MAO:320/16

ASIAN TAUSTA

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.9.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta juridisten konsultaatiopalvelujen hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on 8.10.2015 tekemällään päätöksellä sulkenut Lakiasiaintoimisto Pulkkanen Oy:n tarjouskilpailusta ja 12.10.2015 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lakiasiaintoimisto Pulkkanen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 45.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksen, jonka mukaan tarjoajien on tullut kuulua Suomen Asianajajaliittoon, sekä sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei se ole täyttänyt sanottua vaatimusta.

Kysymyksessä oleva vähimmäisvaatimus on ollut selvästi syrjivä esimerkiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaiset edellytykset täyttäviin oikeudellisten palvelujen tarjoajiin sekä tilintarkastusyhteisöissä työskenteleviin lakimiehin nähden. Sekä Suomen Asianajajaliittoon kuuluvat että luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukaiset edellytykset täyttävät oikeudellisten palvelujen tarjoajat (luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) toimivat samoilla markkinoilla. Myös molempien osalta asetetut ammatilliset pätevyysvaatimukset vastaavat käytännössä toisiaan. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat lisäksi vastaavien ammattieettisten velvoitteiden sekä vastaavan valvonnan alaisia kuin Suomen Asianajajaliiton jäsenet. Monet luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ovat jopa Suomen Asianajajaliittoon kuuluvia lakimiehiä kokeneempia ja moni heistä on myös suorittanut asianajajatutkinnon.

Valittajan ja sen alihankkijan vastuuhenkilöiden koulutuksen määrä ja laatu sekä heidän käytännön laaja-alainen työkokemuksensa myös kansainvälisissä tehtävissä nimenomaisesti tarjouspyynnössä painotetuilta oikeudenaloilta osoittaa, että heidän pätevyytensä ja käytännössä osoitettu kyvykkyytensä ylittää selvästi Suomen Asianajajaliiton jäsenten vähimmäisvaatimustason.

Suomen Asianajajaliiton pääasiallinen luonne on sen jäsenistön etujen ajaminen, mikä tapahtuu muun ohella muiden lakimiesten etujen vahingoksi. Tästäkään syystä Suomen Asianajajaliiton jäseniä ei voida jäsenyytensä perusteella asettaa muita oikeudellisia palveluja ammatikseen tarjoavia lakimiehiä parempaan asemaan.

Vaatimus siitä, että tarjoajan tulee olla asianajotoimisto, on myös kilpailulain vastainen

Vastine

Vaatimukset

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus, jonka mukaan hankittavien oikeudellisten palveluiden tarjoajan tulee kuulua Suomen Asianajajaliittoon, ei ole ollut syrjivä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti vaatimusta asettaessaan eikä myöskään sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö, joka tekee tärkeää tutkimus- ja kehitystyötä Suomen elinkeinoelämän hyväksi. Kysymyksessä olevan oikeudellisia palveluita koskevan hankinnan toimittajalla on laaja-alainen pääsy hankintayksikön asiakirjoihin ja vaatimus toimittajan luotettavuudesta on tästä syystä korostetussa asemassa. Tarjoajilta on edellytetty Suomen Asianajajaliiton jäsenyyttä muun ohella siitä syystä, että asianajotoimistoihin kohdistuu niiden kaikessa toiminnassa ennakollista ja jälkikäteistä valvontaa, mikä osaltaan takaa asianajopalveluiden laadun ja luotettavuuden. Oikeuskäytännössä on hyväksytty vastaavan vaatimuksen asettaminen oikeudellisia palveluja koskevissa hankintamenettelyissä.

Suomen Asianajajaliitto on lakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, jonka lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, eikä sen pääasiallisena luonteena siten ole jäsenistönsä etujen ajaminen. Suomen Asianajajaliiton jäsenyys on lisäksi syrjimättömästi avoinna kaikille riittävän kokemuksen ja muut ennalta määritellyt edellytykset täyttäville, asianajajatutkinnon suorittaneille henkilöille.

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sekä asianajajien velvoitteet eroavat toisistaan muun ohella siltä osin kuin asianajajat ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan hyvää asianajajatapaa, kun taas luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien lakiin perustuva velvollisuus noudattaa sanotussa laissa tarkoitettuja ammattieettisiä velvollisuuksia rajoittuu oikeudenkäyntien hoitamiseen tai tiettyihin määräyksen varaisiin asioihin.

Hankinnan kohteena olevista oikeudellisista palveluista suuri osa kuitenkin koskee sopimusneuvontaa, jonka osalta luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eivät edellä todetun mukaisesti ole velvollisia noudattamaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annettua lakia ja siinä määriteltyjä velvollisuuksia, kuten muun ohella lojaalisuutta, riippumattomuutta, esteettömyyttä, ammattitaidon kehittämistä ja asiakasvarojen erillään pitämistä. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren mukainen todistamiskielto ulottuu luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta yksinomaan määräyksenvaraisiin tai oikeudenkäynteihin liittyvissä tehtävissä saatuihin tietoihin, kun taas asianajajien todistamiskielto koskee kaikkien toimeksiantojen yhteydessä saatuja tietoja. Asiakkaan luottamuksensuoja suhteessa oikeudelliseen neuvonantajaan on näin ollen merkittävästi laajempi asianajajaan nähden, mikä on hankintayksikölle sen toiminta huomioon ottaen erityisen tärkeää.

Vastaavasti myös oikeuskanslerin ja Suomen Asianajajaliiton valvontalautankunnan lakisääteinen valvonta kohdistuu luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien osalta yksinomaan määräyksenvaraisiin tai oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin.

Asianajajien on lisäksi asianajotoiminnan järjestämisessä noudatettava säädöksiä sekä Suomen Asianajajaliiton antamia ohjeita liittyen muun ohella toimistotiloihin, tilintarkastuksen ja kirjanpidon järjestämiseen, salassapito- ja tietoturvajärjestelyihin, diaariointiin, asiakasvarojen hoitoon tai vastuuvakuutukseen. Nämä velvoitteet eivät sen sijaan koske esimerkiksi lakiasiaintoimistoja tai tilintarkastusyhteisöjä. Lisäksi muun ohella tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ja säännökset eivät koske luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia edes heidän toimiessaan oikeudenkäyntiavustajina.

Suomen Asianajajaliitto voi lisäksi kohdistaa asianajotoimistoihin ennakollista valvontaa, kun taas muihin oikeudellisia palveluja tarjoaviin tahoihin nähden minkäänlaista ennakollista valvontaa koskevaa järjestelmää ei ole. Asianajajilta edellytetään lisäksi neljän vuoden työkokemusta, kun taas luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta edellytettävän työkokemuksen pituus on yksi vuosi.

Valittajan tarjous ei edellä mainitusta riippumatta olisi kuitenkaan voinut tulla valituksi, koska valittaja ei joka tapauksessa ole täyttänyt myöskään tarjoajien osalta asetettua referenssivaatimusta, jossa on edellytetty, että tarjoajalla on erinomainen julkisten hankintojen lainsäädännön tuntemus sekä vahva kokemus julkisten hankintojen konsultoinnista. Ainoastaan yksi valittajan esittämästä viidestä referenssistä on koskenut julkisia hankintoja, jossa siinäkin on ollut kysymys jälkikäteisestä riidanratkaisusta, ei julkista hankintaa koskevasta konsultoinnista. Muiden, valtiontukiin tai sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvien referenssien tai valittajayhtiön edustajan henkilökohtaista luottamustointa yksityishenkilönä Espoon kaupunginhallituksen ylläpitämässä ohjausryhmässä ei sen sijaan voida katsoa ilmentävän edellä kuvatun vaatimuksen täyttymistä.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Eversheds Asianajotoimisto Oy vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.330 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajien on tullut kuulua Suomen Asianajajaliittoon, ei ole ollut syrjivä tai suhteeton taikka muutoin hankintasäännösten vastainen. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eivät ole asianajajiin nähden vastaavan valvonnan ja sääntelyn alaisia. Laki asianajajista sisältää säännökset muun ohella asianajajan henkilökohtaisesta vastuusta yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa, velvoitteista asiakasvarojen erillään pitämisestä, asianajajan toimintaa koskevasta tarkastusmahdollisuudesta, Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan kurinpito-oikeudesta ja asiakkaan mahdollisuudesta saattaa palkkioriita-asia valvontalautakuntaan. Jokaisella asianajajalla tulee myös olla voimassa oleva vastuuvakuutus.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annettu laki sen sijaan koskee luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa yksinomaan heidän toimiessaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana taikka määrätyissä tehtävissä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa hankittavista oikeudellisista palveluista oikeudenkäynnit muodostavat ainoastaan pienen osan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei aikaisemmista, luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain voimaan tuloa edeltävistä tuomioistuinratkaisuista voida tehdä johtopäätöksiä tässä asiassa. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat maaliskuussa 2014 perustaneet ammatillisen etujärjestön Auktorisoidut Lakimiehet ry:n, jonka jäsenyritys valittaja on. Asianajajien asettaminen hankintasäännöksiä sovellettaessa luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia parempaan asemaan olisi vastoin hankintasäännösten tavoitteita. Asianajajaliitto pyrkii tavoittelemaan monopoliasemaa julkisyhteisöille tarjottavissa oikeudellisissa palveluissa, mihin kysymyksessä olevan vähimmäisvaatimuksen salliminen johtaisi. Suomen Asianajajaliittoon kuuluminen on vapaaehtoista. Suomalaisten lakimiesten peruskoulutuksen tarjoaminen tai rahoittaminen ei kuulu Suomen Asianajajaliiton tehtäviin.

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvollisuudet vastaavat asianajajille asetettuja ammattieettisiä velvoitteita ja heihin kohdistuu yhtä kattava valvonta kuin asianajajiin. Sen sijaan se seikka, että Suomen Asianajajaliiton hallintoelimet saattavat yksipuolisesti muuttaa hyvän asianajajatavan sisältöä, aiheuttaa asiakkaalle selvän oikeudellisen riskin siitä, että muutos tapahtuu sille epäedulliseen suuntaan. Sen sijaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia velvoittava hyvä asianajotapa on yleisesti tunnettu eikä sitä voida samalla tavoin yksipuolisesti muuttaa.

Myös luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta edellytetään kaikki lakimiehen tehtävät kattavaa vastuuvakuutusta. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat myös samat vaatimukset kuin asianajajia koskien salassapitoa ja varojen erillään pitämistä. Hankintayksikkö voi lisäksi varmistua tietojen salassa pidosta tätä koskevalla sopimuslausekkeella. Myös todistamiskielto koskee luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia sellaistenkin tietojen osalta, jotka on saatu myös muissa kuin oikeudenkäyntiin tai määrättyihin tehtäviin liittyvissä toimeksiannoissa.

Valittajan näkemystä tukee myös kilpailulaissa asetettu kielto asettaa kauppakumppanit epäedulliseen kilpailuasemaan.

Asiassa on perusteet hyvitysmaksun määräämiselle, koska valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, ottaen huomioon että sillä on ollut halvin tarjoushinta. Valittajan tarjouksessa on lisäksi esitetty vaaditut referenssit kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvien palvelujen tuottamisesta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vaatimuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 94 §:n nojalla markkinaoikeus voi, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, määrätä kyseisessä säännöksessä erikseen säädetyt seuraamukset.

Markkinaoikeus ei sen sijaan ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan eikä ratkaisemaan sitä, onko hankintayksikkö syyllistynyt valittajan viittaamalla tavalla kilpailulaissa tarkoitettuun kiellettyyn menettelyyn.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus on valituksen johdosta tutkinut, onko Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy menetellyt hankintalain 94 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:ää koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu muun ohella, että erityisesti palveluhankinnoissa ehdokkaiden ja tarjoajien ammattitaitoon, pätevyyteen ja kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset voivat parantaa palvelujen laatua. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Siten hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä. Esitöistä ilmenee edelleen, että ehdokkaiden tai tarjoajien ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Hankintamenettelyn arviointi

Hankinnan kohteena ovat tarjouspyynnön mukaan olleet juridiset konsultaatiopalvelut, joiden osa-alueina on ilmoitettu työsuhdejuridiikka, sopimus- ja immateriaalioikeus, yhtiö- ja yritysjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat sekä oikeudenkäynnit. Tarjouspyynnön mukaan osa-alueet "sopimus- ja immateriaalioikeus" sekä "yhtiö- ja yritysjuridiikka ja yritysjärjestelyt" muodostavat suurimman osan hankintavolyymista. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu muun ohella, että tarjoajalta edellytetään kokemusta ja vahvaa osaamista mainittujen palvelujen tuottamisesta.

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Tarjoajaa koskevat vähimmäisvaatimukset" kohdassa 4 on esitetty vaatimus siitä, että tarjoaja on Suomen Asianajajaliiton hyväksymä asianajotoimisto. Valittajan antamassa tarjouksessa on tältä osin valittu kohta "ei". Hankintayksikkö on 8.10.2015 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei se ole Suomen Asianajajaliiton hyväksymä asianajotoimisto ja ettei se siten täytä tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 4 asetettua vähimmäisvaatimusta. Hankintayksikkö on 12.10.2015 tekemällään päätöksellä valinnut Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjouksen.

Valittaja on esittänyt, että vaatimus, jonka mukaan tarjoajan on oltava asianajotoimisto, on ollut syrjivä muihin lakiasiainpalveluita tarjoaviin tahoihin nähden. Valittaja on tältä osin erityisesti viitannut siihen, että luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitetun luvan omaavat henkilöt rinnastuvat muun ohella työkokemukseltaan sekä ammattieettisiltä ja taloudellisilta velvoitteiltaan sekä heihin kohdistettavan valvonnan osalta asianajajiin.

Markkinaoikeus toteaa, että myös muu oikeudellisia palveluja tarjoava yhteisö kuin asianajotoimisto voi sinänsä omata hankittavien palvelujen tarjoamiseen riittävän ammatillisen osaamisen. Hankintayksikkö on kuitenkin esittänyt, että kysymyksessä olevan vaatimuksen asettaminen on ollut tarpeen muun ohella sen varmistamiseksi, että toimittaja on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja on myös kattavan sekä ennakollisen että jälkikäteisen valvonnan alainen kaikessa toiminnassaan, ei yksinomaan oikeudenkäynteihin liittyvissä tehtävissä. Hankintayksikön mukaan suurin osa hankinnan kohteena olevasta palvelusta ei liity oikeudenkäyntien hoitamiseen vaan esimerkiksi sopimuksia koskevaan neuvontaan tai yritysjärjestelyihin. Hankintayksikkö on viitannut myös muun ohella asianajotoimistojen taloudellista asemaa ja vastuuta koskevaan sääntelyyn sekä siihen, että asianajoliiton jäseniltä edellytettävä työkokemus on luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta edellytettyä työkokemusta pidempi.

Markkinaoikeus toteaa, että yhtäältä asianajajia ja toisaalta luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevista säädöksistä käy ilmi muun ohella, että asianajajilta edellytettävä työkokemus on luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta edellytettävää työkokemusta pidempi. Edelleen luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n mukaiset velvollisuudet sekä heihin lain 9 §:n nojalla kohdistettava valvonta koskee luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimia yksinomaan oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävissä tai määräyksenvaraisissa tehtävissä, jolloin muiden oikeudellisten palvelujen tarjoaminen, esimerkiksi asiakirjojen laatiminen ja neuvonanto jää sanottujen pykälien soveltamisalan ulkopuolelle (ks. esim. HE 318/2010 vp s. 32 ja 33). Asianajajien on sen sijaan asianajajista annetun lain 5 §:n nojalla noudatettava hyvää asianajajatapaa kaikessa toiminnassaan, myös valvonnan ulottuessa samoin kaikkeen toimintaan.

Markkinaoikeus katsoo, että Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on voinut hankittavien oikeudellisten palvelujen luotettavuuden varmistamiseksi sekä julkiseen valvontaan liittyvien seikkojen johdosta markkinaoikeudessa esittämillään perusteilla edellyttää, että tarjoaja on asianajotoimisto. Vaatimus on liittynyt tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta ja se on ollut hankinnan luonteeseen ja laajuuteen nähden perusteltu. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikkö on käyttänyt olemassa olevat kilpailuolosuhteet hankintalain 2 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla hyväkseen kilpailuttamalla hankinnan niiden tarjoajien kesken, jotka ovat olleet asianajotoimistoja.

Valittaja ei ole täyttänyt kaikkia tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia ja hankintayksikkö on siten voinut sulkea sen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on esittänyt, että koska sekä hankintayksikön asiamies että kuultava kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon, on heitä pidettävä tässä asiassa asianosaisina. Valittajan mukaan sekä hankintayksikön että kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksissa on näin ollen kysymys oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asianosaiskuluista, mistä johtuen hankintayksikölle tai kuultavalle korvattavaksi määrättävien oikeudenkäyntikulujen määrän ei tule sisältää ansiotarkoitusta ja sen on näin ollen oltava kohtuullinen.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikön asiamiehenä toimiva asianajaja ole asianosaisasemassa käsillä olevassa asiassa, jossa on Lakiasiaintoimisto Pulkkanen Oy:n tekemän valituksen johdosta kysymys Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuudesta. Eversheds Asianajotoimisto Oy on sen sijaan antanut asiassa lausunnon kuultavan asemassa. Markkinaoikeus katsoo, että sekä hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja että kuultavan asianosaiskuluja koskevia vaatimuksia voidaan muun ohella asian laatuun ja laajuuteen nähden pitää kohtuullisina.

Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Lakiasiaintoimisto Pulkkanen Oy:n korvaamaan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.800 eurolla ja Eversheds Asianajotoimisto Oy:n asianosaiskulut 1.330 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Sanna Holkeri ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.