MAO:310/17

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.2.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Finlandia-talon perusparannuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankinnasta.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on 15.12.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 500 valinnut pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi Arkkitehdit NRT Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 3.800.000 euroa.

Markkinaoikeus on 16.2.2017 antamallaan päätöksellä numero 37/17 hylännyt Helsingin kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Ryhmittymän muodostaneet Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja A, B, arkkitehdit SAFA avoin yhtiö (jäljempänä yhdessä myös valittaja) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska voittanut tarjoaja ei ole osoittanut tarjouksessaan yhdenkään suunnittelijan täyttävän tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta pääsuunnittelijan pätevyydestä.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan suunnitteluohjelman mukaan tarjoajan on nimettävä kohteeseen vastaava suunnittelija, jolla on rakennusvalvonnan edellyttämä pätevyys kyseiseen tehtävään. Tämä tarkoittaa, että tarjoajan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi nimeämä henkilö on toiminut vähintään jonkun referenssiksi nimetyn kohteen rakennuslupahakemuksessa nimettynä tai rakennusvalvonta-viranomaisille ilmoitettuna pääsuunnittelijana.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen referenssilomakkeista tai niihin liittyvästä lisäselvityksestä ei käy ilmi, että sen pääsuunnittelijaksi nimeämällä henkilöllä olisi referenssinä yhtään kohdetta, jossa tämä olisi toiminut rakennusvalvontaviranomaisille ilmoitettuna pääsuunnittelijana. Siten tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä pääsuunnittelijan pätevyysvaatimusta ei ole voittaneen tarjoajan tarjouksessa osoitettu. Vaatimus ei myöskään täyty muilla voittaneen tarjoajan tarjouksessa nimetyillä henkilöillä.

Hankintayksikkö on lisäksi antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden muuttaa ja parantaa tarjoustaan lopullisen tarjouksen jättämisen jälkeen.

Hankintayksikkö on 7.11.2016 lähettänyt voittaneelle tarjoajalle lisäselvityspyynnön siitä, onko nimetty henkilö toiminut kyseessä olevissa kohteissa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Voittanut tarjoaja on 8.11.2016 toimittamassaan lisäselvityksessä ilmoittanut, että nimetyn henkilön tehtävät ovat vastanneet projektiarkkitehdin tehtäviä.

Voittanut tarjoaja ei siis ole lisäselvityksessään selvittänyt sitä, miksi pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön toiminta referenssikohteissa täyttäisi pääsuunnittelijan vaatimukset, vaan on muuttanut henkilölle ilmoitetun toimenkuvan projektiarkkitehdiksi. Siten kyse on ollut kielletystä tarjouksen parantamisesta.

Hankintayksikkö on myös antanut tarjousten vertailussa voittaneen tarjoajan tarjoukselle liikaa pisteitä sekä pääsuunnittelijan että projektiarkkitehdin varahenkilön osalta.

Pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö ei ole tosiasiallisesti toiminut ilmoitetuissa referenssikohteissa tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina, joten hankintayksikön ei olisi tullut antaa kyseisistä referensseistä laatupisteytyksessä lainkaan pisteitä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamia referenssejä on arvioitava alkuperäisen tarjouksen mukaan, koska tarjouksen sisältöä on muutettu ja tarjousta on parannettu lisäselvityksellä. Alkuperäisen tarjouksen mukaan pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö ei ole toiminut pääsuunnittelijana referenssikohteissa. Siten hankintayksikön olisi tarjousten vertailussa tullut antaa voittaneen tarjoajan tarjoukselle tältä osin nolla pistettä.

Lisäselvityksen mukaan pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö on toiminut projektiarkkitehtina referenssikohteissa ja henkilön referenssikohteeksi 1 on ilmoitettu Helsingin Olympiastadion. Kuitenkin verkkosivuilla kohteen pääsuunnittelijaksi ja projektiarkkitehdiksi on ilmoitettu kaksi muuta henkilöä eikä pääsuunnittelijaksi nimettyä henkilöä mainita. Siten on selvää, että henkilö ei ole toiminut referenssikohteen 1 osalta myöskään projektiarkkitehtina, ja hankintayksikön olisi joka tapauksessa tullut antaa kyseisestä kohdasta nolla pistettä.

Voittaneen tarjoajan esittämä tulkinta, jonka mukaan hankkeen osatehtävän hoitajaa kutsutaan projektiarkkitehdiksi, ei vastaa alalla vakiintuneesti vallitsevaa käytäntöä. Alalla projektiarkkitehdin tehtävä on arkkitehtityössä ja tarjoustoiminnassa saanut vakiintuneen sisällön.

Projektiarkkitehdin varahenkilöksi nimetyn henkilön referenssi ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, joten hankintayksikön ei olisi tullut antaa kyseisestä referenssistä laatupisteytyksessä lainkaan pisteitä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin referenssikohteilta edellytetään, että referenssikohteet on vastaanotettu tai rakennustyöt aloitettu 15.3.2006 jälkeen ja että suunnittelija on toiminut referenssihankkeessa pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina.

Voittaneen tarjoajan projektiarkkitehdin varahenkilöksi nimetyn henkilön referenssikohteeksi 3a on ilmoitettu Finlandia-talon näyttelytilan hankesuunnitelma. Kohteen hyväksyminen referenssiksi henkilölle, jolla ei ole ollut kohteen vastaanotossa tai rakennustöissä mitään osuutta, ei ole tarjouspyynnön mukaista. Finlandia talon näyttelytilan on suunnitellut ja työmaatehtävät hoitanut arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. On mahdotonta ajatella, että merkittävän arkkitehtuurikohteen pääsuunnitteluun on mahdollista saada täydet laatupisteet täysin ilman pääsuunnittelija- tai työmaakokemusta kolmen sopivasti valitun hankesuunnitelman jonkun osatehtävän hoitamisella. Hankintayksikön olisi tullut antaa kyseisestä kohdasta nolla pistettä.

Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että sama projekti voi olla enintään kahden ehdokkaan referenssinä. Finlandia-talon näyttelytila on esitetty valittajan tarjouksessa sen nimeämän pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin referenssinä. Tämän laajemmin ei kohdetta ole ollut tarjouspyynnön rajoituksen vuoksi mahdollista käyttää referenssinä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.528,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Hankintailmoituksen liitteessä on tarjoajien soveltuvuuteen liittyen edellytetty, että tarjousvaiheessa on nimettävä kaksi arkkitehtiä, jotka täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset. Yksi vaatimuksista on ollut, että hankkeeseen nimetyt suunnittelijat täyttävät edellä sanotun lain kelpoisuusvaatimukset, koska rakennusvalvontaviranomainen arvioi heidän kelpoisuutensa suunnittelutehtäviin. Vaatimuksen toteutuminen on tullut osoittaa "Kyllä" merkinnällä. Seikoista ei ole vaadittu esitettävän erillisiä todistuksia. Hankintayksikkö on arvioinut tarjoajien soveltuvuutta ja se on ratkaistu erillisellä hankepäällikön 1.7.2016 tekemällä päätöksellä § 13.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olevassa suunnitteluohjelmassa tarjoajille on uudelleen huomautettu edellä mainitusta vaatimuksesta. Seikalle ei ole tietoisesti asetettu tarjouslomakkeella mitään omaa kohtaa. Huomautuksella hankintayksikkö on halunnut muistuttaa tarjoajia, että ne kantavat vastuun siitä, että nimettyjen henkilöiden pätevyys on sitä tasoa, että rakennusvalvontaviranomainen voi myöhemmin hyväksyä heidät hankkeen suunnittelijaksi.

Alalla toimivat elinkeinonharjoittajat tietävät, että rakennusvalvontaviranomainen suorittaa nimettävien suunnittelijoiden kelpoisuuden arvioinnin aina erikseen kunkin rakennushankkeen osalta aikaisintaan siinä vaiheessa, kun suunnittelijat on valittu ja suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että ennakkoneuvottelu rakennusvalvonta-viranomaisen kanssa voidaan järjestää, eli noin 3−6 kuukautta ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä tai viimeistään sitä jätettäessä.

Tarjouspyynnön mukaan pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön on tullut toimia referenssikohteessa joko pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Molemmat toimenkuvat ovat olleet hyväksyttäviä.

Koska voittanut tarjoaja on pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön referenssikohteiden osalta käyttänyt hankintayksikölle jossain määrin epäselvää terminologiaa, hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajalta selvennystä siitä, mitä kyseisellä ilmaisulla tarkkaan ottaen tarkoitetaan ja onko nimetty henkilö toiminut jommassakummassa vaaditussa roolissa.

Voittaneen tarjoajan toimittaman lisäselvityksen mukaan pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö on toiminut molemmissa selvityksen kohteena olevissa hankkeissa projektiarkkitehtina. Selvityksen mukaan Helsingin Olympiastadion hanke on ollut sekä kooltaan että laajuudeltaan ainutlaatuinen Suomessa, minkä vuoksi kohteessa on ollut useita arkkitehtisuunnittelun varahenkilöitä eikä perinteinen pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin järjestely ole ollut hankkeessa riittävä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö on toiminut hankkeessa pääsuunnittelijan varahenkilönä. Tehtävät ovat vastanneet projektiarkkitehdin ja osin pääsuunnittelijan tehtäviä.

Aalto-yliopiston kohteen osalta lisäselvityksessä on todettu, että voittanut tarjoaja noudattaa käytäntöä, jossa työstä vastaava yhtiömies sekä työntekijä muodostavat työparin, joka hoitaa pääsuunnittelun ja projektiarkkitehdin tehtävät yhdessä. Tällöin kummankaan tehtäviä ei voida täsmällisesti määrittää vain pääsuunnittelijan tai projektiarkkitehdin tehtäviksi, vaan molemmat hoitavat kumpaakin tehtävää. Selvityksessä on viitattu siihen, että projektiarkkitehtinimikettä tai sen sisältämiä tehtäviä ei ole vakioitu tai täsmällisesti määritelty.

Siten voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittamassa lisäselvityksessä ei ole ollut kyse tarjouksen parantamisesta tai muuttamisesta. Voittanut tarjoaja on täsmentänyt tarjouksessaan käyttämiensä ilmaisujen sisältöä, ja selvityksen perusteella hankintayksikkö on katsonut, että tarjous on täyttänyt asetetut vaatimukset. Hankintayksiköllä ei ole myöskään ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessa tai selvityksessä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä, vaan se on voinut luottaa niissä ilmoitettuun.

Hankintayksikkö on myös suorittanut voittaneen tarjoajan pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin varahenkilön referenssien pisteytyksen oikein.

Hankintayksikkö on voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan referenssejä koskevan lisäselvityksen tarjousvertailuun. Hankintayksikön tarjouksen ja lisäselvityksen perusteella suorittama voittaneen tarjoajan pääsuunnittelijaksi nimeämän henkilön pisteytys on tehty oikein.

Lisäksi osallistumishakemusvaiheessa hankintayksikkö on tarkistanut, että niin valittajan kuin voittaneen tarjoajankin pääsuunnittelijaksi nimeämällä henkilöllä on ollut FISE AA luokan pätevyys sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen osalta. Luokka vastaa poikkeuksellisen vaativan eli korkeimman luokan pätevyyttä. Hankintayksikkö on siten valinnut mukaan vain erittäin osaavia ja kokeneita arkkitehtitoimistoja, joiden kyvystä suoriutua hankinnan toteuttamisesta ei ole ollut epäilystä.

Projektiarkkitehdin varahenkilön referenssiksi 3a on ilmoitettu Finlandia talon näyttelytilan hankesuunnitelma. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että referenssi on "toteutunut tai toteutumassa oleva rakennuskohde". Myös hankesuunnittelu on nimenomaisesti tarjouspyynnössä tarkoitettu hanke. Hankesuunnitelma on usein erittäin laaja ja haastava itsenäinen hanke. Nyt referenssikohteena oleva Finlandia talon näyttelytilan hankesuunnitelma on valmistunut 4.12.2007, ja se on ollut yksityiskohtainen, monipuolinen ja haastava kokonaisuus, jota hankkeen lopullinen toteutussuunnittelu on tosiasiallisesti hyvin pitkälle noudattanut. Myös nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on ollut kyse ensisijaisesti hankesuunnittelun toteuttamisesta, koska hankintayksikkö on lähtökohtaisesti sitoutunut ainoastaan hankesuunnittelun tilaamiseen. Hankinta tulee sisältämään perusparannushankkeen muut suunnitteluvaiheet vain, mikäli hankintayksikkö niin myöhemmin erikseen päättää.

Referenssien käyttömäärää ei ole tarjouspyynnössä rajattu yksittäisten suunnittelijoiden vaan ainoastaan ehdokkaiden lukumäärään. Finlandia-talon näyttelytila on hyväksytty ainoastaan yhtenä ehdokkaana olleen valittajan työyhteenliittymän sekä toisena ehdokkaana olleen voittaneen tarjoajan referenssikohteena.

Kuultavan lausunto

Arkkitehdit NRT Oy on esittänyt, että se on tarjouksessaan ilmoittanut kolme henkilöä, joilla on edellytykset toimia suunnittelijana näin vaativassa hankkeessa. Tarjouspyynnössä ei ole erikseen vaadittu tämän osoittamista muuten, kuin että lomakkeisiin on tullut täyttää tiedot nimettyjen henkilöiden referenssikohteista.

Tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot on ilmoitettu tarjouslomakkeilla. Tarjouspyynnön mukaan pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin referensseiksi on saanut ilmoittaa sellaisia hankkeita, joissa henkilö on toiminut joko pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Toisin sanoen projektiarkkitehdin referenssit sopivat pääsuunnittelijan referensseiksi ja päinvastoin. Tarjouslomakkeista on käynyt selvästi ilmi, että suunnittelijoiden referenssit täyttävät vaaditut kriteerit. Ne ovat jopa ylittäneet vaaditun tason.

Lisäselvityksellä ei ole muutettu tarjouksen sisältöä tai parannettu tarjousta. Selvityspyynnön perusteella hankintayksikölle on selvitetty yksityiskohtaisemmin lomakkeen täyttämistä.

Alkuperäisessä tarjouksessa on kuvattu tehtäviä niitä paremmin kuvaavilla nimikkeillä. Kuitenkin tästä johtuen hankintayksikkö on joutunut pyytämään lisäselvitystä nimikkeistä. Lisäselvityksessä on kuvattu, että nimitykset pääsuunnittelija ja projektiarkkitehti eivät täsmällisesti kuvaa nimettyjen henkilöiden tehtävänjakoa kaikissa referenssihankkeissa, koska henkilöt ovat tehneet molempiin rooleihin kuuluvia tehtäviä. Koska nimikkeeksi on pitänyt valita joko pääsuunnittelija tai projektiarkkitehti, on pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön nimike täsmennetty projektiarkkitehdiksi. Kyseisissä hankkeissa henkilö on tehnyt nimenomaan projektiarkkitehdin tehtäviä mutta sen lisäksi myös pääsuunnittelun tehtäviä.

Toisin kuin projektiarkkitehti, pääsuunnittelijan nimike on täsmällinen ja tehtävät on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaikissa rakennuslupaa vaativissa hankkeissa tulee olla nimetty pääsuunnittelija, joka ei ohjaa vain arkkitehtisuunnittelua vaan vastaa koko suunnitteluryhmän toiminnasta. Projektiarkkitehdin nimikettä käytetään sen sijaan yleisesti arkkitehtitoimistoissa, mutta mikään viranomaistaho ei vaadi hankkeisiin tällaista henkilöä. Projektiarkkitehdin tehtävälle ei ole kuvattu täsmällistä sisältöä missään rakentamista koskevissa yleisissä ohjeistuksissa tai määräyksissä. Tästä johtuen tehtävän sisältö vaihtelee jonkin verran eri arkkitehtitoimistoissa. Yleensä projektiarkkitehdin roolilla tarkoitetaan projektikohtaista arkkitehtisuunnittelun vastuutehtävää ja nimenomaan arkkitehdin ja arkkitehtitoimiston työtehtävien ohjaamista ja hoitamista. Pienissä hankkeissa on usein yksi projektiarkkitehti, suurissa hankkeissa projektiarkkitehteja voi olla useita.

Projektiarkkitehdin varahenkilöksi nimetyn henkilön referenssi on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Suunnittelutyö on ollut oma kokonaisuutensa ja hanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelman jälkeisessä jatkosuunnittelussa ei voittanut tarjoaja ole enää ollut työstä vastuussa.

Tarjouspyynnön kohta, jossa todetaan, että yksi referenssihanke voi olla korkeintaan kahden henkilön referenssinä, on voinut koskea vain tarjoajan omia henkilöitä. Tarjoajalla ei voi olla tietoa siitä, mitä hankkeita ja henkilöitä muut tarjoajat esittävät referensseinään.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö ei ole toiminut missään hänelle ilmoitetussa referenssikohteessa kummassakaan tarjouspyynnössä vaaditussa roolissa eli pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina.

Tarjouspyynnön laatulomakkeessa esitetty vaatimus on ollut yksiselitteinen ja vaihtoehdot ovat olleet joko pääsuunnittelija tai projektiarkkitehti. Kumpikin termi on alalla yleisesti käytetty ja sisältö täysin vakiintunut. Esimerkiksi voittaneen tarjoajan tarjouksessa projektiarkkitehdiksi nimetyn henkilön referenssien nimikkeiksi on ilmoitettu "Projektiarkkitehti/ ps" eli pääsuunnittelija ja "pääsuunnittelija (lisärakennus) Proj.arkkit. (Kulttuuritalo)". Siten tämä henkilö on toiminut hänelle nimetyissä referenssikohteissa pääsuunnittelijana ja projektiarkkitehtina toisin kuin pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, ettei projektiarkkitehdin voida katsoa olevan tiettyä tehtävää hoitava henkilö eikä projektiarkkitehdin tehtäviä ole laissa tai muutoinkaan virallisesti määritelty. Pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuut on täsmällisesti määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) mukaan pykälän 1 momentissa on vahvistettu tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Siten esimerkiksi sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä teknisiä vaatimuksia tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintamenettely

Hankinnan kohteena on ollut Finlandia-talon perusparannushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankinta.

Hankintayksikkö on pyytänyt 17.2.2016 julkaistulla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia neuvottelumenettelyllä toteutettavaan tarjouskilpailuun. Hankintailmoituksen liitteen 2 "Soveltuvuusselvityslomake" kohdassa 2.6 "Vaatimus 12 (suunnittelijoiden kelpoisuus)" on ilmoitettu seuraavaa:

"Ehdokkaan tulee nimetä tarjousvaiheessa pää- ja arkkitehtisuunnittelijan tehtäviin käytettävissään olevat kaksi (2) arkkitehtia, joilla molemmilla on:
- yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto
- edellytykset toimia Valtioneuvoston 12.3.2015 antaman asetuksen ’rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä’ 5 §:ssa määritellyissä poikkeuksellisen vaativissa korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelutehtävissä lain 41/2014 ’laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta’120 a §:n ja 120 §:n tarkoittamana pää- ja rakennussuunnittelijana ja täytettävä laissa suunnittelijoille asetetut muut vaatimukset.
- hyvä suomen kielen taito."

Vaatimuksen täyttyminen on tullut osoittaa "Kyllä"-merkinnällä.

Yhdeksän ehdokasta on jättänyt osallistumishakemuksen. Hankintayksikkö on katsonut, että kaikki ehdokkaat ovat täyttäneet tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset, pisteyttänyt ehdokkaiden osallistumishakemuksissa esittämät referenssikohteet ja valinnut kolme eniten pisteitä saanutta ehdokasta neuvottelumenettelyyn hankepäällikön 1.7.2016 tekemällä päätöksellä § 13.

Ehdokkaille on toimitettu alustava tarjouspyyntö 17.8.2016. Tarjousneuvottelut on pidetty 23.–24.8.2016 ja 31.8.2016, jonka jälkeen tarjoajille on toimitettu lopullinen tarjouspyyntö 7.9.2016.

Tarjouspyynnöllä 7.9.2016 on pyydetty tarjouksia Finlandia-talon perusparannushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankinnasta. Lopullisen tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet hinta 30 pisteen ja laatu70 pisteen painoarvolla.

Tarjouspyynnön liitteen "Suunnitteluohjelma" kohdassa 2.2 "Suunnittelutehtävien laajuus" on todettu muun ohella seuraavaa: "Suunnittelijoiden on nimettävä kohteeseen erikoisalansa kokonaisuudesta vastaava suunnittelija, jolla on rakennusvalvonnan edellyttämä pätevyys ko. tehtävään."

Tarjouspyynnön liitteessä "Tarjouksen sisältö, käsittely ja valintakriteerit" on todettu laatukriteerien ja niiden pisteytyksen osalta seuraavaa:

"Laatukriteereinä käytetään pääsuunnittelijan, projektiarkkitehdin sekä hänen varahenkilön referenssihankkeita. Pisteet lasketaan laatutarjous-lomakkeista mekaanisesti. Rakennuttaja varaa oikeuden tarkistaa toimittajan antamia tietoja. Tarjouksessa tulee nimetä projektihenkilöiksi vain sellaisia henkilöitä, jotka tulevat osallistumaan tilaajan hankkeeseen, mikäli suunnittelijan ja tilaajan välille syntyy sopimus.

Suunnittelijan on annettava seuraavia selvityksiä ja tietoja, joita käytetään valinnassa ns. laatukriteereinä:

Projektiin nimettävän pääsuunnittelijan, projektiarkkitehdin sekä hänen varahenkilön referenssit. Ilmoittakaa enintään kolme (3) referenssiä, joista yksi (1) referenssikohde saa olla uudisrakennuskohde (ref. 3b). Referenssikohteet on vastaanotettu tai aloitettu 15.3.2006 jälkeen. Suunnittelija on toiminut referenssihankkeessa pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Referenssihankkeen laajuuden tulee olla yli 2.000 brm2. Sama projekti voi olla maksimissaan kahden ehdokkaan referenssinä."

Edelleen kohdassa on todettu, että referenssit pisteytetään siten, että referenssikohteen rakennussuojelustatuksesta on voinut saada 0−3 pistettä, kohteen alkuperäisestä valmistumisvuodesta 0−1 pistettä, kohteen toteutuneista kustannuksista 0−3 pistettä, kohteen toteutuksesta projektinjohtototeutuksella 0−1 pistettä, kohteen alkuperäisestä arkkitehdista Alvar Aallosta 0−2 pistettä, kohteen kiinteästä yli 200 hengen auditoriosta, teatteri- tai konserttisalista tai vaativasta katsomotilasta 0−1 pistettä ja kohteen tietomallipohjaisesta suunnittelusta 0−1 pistettä.

Edelleen kohdassa on todettu seuraavaa:

"Em. menettelyllä lasketaan pääsuunnittelijan, projektiarkkitehdin sekä projektiarkkitehdin varahenkilön laatupisteet, jolloin maksimipistemäärä kullekin henkilölle voi olla 12 (3+1+3+1+2+1+1).

Laatukriteereistä saatavat pisteet lasketaan siten, että Tarjoaja, jonka pääsuunnittelijan, projektiarkkitehdin sekä projektiarkkitehdin varahenkilön referenssihankkeista saamat pisteet ovat yhteenlaskettuina korkeimmat, saa laatukriteereistä vertailupistemääräksi 70. Muiden suunnittelijoiden laatukriteereiden vertailupisteet lasketaan kaavalla "omat pisteet / parhaan pisteet * 70".

Tarjouspyynnön liitteen "Laatutarjouslomake/ Suunnittelijareferenssi-taulukko, Ark" mukaan lomakkeelle on tullut ilmoittaa nimetyn pää- ja arkkitehtisuunnittelijan, projektiarkkitehdin ja projektiarkkitehdin varahenkilön referenssit kohdetta vastaavista perusparannushankkeista. Lomakkeessa on kentät tarjouspyynnössä luetelluille pisteytyskohdille sekä kenttä, jossa lukee "Suunnittelijan tehtävä hankkeessa (pääsuunnittelija/ projektiarkkitehti)".

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteenä olevalla pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön referenssilomakkeella "Laatutarjouslomake/ Suunnittelijareferenssitaulukko, Ark" ilmoittanut referenssiksi 1 Helsingin Olympiastadionin ja suunnittelijan tehtäväksi hankkeessa "Varapääsuunnittelija/pääsuunnittelun koordinointi". Pääsuunnittelijan referenssiksi 2 se on ilmoittanut Aalto-yliopiston kandidaattikeskuksen, entisen TKK:n päärakennuksen ja tehtäväksi hankkeessa "Vastaava yhtiömies/ pääsuunnittelu". Edelleen pääsuunnittelijan referenssiksi 3 se on ilmoittanut Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen ja tehtäväksi hankkeessa "Vastaava yhtiömies/ pääsuunnittelu".

Voittanut tarjoaja on lisäksi projektiarkkitehdin varahenkilöksi nimetyn henkilön referenssilomakkeella ilmoittanut referenssiksi 3a Finlandia talon näyttelytilan hankesuunnitelman, vastaanotto- tai aloituspäivämääräksi 4.12.2007 ja henkilön tehtäväksi hankkeessa "Projektiarkkitehti".

Hankintayksikkö on pyytänyt kaikilta tarjoajilta lisäselvityksiä tarjouksissa ilmoitettujen referenssikohteiden laajuustiedoista, toteutusajankohdista sekä nimettyjen henkilöiden osallistumisesta esitettyihin referenssikohteisiin.

Hankintayksikkö on voittaneelle tarjoajalle osoittamassaan referenssihankkeiden selvityspyynnössä 7.11.2016 tiedustellut muun ohella seuraavaa:

- "Onko tarjoajan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi nimeämä henkilö toiminut referensseissä esitetyn Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen pääsuunnittelijana (rakennuslupahakemuksessa tai rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitettuna) tai projektiarkkitehtina?

- Onko tarjoajan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi nimeämä henkilö toiminut referensseissä esitetyn Aalto yliopiston Kandidaattikeskuksen peruskorjauksen pääsuunnittelijana (rakennuslupahakemuksessa tai rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitettuna) tai projektiarkkitehtina?

- Onko tarjoajan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi nimeämä henkilö toiminut referensseissä esitetyn Aalto yliopiston Oppimiskeskuksen peruskorjauksen pääsuunnittelijana (rakennuslupahakemuksessa tai rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitettuna) tai projektiarkkitehtina?"

Hankintayksikkö on selvityspyynnössään todennut lisäksi muun ohella seuraavaa:

"Tarjouksenne perusteella vaikuttaa siltä, että edellä mainittujen kohteiden osalta tarjouksessanne nimetty henkilö ei ole toiminut kyseisissä kohteissa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Mikäli selvityksestänne ei yksiselitteisesti ilmene, että nimeämänne henkilö on toiminut kyseisissä kohteissa pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina, on hankintayksikkö velvoitettu antamaan kyseisistä referensseistä 0 pistettä henkilön laatupisteytyksessä. Referenssikohteiden tiedot tullaan voittaneen tarjoajan osalta tarkastamaan myöhemmin myös suoraan tilaajataholta."

Voittanut tarjoaja on 8.11.2016 päivätyssä lisäselvityksessään vastannut Helsingin Olympiastadionia koskevan referenssin osalta seuraavaa:

"Kyllä (projektiarkkitehtina)

Helsingin Olympiastadion hanke on ainutlaatuinen Suomessa sekä kooltaan että rakennushistoriallisen korjauskohteen vaativuudeltaan. Arkkitehtisuunnittelun vastuuhenkilöitä on siksi työssä useita ja perinteinen pääsuunnittelija + projektiarkkitehti järjestely ei ole hankkeessa riittävä. Arkkitehti- ja pääsuunnittelutyötä hoitaa työyhteenliittymä, joka sisältää kaksi arkkitehtitoimistoa. Kummastakin [– –] toimistosta on pääsuunnittelun ja projektiarkkitehdin tehtäviä roolitettu tekemään useita henkilöitä. C (Finlandia talo hankkeen tarjouksessa nimetty pää- ja arkkitehtisuunnittelija) on toiminut hankkeessa pääsuunnittelijan varahenkilönä ja peruskorjausosien projektikoordinoijana. Työ on sisältänyt kaikkien tähänastisten vaiheiden suunnittelua ja seuraamisen siten, että pääsuunnittelijan tehtävät voidaan siirtää tarvittaessa C:lle. Työ on sisältänyt myös suunnittelun ohjaamista, aikatauluttamista, yhteensovittamista ja koordinointia. Tehtävät vastaavat kysyttyjä projektiarkkitehdin ja osin pääsuunnittelijan tehtäviä."

Voittanut tarjoaja on selvityksessään esittänyt Aalto-yliopiston Kandidaattikeskus ja Oppimiskeskus referenssien osalta seuraavaa:

"Kyllä (projektiarkkitehtina)

Toimistossamme käytössä olevan ja toimivaksi havaitun käytännön mukaisesti työstä vastaava yhtiömies (tässä C) ja työntekijä (tässä D) muodostavat työparin, joka hoitaa pääsuunnittelijan ja projektiarkkitehdin tehtävät yhdessä. Tällöin kummankaan tehtäviä ei voi täsmällisesti määrittää vain projektiarkkitehdin tai pääsuunnittelijan tehtäviksi vaan molemmat hoitavat molempia tehtäviä. Työnjaon hyvänä puolena on mm. varamiestoiminta. Toisen ollessa estyneenä voi toinen hoitaa sekä pääsuunnittelijan, että projektiarkkitehdin tehtäviä. Rakennusvalvonta-viranomaisille pääsuunnittelijaksi on ilmoitettu D. Koska projektiarkkitehtinimike ja sen sisältämät tehtävät eivät ole missään vakioitu tai täsmällisesti määritelty katsomme, että molemmat suunnittelijat (C ja D) täyttävät tämän referenssihankkeen osalta Finlandia talon tarjouksessa sekä pää- ja arkkitehtisuunnittelijan että projektiarkkitehdin kriteerit."

Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan referenssit mukaan tarjousten vertailuun. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut laatuvertailusta yhteensä 82 pistettä eli painotettuna täydet 70 pistettä sekä hinnasta 30 pistettä eli yhteensä 100 pistettä. Valittajan tarjous on saanut laatuvertailusta yhteensä 77 pistettä eli painotettuna 65,73 pistettä sekä hinnasta 26,68 pistettä eli yhteensä 92,41 pistettä. Hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjoajan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole osoittanut tarjouksessaan yhdenkään suunnittelijan täyttävän tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta rakennusvalvonnan edellyttämästä pätevyydestä, joten voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä tarjoajia on ainoastaan muistutettu siitä, että rakennusvalvontaviranomainen tulee arvioimaan suunnittelijoiden pätevyyttä ja tarjoaja kantaa vastuun siitä, että se tarjoaa tarpeeksi päteviä suunnittelijoita.

Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen "Suunnitteluohjelma" kohdan 2.2 mukaan suunnittelijalla on tullut olla rakennusvalvonnan edellyttämä pätevyys tehtävään. Lisäksi hankintailmoituksen liitteen 2 "Soveltuvuusselvityslomake" kohdassa 2.6 on esitetty suunnittelijoiden kelpoisuutta koskeva vaatimus, jonka mukaan pää- ja arkkitehtisuunnittelijan tehtäviin nimettävillä henkilöillä on tullut olla edellytykset toimia kohdassa mainitun lainsäädännön tarkoittamana pää- ja rakennussuunnittelijana. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tältä osin muita edellytyksiä eikä mainittua pätevyyttä ole hankintailmoituksessa mainitun lisäksi tarkemmin määritelty. Mainitun vaatimuksen täyttyminen on tullut osoittaa "Kyllä"-merkinnällä.

Tarjouksen referenssilomakkeissa nimetyn henkilön tehtävää koskevat vaatimukset ovat olleet, että henkilö on toiminut joko pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Tehtävänimikkeitä ei ole referenssilomakkeissa tarkemmin määritelty eikä niille ole asetettu erityisiä edellytyksiä.

Voittanut tarjoaja on vastannut "Soveltuvuusselvityslomakkeessa" "Kyllä" edellä mainittuun vaatimukseen ja nimennyt suunnittelijat laatutarjouslomakkeella. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käynyt ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, että voittaneen tarjoajan tarjoamat henkilöt eivät olisi mainituilta osin täyttäneet tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa asetettuja pääsuunnittelijan tai projektiarkkitehdin tehtävältä edellytettyjä vaatimuksia. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta valittajan esittämällä perusteella.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö on antanut voittaneen tarjoajan muuttaa ja parantaa tarjoustaan pääsuunnittelijan referenssien tehtävänimikkeiden osalta. Lisäselvitystä ei siten myöskään tulisi ottaa huomioon tarjousten vertailussa.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjoamiensa henkilöiden referenssien tehtävänimikkeiksi "varapääsuunnittelija/ pääsuunnittelun koordinointi" ja "vastaava yhtiömies/ pääsuunnittelu", käyttäen siten osin eri käsitteitä kuin niitä, joita tarjouspyynnön liitteenä olleessa lomakkeessa on käytetty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi lain esitöissäkin todetulla tavalla pyytää tarjoajaa täsmentämään ja selventämään tarjouksen yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnössä erikseen varannut oikeuden tarkistaa toimittajan laatutarjouslomakkeissa antamia tietoja.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei mainitusta syystä ole ollut velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta, vaan se on voinut pyytää voittanutta tarjoajaa täsmentämään referenssien tehtävänimikkeitä ilman, että hankintayksikkö on näin toimimalla vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

Voittaneen tarjoajan lisäselvityksen tehtävänimikkeiden sisällöstä ei ole katsottava johtaneen sen tarjouksen muuttamiseen tai parantamiseen, vaan kysymys on ollut tarjouksessa nimettyjen henkilöiden kokemuksen ja tehtävien täsmentämisestä koskien tarjouksessa jo ilmoitettuja referenssiprojekteja. Siten markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei tältä osin ole ollut epätasapuolista tai syrjivää taikka muutoin hankintasäännösten vastaista.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö ei ole tosiasiallisesti toiminut ilmoitetuissa referenssikohteissa tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina, joten hankintayksikön ei olisi tullut ottaa kyseisiä referenssejä huomioon laatuvertailun pisteytyksessä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön referenssilomakkeissa pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävää koskeva vaatimus on ollut, että henkilö on toiminut joko pääsuunnittelijana tai projektiarkkitehtina. Tehtäville ei ole asetettu muita edellytyksiä. Niiden on myös referenssilomakkeen sanamuodon mukaisesti katsottava olleen pisteytyksessä keskenään tasavertaiset.

Edellä todetusti voittanut tarjoaja on ilmoittanut pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön tehtävänimikkeiksi referenssikohteen 1 osalta "varapääsuunnittelija/ pääsuunnittelun koordinointi" ja referenssikohteiden 2 ja 3a osalta "vastaava yhtiömies/ pääsuunnittelu". Hankintayksikön pyynnöstä toimittamassaan lisäselvityksessä voittanut tarjoaja on ilmoittanut tehtävänimikkeeksi kaikkien referenssikohteiden osalta "Projektiarkkitehti" ja esittänyt selvitystä siitä, että henkilön referenssiprojektien osalta ainakin projektiarkkitehdin tehtävä täyttyy ja mahdollisesti ylittyy siltä osin kuin henkilöllä on kokemusta pääsuunnittelutehtävistä. Markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ja lisäselvityksessään uskottavasti selvittänyt, että referenssilomakkeissa asetettu kokemusedellytys täyttyy sen nimeämän pääsuunnittelijan osalta.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on ottanut tarjousten vertailussa huomioon voittaneen tarjoajan tarjouksessa pääsuunnittelijaksi nimetyn henkilön ilmoitetut referenssikohteet.

Valittaja on myös esittänyt, että projektiarkkitehdin varahenkilöksi nimetyn henkilön Finlandia talon näyttelytilan referenssi ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska henkilö ei ole liittynyt rakennustyön suunnitteluvaiheeseen vaan sen on tehnyt valittajan työyhteenliittymään kuuluva yhtiö. Siten hankintayksikön ei olisi tullut ottaa kyseistä referenssiä huomioon voittaneen tarjoajan osalta laatuvertailun pisteytyksessä.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa referenssitaulukossa on projektiarkkitehdin varahenkilön referenssiksi 3a ilmoitettu Finlandia talon näyttelytilan hankesuunnitelma. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että referenssinä ilmoitettu hankesuunnitelma on ollut itsenäinen suunnitteluhanke. Siten markkinaoikeus katsoo, että hankesuunnitelmaa on pidettävä erillisenä suunnitteluprojektina ja hankintayksikkö on voinut esitetyn selvityksen perusteella ottaa sen huomioon voittaneen tarjoajan projektiarkkitehdin varahenkilön referenssinä.

Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on ottanut huomioon saman referenssiprojektin kahden eri tarjoajan tarjouksessaan nimeämien henkilöiden referenssinä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä tarjouksen osalta on todettu, että sama projekti voi olla enintään kahden ehdokkaan referenssinä. Tällainen ehto ei olisi ollut lähtökohtaisesti omiaan johtamaan tarjoajien tasapuoliseen kohteluun tilanteessa, jossa sama projekti olisi ollut useamman kuin kahden ehdokkaan tai tarjoajan tarjouksessaan käyttämänä referenssinä. Tällainen käytännössä ilmeisen epätodennäköinen tilanne ei ole nyt ollut kyseessä. Markkinaoikeus siten katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnön edellä selostetun ehdon niin salliessa voinut ottaa huomioon Finlandia-talon näyttelytilan sekä valittajan että voittaneen tarjoajan tarjoamien henkilöiden referenssikohteena, eikä hankintayksikön ole osoitettu menetelleen tältäkään osin valittajan esittämällä tavalla virheellisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:n, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n ja A, B, arkkitehdit SAFA avoimen yhtiön yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.