MAO:586/16

ASIAN TAUSTA

Iisalmen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.3.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta talvihoidon alueurakan palveluhankinnasta ajalle 1.10.2015–30.4.2016, 1.10.2016–30.4.2017 ja 1.10.2017–30.4.2018 sekä kahdelle optiokaudelle 1.10.2018–30.4.2019 ja 1.10.2019–30.4.2020.

Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta on 26.5.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 122 valinnut alueurakan 1 osalta B:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on päätöksellään 30.10.2015 numero 769/15 kumonnut Iisalmen kaupungin teknisen lautakunnan 26.5.2015 tekemän hankintapäätöksen § 122 siltä osin kuin se koskee alueurakkaa 1.

Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta on 10.11.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 213 valinnut B:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 931.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat tehneet väliaikaisen sopimuksen hankinnasta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille koko urakkasumman talvikaudelta 2015–2016 ja lisäksi lisäkorvauksena 35.000 euroa kaluston vähentämisen ja korvaavan työn etsimisen johdosta. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 176.400 euroa. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole suorittanut tarjousten vertailua markkinaoikeuden päätöksessä 30.10.2015 numero 769/15 edellytetyn mukaisesti. Pisteytyksessä ei ole huomioitu, että valittaja noudattaa tilaajavastuulakia ja kuorma-autoalan työehtosopimusta, vaikka näistä seikoista on toimitettu hankintayksikölle todistukset. Pisteytyksessä ei ole myöskään huomioitu sitä, ettei voittanut tarjoaja ole ilmoittanut tarjouksessaan vuosimalleja, eikä sitä, että valittajan kalusto on ollut noin kymmenen vuotta uudempaa kuin voittaneen tarjoajan. Hankintayksikkö ei myöskään ole huomioinut pisteytyksessä valittajan aikaisempaa kokemusta katujen ja torialueiden pesemisestä.

Vastine

Vaatimukset

Iisalmen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ja voittanut tarjoaja ovat saaneet tarjousten vertailussa samat pisteet laadun osalta eikä pisteytyksen muuttamiselle ole tarvetta. Valittajan tarjouksen pisteytyksessä on huomioitu työehtosopimuksen noudattaminen. Kaluston osalta tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia ilmoittamaan kaluston vuosimalleja, vaan siinä on pyydetty ilmoittamaan kalusto ja sen käyttö talvihoitotöihin. Resurssien sopivuutta ja riittävyyttä talvihoidon alueurakkaan on arvioitu tämän perusteella.

Kuultavan lausunto

B ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asian tutkiminen

Vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille koko urakkasumman talvikaudelta 2015–2016 ja että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sille lisäkorvauksena 35.000 euroa uuden kaluston ja korvaavan työn hankkimisesta aiheutuneina kuluina.

Edellä mainitut valittajan vaatimukset on katsottava luonteeltaan vahingonkorvausvaatimukseksi. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimukset on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Pykälän esitöissä (HE 190/2009 vp s. 47) on todettu muun ohella, että hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttavat seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Edelleen on todettu muun ohella, että tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Asian arviointi

Asiassa on kysymys katujen ja kevyen liikenteen väylien talvihoidon hankinnasta. Markkinaoikeus on päätöksellään 30.10.2015 numero 769/15 kumonnut Iisalmen kaupungin teknisen lautakunnan 26.5.2015 tekemän hankintapäätöksen § 122 siltä osin kuin se koskee alueurakkaa 1 ja lausunut, että mikäli Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta aikoo edelleen toteuttaa talvihoidon alueurakan 1 hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon kyseisessä markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.

Iisalmen kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt uuden hankintapäätöksen 10.11.2015. Hankintayksikkö on valinnut uudestaan B:n tarjouksen. Hankintapäätökseen on liitetty 18.5.2015 päivätty taulukko tarjousvertailusta. Sama taulukko on ollut myös markkinaoikeuden kumoaman 26.5.2015 tehdyn hankintapäätöksen liitteenä. Taulukossa on tarjoushintojen lisäksi ilmoitettu tarjousten laadun vertailuperusteiden A 1–4, B 1–4 ja C 1 osalta saamat pisteet. Taulukon lisäksi hankintapäätöksen 10.11.2015 § 213 liitteenä on ollut 6.11.2015 päivätyt laadun vertailuperusteiden A 1–4, B 1–4 ja C 1 pisteytyksen sanalliset perustelut.

Valittaja on tarjousten vertailun perusteluihin viitaten esittänyt, ettei hankintayksikkö ole tehnyt uutta pisteytystä muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä markkinaoikeuden päätöksen 30.10.2015 edellyttämällä tavalla. Oikein tehdyssä vertailussa olisi tullut huomioida valittajan antama selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta ja tilaajavastuulain mukaisten vaatimusten täyttymisestä. Lisäksi pisteytyksessä olisi valittajan mukaan tullut huomioida valittajan aikaisempi työkokemus katujen ja torialueiden pesemisestä keväisin sekä valittajan voittaneen tarjoajan kalustoa uudempi kalusto.

Asiassa on ensinnäkin kyse siitä, olisiko tarjousten pisteytyksessä tullut ottaa huomioon, että valittajan kalusto on uudempaa kuin voittaneen tarjoajan kalusto.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös soveltaessaan ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin tehdä etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin, eikä toisaalta vertailuperusteina saa käyttää seikkoja, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa on tarjoushinnan lisäksi tullut ottaa huomioon urakoitsijan laatutarjouslomakkeesta ja laatusuunnitelmasta ilmenevä selvitys kyvystään huolehtia urakkaohjelman mukaisista tehtävistä suoritusaika- ja laatuvaatimuskriteerien mukaisesti ja hyvää asiakaspalvelua osoittaen. Tarjoushinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun painoarvo 40 prosenttia.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut laatutarjouslomake ja laatusuunnitelma, jossa on vertailuperusteiden A 1–4, B 1–4 ja C 1 osalta ilmoitettu minkälainen kuvaus tai selvitys tarjoajan toiminnasta kunkin vertailuperusteen osalta on esitettävä tarjouksessa. Markkinaoikeus on jo päätöksessä 30.10.2015 katsonut, että tarjoajat ovat näiden tarjouksen sisältöä koskevien vaatimusten perusteella tulleet tietoiseksi siitä, mihin tarjouksissa ilmoitetuksi vaadittuihin seikkoihin tarjousten laatuvertailu kunkin vertailuperusteen osalta tulee perustumaan.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnön tai laatusuunnitelman missään kohdassa ole mainittu kaluston ikää laadullisena vertailuperusteena, eikä kaluston ikää ole pyydetty ilmoittamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään kaluston iän huomioimatta tarjousten laatuvertailussa.

Toiseksi asiassa on kysymys siitä, olisiko tarjousten vertailussa tullut huomioida valittajan aikaisempi työkokemus katujen ja torialueiden pesemisestä keväisin. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajilla olevan kyseisen tyyppistä kokemusta, eikä hankintayksikkö ole sanallisista perusteluista ilmenevän mukaisesti tällaista kokemusta tarjouksia pisteyttäessään huomioinut.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään tämän valituskohdan osalta.

Kolmanneksi asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti pisteyttäessään tarjoukset laadun vertailuperusteen A.2. "Urakoitsija ja urakoitsijan henkilöstö" osalta.

Hankintayksiköllä on siis harkintavaltaa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Hankintayksikön on perusteltava hankintapäätöksensä riittävän yksityiskohtaisesti ja siten, että tarjousvertailusta ilmenee selkeästi kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Laatutarjouslomakkeen kohdassa A.2. "Urakoitsija ja urakoitsijan henkilöstö" on vertailuperusteen sisällöstä todettu seuraavaa:

"Esitetään tarjouksen antajana oleva yritys ja yrityksen taustat. Esitetään alueurakan hoitoon osallistuva keskeinen henkilöstö, heidän kokemus- ja koulutustaustansa, tehtävänsä, vastuunsa ja valtuutensa organisaatiossa sekä muu työhön osallistuva henkilöstö. Tarjouksen antajan on selvitettävä laatusuunnitelmassa, miten tarjottavassa urakassa toteutuu tilaajavastuulain mukainen selvitys työhön soveltuvasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista."

Hankintayksikkö on kyseisen kohdan pisteytyksen perusteluissa esittänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta muun muassa, että työntekijöihin sovelletaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta ja että tilaajavastuulain ja työehtosopimuksen mukaiset asiat ovat kunnossa. Valittajan osalta on taas esitetty muun muassa, että "työntekijöistä ei ole selvitystä mikä työehtosopimus". Sekä voittanut tarjoaja että valittaja ovat kyseisen kohdan osalta saaneet saman verran pisteitä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hankintapäätöksen sanallisissa perusteluissa on todettu valittajan osalta puuttuvan selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Kun valittaja kuitenkin on liittänyt tarjoukseensa selvityksen sovellettavasta työehtosopimuksesta, tästä seikasta ei ole vähennetty pisteitä laatuvertailussa. Edellä mainittu seikka ei kuitenkaan ilmene hankintapäätöksestä, eikä hankintapäätöksen perusteluista tältä osin siten ilmene, mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet.

Tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun välisen suhteen osalta markkinaoikeus viittaa vielä hankintalain 52 §:ään, jonka mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennen tarjousten vertailua. Lisäksi hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Markkinaoikeus toteaa edellä mainittujen lainkohtien perusteella hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten vertailussa käytettävät perusteet tulee hankintamenettelyssä erottaa toisistaan eikä tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailemiseen tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät tarjoajien ominaisuuksiin.

Hankintayksikkö on laatuvertailun pisteytyksen perusteluna voittaneen tarjoajan osalta nostanut esille muun muassa sen, että "tilaajavastuulain mukaiset asiat ovat kunnossa". Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnöstä käy ilmi, että tilaajavastuulain mukaisten vaatimusten täyttäminen olisi kohdan A.2. "Urakoitsija ja urakoitsijan henkilöstö" pisteytykseen vaikuttava seikka ottaen erityisesti huomioon kyseisen kohdan kirjoitusasu ja käytetyt alleviivaukset. Sen sijaan tarjouspyynnössä tarjoajien soveltuvuuden edellytyksenä on ollut tilaajavastuulain mukaisten selvitysten toimittaminen. Näin ollen hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten laatuvertailussa tarjoajien soveltuvuuteen liittyvää ja etukäteen ilmoittamatonta seikkaa ja toiminut tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulevat siten arvioitavaksi hankintalain 94 §:n 1 momentissa mainittujen seuraamusten määrääminen.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä Markkinaoikeus voi näitä seuraamuksia määrätessään katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi olosuhteiden perusteella, jos hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen.

Hankintalain 94 §:ää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulisi kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Hyvitysmaksusta säädetään hankintalain 95 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Markkinaoikeus voi kuitenkin jättää hyvitysmaksun määräämättä, jos hankintayksikkö on pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Hankintalain 95 §:ää koskevien esitöiden mukaan hyvitysmaksu on toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee pääsääntöisesti sovellettavaksi vain silloin, kun markkinaoikeudella ei ole käytettävissään hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjä keinoja puuttua virheelliseen hankintamenettelyyn.

Nyt kyseessä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole tehnyt lopullista hankintasopimusta tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa vaan hankintayksikkö on tehnyt voittaneen tarjoajan kanssa väliaikaisen sopimuksen purkavin ehdoin. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa talvihoidon alueurakan 1 hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Iisalmen kaupungin teknisen lautakunnan 10.11.2015 tekemän hankintapäätöksen § 213. Markkinaoikeus kieltää Iisalmen kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Iisalmen kaupungin teknisen lautakunnan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Iisalmen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Teija Kotro.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.