että aikaveloitusperusteiset, palveluna hankittavat työt, tullaan määrittelemään hankekohtaisesti. Kun palveluhankinta ja rakennusurakka on tällä tavoin yhdistetty, on voitu välttää hankintasäännösten vaatimus olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä. Yhtenä kokonaisuutena kilpailutettavissa hankinnoissa, ilman mahdollisuutta osatarjousten antamiseen, tarjouskilpailuun osallistuminen on mahdollistettu vain suppealle joukolle suuria yrityksiä.

Lisäksi tarjouspyynnössä muuna tarjoajan soveltuvuutta koskevana vaatimuksena on esitetty, että tarjoavan yrityksen kolmen viimeisen vuoden vuotuisen liikevaihdon on tullut olla vähintään 1.000.000 euroa. Kyseinen liikevaihtovaatimus on sulkenut tarjouskilpailun piiristä yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä ja rajoittanut näin hyvin merkittävästi kilpailua.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska tarjouspyynnössä esitetty liikevaihtovaatimus ei ole täyttynyt.

Valittaja on tuottanut aiemmin tarjouspyynnössä kuvattuja palveluita hankintayksikölle ja siten tuntee käsillä olevien hankintakohteiden koot, sisällöt ja kustannukset. Hankintakokonaisuus on sisältänyt useita erillisiä, eri hankintalajeja (palvelu- tai urakkahankinta) edustavia, eri aikoina toteutettavia ja erikokoisia hankintoja. Kokonaisuuden sisältämien osahankintojen koko on voinut vaihdella muutaman tuhannen euron siivouspalveluhankinnasta satojentuhansien eurojen arvoiseen rakennusurakkaan. Valittajien kokemuksen mukaan kokonaisuuteen sisältyvät osaurakat ja palveluhankinnat eivät vuositasolla ole muodostaneet kuin muutamien satojentuhansien eurojen arvoisen osakokonaisuuden. Näissä tapauksissa yhden miljoonan euron liikevaihtovaatimus on ollut perusteeton.

Hankintakokonaisuus olisi tullut jakaa ensin palvelu- ja urakkahankintoihin ja toiseksi eri palveluja sisältävät osa-alueet omiksi osatarjouksikseen. Tällöin tarjoajille asetetut liikevaihtovaatimukset olisivat voineet olla selvästi alempia, esimerkiksi noin 100.000 euron luokkaa. Näin myös kilpailu olisi lisääntynyt ja hankintayksikkö olisi saanut vertailuunsa useampia tarjouksia.

Yhdistämällä hankinnat keinotekoisesti yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi hankintayksikkö on rikkonut hankintasäännöksissä mainittuja perusperiaatteita. Lisäksi lainvalmistelutöissä on todettu suhteellisuusperiaatteen edellyttävän, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Siten esimerkiksi tarjoajien kelpoisuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo. Samaten tarjouspyynnön sisältöön tai tarjousmenettelyn ehtoihin liittyvien vaatimusten tulisi olla oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden. Suhteellisuusperiaatteen on katsottu oikeuskäytännössä merkitsevän kohtuullisuuden vaatimusten huomioon ottamista.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan kohteena on ollut kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt sekä rakennustöihin kiinteänä osana kuuluvat rakennusteknisten töiden työnjohtajan työt, rakennusammattimiehen työt, rakennusapumiehen työt sekä normaaliin rakennustyömaasiivoukseen kuuluvat rakennussiivoojan työt. Hankinnassa ei ole ollut kyse palveluhankintasopimuksesta, johon olisi sisältynyt palvelujen ohella liitteessä C tarkoitettuja rakennustöitä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan Kantasairaalan ja Kirurgisen sairaalan kiinteistöissä on ollut tarpeen tehdä tarjouspyynnössä kuvattuja hankintoja toistuvasti ja kuten tarjouspyynnössä on todettu, hankintayksikön hankkeet ovat olleet sisällöltään, kooltaan ja kustannuksiltaan erityyppisiä. Kilpailuttamalla kaikki tarjouspyynnössä ilmoitetut työt puitejärjestelynä hankintayksikkö on pyrkinyt siihen, että sillä on ollut mahdollisuus tilaajana teettää työn laajuus, aikataulu ja suunnitelmat huomioon ottaen erilaisten tilojen korjaus-, kunnossapito- ja muutostöitä kiinteähintaisina kokonaisurakoina ja saada tarvittavat rakennusteknisten töiden työnjohtajan työt, rakennusammattimiehen ja rakennusapumiehen työt sekä rakennussiivoojan työt tuntityöveloituksella puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kautta.

Hankintayksikön tavoitteena on ollut saada puitejärjestelyyn mukaan toimittajat, joilla on ollut kyky suoriutua tuntityöveloituksella tehtävien rakennusteknisten töiden lisäksi myös vaativista ja merkittävästi suuremmista korjausprojekteista pääurakoitsijan ominaisuudessa. Tarjouspyynnössä on todettu, että kohteeseen valittu puitesopimusurakoitsija tulee teettämään työt omilla työntekijöillään tai tilaajan hyväksymillä yhteistyökumppaneilla.

Hankintayksikölle on ollut olennaista, että suoralla toimittajavalinnalla tai kevennetyllä kilpailutuksella valittu rakennusteknisten töiden urakoitsija on kyennyt toimimaan korjaus- ja muussa sellaisessa kohteessa myös pääurakoitsijana. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen kiinteähintaisten kokonaisurakkana suoritettavien rakennustöiden lisäksi hankinnan kohteeseen on liitetty erittäin kiinteästi ja olennaisesti muun ohella rakennusteknisten töiden työnjohtajan työt. Koska hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta hoitaa työmaan johtovelvollisuuksia, kilpailuttamalla tarjouspyynnössä ilmoitetut työt kokonaisuutena hankintayksikön tavoitteena on ollut saada puitejärjestelyyn toimittajat, joilla on ollut riittävät kyvyt hankkeen pääurakoitsijana toimiessaan hoitaa myös Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaisia työmaan johtovelvollisuuksia. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti mainittu, että urakoitsijan työnjohtaja tulee toimimaan työkohteessa erikseen sovittavassa laajuudessa työntekijöidensä töiden osalta työnjohtajana.

Kilpailuttaessaan rakennusteknisiä töitä puitejärjestelynä hankintayksikkö ei ole yhdistellyt hankintoja kynnysarvojen laskentasääntöjen kiertämiseksi vaan tarkoituksenmukaisen, hankintayksikön tarpeisiin vastaavan hankintakokonaisuuden aikaansaamiseksi. Hankintayksikkö on myös tavoitellut joustavuutta ja mahdollisuutta ostaa hankinnan kohteena olevia töitä ennakkoon valituilta, hankintayksikön asettamat ehdot täyttäviltä laadukkailta yrityksiltä. Puitejärjestelyllä hankintayksikkö on tavoitellut hallinnollisten tehtävien merkittävää vähentymistä sekä pyrkinyt järjestämään hankintatoimintansa nimenomaisesti niin, että hankintoja voidaan toteuttaa sopimuskauden aikana mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

Tarjoajien tarjouskilpailusta sulkemispäätöksen perusteena ollut 1.000.000 euron vuosittaista liikevaihtoa koskeva tarjouspyynnön vaatimus ei ole ollut tarjoajia syrjivä, kun otetaan huomioon hankinnan kohde ja hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä tarjoajilta vaadittavat edellytykset.

Hankinnan kohde ja laajuus huomioon ottaen hankintayksiköllä on ollut perusteltu, hankinnan kohteeseen liittynyt erityinen syy asettaa tarjoajille vähimmäisliikevaihtovaatimus. Oikeuskäytännössä on todettu, että tarjoajille asetettavat vaatimukset on suhteutettava hankinnan laatuun ja taloudelliseen arvoon eivätkä vaatimukset saa olla syrjiviä. Valittajan esittämä väite siitä, että hankinnan kokonaisuuteen sisältyneet osa-urakat ja palveluhankinnat eivät vuositasolla ole muodostaneet kuin muutamien satojentuhansien eurojen arvoisen osakokonaisuuden, on virheellinen. Valittajalla ei ole voinut aikaisemman kokemuksen perusteella olla tietoa hankintayksikön tulevien hankintakohteiden koosta ja kustannuksista.

Ottaen huomioon hankinnan kohteen ja hankinnan kuvauksesta ilmenevän hankinnan tarkoituksen, tarjoavalle yritykselle asetettu liikevaihtovaatimus ei ole ollut perusteeton eikä kohtuuton. Referenssivaatimuksen lisäksi hankintayksikkö on pyrkinyt myös liikevaihtovaatimuksen kautta osaltaan varmistumaan siitä, että tarjoajalla on ollut todelliset edellytykset toteuttaa korjauskohteita tilaajan vaatimalla tavalla ja tilaajan edellyttämässä laajuudessa. Tarjouskilpailuun on osallistunut yksitoista tarjoajaa, joista kahdeksan on täyttänyt tarjoajalle asetetut vaatimukset.

Liikevaihtoa koskevan vaatimuksen selvittämiseksi tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseen mukaan tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia koskeva lomake täytettynä sekä vaadittu selvitys tarjoajan liikevaihdosta. Valittaja on toimittanut tarjouksen mukana täytetyn lomakkeen, johon se ei ole merkinnyt rastia liikevaihtoa koskevan vaatimuksen kohtaan "kyllä". Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua liikevaihtoa koskevaa ehdotonta vaatimusta ja hankintayksikkö on hylännyt aiheellisesti valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Lisäksi tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajilla on ollut riittävästi kokemusta hankinnan kohteena olevien töiden toteuttamisesta. Tarjoavalla yrityksellä on edellytetty olevan vähintään viiden vuoden kokemus tarjouspyynnössä kuvatuista tehtävistä sekä julkisten rakennusten ja/tai toimistorakennusten peruskorjauksesta. Edellä mainitun referenssejä koskevan vaatimuksen selvittämiseksi tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseen mukaan tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia koskeva lomake täytettynä sekä vaadittu selvitys vaatimukset täyttävistä referenssikohteista. Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittamaansa lomakkeeseen merkinnyt virheellisesti rastin referenssivaatimuksen kohtaan "kyllä". Valittaja ei ole täyttänyt liikevaihtoa koskevan vaatimuksen ohella myöskään referenssiä koskevaa ehdotonta vaatimusta ja valittajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena myös tällä perusteella.

Kuultavien lausunnot

Consti Korjausurakointi Oy, Lemminkäinen Talo Oy, Metsämäen Rakennus Oy, Turun Seudun Rakennustekniikka Oy ja YIT Rakennus Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Diaarinumero 2015/186

Valitus

Vaatimukset

Pintapiste Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Valittaja on esittänyt samansisältöiset perusteet kuin on esitetty asiassa diaarinumero 2015/185.

Vastine

Vaatimukset

Perusteet

Hankintayksikkö on esittänyt samansisältöiset perusteet kuin asiassa diaarinumero 2015/185.

Kuultavien lausunnot

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että referenssivaatimukseen liittyen sillä on ollut yhdeksän vuoden kokemus tuntitöistä hankintayksikölle ja tuntitöistä käsillä olevassa hankinnassakin on pääasiassa kysymys.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankinnan kohteen määrittely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 5 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on lain liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Säännöksen mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain 5 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. Säännöksen mukaan palveluhankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on palvelujen ohella tavaroita, jos palvelujen arvo on suurempi kuin tavaroiden arvo, ja lisäksi palveluhankintasopimukseksi katsotaan hankintasopimus, johon palvelujen ohella sisältyy liitteessä C tarkoitettuja rakennustöitä.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sen suhteen hyväksyykö se osatarjoukset.

Hankintayksikkö on ilmoittanut kansallisella hankintailmoituksella puitejärjestelynä toteutettavista rakennusteknisistä töistä. Hankintailmoituksen kohdan "Hankinnan kohde" alakohdassa "Hankinnan kuvaus" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Hankinnan kohteena on Turun yliopistollisen keskussairaalan Kantasairaalan ja Kirurgisen sairaalan kiinteistöissä suoritettavat:
- rakennusteknisten töiden työnjohtajan työt, rakennusammattimiehen työt ja rakennusapumiehen työt sekä rakennussiivoojan työt tuntityöveloituksella.
- kiinteähintaiset kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt, joista järjestetään erikseen kevennetyt kilpailutukset puitesopimustoimittajien kesken.
Kyseessä on puitejärjestely, johon valitaan kolme (3) puitesopimustoimittajaa, ellei hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän, ja enintään viisi (5) puitesopimustoimittajaa."

Hankintapäätöksestä ilmenee, että tarjouskilpailuun on osallistunut yksitoista tarjoajaa, joista kahdeksan tarjoukset on otettu mukaan tarjousvertailuun, ja tarjousvertailussa viisi eniten pisteitä saanutta tarjoajaa on valittu rakennusteknisten töiden puitesopimustoimittajiksi.

Hankintailmoituksessa hankinnan lajiksi on ilmoitettu rakennusurakka ja yhteisen hankintanimikkeistön (CPV) pääkohteeksi rakennustyöt (45000000-7).

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on hankinnassaan keinotekoisesti yhdistänyt urakka- ja palveluhankinnat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tarjouspyynnössä kohdassa 1 "Hankinnan kohde ja kuvaus" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Hankkeet ovat pääsääntöisesti olemassa olevien tilojen korjaus-, kunnossapito ja muutostöitä, kiinteistöjen perusparannuksia sekä erilaisten sisäilmaongelmien vuoksi tehtäviä toimitilojen sisäilman parannuskorjauksia, kuten esimerkiksi rakenteiden ja läpivientien tiivistyskorjauksia, rakenteiden purkua ja uusimista. Hankkeet ovat sisällöltään, kooltaan ja kustannuksiltaan erityyppisiä. Aikaveloitusperusteisten töiden laajuus määritellään hankekohtaisesti."

Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Tarjousta koskevat vaatimukset" on muun ohella ilmoitettu, ettei vaihtoehtoisia tai osatarjouksia ole hyväksytty. Tarjouspyynnön kohdan 9 "Sopimusehdot" alakohdan 9.1 "Tuntiveloitushinta, työaika ja ylityöt" mukaan urakoitsijan tarjouksessa annettujen yksikköhintojen on tullut olla kiinteät sopimuskauden ajan.

Edelleen tarjouspyynnössä on kohdassa 9.3 "Töiden suorittaminen ja laatu" muun ohella ilmoitettu, että rakennusteknisiin töihin on kuulunut monipuolisesti kaikki korjaus- ja kunnossapitotyöt, tarvittavat purkutyöt lukuun ottamatta asbestipurkutöitä, kirvesmies-, muuraus-, väliseinä-, laatoitus-, alakatto-, matto-, maalaus- ja listoitustyöt ja niin edelleen. Kyseisen tarjouspyynnön kohdan mukaan kohteeseen valittavan puitesopimusurakoitsijan tulee teettää työt omilla työntekijöillään tai tilaajan hyväksymillä yhteistyökumppaneilla.

Samassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että urakoitsijan työnjohtajan tulee toimia työkohteissa erikseen sovittavassa laajuudessa työntekijöidensä töiden osalta työnjohtajana ja hänen tulee aktiivisesti seurata kohteen tapahtumia sekä osaltaan varmistaa, että tilattavat työt tulevat vastaamaan niille asetettuja vaatimuksia.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintaa koskevissa kiinteistöissä on ollut tarpeen tehdä tarjouspyynnössä kuvattuja hankintoja toistuvasti ja että tavoitteena on ollut saada puitejärjestelynä mukaan toimittajat, joilla on ollut kyky suoriutua tuntityöveloituksella tehtävien rakennusteknisten töiden lisäksi myös vaativista ja merkittävästi suuremmista korjausprojekteista pääurakoitsijan ominaisuudessa ja sen myötä ottamaan vastuu myös työmaapalveluista ja työmaan johtovelvollisuuksista. Hankintayksikön mukaan kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt ja niihin kiinteänä osana kuuluvat rakennusteknisten töiden työnjohtajan, rakennusammattimiehen, rakennusapumiehen sekä normaaliin rakennustyömaasiivoukseen kuuluvat rakennussiivoojan työt on kilpailutettu yhdessä puitejärjestelynä tarkoituksenmukaisen hankintakokonaisuuden aikaansaamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena olleet aikaveloitusperusteiset rakennustekniset työt ja kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt ovat muodostaneet sinänsä laajan, mutta yhteneväisen kokonaisuuden. Asiassa hankinnan sisällöstä saadun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että rakennusteknisten töiden työnjohtajan, rakennusammattimiehen, rakennusapumiehen ja rakennussiivoojan työt ovat olleet osa hankintakokonaisuutta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ollut rakennusurakoiden toteuttaminen. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi yhdistänyt kyseiset hankinnat keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Ottaen huomioon edellä esitetyt perusteet ja lisäksi hankintalain 2 §:n 2 momentissa esitetyt periaatteet hankintatoimen järjestämisestä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt sillä hankinnan kohteen määrittelyn osalta olevaa harkintavaltaa päättäessään hankkia kysymyksessä olevat aikaveloitusperusteiset rakennustekniset työt ja kokonaisurakkana suoritettavat rakennustyöt yhtenä kokonaisuutena.

Valittajien sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 100) on lain 56 §:n osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Siten hankintayksikön tulee hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella harkita vaatimusten tasoa. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua.

Valittajat ovat esittäneet, että liikevaihtoa koskeva vaatimus on ollut kohtuuton ja kilpailua rajoittava.

Tarjouspyynnön kohdassa 5.3 "Muut tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"2. Tarjoavan yrityksen liikevaihto: Tarjoavan yrityksen kolmen (3) viimeisen vuoden vuotuisen liikevaihdon on oltava vähintään 1.000.000 euroa. Edellä mainitun vaatimuksen selvittämiseksi tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa selvitys tarjoajan liikevaihdosta."

Tarjouspyynnön liitteessä 2 "Tarjoajan soveltuvuutta koskevat vaatimukset" ilmoitettuihin vaatimuksiin tarjoajien on tullut vastata "kyllä", mikäli kyseinen vaatimus on täyttynyt. Valittajien tarjoustensa mukana toimittamista kyseisistä tarjouspyynnön liitteistä ilmenee, että valittajat ovat niissä jättäneet liikevaihtovaatimusta koskevan kohdan tyhjäksi.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut valittajat tarjouskilpailusta, koska ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyä liikevaihtovaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön asettama liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on liittynyt ehdokkaiden taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Arvioitaessa, onko vaatimus ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen erityisesti hankinnan edellä ilmenevä laajuus ja kesto huomioon ottaen, markkinaoikeus toteaa, että hankinnan ennakoitu kokonaisarvo optiovuodet mukaan lukien on ollut 4.000.000 euroa. Liikevaihtovaatimus on siten ollut neljäsosa ennakoidusta kokonaisarvosta. Kun otetaan huomioon, että valittavan tarjoajan on tullut kyetä suoriutumaan hyvin erityyppisistä ja vaativista urakoista myös pääurakoitsijan ominaisuudessa ja että kilpailuun on voinut osallistua myös ryhmittymänä, sekä muutoinkin hankinnan kohteen laajuus ja kesto, markkinaoikeus katsoo, ettei 1.000.000 euron liikevaihtovaatimus ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Koska liikevaihtovaatimus ei ole ollut nyt kyseessä olevassa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen vastainen, ei sen voi katsoa olleen myöskään kilpailua rajoittava.

Valittajien liikevaihto ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vähimmäisvaatimusta. Hankintayksikön on näin ollen tullut sulkea valittajat tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asioissa dnrot 2015/185 ja 2015/186 valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset asioissa dnrot 2015/185 ja 2015/186.

Markkinaoikeus velvoittaa Jobiteam Oy:n korvaamaan asiassa dnro 2015/185 Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Pintapiste Oy:n korvaamaan asiassa dnro 2015/186 Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Teija Kotro.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.