MAO:246/16

ASIAN TAUSTA

Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.2.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta rakennusurakasta, joka on sisältänyt muun ohella nyt muutoksenhaun kohteena olevat ääni- ja kuvateknisen urakan (AVU) sekä esitysvalaistusurakan (ESV).

Koko hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 10.000.000–15.000.000 euroa.

Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n hallitus on 24.3.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 valinnut Electro Waves Oy:n tarjouksen AVU-urakan osalta ja hankintapäätöksellä § 4 Electro Waves Oy:n tarjouksen ESV-urakan osalta.

Markkinaoikeus on 5.8.2015 antamallaan päätöksellä numero 543/15 hylännyt Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n vaatimuksen hankintapäätösten täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikkö on 11.9.2015 tehnyt sopimukset hankintojen väliaikaisesta järjestämisestä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Studiotec Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 5.907,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Laitteiden vaaditut tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet on määritelty pelkästään esimerkkilaitteita käyttäen ja urakoitsija on voinut tarjota laadultaan, toiminnallisuudeltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan vastaavia laitteita. Tarjoajan on kuitenkin tullut tarjouksessaan kiistatta osoittaa tarjoamiensa laitteiden olevan tarjouspyynnössä esimerkkilaitteiden avulla esitettyjen vaatimusten mukaisia. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen ja kolmannen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina, koska tarjoukset eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä esitettyjen esimerkkilaitteiden ominaisuuksista ilmeneviä vaatimuksia.

Tarjouspyynnössä on erityisesti saliäänentoistojärjestelmän kohdalla korostettu, millä kriteereillä laitteiden vastaavuus on tullut osoittaa. Muun ohessa salikaiutinjärjestelmän osalta voittaneen tarjoajan tarjoamat pääkaiuttimet, surround-kaiuttimet ja niiden muodostama kokonaisjärjestelmä ovat poikenneet fyysiseltä kooltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan, kaiutinelementtien teknisiltä vaatimuksilta ja kaiutinjärjestelmän topologian ja sähköakustisilta ominaisuuksiltaan olennaisesti tarjouspyynnössä vaaditusta. Myös voittaneen tarjoajan tarjoamat valonheittimet sekä ohjausjärjestelmän relekortit ja releohjauksen keskusyksiköt ovat poikenneet tarjouspyynnössä esitettyjen laitteiden ominaisuuksista.

Vastine

Vaatimukset

Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.070,36 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintasäännökset sallivat tarjouspyynnössä esitetyt viittaukset esimerkkilaitteisiin tai vastaaviin laitteisiin. Eri laitteet eivät voi olla keskenään identtisiä. Valittajan väitteiden hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että vain esimerkkilaitteen tarjoaminen olisi ollut sallittua. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamiin tietoihin.

Kaikki tarjotut salikaiutinjärjestelmät ovat olleet esimerkkilaitteita vastaavia. Olennaista ja merkittävää on ollut kaiutinjärjestelmän toiminta kokonaisuutena, ei yksittäisen kaiuttimen tai komponenttien teknisten ominaisuuksien tarkastelu. Kaikki tarjotut järjestelmät tuottavat saliin riittävästi äänipainetta, taajuusvaste on riittävän laaja ja äänen säteilyn kattavuus on riittävä. Voittanut tarjoaja on myös toimittanut tarjouksensa liitteenä teknisen vertailudokumentin, jonka perusteella järjestelmän käytännön ominaisuudet täyttävät esimerkkilaitteiden avulla asetetut vastaavuuden kriteerit.

Kaikki tarjotut valonheittimet ja ohjausjärjestelmä ovat olleet niiden käytettävyys ja tekniset ominaisuudet huomioon ottaen esimerkkilaitteita vastaavia.

Kuultavan lausunto

Electro Waves Oy on esittänyt muun ohella, että hankinnan määrittely on täyttänyt teknisiä eritelmiä koskevan sääntelyn vaatimukset ja tarjouspyyntö liitteineen on mahdollistanut erilaisten laitteiden ja ratkaisujen tarjoamisen ketään tarjoajaa syrjimättä. Jos ainoastaan esimerkkilaitteet katsottaisiin soveltuviksi laitteiksi, myös valittajan tarjous tulisi sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska myös valittaja on tarjonnut muita kuin esimerkkilaitteina esitettyjä tuotemerkkejä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole perustellut, miksi esimerkkilaitteiden käyttäminen on ollut tässä tilanteessa välttämätöntä eli miksi hankinnan kohdetta ei ole voitu määritellä riittävän täsmällisesti muutoin. Esimerkkituotteet on valittu hinta-asteikon yläpäästä ja ne ovat sisältäneet erityisominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, mitkä ovat yleensä olleet myös syy niiden hankintaan. Jos kyseisillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä, on yleensä hankittu toisia ja hinnaltaan hieman edullisempia tuotteita.

Tarjouspyynnöstä ei ole voinut mitenkään päätellä, että esimerkkilaitteiden joistakin teknisistä tai toiminnallisista ominaisuuksista olisi voinut poiketa. Tarjoajien on tullut kiistatta osoittaa laitteiden olevan esimerkkilaitteiden avulla esitettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarjoajan on ollut mahdotonta tietää, mitkä esimerkkilaitteen ominaisuudet ovat voineet puuttua tarjotusta laitteesta. Hankintayksikkö olisi voinut esittää esimerkkituotteita, joissa ei ole erityisominaisuuksia tai ilmoittaa useampia esimerkkituotteita, toleransseja tai vähimmäisvaatimuksia. Tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, jos osasta vaatimuksista luovutaan jälkikäteen sen vuoksi, että kyseinen ominaisuus ei ole ollut tarpeellinen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on ilmoittanut tehneensä sopimukset hankintojen väliaikaisesta järjestämisestä voittaneen tarjoajan kanssa.

Valittaja on esittänyt, että hankintasäännösten edellytykset hankinnan väliaikaiseksi järjestämiseksi eivät ole täyttyneet ja sopimuksilla on tosiasiassa pantu täytäntöön hankintapäätökset. Koska kyse on kertaluonteisesta hankinnasta, hankintayksikkö ei voi enää tämän jälkeen korjata virheellistä menettelyään. Hankintapäätösten täytäntöönpano tulee keskeyttää.

Hankintayksikön mukaan hankinnan väliaikaisessa järjestelyssä voittaneelta tarjoajalta on vuokrattu laitteistot ja järjestelmät. Sopimus on irtisanottavissa, eikä reaalikeinojen käyttö ole mahdotonta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan. Pykälän 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Hankintalain 44 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 89) perusteella 1 momentin teknisiä eritelmiä koskeva yleinen säännös eritelmien laatimisesta on laadittu tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaavalla tavalla siten, ettei niillä estetä kilpailua. Esitöissä on myös muun ohella todettu, että tekniset eritelmät voidaan ilmoittaa paitsi viittaamalla tekniseen määrittelyyn, myös esittämällä hankinnan kohteelta edellytettäviä suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskevia vaatimuksia. Tällöin tarjoajat voivat esittää tarjouksia, jotka perustuvat moniin erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tarjousten vertailukelpoisuus ja tarjoajien syrjimätön kohtelu edellyttävät, että suorituskykyyn ja toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat riittävän täsmällisiä.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ääni- ja kuvateknistä urakkaa (AVU) koskevan työselostuksen kohdassa 7 "Esimerkkilaitteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Lappeenrannan kaupunginteatterin AVU-urakassa hankittavat laitteet on määritetty tarkasti ja yksityiskohtaisesti esimerkkilaitteiden avulla.

Julkisia hankintoja ohjaavan hankintalain 45 §:ssä todetaan, että teknisissä eritelmissä ei tulisi mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Tällainen viittaus on sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin.

Tässä hankinnassa käytetään nimettyjä esimerkkilaitteita, koska ääni- ja kuvateknisten laitteiden sekä tietoteknisten laitteiden ominaisuudet ja tekniset eritelmät eivät ole mittaus- ja esitystavoiltaan yhtenäisiä, yhteismitallisia, eivätkä suoraan vertailukelpoisia.

Digitaaliseen ääni-, kuva- ja ohjaustekniikkaan perustuvien järjestelmien tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet on edellä mainituista syistä yksiselitteisintä määritellä sellaisten, alalla yleisesti tunnettujen esimerkkilaitteiden avulla, joista tiedetään kokemusperäisesti muodostuvan yhteensopivia ja luotettavasti toimivia järjestelmiä, joilla on tarvittavat toiminnalliset ominaisuudet.

Urakoitsija voi hankintalain 46 §:n mukaan tarjota laadultaan, toiminnallisuudeltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan tarjouspyynnön esimerkkilaitteita vastaavia laitteita. Tarjoajan tulee tarjouksessaan kuitenkin kiistatta osoittaa tarjoamiensa laitteiden olevan tarjouspyynnössä esimerkkilaitteiden avulla esitettyjen vaatimusten mukaisia.

– – –

Salin pääkaiutinjärjestelmä

Tarjouspyynnön esimerkki on aktiivikaiutinjärjestelmä. Mikäli tarjoaja hankintalain 44 §:ään vedoten esittää hankittavaksi passiivikaiutintekniikalla toteutettavaa kaiutinjärjestelmää, tarjoajan on varauduttava hankintalain 46 §:n mukaisesti osoittamaan, että tarjottu passiivijärjestelmä on teknisesti ja laadullisesti sekä suorituskyvyltään esimerkkijärjestelmää vastaava.

Vastaavuuden osoittamisessa tulee verrata yksittäisen kaiuttimen ja niistä muodostuvan kokonaisuuden (array) fyysistä kokoa ja mekaanisia ominaisuuksia. Lisäksi on verrattava yksittäisen kaiuttimien rakenneosien (kartiokaiutin, kompressio-ohjain, aalto-ohjain, mekaniikka) ominaisuuksia sekä vahvistinteknologiaa (toimintaluokka, teho, dynamiikka, kanavamäärät, kaiutin/komponenttikohtaiset tehot).

Vertailussa tulee osoittaa myös kaiuttimia ohjaavan DSP-matriisijärjestelmän tekninen vastaavuus, kuten matriisin laajuus, DSP-toiminnat, I/O väylät ja liitynnät, AD/DA muuntimien ominaisuudet, tuetut protokollat, järjestelmän latenssit ja analogiset signaalitasot."

Tarjouspyynnön liitteenä on myös ollut "Laiteluettelo ja urakkalaskentataulukko" -niminen asiakirja. Muun ohella sen kohdassa "Salikaiuttimet (aktiivinen tai passiivinen)" on nimetty "Salikaiutinjärjestelmän" kohdalla tuotteina "Meyer 500-HP" ja "Meyer Mina" -kaiuttimet sekä "Surround-kaiuttimien" kohdalla "Meyer HMS-5" -kaiuttimet.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen esitysvalaistusurakkaa (ESV) koskevan työselostuksen kohdassa 8 "Esimerkkilaitteet" on vastaavalla tavalla todettu seuraavaa:

"Lappeenrannan kaupunginteatterin ESV-urakassa hankittavat laitteet on määritetty tarkasti ja yksityiskohtaisesti esimerkkilaitteiden avulla.

Julkisia hankintoja ohjaavan hankintalain 45 §:ssä todetaan, että teknisissä eritelmissä ei tulisi mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Tällainen viittaus on sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin.

Tässä hankinnassa käytetään nimettyjä esimerkkilaitteita, koska esitysvalaisimien, esitysvalaistus- ja ohjauslaitteiden sekä tietoteknisten laitteiden ominaisuudet ja tekniset eritelmät eivät ole mittaus- ja esitystavoiltaan yhtenäisiä, yhteismitallisia, eivätkä suoraan vertailukelpoisia.

Taiteellisina työkaluina toimivien valaisimien sekä monitahoisten, digitaaliseen valaistus- ja ohjaustekniikkaan perustuvien järjestelmien tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet on edellä mainituista syistä yksiselitteisintä määritellä sellaisten, alalla yleisesti tunnettujen esimerkkilaitteiden avulla, joista tiedetään kokemusperäisesti muodostuvan yhteensopivia ja luotettavasti toimivia järjestelmiä, joilla on tarvittavat toiminnalliset ominaisuudet.

Urakoitsija voi hankintalain 46 §:n mukaan tarjota laadultaan, toiminnallisuudeltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan tarjouspyynnön esimerkkilaitteita vastaavia laitteita. Tarjoajan tulee tarjouksessaan kuitenkin kiistatta osoittaa tarjoamiensa laitteiden olevan tarjouspyynnössä esimerkkilaitteiden avulla esitettyjen vaatimusten mukaisia."

Mainitun työselostuksen kohdassa 6 "Laitteet" on muun ohella todettu, että "ESV-urakassa tarjottavien laitteiden tulee yleisesti olla vaativaan ammattiteatterikäyttöön tarkoitettua ja soveltuvaa tekniikkaa".

Tarjouspyynnön liitteenä on myös ollut "Laiteluettelo ja urakkalaskentataulukko" -niminen asiakirja, jossa on yksilöity tuotteita niiden nimillä ja tuotemerkeillä.

AVU-urakan työselostuksen kohdassa 8 "Esitystekniikka teatterissa" ja ESV-urakan työselostuksen vastaavassa kohdassa 9 on tuotu esiin muun ohella, että avainasemassa olevien järjestelmien esimerkkilaitteet on valittu taiteellisista ja teknisistä syistä, joiden perusteena ovat teatterin omien suunnittelijoiden kokemusperäiset tiedot sekä toiminnallisten ratkaisujen ja laitteiden kattavat vertailut, joita on suoritettu hankkeen käynnistymisestä lähtien. Lisäksi kohdissa on tuotu esiin, että vaativan teatteritaiteen tekemiseen ei voida käyttää laitteita, joiden tekniset eritelmät ovat paperilla näennäisesti kelvollisia, mutta toiminta on käytännön teatterityössä saadun käyttökokemuksen perusteella ongelmallista, puutteellista tai epäluotettavaa.

Asian arviointi

Asiassa on ensiksi arvioitava sitä, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten mukaisesti esittäessään tarjouspyynnössä tekniset eritelmät esimerkkituotteiden avulla ja onko tarjouspyyntö laadittu siten, että sen perusteella on voitu antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperusteena käytetyn kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Hankinnan kohteelle tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eivät kuitenkaan saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee myös kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tässä tapauksessa hankinnan kohteena olevat laitteet on määritelty tarjouspyynnön mukaan tarkasti ja yksityiskohtaisesti yksittäisiin tuotteisiin viittaamalla. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet tarjota esimerkkilaitteita vastaavia laitteita. Tällöin tarjoajien on kuitenkin tullut tarjouksessaan kiistatta osoittaa tarjottujen laitteiden olevan esimerkkilaitteiden avulla esitettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarjouspyynnön mukaan määrittelyä esimerkkilaitteiden avulla on käytetty, koska laitteiden ominaisuudet ja tekniset eritelmät eivät ole olleet mittaus- ja esitystavoiltaan yhtenäisiä, yhteismitallisia eivätkä suoraan vertailukelpoisia. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että ominaisuudet on edellä mainituista syistä ollut yksiselitteisintä määritellä sellaisten alalla yleisesti tunnettujen esimerkkilaitteiden avulla, joista tiedetään kokemusperäisesti muodostuvan yhteensopivia ja luotettavasti toimivia järjestelmiä, joilla on tarvittavat toiminnalliset ominaisuudet.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on työselostuksissa ja laiteluettelossa määritellyt hankinnan kohteelta vaadittavat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet hyvin tarkasti nimettyjen esimerkkilaitteiden avulla viitaten hankintalain 45 §:ssä, oikeastaan 44 §:ssä, säädettyyn. Työselostuksissa hankinnan kohdetta kuvattaessa on korostettu teatteriin liittyviä erityisvaatimuksia ja sitä, kuinka esimerkkilaitteet ja niiden ominaisuudet on valittu huolella asiantuntijoiden toimesta. Työselostusten mukaan tarjottavien laitteiden on tullut vastata laiteluettelossa mainittuja laitteita. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että jostakin nimettyjen esimerkkilaitteiden teknisistä tai toiminnallisista ominaisuuksista olisi voinut poiketa tai miltä osin poikkeaminen olisi ollut mahdollista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteen teknisessä kuvaamisessa ei saa hankintalain 44 §:n 3 momentti huomioon ottaen mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita taikka viitata esimerkiksi tavaramerkkiin kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei ole muutoin mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Näin ollen muun muassa tuotemerkkiin viittaaminen on siten viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien yksilöimiseksi ei ole käytettävissä.

Hankinnan kohteena on ollut teatteritilan ääni- ja kuvatekninen urakka sisältäen salin pääkaiutinjärjestelmä aktiivikaiutinjärjestelmänä tai passiivikaiutinjärjestelmänä, surround-kaiuttimet ja näyttämön sivu- ja takatilojen laitteistot radiomikrofonijärjestelmineen sekä esitysvalaistusurakka sisältäen valonheittimet, ohjausjärjestelmän ja keskusten releohjauksen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita sille, että hankinnan kohteena olevien laitteiden ja järjestelmien teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia ei olisi voitu käytännössä kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi ilman viittaamista tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin.

Kun tuotteiden on tullut tarkoin vastata nimettyjen esimerkkilaitteiden toiminnallisia ja teknisiä ominaisuuksia, on tarjouspyyntö ollut omiaan kohtelemaan tarjoajia epätasapuolisesti ja se on myös saattanut rajoittaa kilpailua. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti määritelleessään hankinnan kohteen tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on hinnan lisäksi ollut henkilöstön koulutus, kokemus ja referenssit vastaavista kohteista 20 prosentin painoarvolla ja yrityksen referenssit vastaavista kohteista 10 prosentin painoarvolla. Lähinnä asennuksia sisältäväksi tavarahankinnaksi luonnehdittavassa ääni- ja kuvateknisessä urakassa sekä esitysvalaistusurakassa edellä todetut laadun vertailuperusteet ovat liittyneet referenssien osalta ennen muuta tarjoajan soveltuvuuden arviointiin, eivätkä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin, kun se ei ole vaiheittaisessa hankintamenettelyssä tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin perusteiden ja tarjousten vertailuperusteiden välillä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikkö on 11.9.2015 tehnyt sopimukset hankintojen väliaikaisesta järjestämisestä. Hankintayksikön mukaan väliaikaisessa järjestelyssä voittaneelta tarjoajalta on vuokrattu laitteistot ja järjestelmät ja sopimus on irtisanottavissa. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy aikoo edelleen toteuttaa ääni- ja kuvateknistä urakkaa sekä esitysvalaistusurakkaa koskevat hankinnat julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 89 §:n 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Valittaja on vaatinut korvattavaksi oikeudenkäyntikulujaan oikeudellisen asiantuntija-avun hankkimisesta 2.707,50 eurolla ja asianosaiskulujaan yhteensä 40 tunnilta 3.200 eurolla. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen palkkioperusteet on eritelty esitetyllä laskulla toimenpiteittäin mutta asianosaiskulujen osalta markkinaoikeudelle ei ole esitetty mitään selvitystä asianosaistoimenpiteiden noin viikon työmäärää vastaavasta tarpeellisuudesta. Todetun perusteella markkinaoikeus katsoo valittajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen kohtuulliseksi määräksi 4.000 euroa. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n hallituksen 24.3.2015 tekemät hankintapäätökset § 3 ja § 4. Markkinaoikeus kieltää Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n korvaamaan Studiotec Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.