MAO:188/16

ASIAN TAUSTA

Helsingin Musiikkitalo Oy (jäljempänä hankintayksikkö tai yhtiö) on ilmoittanut 23.3.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta toistaiseksi voimassa olevasta turvallisuuspalveluja koskevasta hankinnasta.

Helsingin Musiikkitalo Oy on 15.5.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut G4S Security Services Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvioitu kokonaisarvo on 2.000.000–4.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei ole hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Securitas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää Helsingin Musiikkitalo Oy:tä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Helsingin Musiikkitalo Oy:n korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Tarjousten avauspöytäkirjan mukaan G4S Security Services Oy ei ole jättänyt määräajassa tarjouspyynnössä edellytettyä sähköistä kappaletta tarjouksesta ja G4S Security Services Oy olisi tullut sulkea hankintamenettelystä.

Tarjouspyynnön hinnoittelutaulukkoa on muutettu kaksi kertaa tarjousaikana yksilöimättä muutoskohtia. Hilma-ilmoituskanavassa julkaistussa korjausilmoituksessa ei ollut yksilöity muutettuja kohtia ja lisäaikaa tarjouksen jättämiselle annettiin vain 21 tuntia. Muutoksen merkittävyys ja tarjouspyynnön laajuus huomioiden lisäaika ei ole ollut riittävä. Markkinaoikeuden oikeuskäytännön mukaisesti korjausilmoituksen julkaisemisen jälkeen tarjousajan tulee olla enemmän kuin seitsemän päivää. Tarjousaikaa olisi tullut pidentää vähintään kahdeksan päivää, jotta tarjoajilla olisi ollut riittävä aika tutustua tehtyihin muutoksiin.

Hintavertailu on yksikköveloitettujen palveluiden osalta ilmoitettu suoritettavan 21.4.2015 lähetetyn sähköpostin mukaan painotuskertoimien osalta kaavalla tuntihinta x 10 x 7. Hankintapäätöksessä tätä kaavaa ei ole ilmeisesti käytetty, sillä kyseisellä kaavalla valittajan painotettu vertailuhinta olisi ollut 17.042 euroa eikä 18.028 euroa. Hintavertailu on suoritettu virheellisesti.

Hankintapäätöksen tarjousten vertailua koskevan liitteen kohdassa 3.1 valittajan olisi tullut saada täydet 15 laatupistettä saamiensa 13 pisteen sijasta, koska vartijoiden ja järjestyksenvalvojien vastuut eivät ole olleet epäselvät ja vastuut on kuvattu palvelukuvauksen mukaisesti. Voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet laajemmaksi katsotun kuvauksen perusteella. Arviointi on ollut uutta toimittajaa syrjivä, koska voittanut tarjoaja nykyisenä toimittajana on pystynyt antamaan laajemman kuvauksen kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Varahenkilöiden määrä ei ole ollut epäselvä, ja kohdevartijoiden 1.500 varahenkilöä sekä järjestyksenvalvojien 3.000 varahenkilöä on tullut oikeuttaa täysiin pisteisiin. Vertailua ei ole suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintapäätöksen tarjousten vertailua koskevan liitteen kohdassa 3.2.2, henkilöstön vähimmäisvaatimukset ylittävä osaaminen ensiavussa, arviointiperusteeksi on ilmoitettu henkilömäärä. Voittanut tarjoaja on saanut samat pisteet kuin valittaja, vaikka valittajalla kaikki ilmoitetut henkilöt ovat suorittaneet kyseiset koulutukset, kun taas voittaneella tarjoajalla vain suurin osa heistä on suorittanut ne. Valittaja on ainoana toimijana ollut oikeutettu täysiin pisteisiin. Vertailua ei ole suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Musiikkitalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi Helsingin Musiikkitalo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.040 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet valituksen tutkimatta jättämiselle

Valitus tulee jättää tutkimatta ensisijaisesti sillä perusteella, että Helsingin Musiikkitalo Oy ei ole hankintasäännöksissä tarkoitettu sellainen julkisoikeudellinen laitos, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Toissijaisesti valitus on jätettävä tutkimatta sillä perusteella, että valitus on saapunut määräajan jälkeen. Päätös on lähetetty kaikille tarjoajille tiedoksi sähköpostitse 15.5.2015 kello 17.14 ja valitusaika on päättynyt 29.5.2015 kello 16.15.

Helsingin Musiikkitalo Oy:n omistavat Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, jotka yhdessä nimittävät yhtiön hallituksen. Helsingin Musiikkitalo Oy on Helsingin kaupungin osakkuusyhtiö eikä se ole Helsingin kaupungin konserniohjauksessa.

Helsingin Musiikkitalo Oy on perustettu vastaamaan musiikkitalon operatiivisesta toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan se tarjoaa tilojen käyttöön liittyviä palveluita, järjestää tilaisuuksia, markkinoi tilojen vuokraustoimintaa, omistaa ja hallitsee kiinteistöyhtiön hallinnassa olevia kalusteita ja varustusta sekä hallinnoi tiloja. Yhtiön tarkoituksena on ollut voiton tavoittelu ja sen toiminta on ollut luonteeltaan kaupallista eikä sille ole osoitettu julkisia palvelutehtäviä. Se on toiminut kilpailluilla markkinoilla koko maassa rajoittamattomalle asiakaspiirille. Useat erilaiset toimijat ovat tarjonneet vastaavanlaisia konserttitila- ja tapahtumavuokrauspalveluita kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan rahoitus on perustunut pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävän tarkemman selvityksen mukaisesti. Helsingin Musiikkitalo Oy ei ole saanut avustusta tai muutakaan vastikkeetonta rahoitusta omistajiltaan tai muulta hankintayksiköltä. Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ovat vuokranneet tiloja ja ostaneet tilapalveluja. Yhtiö vuokraa näille tärkeimmille asiakkailleen pääosin syyskuusta toukokuuhun arkisin Konserttisalia ja Harjoitussalia konsertti- ja harjoituskäyttöön tapahtumakohtaisesti. Edellä mainitut suurasiakkaat ovat ostaneet palveluita vain hankintasäännösten mukaisesti. Helsingin Musiikkitalo Oy on päättänyt itsenäisesti tilavuokrista ja palveluiden hinnastoista. Hinnasto on ollut kaikille tapahtumajärjestäjille sama. Suurasiakkaat eivät ole saaneet erityishinnoittelua tai muitakaan muista asiakkaista poikkeavia erityisjärjestelyjä. Helsingin Musiikkitalo Oy:n toiminnan on katsottava olevan luonteeltaan kaupallista ja yhtiö vastaa myös itse toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista. Hankintaa varten yhtiö ei ole myöskään saanut tukea hankintasäännösten mukaiselta hankintayksiköltä.

Markkinaoikeus on Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:tä ja Finlandia-talo Oy:tä koskevissa päätöksissään katsonut, etteivät kyseiset toiminnaltaan Helsingin Musiikkitalo Oy:tä vastaavat yhtiöt ole olleet hankintayksiköitä.

Perusteet valituksen hylkäämiselle

Avauspöytäkirjassa on ollut virhe ja voittaneen tarjoajan tarjous on toimitettu määräajassa kahtena kappaleena sekä sähköisenä versiona. Valittajan vaatimus on tältä osin perusteeton.

Tarjouspyyntöasiakirjoja on päivitetty kahdesti. Hintalomake on ensin päivitetty 14.4.2015. Päivitettyä hintaliitettä toimitettaessa on tarjouspyynnön pyytäneille tahoille erikseen ilmoitettu, miltä osin hintaliitettä oli päivitetty. Tämän jälkeen huomattiin, että päivitetystä lomakkeesta puuttuivat erilliset kohdat hälytyskäynneille eri aikoina. Lomaketta täsmennettiin tältä osin sekä kyseisten yksikköhintojen painotusten osalta uudestaan 21.4.2015. Viimeksi mainittu täsmennys on ollut luonteeltaan vähäinen ja lähinnä tekninen muutos, joka ei edes olisi edellyttänyt tarjousajan pidentämistä, mutta siitä huolimatta tarjousaikaa pidennettiin 24.4.2015 asti. Tarjousajan pidentämisestä julkaistiin lisäksi ilmoitus Hilma-hankintakanavassa. Oikeuskäytännössä ei ole edellytetty tarjousajan pidentämistä edes tarjouksen jättämistä edellisenä päivänä ilmoitetun hinnoittelulomakkeen vähäisen selvennyksen vuoksi. Tarjoajilla on ollut riittävästi aikaa tarjouksen laatimiseen.

Hintavertailu on laskettu ilmoitetulla kaavalla oikein. Valittajan väite hintavertailun virheellisyydestä on perusteeton.

Hankintapäätöksen tarjousten vertailua koskevan liitteen kohdassa 3.1 kohteen organisoinnin laatupisteitä on vähennetty vastuiden ja varahenkilöstön lukumäärän epäselvyyden vuoksi. Voittanut tarjoajakaan ei ole saanut kohteen organisoinnista täysiä pisteitä eikä tarjousten arviointi ole ollut nykyistä toimittajaa suosiva. Valittajan tarjouksessa kohdevartijoiden ja järjestyksenvalvojien vastuualueet on kuvattu erittäin suppeasti viitaten lähinnä vain yksilöimättömään kohdeohjeistukseen. Alalla toimiville on ollut selvää, että liitteenä on tullut toimittaa yksityiskohtainen kuvaus, jossa on selvitetty tarkemmin palveluhenkilöiden tehtäviä ja vastuita. Valittaja on kuitenkin muiden kohdehenkilöiden osalta kuvannut vastuualueita hyvinkin tarkasti, minkä vuoksi se on saanut kyseisestä kohdasta korkeat pisteet. Hankintayksikkö on voinut vähentää valittajan pisteitä tarjouksen epäselvyyden johdosta, eikä se ole ylittänyt harkintavaltaansa tarjousten vertailussa.

Valittaja on ensinnäkin ilmoittanut tarjouksessaan varahenkilömääriksi 1.500 ja 3.000 henkilöä. Toisaalla tarjouksessa on kuitenkin ilmoitettu täsmällisempi määrä osaavien sijaisten koulutukselle kutakin tehtävää kohden. Esitetyt tiedot ovat olleet ristiriitaiset. Muissa tarjouksissa varahenkilöstö on ilmoitettu selkeästi ja yksiselitteisesti. Hankintayksikkö ei ole voinut myöntää valittajalle täysiä pisteitä.

Hankintapäätöksen tarjousten vertailua koskevan liitteen kohdassa 3.2.2 ensiaputaitoisen henkilöstön lisäpisteitä myönnettäessä ei ole ilmoitettu mitään laskukaavaa tai muutenkaan ilmoitettu, että pisteytys tapahtuisi suoraan ilmoitettujen henkilömäärien mukaan. Vastaavaa arviointitapaa on sovellettu vähimmäisvaatimukset ylittävän kielitaidon kohdalla. Esitetyt vähimmäisvaatimukset ylittävä henkilömäärä on ollut voittaneessa tarjouksessa erittäin lähellä valittajan ilmoittamaa määrää. Molemmille on voitu antaa sama määrä pisteitä.

Vaikka valittajalle olisi myönnetty kaksi laatupistettä lisää, olisi sen pisteiksi muodostunut 92,64 pistettä voittajan tarjoajan pisteiden ollessa 93,79 pistettä. Vaikka voittaneen tarjoajan ensiaputaidoista olisi vähennetty 0,5 pistettä, ei valittaja olisi siltikään voittanut tarjouskilpailua. Mahdollisella virheellisellä pisteytyksellä ei olisi joka tapauksessa ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.

Kuultavan lausunto

G4S Security Services Oy on esittänyt, että valitukselle ei ole perusteita. Avauspöytäkirjan alkuperäinen epätäsmällisyys on korjattu. Laatuvertailun kohdassa 3.1 kuultava ei ole saanut täysiä pisteitä. Kohdassa 3.2.2 on ilmoitettu, että laadun arvioinnissa myönnetään pisteitä, mikäli tarjoajalla on osoittaa kohteeseen vartijoita ja/tai järjestyksenvalvojia, jotka ovat käyneet ensiavun jatkokurssin, EA2-koulutuksen, ja että laadun vertailussa arvioidaan vähimmäisvaatimukset ylittävien henkilöiden lukumäärää. Kuultava on saanut täydet pisteet siksi, että se on osoittanut pystyvänsä toimittamaan kohteeseen ensiapukurssin käyneitä henkilöitä. Vertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että Helsingin Musiikkitalo Oy on toteuttanut kilpailutuksen pitäen itseään hankintayksikkönä, ja yhtiö on tarjouspyynnön kohdassa 4 todennut, että hankintaan sovelletaan hankintalakia.

Valitus ei ole saapunut myöhässä. Hankintayksikön toimittaman selvityksen perusteella hankintapäätös on saatettu tarjoajien edustajien tietoon 15.5.2015 lähetetyllä sähköpostilla, mutta tuossa viestissä Securitas Oy:n ensimmäisen edustajan sähköpostiosoite on kirjoitettu eri tavalla kuin muiden vastaanottajien sähköpostiosoitteet, esimerkiksi etu- ja sukunimessä ovat olleet isot alkukirjaimet, eikä kyseinen valittajan edustaja ole päätöstä sähköpostiinsa vastaanottanut. Sen sijaan Securitas Oy:n toiselle edustajalle päätös on annettu sähköpostitse tiedoksi lauantaina 16.5.2015. Ilmeisesti lähettäjän sähköposti ei ole jostakin syystä lähettänyt postia ensiksi mainitulle edustajalle ja kun tämä on huomattu, päätös on lähetetty tiedoksi toiselle edustajalle. Valitusaika on laskettava siitä, kun päätös on saatettu asianosaiselle tiedoksi.

Tarjousten hintavertailussa näkemykset laskukaavasta ovat samat, mutta laskukaavaa on ilmeisesti sovellettu väärin. Hinta- ja laatuvertailun virheet yhdessä johtaisivat siihen, että hankintayksikön olisi tullut valita valittajan tarjous.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätös on lähetetty 15.5.2015 valittajan tarjouksessaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Hankintayksikkö ei ole vastaanottanut sähköpostin virheilmoitusta tai muitakaan ilmoituksia kenenkään tarjoajan osalta. Hankintayksikkö on päättänyt 16.5.2015 lähettää hankintapäätöksen tiedoksi myös tarjoajien ilmoittamille varahenkilöille.

Valittaja on esittänyt, että tarjouksessa ilmoitettu sähköpostiosoite on ollut kirjoitettu pienillä alkukirjaimilla, kun taas 15.5.2015 viestin sähköpostiosoite on ollut kirjoitettu suurilla alkukirjaimilla. Hankintayksiköllä ei olisi ollut aihetta päättää lähettää lauantaina 16.5.2015 hankintapäätöstä yhteyshenkilöiden varahenkilöille ilman perusteltua syytä. Valittajan sähköpostipalvelimen lokitietoja ei ole ylikirjoitusajan vuoksi ollut enää saatavilla. Valittaja on toimittanut selvityksenä kuvaruutukaappauksen ensimmäisen yhteyshenkilön kaikista sähköpostiviesteistä kyseiseltä ajalta, eikä hän sen perusteella ole vastaanottanut 15.5.2015 lähettyä viestiä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan sille 22.4.2015 ja 1.6.2015 lähettämissä sähköposteissa lähettäjä- tai kopio-kentässä yhteyshenkilön sähköpostiosoite on ollut kirjoitettuna isoilla alkukirjaimilla. Päätös on annettu tiedoksi oikeaan osoitteeseen eikä valittaja ole esittänyt luotettavaa selvitystä siitä, että päätös olisi saapunut valittajalle myöhemmin kuin 15.5.2015.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Valituksen tekeminen määräajassa

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 87 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan päätös kyseisessä kohdassa mainittuine oheisasiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Securitas Oy:n tarjouksen liitteessä 3 kohdassa I "TARJOAJAN TIEDOT" on kohdassa neljä ilmoitettu yhteyshenkilön nimi sekä sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kohdassa viisi on ilmoitettu yhteyshenkilön varahenkilön vastaavat tiedot. Kohdassa kuusi, "Yrityksen sähköinen yhteystieto, johon päätös voidaan antaa tiedoksi", on toistettu kohdassa neljä ja viisi mainitut sähköpostisoitteet "ja"-sidesanalla yhdistettynä, kummatkin pienillä alkukirjaimilla kirjoitettuina.

Asiassa saadun selvityksen mukaan päätös ja oheisasiakirjat on lähetetty 15.5.2015 ensiksi mainittuun sähköpostiosoitteeseen tarjouksessa ilmoitetusta poiketen suurilla alkukirjaimilla kirjoitettuna. Valittaja on esittänyt, ettei ensiksi mainittu henkilö ole vastaanottanut 15.5.2015 lähetettyä viestiä. Valittajan esittämän selvityksen perusteella voidaan pitää mahdollisena, että 15.5.2015 lähetetty viesti ei ole tosiasiassa saapunut perille ja ollut vastaanottajan käytettävissä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 75 §:n 1 momentissa säädettyjä asiakirjoja ei ole lähetetty 15.5.2015 tarjoajan ilmoittamaan sähköiseen yhteystieto-osoitteeseen vaan toisella tavalla alkukirjainten osalta kirjoitettuun osoitteeseen. Asiassa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, että ennen tarjouksen jättämistä valittajan varayhteyshenkilö on lähettänyt hankintayksikölle sähköpostiviestin, jonka kopio-kentässä on ollut ensisijaisen yhteyshenkilön sähköpostiosoite suurin alkukirjaimin kirjoitettuna, koska tätä ei voida tulkita säännöksen mukaiseksi sähköisen yhteystiedon ilmoittamiseksi hankintayksikölle. Markkinaoikeus katsoo valittajan esittämän selvityksen siitä, että se ei ole vastaanottanut lähetettyä sähköpostiviestiä, olevan edellä kuvatussa tilanteessa riittävän luotettava. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tekemän päätöksen ja sen oheisasiakirjojen tiedoksianto ei ole tapahtunut 15.5.2015 hankintalain 75 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen tiedoksianto on tapahtunut 16.5.2015 ja valitus on tehty määräajassa.

Helsingin Musiikkitalo Oy:n hankintayksikköasema

Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, onko Helsingin Musiikkitalo Oy hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö ja onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valitusta.

Hankintayksikköaseman arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että Helsingin Musiikkitalo Oy on tehnyt hankintailmoituksen ja on tarjouspyynnössä ilmoittanut, että hankintaan sovelletaan hankintalakia.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;
3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset;
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;
b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Helsingin Musiikkitalo Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Sitä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei ole ilmennyt, että Helsingin Musiikkitalo Oy olisi saanut nyt kyseessä olevaan hankintaan julkista tukea, joten sitä ei ole pidettävä myöskään hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Asiassa on vielä arvioitava, onko Helsingin Musiikkitalo Oy hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos. Saadun selvityksen perusteella edellä mainitun 4 kohdan c-alakohdan edellytys täyttyy. Edellytykset täyttävän julkisoikeudellisen laitoksen tulee vielä olla oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Hankintalain esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp s. 56) teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevien käsitteiden edellytyksiä on käsitelty muun muassa unionin tuomioistuimen ratkaisussa Korhonen ym., C-18/01, EU:C:2003:300. Yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita ovat yleensä tarpeet, jotka tyydytetään muulla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka valtio yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan (tuomion 47 kohta). Sitä, onko tällainen yleisen edun mukainen tarve olemassa vai ei, on unionin tuomioistuimen mukaan arvioitava ottaen huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa. Tältä osin on erityisesti tarkastettava, harjoittaako kyseessä oleva laitos toimintaansa kilpailutilanteessa, koska tällaisen kilpailun olemassaolo voi olla merkkinä siitä, että yleisen edun mukainen tarve on luonteeltaan teollinen tai kaupallinen (tuomion 48 ja 49 kohta).

Toisaalta unionin tuomioistuin on mainitussa asiassa antamassaan tuomiossa todennut, että pelkästään kehittyneen kilpailun olemassaolon perusteella ei voida katsoa, että toiminnalla ei tyydytetä yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Jos kuitenkin laitos toimii normaaleilla markkinaedellytyksillä, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, unionin tuomioistuimen mukaan ei ole todennäköistä, että sen tyydyttämät tarpeet olisivat luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia (tuomion 50 ja 51 kohta). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, onko tiettyä laitosta pidettävä julkisoikeudellisena laitoksena, ei riipu siitä, missä määrin kyseisen laitoksen toiminnalla tyydytetään yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita (tuomion 58 kohta).

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitettä erityisesti messujen ja vastaavien tapahtumien järjestämistä koskevalla toimialalla on käsitelty unionin tuomioistuimen ratkaisussa Agorà ja Excelsior, yhdistetyt asiat C-223/99 ja C-260/99, EU:C:2001:259. Unionin tuomioistuin muun ohella totesi, että toimintayksikkö, jonka toiminnan tarkoituksena on messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen, joka ei tavoittele voittoa, mutta jonka toimintaperiaatteita ovat tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ja joka toimii kilpailuolosuhteissa, ei ole julkisoikeudellinen laitos (tuomion 43 kohta).

Helsingin Musiikkitalo Oy on selvityksessään muun ohella esittänyt, että sen omistavat Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, jotka myös yhdessä nimittävät yhtiön hallituksen. Esittämänsä perusteella yhtiön tarkoituksena on ollut voiton tavoittelu ja sen toiminta on ollut luonteeltaan kaupallista, eikä sille ole osoitettu julkisia palvelutehtäviä. Yhtiö on toiminut kilpailluilla markkinoilla koko maassa ja kansainvälisesti rajoittamattomalle asiakaspiirille. Toiminnan rahoitus on perustunut pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen. Yhtiön omistajiin kiinteässä yhteydessä olevat Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri sekä sitä omistava Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ovat vuokranneet tiloja ja ostaneet tilapalveluja. Kyseisissä vuokrauksissa on ollut kyse hankintalain soveltamisalaan kuulumattomasta palvelusta. Muut palvelut, kuten kokouspalvelut, Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ovat kilpailuttaneet avoimilla markkinoilla kuten muutkin vastaavat palvelunsa. Helsingin Musiikkitalo Oy on päättänyt itsenäisesti tilavuokrista ja palveluiden hinnastoista, jotka ovat olleet kaikille tapahtumajärjestäjille samat. Edellä mainitut suurasiakkaat eivät ole saaneet erityishinnoittelua tai muitakaan muista asiakkaista poikkeavia erityisjärjestelyjä.

Vaikka Helsingin Musiikkitalo Oy toimiikin avoimilla markkinoilla, esitetyn selvityksen perusteella yhtiön edellä mainituilta suurasiakkailtaan eli käytännössä omistajiltaan saadut tulot muodostavat merkittävän osan yhtiön vakiintuneesta rahoituksesta. Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, pelkästään kehittyneenkään kilpailun olemassaolon perusteella ei voida katsoa, että toiminnalla ei tyydytetä yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Ottaen huomioon, että Helsingin Musiikkitalo Oy:n perustaneet sen nykyiset omistajat ovat edellä kuvatulla tavalla musiikkitalon tilojen merkittävimmät käyttäjät ja ottaen huomioon kyseisen käytön luonteen, markkinaoikeus katsoo, että Helsingin Musiikkitalo Oy:tä perustettaessa ja sittemmin sen toiminnassa on huomioitu myös esimerkiksi kulttuurillisia yleistä etua tavoittelevia päämääriä, eikä toiminta ole perustunut yksinomaan kaupalliseen luonteeseen ja voiton tavoitteluun.

Helsingin Musiikkitalo Oy:n yhtiöjärjestyksen 3 §:n mukaan yhtiön osakkeenomistajilla on velvollisuus suorittaa lisämaksuja yhtiölle kulloinkin voimassa olevassa osakassopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Markkinaoikeus toteaa, että yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa on varauduttu siihen, että yhtiön omistaville julkisyhteisöille voi syntyä velvollisuus rahoittaa yhtiötä. Tällaisessa tilanteessa yhtiö ei tosiasiassa vastaisi viime kädessä itse toimintansa aiheuttamista tappioista.

Markkinaoikeus katsoo, että yhtiön toimialan erityispiirteet, erityinen suhde sen omistaviin tahoihin ja liiketoiminnallinen tilanne huomioiden asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, ettei sitä olisi ainakin osaksi perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen Helsingin Musiikkitalo Oy on hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos. Valitus on siten tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Pykälän 2 momentin mukaan muun ohella sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikkö voi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa.

Asian arviointi

Hankintapäätöksen liitteenä 1 olleessa tarjousten avauspöytäkirjassa muiden tarjoajien osalta on todettu "tarjous jätetty kahtena kappaleena, sisältäen yhden muistitikun", mutta G4S Security Services Oy:n osalta "tarjous jätetty kahtena kappaleena". G4S Security Services Oy on 18.5.2015 huomauttanut, että avauspöytäkirjassa on ollut virhe ja että hekin ovat toimittaneet tarjouksen muistitikulla. Hankintayksikkö on ilmoittanut sähköisen kappaleen tarjouksesta olleen tarjouksen mukana. Esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on toimitettu asianmukaisesti hankintayksikölle.

Hankintayksikkö on 14.4.2015 lähettänyt päivitetyn turvapalveluiden hintaliitteen tarjouspyynnön pyytäneille tahoille ja yksilöinyt siinä olleet muutokset. Tämän jälkeen hankintayksikkö on vielä 21.4.2015 lähettänyt samoille tahoille kyseisen hintaliitteen täsmennyksen ja samalla ilmoittanut jatketusta tarjousajasta 24.4.2015 kello 15 asti. Samassa viestissä on ilmoitettu Hilma-järjestelmään toimitetusta korjausilmoituksesta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että 21.4.2015 hintaliitteeseen tehdyt täsmennykset ovat olleet kohtalaisen vähäisiä, tarjouksen tekemiselle on varattu riittävästi aikaa, eikä menettely ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 on selostettu laskentakaava vertailuhintojen laskemiselle. Arkena, lauantaisin ja pyhäpäivisin sekä päivä-, ilta- ja yötunteina suoritettavista työsuoritteista on laskettu eri tavoin painokertoimet vartiointipalveluiden ja hälytyskäyntien yksikköhinnoille. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ja valittajan käsitykset hintavertailun laskukaavasta ovat olleet yhtenevät, mutta valittaja on katsonut laskukaavaa sovelletun väärin. Valittaja ei ole kuitenkaan yksilöinyt, millä tavoin se on päätynyt eri lopputulokseen. Esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeudella ei ole ilmennyt perusteita katsoa, että hintavertailussa laskukaava olisi ollut virheellinen tai että laskukaavoja sovellettaessa olisi tapahtunut laskuvirhettä.

Tarjouspyynnön kohdan 9 mukaisesti laadun painoarvo kokonaistaloudellisessa edullisuudessa on ollut yhteensä 60 prosenttia. Yksi alakohta kyseisessä kohdassa on ollut kohteen organisointi, jonka osalta painoarvoksi on ilmoitettu 15 prosenttia. Sen osalta on vaadittu selvitystä palvelutuotannon organisoinnista tilaajan kohteessa. Selvityksen on tullut sisältää tiedot palvelun palveluhenkilöstön vastuualueista ja palvelun järjestämisestä sekä tarjoajan varahenkilöjärjestelmästä. Tarjousten vertailussa on ilmoitettu arvioitavan palveluhenkilöiden vastuualueiden selkeyttä ja toimivuutta tilaajan kohteessa sekä varahenkilöiden lukumäärää. Enimmäispistemäärä kyseisestä kohdasta on ollut 15 pistettä.

Hankintapäätöksen liitteen 2 "Tarjousten vertailu" kohdan 3.1 "Tarjousten laatuvertailu" mukaan tarjousten vertailussa valittaja on saanut kohteen organisoinnista 13 pistettä eli yhden pisteen vähemmän kuin voittanut tarjoaja. Tarjousvertailun mukaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien vastuut ovat jääneet epäselviksi ja varahenkilöstön lukumäärä on jäänyt epäselväksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on ilmoittamillaan perusteilla voinut harkintavaltaansa ylittämättä pisteyttää tarjoukset esittämällään tavalla ja että se ei ole toiminut asiassa epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Tarjouspyynnön 9 kohdan toisessa alakohdassa henkilöstön enimmäisvaatimukset ylittävä osaaminen ensiavussa on ollut painoarvoltaan 2 prosenttia ja enimmäispistemäärä kohdasta on ollut 2 pistettä. Laadun arvioinnissa on ilmoitettu myönnettävän pisteitä, mikäli tarjoajalla on ollut osoittaa tilaajan kohteeseen vartijoita ja/tai järjestyksenvalvojia, jotka ovat käyneet koulutuksen defibrillaattorin käytöstä. Lisäksi pisteitä on ilmoitettu myönnettävän vastaavasti ensiavun jatkokurssin (EA2-koulutuksen) käyneistä henkilöistä. Laadun vertailussa on ilmoitettu arvioitavan vähimmäisvaatimukset ylittävien henkilöiden määrää.

Vähimmäisvaatimukset ylittävästä osaamisesta ensiavussa sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat saaneet täydet kaksi pistettä. Selvityksen mukaan valittajan koko henkilöstö on saanut kyseiset koulutukset, kun taas voittaneella tarjoajalla suurin osa henkilöstöstä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on ilmoittamillaan perusteilla voinut harkintavaltaansa ylittämättä antaa molemmilla tarjoajille kyseisestä kohdasta täydet pisteet ja että se ei ole toiminut asiassa epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkitessaan markkinaoikeus on ottanut huomioon sen, että hankintayksikön selvitykset ovat merkittävältä osin koskeneet vaatimusta tutkimatta jättämisestä hankintayksikköaseman puuttumisen johdosta.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Securitas Oy:n korvaamaan Helsingin Musiikkitalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.