MAO:945/15

ASIAN TAUSTA

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.6.2013 julkaistulla kansallisella ja 6.2.2014 julkaistulla EU-jälki-ilmoituksella kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden avoimella menettelyllä puitesopimuksella toteutettavasta tulkkauspalvelun hankinnasta ajalle 1.1.2014–31.12.2015 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Kansaneläkelaitoksen johtaja on 18.10.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palvelun toimittajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 31.000.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu valittajan puolelta 4.12.2013 ja hankintayksikön puolelta 20.12.2013.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sign Line Oy on vaatinut, että markkinaoikeus (1) kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, (2) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä ja kieltää hankintayksikön laittomat suorahankinnat, (3) velvoittaa hankintayksikön noudattamaan tarjouspyynnön mukaista etusijajärjestystä ja (4) määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen kilpailutettujen etusijajärjestyksen vastaisten hankintojen osalta ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 13.280,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kyseessä oleva hankinta on toteutettu usean toimittajan puitejärjestelynä, johon hyväksyttiin kaikki tarjouspyynnön ehdot täyttäneet tarjoajat hinnan mukaisessa etusijajärjestyksessä. Tarjouspyynnön mukaan tulkkaustilaukset välitetään tarjoajille tuotekohtaisen etusijajärjestyksen mukaan, ellei tarjouspyynnössä erikseen eritellyistä syistä poiketa kyseisestä järjestyksestä.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on tehnyt toistuvasti tilauksia hankintapäätöksellä vahvistetun etusijajärjestyksen vastaisesti. Hankintayksikkö on ilmoittanut etusijajärjestyksestä poikkeamisen syyksi sen, ettei sen välitysjärjestelmä ole toiminut. Näin toimiessaan hankintayksikkö on tehnyt jatkuvasti hankintasäännösten vastaisia suorahankintoja puitejärjestelyn sisällä.

Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt puitejärjestelyn aikana vastoin tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta sallimalla muiden palveluntarjoajien tulkeille pääsyn välitysjärjestelmään ja aloittamalla tilausten välittämisen ennen kuin valittajan tulkit ovat päässeet järjestelmään. Myös tällöin on poikettu hankintapäätöksessä vahvistetusta etusijajärjestyksestä.

Hankintayksikkö on lisäksi tammikuussa 2014 yksipuolisesti siirtänyt osan valittajan tulkeista valittajan kahden alihankkijanaan käyttämän palveluntuottajan sopimuksiin ja näin huonontanut valittajan asemaa toimittajarekisterissä, koska valittaja ei ole voinut käyttää kaikkia tarjoamiaan työntekijöitä palvelun tuottamiseen. Toisaalta hankintayksikkö on parantanut niiden palveluntuottajien asemaa, joille tulkit on siirretty, koska näin heidän kiinteitä resursseja on puolestaan lisätty. Tämän jälkeen hankintayksikkö on maaliskuussa 2014 hylännyt näiden tulkkien käyttämisen myös toisten palveluntarjoajien alihankintaresursseina. Valittajalla ei hankintayksikön menettelyn johdosta ole tällä hetkellä tarjota omia tulkkiresursseja kyseisellä alueella ollenkaan.

Hankintayksikkö on myös jälkikäteen todennut, että alihankintana tarjottujen tulkkien hinta on oltava alihankkijan tarjouksella tarjoama hinta eikä sen palveluntuottajan hinta, jolta palvelu tilataan. Tällä hankintayksikkö on pyrkinyt muuttamaan tarjoajien etusijajärjestystä ja hinnoittelua. Hankintayksikkö on ottanut hankintasopimukseen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ehdon, jolla se on perustellut edellä kuvattua toimintaansa. Kyseisen sopimuskohdan mukaan saman tulkin hinta ei voi poiketa eri palvelutilanteissa siitä, mikä se on ollut halvimmassa hyväksytyssä tarjouksessa, jolla kyseistä tulkkia on tarjottu.

Hankintayksikkö ei voi kiinnittää hankintapäätöksellä hyväksymiään valittajan työntekijöitä muiden palveluntarjoajien kalentereihin sen perusteella, että muut palveluntarjoajat ovat ilmoittaneet kyseiset tulkit alihankintaresursseikseen. Tällainen menettely ja edellä mainittu sopimuskohta vääristää sekä tarjouspyynnön mukaista etusijajärjestystä että hinnoittelua ja on näin ollen olennaisesti muuttanut hankintaa ja hankintasopimusta.

Hankintayksikkö on tehnyt muutoinkin olennaisia sopimusmuutoksia hankintasopimukseen sen tekemisen jälkeen. Hankintayksikkö on muun muassa ilmoittanut, ettei palveluntarjoajilla aikaisemmin vakiintuneesta käytännöstä poiketen ole enää mahdollisuutta optimoida tilauksia tulkkiensa kesken. Optimoinnilla on ollut olennainen merkitys useita tulkkeja tarjoaville palveluntuottajille määritettäessä hintaa tarjousvaiheessa. Muutos suosii palveluntarjoajia, joilla on vain yksi tulkkiresurssi. Tarjotun palvelun hinta on hankintapäätöksen mukaan ollut tuotekohtainen eikä tulkkikohtainen. Silti palveluntarjoajat eivät tässä tilanteessa saa päättää, ketä tuotekohtaiset ehdot täyttävää resurssia he kulloinkin tarjoavat.

Hankintayksikkö on myös pidättänyt itsellään oikeuden siirtää tilauksia toisille tulkeille tai jopa toisille palveluntarjoajille laskutusperusteen alkamiseen saakka. Muutos on niin ikään olennainen, koska se mahdollistaa tilaukset etusijajärjestyksestä poiketen.

Edellä mainituilla muutoksilla on muutettu olennaisesti tarjouspyyntöä ja hankintasopimusta. Tällaiset olennaiset sopimusmuutokset merkitsevät hankintasäännösten näkökulmasta uutta hankintaa, joka tulee kilpailuttaa erikseen.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.510 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan vertailuperusteena on ollut halvin hinta ja palvelun toimittajaksi puitejärjestelyyn on valittu jokainen kelpoisuusehdot ja vähimmäisvaatimukset täyttävä tarjoaja hinnan mukaan määräytyvässä etusijajärjestyksessä.

Hankintayksikkö on tehnyt asiassa hankintapäätöksen 18.10.2013. Hankintapäätös on lähetetty valittajalle postitse tiedoksi 21.10.2013. Valittaja ei ole tällöin määräajassa valittanut hankintapäätöksestä vaan on sitä vastoin solminut hankintayksikön kanssa hankintasopimuksen ja hyväksynyt sopimuksen ehdot itseään sitoviksi. Sen lisäksi, että valitus on saapunut markkinaoikeuteen myöhässä, markkinaoikeus ei ylipäätään ole toimivaltainen tuomioistuin ratkaisemaan asiaa, koska kyse on sopimusta koskevasta riita-asiasta. Valitus tulee tämän vuoksi jättää tutkimatta.

Jos valitus tutkitaan, se tulee joka tapauksessa hylätä, koska hankintayksikkö ei ole toiminut asiassa valittajan väittämällä tavalla. Valittaja on ensinnäkin väittänyt, että hankintayksikkö olisi tehnyt tilauksia vastoin hankintapäätöksessä ilmoitettua etusijajärjestystä muun muassa välitysjärjestelmän toimimattomuuden vuoksi. Väite ei pidä paikkaansa, eikä sen perusteeksi ole esitetty mitään selvitystä. Valittajan tarjous on ollut huomattavan kallis verrattuna suureen osaan muita tarjoajia ja valittaja on näin ollen sijoittunut etusijajärjestyksessä pääosin loppupäähän. Hankintayksikkö on nimenomaan valvonut ja edellyttänyt hankinnan kaikissa vaiheissa, ettei tarjouspyynnössä asetetuista tulkkien vähimmäisvaatimuksista ja hintaa koskevasta vertailuperusteesta voida poiketa.

Hankinnan luonne huomioon ottaen jo tarjouspyynnössä on korostettu hankintayksikön ankaraa vastuuta ja tämän vuoksi tulkeille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntuottaja on ilmoittanut tulkin tunnistetiedot, jotta tiedot on voitu todentaa viimeistään 31.12.2013 mennessä. Tästä huolimatta valittaja on valituksessaan esittänyt, että sillä tulisi olla oikeus siirtää tulkkeja vapaasti toimittajalta toiselle päällekkäisten tarjousten ja ristikkäisten alihankintasopimusten perusteella, kiinnittämättä tulkkeja hankintasopimuksella tietylle toimittajalle. Valittajan on tullut ymmärtää jo tarjouspyynnön perusteella, ettei tällainen toiminta ole mahdollista, koska tarjouspyynnössä on edellytetty tulkkiresurssien yksilöintiä niin, että hankintayksikkö on tiennyt ketä tulkkia kunkin tuotteen tuottamiseen tarjotaan ja mihin hintaan.

Valittaja on väittänyt, että hankintayksikkö olisi muuttanut sopimusta muun muassa tulkkien sijoittelun ja hinnan osalta. Valittaja ja sen kanssa samaan yhteistyöverkostoon kuuluvat yritykset ovat tarjonneet tarjouksissaan samoja päätoimisia tulkkiresursseja päällekkäin. Kyseisessä tilanteessa hankintayksikön ei ole ollut mahdollista selvittää, mikä yritys kyseisiä tulkkeja eri tulkkaustuotteissa olisi tarjonnut ja mihin hintaan. Tämä puolestaan olisi johtanut täysin sattumanvaraisiin ja etusijajärjestyksen kanssa ristiriitaisiin tilauksiin. Valittajaa on pyydetty selventämään tarjoustaan päällekkäisten tulkkien osalta 28.9.2013 ja 15.10.2013 lähetetyillä selvityspyynnöillä. Riittävää selvitystä ei siinä vaiheessa ole saatu, joten valittajalle on lähetetty 21.10.2013 ilmoitus, jonka mukaan hankintasopimuksen solminen edellyttää, että tulkit yksilöidään ja kiinnitetään hinnan mukaisessa etusijajärjestyksessä tarjouspyynnön mukaisesti.

Asiassa käytyjen sopimusneuvotteluiden johdosta hankintasopimukseen on tehty tarkennus, jonka mukaan useammassa tarjouksessa tarjottujen tulkkien hinta määräytyy halvimman hyväksytyn tarjouksen mukaan. Sopimus ja sen sisältö eivät ole voineet tulla valittajalle yllätyksenä ottaen huomioon muun muassa tarjouskilpailun aikana valittajalle esitetyt tarkentavat kysymykset, ennen hankintasopimuksen tekemistä toimitettu ilmoitus hankintasopimuksen ehdoista sekä hankintasopimusneuvottelut.

Edellä mainitusta johtuen valittajalla ja hankintayksiköllä on sopimus, jonka mukaan valittajan tietyt tulkit on kiinnitetty valittajan kanssa samaan konserniin kuuluvan Avidan alihankintaresursseiksi. Tällöin hankintayksikkö on tilannut tulkkauspalvelua nimenomaan Avidalta ja tulkkien hinta on voinut olla vain Avidan tarjoama hinta. Tulkkaustilaukset ovat voineet niin ikään tulla näille tulkeilla vain Avidan kautta eivätkä he ole voineet pitää auki alihankintakalentereitaan, sillä jos hankintayksikkö ostaisi tulkkaustyötä suoraan tulkilta, kyseessä olisi kielletty suorahankinta.

Valittajan väite siitä, että optimointia koskeva ehto olisi tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen vastainen on myös virheellinen. Tarjouspyynnön liitteessä 1 on nimenomaan todettu, että välityskeskus voi suorittaa tulkkien optimointia siihen saakka, kun tulkkauspalvelun laskutusperuste kyseiseen tulkkaukseen alkaa.

Hankintayksikkö on menetellyt asiassa kaikilta osin niin hankintasäännösten kuin hankintasopimuksenkin mukaisesti. Valittajan väitteet kielletyistä suorahankinnoista ovat perusteettomia ja ne tulee hylätä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen valitus on toimitettu markkinaoikeudelle määräajan kuluessa. Valituksen kohteena ei ole hankintapäätös, vaan hankintayksikön menettely hankintapäätöksen jälkeen. Hankintayksikkö ei ole hankkinut palvelua hankintapäätöksen mukaisesti ja se on hankintapäätöksen jälkeen muuttanut päätöstä ja hankintasopimuksen ehtoja ilman valituskelpoista päätöstä tai uutta kilpailutusta. Hankintayksikön menettelyä on siten pidettävä hankintasäännösten vastaisena suorahankintana, jolloin valitusaika on kuusi kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä ja valitus on näin ollen saapunut tämän määräajan sisällä.

Asiassa ei myöskään ole kyse sopimusoikeudellisesta riidasta vaan siitä, miten hankintayksikkö on toteuttanut yksittäiset hankinnat puitejärjestelyn sisällä. Näin ollen markkinaoikeus on toimivaltainen tuomioistuin kyseisessä asiassa.

Hankintayksikön väite tulkkien päällekkäisyydestä on perusteeton, koska hankintayksikkö on hyväksynyt valittajan tarjouksen kokonaisuudessaan. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta muuttaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä ehtoja tai vaatimuksia hankintasopimusta solmittaessa tai sen jälkeen. Tarjouksessa ei ole edellytetty määriteltävän tarjottavan työpanoksen määrää, joten saman tulkin nimeäminen sekä valittajan että kolmannen toimittajan alihankintaresurssina ei tarkoita monenkertaista tarjontaa. Valittaja on nimennyt tarjouksessaan sekä omat työntekijänsä että alihankkijoidensa työntekijät, koska tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty myös alihankintana käytettyjen tulkkien nimeämistä jo tarjouksessa.

Valittaja on vastannut molempiin hankintayksikön selvityspyyntöihin kyseisistä tulkeista. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle tulkkien kiinnittämistä koskevan ilmoituksen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, joten kyseisellä ilmoituksella ei ole asiassa merkitystä. Ilmoitus ei myöskään täytä hankintapäätöksen kriteereitä, joten sitä ei voida pitää uutena hankintapäätöksenä. Hankintayksikkö ei näin ollen ole voinut jälkikäteen ilman valituskelpoista oikaisua muuttaa tekemäänsä hankintapäätöstä ja siten hylätä valittajan jo hyväksyttyjä tulkkeja sillä perusteella, että muut palveluntuottajat ovat nimenneet omissa tarjouksissaan samaisia tulkkeja.

Hankintayksikön hankintasopimukseen tekemän lisäyksen merkitys on jäänyt valittajalle kirjeenvaihdon ja sopimusneuvottelunkin jälkeen vielä epäselväksi. Tarjouspyynnössä tai sopimuksessa ei edelleenkään missään kohdassa todeta, että hankintayksikkö voisi kiinnittää sopimusosapuolena olevan toimittajan työntekijöitä toisen palveluntuottajan sopimukseen. Kiinnitysoikeus ei ole käynyt ilmi sopimukseen tehdystä lisäyksestä, koska lisäys koskee ainoastaan hintoja.

Olennaisena sopimusmuutoksena on niin ikään pidettävä sitä, että hankintayksikkö on hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vastoin tarjouspyynnössä ilmoitettua todennut, että alihankintaa saa käyttää vain sijaisuuksiin. Hankintayksikön on katsottava käytännössä kieltäneen alihankinnan, koska se on todennut, etteivät tulkit voi pitää alihankintakalentereitaan auki.

Vastoin hankintayksikön esittämää, se on vasta kilpailutuksen päätyttyä kieltänyt palveluntuottajia käyttämästä niille lain perusteella kuuluvaa työnjohto-oikeutta. Hankintayksikön 20.12.2013 päivätyn ohjeistuksen mukaan "palveluntuottaja ei saa siirtää tilauksia yrityksen sisällä tulkilta toiselle". Tällaista kieltoa ei ole ollut tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnön mukaan etusijajärjestys on palveluntarjoajakohtainen, mutta näin toimiessaan hankintayksikkö tekee kuitenkin tilauksia käytännössä tulkkikohtaisesti. Hankintayksikkö on siis olennaisesti muuttanut tilausmekanismia ja näin myös tarjoajien taloudellista tasapainoa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisälausumassaan aiemmin esitetyn lisäksi todennut, ettei hankintayksikkö ole rajannut alihankinnan käyttöä valittajan esittämin tavoin ja valittajan väite on näin ollen perusteeton.

Valittaja on lisälausumassaan viitannut hankintayksikön palveluntarjoajalle lähettämään sähköpostiin, jossa on todettu, että "tulkkivertailua tehdään otoksittain, sillä järjestelmässä ei ole mahdollista tai järkevää vertailla useita kymmeniä tulkkeja" ja esittänyt, että hankintayksikkö on tällä tilauskäytännön muuttamisella olennaisesti muuttanut hankintasopimusta.

Valittaja on myös yksilöinyt tulkkiresurssinsa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja toimittanut tulkkien vähimmäisvaatimuksia koskevat selvitykset. Valittaja on niin ikään ilmoittanut tuotekohtaiset hinnat palveluilleen. Näin ollen, vaikka samoja tulkkeja on tarjottu eri tarjouksilla, hankintayksiköllä ei ole ollut mitään tarvetta tulkkien kohdistamiselle. Hinnat määräytyvät palveluntuottaja- ja tuotekohtaisesti eikä tulkkikohtaisesti, joten hintojen osalta on yhdentekevää kuka valittajan tulkeista palvelua tuottaa.

Hankintayksikkö on antanut asiassa toisen lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko hankintayksikkö tehnyt olennaisia muutoksia hankintasopimuksen ehtoihin niin, että kyseessä katsottaisiin olevan uusi, erikseen kilpailutettava hankinta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti.

Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun hankinnan vuosille 2014–2015 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle. Hankinta on toteutettu puitejärjestelyllä. Kansaneläkelaitoksen johtaja on 18.10.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn palvelun toimittajat.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ja valittaja ovat hankintapäätöksen tekemisen jälkeen käyneet sopimusneuvottelut. Neuvottelujen jälkeen hankintasopimukseen on lisätty seuraava ehto:

"Selvyyden vuoksi todetaan kuitenkin, että alihankinnan, sijaisjärjestelyn, tms. kautta hoidetun tulkkauksen osalta saman tulkin hinta ei voi poiketa eri palvelutilausten ja palveluntuottajien osalta siitä, mitä se on ollut halvimmassa hyväksytyssä tarjouksessa (etusijajärjestyksessä parhaalla sijalla olleen tarjouksen/tarjoajan mukainen hinta)."

Hankintasopimus on allekirjoitettu neuvottelujen jälkeen valittajan puolelta 4.12.2013 ja hankintayksikön puolelta 20.12.2013.

Valittajan mukaan edellä mainittu lisäys on muuttanut hankintasopimuksen ehtoja ja kysymys on ollut olennaisesta sopimusmuutoksesta, joka tarkoittaa uutta hankintaa ja joka olisi tullut kilpailuttaa erikseen.

Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisussaan asiassa pressetext Nachrichtenagentur, C-454/06, EU:C:2008:351, tarkastellut, missä tilanteissa hankintaviranomaisen ja palveluntarjoajan välillä jo olemassa olevaan sopimukseen tehtäviä muutoksia voidaan pitää uutena julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekemisenä.

Tuomion perustelujen (34–37 kohta) mukaan julkista hankintaa koskevan sopimuksen määräyksiin sen voimassaoloaikana tehtyjä muutoksia on pidettävä uutena sopimuksen tekemisenä, jos muutetut määräykset ovat ominaispiirteiltään olennaisesti erilaisia kuin alkuperäisen sopimuksen määräykset ja jos ne näin ollen ovat omiaan osoittamaan osapuolten tahtoneen neuvotella uudestaan kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot.

Muutosta voidaan pitää olennaisena, kun se sisältää ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi. Alkuperäiseen sopimukseen tehtävää muutosta voidaan pitää olennaisena myös, kun sillä ulotetaan sopimus merkittävässä määrin sellaisiin palveluihin, joista ei alun perin ollut kyse, tai kun sillä muutetaan sopimuksen taloudellista tasapainoa sopimuspuoleksi valitun yhtiön eduksi tavalla, josta ei määrätty alkuperäisen sopimuksen ehdoissa. Mainitusta ratkaisusta ilmeneviä periaatteita voidaan soveltaa myös nyt käsillä olevan kysymyksen arviointiin.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn perusteella, että edellä mainittu sopimuslisäys on saattanut vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tarjota tiettyjen tarjouksessaan yksilöityjen tulkkien palveluja, ja se on siten merkinnyt muutosta alkuperäiseen tarjouspyynnön mukaiseen sopimukseen. Asiassa tuleekin vielä arvioida, onko mainittu muutos ollut siinä määrin olennainen, että hankintayksikön katsotaan sen johdosta tosiasiallisesti tehneen uuden hankintapäätöksen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on suorittanut kyseessä olevien tulkkauspalvelujen hankintaa sopimuskaudella sen puitesopimuskumppaneilta. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi suorittanut hankintoja muilta kuin edellä mainituilta sopimuskumppaneilta tai että se olisi puitesopimuskaudella suorittanut muiden kuin kilpailuttamiensa palveluiden hankintaa. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö olisi tehnyt hankintoja hankintapäätöksessä mainitusta etusijajärjestyksestä poiketen.

Ottaen edellä mainitut seikat huomioon markkinaoikeus katsoo, ettei tehty lisäys ole tarkoittanut olennaista muutosta alkuperäiseen tarjouspyynnön mukaiseen sopimukseen. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että lisäys on tehty kaikkien palveluntarjoajien sopimuksiin, joten palveluntarjoajia on myös kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättä. Asiassa ei ole ilmennyt syytä epäillä hankintayksikön ilmoitusta. Kysymyksessä on siten ollut hankintapäätöksen jälkeen tehty sopimuksen muutos, joka ei ole ollut olennainen ja joka on liittynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanoon.

Markkinaoikeus katsoo myös, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi hankintapäätöstä täytäntöön pannessaan hyväksynyt hankintasopimukseen muitakaan valittajan väittämiä muutoksia siten, että kysymyksessä olisi katsottava tosiasiallisesti olevan uusi hankintapäätös.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat julkista hankintaa. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei sen sijaan kuulu hankintapäätöksen täytäntöönpanoon liittyvien vaatimusten tutkiminen tai sen tutkiminen, ovatko hankintasopimuksen osapuolet täyttäneet niille sopimuksen perusteella sopimussuhteessa kuuluvat velvoitteet.

Näin ollen markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia edellä kuvattuja sopimuksen muuttamiseen liittyviä väitteitä.

Valittaja on markkinaoikeudessa edellä esitetyn lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on sopimuskaudella yksipuolisesti siirtänyt osan valittajan tulkeista kahden sen alihankkijanaan käyttämän palveluntuottajan sopimuksiin. Valittajan mukaan hankintayksikön menettely vääristää tarjouspyynnön mukaista etusijajärjestystä ja hankintayksikkö on käytännössä toimillaan jälkikäteen kieltänyt alihankinnan.

Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että jo tarjouspyynnön perusteella on edellytetty tulkkiresurssien yksilöintiä siten, että hankintayksikkö tietää ketä tulkkia kunkin tuotteen tuottamiseen tarjotaan ja mihin hintaan. Hankintayksikön selvityksen mukaan asiasta on käyty kirjeenvaihtoa ja lopulta sopimusneuvotteluiden johdosta hankintasopimukseen on tehty edellä mainittu tarkennus asian selventämiseksi. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valittajan väite alihankinnan kieltämisestä on perusteeton.

Markkinaoikeus toteaa edellä sanotusta, että hankintayksikön väitetty virheellinen toiminta on perustunut osapuolten väliseen hankintasopimukseen ja sen ehtojen tulkitsemiseen. Koska hankintasopimukseen tehtyä lisäystä ei edellä todetuilla perusteilla ole pidettävä olennaisena sopimusmuutoksena, katsoo markkinaoikeus, ettei myöskään hankintayksikön menettelyä kyseisen sopimuslisäyksen puitteissa ole pidettävä olennaisena sopimusmuutoksena. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu sen asian arvioiminen, onko sopimuksen osapuoli voinut toimia sopimuksen ehtojen puitteissa valituksessa kuvatulla tavalla eikä se, ovatko osapuolet täyttäneet sopimusvelvoitteensa sopimuksen mukaisesti.

Valittaja on myös esittänyt väitteitä siitä, että hankintayksikkö olisi virheellisesti pidättänyt itselleen oikeuden siirtää tilauksia toisille tulkeille tai jopa toisille palveluntarjoajille laskutusperusteen alkamiseen saakka. Vielä valittaja on esittänyt, että hankintasopimukseen olisi tehty sen solmimisen jälkeen muutos liittyen tilausten optimointiin tulkkien kesken.

Hankintayksikkö on molempien väitteiden osalta esittänyt, että osapuolten välinen sopimus on mahdollistanut kyseiset menettelyt. Markkinaoikeus toteaa, että kyse on siten näidenkin väitteiden osalta sopimusten tulkinnasta, joka ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Lisäksi valittaja on väittänyt, että hankintayksikkö on sallinut muiden palveluntuottajien tulkkien pääsyn välitysjärjestelmään ennen valittajan tulkkeja, mikä on asettanut palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan ja myöhemmin hankintayksikkö on vielä muuttanut tulkkien tilauskäytäntöä olennaisesti. Hankintayksikkö on kiistänyt valittajan väitteet. Näiltä osin markkinaoikeus katsoo, että tällaiset väitteet liittyvät hankintapäätöksen täytäntöönpanoon sekä väitettyihin sopimusrikkomuksiin, eikä niiden tutkiminen kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Edellä mainituilla perusteilla valittajan vaatimukset on jätettävä tutkimatta markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomina.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen pääasian osalta tutkimatta ja hylkää Sign Line Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Sign Line Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Teija Kotro.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.