MAO:778/16

ASIAN TAUSTA

Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.3.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Wasa Teaterin korjaukseen liittyviä rakennesuunnittelua, LVIA-suunnittelua sekä sähkösuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.6.2016–30.6.2019.

Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur kuntayhtymän johtaja on 4.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 24/2016 valinnut akustiikkasuunnittelun osalta Akukon Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut akustiikkasuunnittelun osalta noin 44.780 euroa.

Markkinaoikeus on 3.6.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä väliaikaisesti.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 4.478 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.670 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouksia vertaillessaan. Hankintayksikkö ei ole tarjousten laatua arvioidessaan noudattanut tarjouspyynnössä esitettyjä arviointiperusteita eikä hankintapäätöksessä ole esitetty laatupisteytyksen osalta perusteluja. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole lisäksi käynyt ilmi, kuinka tarjouksen kokonaishinta ja yksikköhinnat muunnetaan pisteiksi ja kuinka niitä vertaillaan keskenään, jotta ne voidaan arvioida yhdessä laatupisteiden kanssa.

Tarjousten laadun vertailu on perustunut yhtäältä yrityspisteitä ja toisaalta projektihenkilöstön pisteitä koskeviin vertailuperusteisiin. Yritystä koskevan vertailuperusteen toisena alavertailuperusteena on ollut yritysreferenssit, joiden osalta kaksi muuta tarjoajaa ovat saaneet enimmäismäärän eli kymmenen pistettä, kun taas valittaja on saanut tältä osin kahdeksan pistettä. Pisteytystä ei ole tältä osin hankintapäätöksessä perusteltu. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisesti viisi kysymyksessä olevan hankkeen kannalta relevanttia referenssiä. Koska muita laadullisia arviointiperusteita ei ole referenssien osalta esitetty, olisi valittajan tarjouksen tullut saada tältä osin täydet kymmenen pistettä.

Projektihenkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sekä vastuuhenkilöä että muuta projektihenkilöstöä koskevien alavertailuperusteiden pisteytyksessä. Hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle vastuuhenkilön osalta täydet kymmenen pistettä, kun taas valittajan ja kolmannen tarjoajan tarjoukset ovat saaneet tältä osin yhdeksän pistettä. Pisteytystä ei ole tältäkään osin hankintapäätöksessä perusteltu. Valittajan tarjouksessa vastuuhenkilöksi nimetyn henkilön ilmoitetut referenssit ovat vastanneet tarjouspyynnössä edellytettyä ja hänen koulutuksensa on korkeampi kuin muiden tarjoajien nimeämillä vastuuhenkilöillä. Valittajan tarjoukselle olisi tullut antaa tältä osin täydet kymmenen pistettä.

Muun projektihenkilöstön osalta hankintayksikkö on antanut kahdelle muulle tarjoajalle yhdeksän ja valittajalle kahdeksan pistettä. Valittajan tarjouksessa on esitetty tarjouspyynnössä edellytetyt referenssit ja siinä nimetyn muun projektihenkilöstön koulutus on ollut korkeampi kahden muun tarjoajan tarjouksissa esitettyyn verrattuna. Valittajan tarjoukselle olisi tullut tältäkin osin antaa täydet kymmenen pistettä.

Vastine

Vaatimukset

Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tarjouksia vertaillessaan. Laadun vertailuperusteiden arviointiperusteet sekä niiden painoarvot ovat käyneet selvästi ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista ja vertailu on tapahtunut ilmoitettujen vaatimusten ja vertailuperusteiden mukaisesti.

Hankintapäätöksessä on viitattu tarjouspyynnön mukaisesti suoritettuun tarjousten kokonaisarviointiin. Koska pisteytyksen perusteet on esitetty selvästi tarjouspyyntöasiakirjoissa, on mainittua viittausta pidettävä riittävänä perusteltuna pisteytyksen osalta.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti myöskään tarjoajien yritysreferenssejä arvioidessaan. Pyydettyjen referenssien on tullut koskea teatteri-, kulttuuri-, viihde- tai näyttämötoimintaa. Koska hankittavat palvelut kohdistuvat teatteriin, on edellä mainituista merkityksellisimpänä pidettävä teatteri- ja näyttämötoimintaa. Kysymyksessä olevan teatterin pitkät perinteet, sen suuri 1950-luvulla rakennettu sali sekä se, että rakennus on suojattu, asettavat akustiikkasuunnittelun toimittajalle korkeat vaatimukset. Yritysreferenssien arvioinnissa on painotettu voittaneen tarjoajan kokemusta vanhoista, suojelluista, valtionosuusrahoitteisista teattereista (erityisesti Svenska Teaternista, Turun kaupunginteatterista sekä Porin teatterista). Arvioinnissa on ollut merkitystä myös sillä, että voittanut tarjoaja on huolehtinut Svenska Teaternin kaikkien neljän näyttämön akustiikkasuunnittelusta ja että sillä näin ollen voidaan olettaa olevan laaja kokemus erityyppisiä vanhoja suojattuja näyttämöitä koskevista vaatimuksista. Voittaneen tarjoajan esittämät referenssit ovat vastanneet täysin hankinnan kohteena olevaa projektia.

Myös valittajan referenssit ovat tosin koskeneet teatteri-, kulttuuri-, viihde- tai näyttämötoimintaa. Valittajan referenssien relevanssi nyt käsillä olevan projektin osalta ei ole kuitenkaan ollut yhtä vahva ja valittajan tarjoukselle on näin ollen annettu tältä osin kahdeksan pistettä. Valittajan referenssit eivät ole osoittaneet voittaneen tarjoajan kokemusta vastaavaa kokemusta vanhoista, suojelluista ja valtionosuusrahoitteisista teattereista. Eräs valittajan referensseistä on lisäksi koskenut muuta kuin akustiikkasuunnittelua eikä siinä tarkoitettu projekti myöskään ole vielä valmis.

Hankintayksikkö on perustellut riittävällä tavalla myös vastuuhenkilöitä koskevan pisteytyksen. Tältä osin arvioinnissa on huomioitu henkilön korkeakoulututkinto, viidentoista vuoden työkokemus, hyvä ruotsin kielen taito sekä hyvin kysymyksessä olevaa projektia vastaavat referenssit. Vastuuhenkilöiden osalta esitetyt referenssit ovat sekä valittajan että voittaneen tarjoajan osalta pitkälti vastanneet yhtiön osalta esitettyjä referenssejä, mistä johtuu yhden pisteen ero myös vastuuhenkilöiden osalta annetuissa pisteissä.

Projektiryhmän osalta voittanut tarjoaja on ilmoittanut suuremman ryhmän kuin valittaja. Piste-ero tarjousten välillä perustuu tältä osin valittajan nimeämään hieman liian pieneen ryhmään sekä ryhmän referensseihin.

Tarjouspyynnössä on annettu riittävät tiedot myös hintavertailussa sovellettavista perusteista. Kysymyksessä olevan alan käytäntöihin ei kuulu antaa arviointiasteikkoja tai -taulukoita kysymyksessä olevista laskukaavoista eli siitä, kuinka esimerkiksi hinnan painotus täsmälleen tapahtuu. Sen sijaan arvioinnin perusteet ja niiden painotus kunkin vertailuperusteen osalta ovat tulleet tarjoajien tietoon.

Kuultavan lausunto

Akukon Oy on esittänyt, ettei valittajan tarjoukselle ole annettu vertailussa liian alhaisia pisteitä.

Voittaneen tarjoajan referenssit ovat olleet valittajan tarjouksessa ilmoitettuja paremmat niin yrityksen kuin vastuuhenkilön ja projektiryhmän jäsentenkin osalta. Myös tarjouksessa nimettyjen henkilöiden koulutus on ollut hankinnan kohde huomioon ottaen relevantimpaa kuin valittajan nimeämien henkilöiden koulutus.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on soveltanut tarjouksia arvioidessaan sellaisia vertailuperusteita, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn mukaan teatteri-, kulttuuri-, viihde- ja näyttämötoimintaan liittyviä referenssejä olisi tullut arvioida samanarvoisina. Hankintayksikkö on kuitenkin painottanut arvioinnissa referenssikohteita, joiden määrittelynä on ollut teatteri- ja näyttämötoiminta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut mainintaa myöskään siitä, että arvioinnissa annettaisiin merkitystä vanhojen teatterirakennusten peruskorjaushankkeille, kuten hankintayksikkö on nyt ilmoittanut tehneensä. Kaikki valittajan ilmoittamat yritysreferenssit ovat täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Tarjouspyyntöasiakirjosta ei ole pääteltävissä myöskään sitä hankintayksikön viittaamaa seikkaa, että referenssikohteet ovat mahdollisesti edelleen keskeneräisiä. Lisäksi osa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetuista referensseistä koskee keskeneräisiä projekteja.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi myöskään sitä, kuinka alavertailuperusteena ilmoitettua koulutusta tullaan vastuuhenkilöiden tai muun projektihenkilöstön osalta arvioimaan. Esimerkiksi vastuuhenkilön ruotsin kielen taidon merkitystä ei ole tarjouspyynnössä tältä osin mainittu arviointiperusteena. Mikäli näin olisi tehty, olisi valittaja tuonut tarjouksessaan esille kysymyksessä olevan henkilön ruotsin kielen taitoa osoittavia seikkoja. Valittajan tarjouksessa nimettyjen henkilöiden koulutustaso on voittaneen tarjoajan ilmoittamaa korkeampi sekä vastuuhenkilön että muun projektihenkilöstön osalta.

Hankintayksikkö on edelleen ottanut projektihenkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta huomioon projektiryhmän koon, vaikka tätäkään ei ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu arviointiperusteena. Lisäksi siitä huolimatta, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut useampia henkilöitä sisältävän projektiryhmän, ei voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjoamissa työtuntimäärissä ole ollut merkityksellistä eroa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi myöskään hintavertailuperusteen arviointiperusteita eikä pisteytystä ole hankintapäätöksessä tältäkään osin perusteltu. Hankintayksikkö on esittänyt perusteluja vasta valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta tehdyssä päätöksessä, jossa esitetyt perusteet eivät kuitenkaan vastaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä.

Valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu ottaen huomioon muun ohella, että sen tarjous on ollut hinnaltaan edullisin ja että piste-ero sen ja voittaneen tarjoajan tarjouksen välillä on ollut erittäin pieni.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintamenettely

Hankinnan kohteena ovat olleet Wasa Teaterin korjaukseen liittyvät akustiikkasuunnittelupalvelut. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyyntöön liitetyn suunnitteluohjelman ("planeringsprogram") liitteenä 1 olleessa tarjousten arviointitaulukossa hinnan painoarvoksi on ilmoitettu yhteensä 40 ja laadun painoarvoksi 60 pistettä.

Laatupisteet on taulukossa jaettu yrityspisteisiin (enintään 20 pistettä) ja projektihenkilöstöpisteisiin (enintään 40 pistettä). Yrityspisteitä on voinut saada yrityksen referensseistä (10 pistettä) ja projektissuunnitelmasta (10 pistettä), yhteensä enintään 20 pistettä. Projektihenkilöstön osalta pisteitä on voinut saada projektin vastuuhenkilöiden koulutuksen ja referenssien perusteella (20 pistettä) sekä muun projektiryhmän koulutuksen ja referenssien perusteella (20 pistettä), yhteensä enintään 40 pistettä.

Tarjoushinnan osalta taulukon mukaan on kokonaishinnan perusteella voinut saada enintään 30 ja yksikköhintojen perusteella enintään 10 pistettä.

Suunnitteluohjelman kohdan 7.3.3 mukaan tarjousten laatu arvioidaan edellä mainitun taulukon mukaisesti. Tarjouksiin on tullut arviointia varten liittää muun ohella projektisuunnitelma, joka sisältää tiedot ensinnäkin yrityksen ajatellusta projektiorganisaatiosta sekä projektissa käytettävien suunnittelijoiden esittelyn ja kunkin suunnittelijan arvioidun työpanoksen. Projektisuunnitelmassa on tullut lisäksi yksilöidä projektin vastuuhenkilö sekä liittää tarjoukseen projektinhenkilöstön ansioluettelot ja referenssit (viisi kysymyksessä olevan projektin kannalta relevanttia referenssiä). Edelleen on tullut ilmoittaa yrityksen henkilöstövahvuuden kokonaismäärä, tarjoajan näkemys suunnitteluaikataulusta, tietoa yrityksen suunnittelujohtamisesta ja valvonnasta sekä laatujärjestelmästä sekä tietoja yrityksen kokemuksesta 3D-mallintamisesta saneerausprojekteissa.

Tarjoukseen on vielä tullut liittää yrityksen referenssit (viisi kysymyksessä olevan projektin kannalta relevanttia referenssiä). Tarjouspyynnön mukaan kysymyksessä olevan projektin kannalta relevantteina pidetään ensisijaisesti teatteri-, kulttuuri-, viihde- ja näyttämötoimintaa koskevia projekteja.

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle varatussa määräajassa neljä tarjousta, joista yksi on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään valinnut Akukon Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu, että annetut tarjoukset on arvioitu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti ja että Akukon Oy:n tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjousten arviointia 3.5.2016 koskevassa taulukossa on esitetty kunkin tarjoajan edellä mainittujen vertailu- ja alavertailuperusteiden osalta saamat pisteet. Hankintapäätöksessä tai siihen liitetyissä asiakirjoissa ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole esitetty tarjousten arviointia koskevia sanallisia perusteita.

Hankintamenettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouksia pisteyttäessään, kun se on muun ohella soveltanut arvioinnissa sellaisia vertailuperusteita, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista.

Markkinaoikeus toteaa, että ennen kuin hankintayksikön menettely tarjousten vertailussa voi tulla arvioitavaksi, on asiassa ensin otettava kantaa siihen, onko tarjouspyyntö siinä asetettujen vertailuperusteiden osalta ollut riittävän selvä mahdollistamaan yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on muun ohella edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa viisi kysymyksessä olevan projektin kannalta merkityksellistä referenssiä yhtäältä yrityksen osalta ja toisaalta projektihenkilöstön osalta. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa taulukossa on ilmoitettu tarjouksen laatua koskevina alavertailuperusteina muun ohella yritysreferenssit ja projektisuunnitelma yksilöimättä kuitenkaan tarkemmin, mihin seikkoihin näiden arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota. Taulukossa on lisäksi projektihenkilöstöä koskevan laatuvertailuperusteen alavertailuperusteina ilmoitettu projektin vastuuhenkilö ja muu projektiryhmä, joiden arviointiperusteina on viitattu koulutukseen ja referensseihin. Markkinaoikeus toteaa, että tältäkään osin tarjouspyyntöasiakirjoissa ei kuitenkaan ole millään tavalla yksilöity, mitä konkreettisia seikkoja arvioinnissa tullaan ottamaan huomioon.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä viitatut tarjousten laatua koskevat vertailuperusteet ovat olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä konkreettisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousvertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntö on siten laadittu tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen osalta niin epäselvästi, ettei se ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on tarjousten laadullisia vertailuperusteita määrittäessään menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Yrityksen referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta markkinaoikeus toteaa lisäksi, että koska kysymyksessä on ollut kansallinen hankinta, on siinä hankintalain 72 §:n 1 momentin perusteella tietyin edellytyksin ollut mahdollista käyttää vertailuperusteena muun ohella tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta. Tarjouspyynnössä on edellä todetun mukaisesti esitetty vaatimus, jonka mukaan tarjouksessa on tullut esittää viisi yrityksen referenssiä, joita on tarjouspyynnön mukaan tullut käyttää tarjousten vertailussa, yksilöimättä kuitenkaan edellä todetuin tavoin tältä osin käytettävän pisteytyksen perusteita millään tavalla. Sen lisäksi, että yrityksen referenssejä koskevaa vertailuperustetta on edellä todetun mukaisesti pidettävä epäselvänä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnössään yrityksen referenssejä koskevan vaatimuksen ja niitä koskevan vertailuperusteen osalta myöskään tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arviointiin ja tarjousten vertailuun liittyvien seikkojen välillä. Hankintayksikkö ei näin ollen ole ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuutta ja tarjouspyyntö on myös tältä osin ollut hankintasäännösten vastainen.

Koska hankintayksikön on edellä katsottu menetelleen virheellisesti jo vertailuperusteita asettaessaan, ei hankintayksikön menettely näiden vertailuperusteiden soveltamisessa tarjouksia vertailtaessa tule tässä arvioitavaksi. Valittaja on kuitenkin esittänyt myös, ettei hankintayksikkö ole hankintapäätöksessään esittänyt tarjousten pisteytyksen osalta riittäviä perusteluja. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on yleisesti viitattu tarjousten kokonaisarviointiin, joka on tehty tarjouspyynnöstä ilmenevien perusteiden mukaisesti. Hankintapäätöksen liitteenä on lisäksi ollut tarjousten pisteytystaulukko, josta on ilmennyt kunkin tarjoajan kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajan saamat kokonaispisteet. Taulukko ei ole kuitenkaan sisältänyt sanallisia perusteluja ja siitä on ilmennyt vain edellä todetut tarjoajien saamia pisteitä koskevat tiedot.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, että siitä ilmenisi, mihin suoritettu vertailu ja annetut pisteet ovat kunkin vertailuperusteen osalta perustuneet. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös hankintapäätöstä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hakijan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintamenettely on ollut virheellinen muun ohella siltä osin kuin tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten vertailuperusteet ovat olleet yksilöimättömiä ja siten epäselviä. Hankintamenettelyn virhe huomioon ottaen ei voida jälkikäteen luotettavasti arvioida, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömästi laaditun tarjouspyynnön perusteella ja millaiseksi tarjousten vertailu virheettömässä menettelyssä olisi muodostunut. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur kuntayhtymän korvaamaan A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Sanna Holkeri.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.