MAO:349/17

Nurmijärven kunta, Keravan kaupunki, Sipoon kunta, Mäntsälän kunta, Tuusulan kunta ja Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry - suojavaatteiden vuokraus- ja pesulapalvelut

julkinen hankinta - hankinnan keskeyttäminen

Diaarinumero: 2016/631, 2016/632, 2016/666–668 ja 2017/77

Antopäivä: 14.6.2017

ASIAN TAUSTA

Nurmijärven kunnan hankintapalvelut on ilmoittanut 23.3.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta suojavaatteiden vuokraus- ja pesulapalveluiden hankinnasta ajalle 1.10.2016–30.9.2019 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle. Hankintoja kilpailutettaessa ovat olleet mukana Keravan kaupunki, Mäntsälän palvelukotiyhdistys sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Sipoon ja Tuusulan kunnat (jäljempänä myös hankintayksiköt) ja Mustijoen yhteistoiminta-alue. Jokaisen hankintayksikön on tullut tehdä hankinnasta oma päätös.

Nurmijärven kunnan kunnanjohtaja on 26.8.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 23 ja Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 30.8.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 58 sekä Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta 30.8.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 108 sekä vielä Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta 14.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 69 kukin kohdaltaan muun ohella valinnut Mikkelin Pesula Oy:n tarjouksen.

Nurmijärven kunnan kunnanjohtaja on 31.10.2016 tekemällään päätöksellä § 34, Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 9.11.2016 tekemällään päätöksellä § 81, Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta 25.10.2016 tekemällään päätöksellä § 134 ja Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta 16.11.2016 tekemällään päätöksellä § 93, Mäntsälän kunnan kunnanhallitus 14.11.2016 tekemällään päätöksellä § 260 sekä Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry:n hallitus 13.12.2016 tekemällään päätöksellä kukin kohdaltaan keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000–3.500.000 euroa.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitukset

Vaatimukset

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköjä jatkamasta virheellisiä hankintamenettelyjä ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheelliset menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut jäljempänä ilmenevällä määrällä viivästyskorkoineen.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Keravan kaupungilta arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 2.680 eurolla.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Mäntsälän kunnalta arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.240 eurolla.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry:ltä arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 840 eurolla.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Nurmijärven kunnalta arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 2.440 eurolla.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Sipoon kunnalta arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.120 eurolla.

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut Tuusulan kunnalta arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.080 eurolla.

Perusteet

Hankintayksiköillä ei ole ollut asioissa diaarinumerot 2016/631, 2016/632, 2016/666–668 ja 2017/77 hankintamenettelyjen keskeyttämiselle hankintasäännöksissä tarkoitettua todellista ja perusteltua syytä.

Hankintayksiköt ovat perustelleet hankinnan keskeyttämistä muun ohella sillä, että ne ovat ennen hankintamenettelyn keskeyttämistä tehtyihin hankintapäätöksiin kohdistuneiden Lindström Oy:n valitusten perusteella päätelleet, että tarjouspyyntö ei olisi ollut riittävän yksiselitteinen. Keskeyttämispäätöksissä ei ole esitetty perusteita sille, miksi ja miltä osin tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä. Yleisluontoinen toteamus tarjouspyynnön epäselvyydestä ei ole ollut riittävä peruste hankinnan keskeyttämiselle.

Tarjouspyyntö on ollut riittävän yksiselitteinen, ja tarjouspyynnössä on määritelty vertailuun vaikuttavat seikat. Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä on ollut palvelukuvaus. Tarjouspyyntö on sisältänyt kaiken tiedon, jonka alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat tarvitsevat tarjouksen jättämiseen. Nurmijärven kunnan hankintapalvelut on vastaanottanut vertailukelpoisia tarjouksia, eikä yksittäisen tarjoajan laatimista valituksista ole ollut mahdollista tehdä sellaista päätelmää, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä.

Hankintayksiköillä on ollut useita eri mahdollisuuksia todeta ja perustella tarjouspyynnön väitetty epäselvyys. Näin myöhäisessä vaiheessa hankintamenettelyä esiin tuodun tarjouspyynnön väitetyn, perustelemattoman epäselvyyden, ei voida katsoa olevan hankintamenettelyiden keskeyttämiseen oikeuttava todellinen ja perusteltu syy. Hankintayksiköiden tekemät keskeyttämispäätökset ovat luoneet olettaman, että ne on tehty markkinaoikeuskäsittelyn välttämiseksi, eikä hankintasäännösten mukaisesta todellisesta ja perustellusta syystä.

Lisäksi hankintayksiköt ovat arvioineet, ettei tuotteiden käytettävyysarvioinnissa ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, eivätkä hankintapäätösten perustelut ole olleet riittävän yksityiskohtaiset, jotta kaikki tarjoajat olisivat vakuuttuneet lopputulosten oikeellisuudesta. Hankintayksiköt ovat arvioineet, että kunnat eivät enää voi järjestää uutta arviointitilaisuutta, ja katsoneet, että asia olisi ratkaistavissa vain keskeyttämällä hankintamenettelyt ja julkaisemalla uusi tarjouspyyntö.

Tarjousten vertailussa mahdollisesti ilmenneet puutteellisuudet on tullut pitää erillään itse tarjouspyynnön epäselvyyden arvioinnista. Puutteet tarjousvertailun suorittamisessa eivät ole tehneet tarjouspyyntöä epäselväksi. Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä selvästi ja ymmärrettävästi. Jos markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että tarjousten vertailuvaiheessa on tapahtunut virhe, on tarjousten vertailu suoritettava uudestaan ja asiassa tehtävä uusi hankintapäätös. Tarjousten vertailun uudelleen suorittaminen ei ole vaatinut hankinnan keskeyttämistä.

Hankintayksiköt ovat muun ohella vedonneet siihen, että tarjouspyynnön laatimisvaiheessa ei ole osattu huomioida kaikkia sopimusteknisiä seikkoja ja ennakoida palvelun käyttöön liittyviä haasteita. Kyseinen seikka ei ole peruste hankinnan keskeyttämiselle. Hankintayksiköt eivät ole keskeyttämispäätöksissään esittäneet, että hankinnan tarve tai kohde olisivat muuttuneet hankintamenettelyn aikana.

Uuden tarjouskilpailun järjestäminen on voittanutta tarjoajaa syrjivä. Tarjoajat ovat saaneet hankintapäätösten yhteydessä tietoonsa toistensa tarjoukseen liittyviä yksikköhintatietoja. Kun hankintojen keskeyttämiselle ei ole esitetty perusteltuja ja todellisia syitä, hankintojen keskeyttäminen ja uuden tarjouskilpailun järjestäminen voitaisiin tulkita tältä osin myös kielletyksi tarjousten jälkitinkimiseksi.

Vastineet

Vaatimukset

Hankintayksiköt ovat kukin kohdaltaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut jäljempänä ilmenevällä määrällä viivästyskorkoineen.

Keravan kaupunki on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.575 eurolla.

Mäntsälän kunta on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 350 eurolla.

Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 350 eurolla.

Nurmijärven kunta on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 110 eurolla.

Sipoon kunta on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.000,82 eurolla.

Tuusulan kunta on vaatinut Mikkelin Pesula Oy:tä korvaamaan sen arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikulujaan 1.100 eurolla.

Perusteet

Hankintayksiköillä on ollut hankintasäännösten mukainen todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta.

Valittaja on virheellisesti väittänyt, että hankintayksiköt olisivat pelkästään päätöksiin kohdistuvien valitusten perusteella tulkinneet, ettei tarjouspyyntö ole ollut riittävän yksiselitteinen. Hankinnassa mukana olevat hankintayksiköt ovat yhteistyössä tarkistaneet kilpailutuksen menettelyvaiheita jälkikäteen uudestaan ja todenneet menettelyssä tapahtuneen virheitä.

Kilpailutus on ollut kokonaisuudessaan hankala ja ajallisesti haastava. Kilpailutuksen aikana tarjouspyynnön johdosta on esitetty lukuisia kysymyksiä. Jälkikäteen arvoituna laadun arvioinnissa käytetyt vertailuperusteet, erityisesti käytettävyysarvioinnin osalta, ovat mitä ilmeisemmin olleet liian yleisluonteisia ja tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi tarjouspyynnön kohdassa 12. "Päätöksenteon perusteet" on todettu laadullisten tekijöiden osalta muun ohella, että käytettävyysarvioinnissa arvioidaan asun soveltuvuus työhön (käyttömukavuus, istuvuus, joustavuus, hengittävyys). Nurmijärven kunnan hankintapalveluiden tekemässä käyttäjäarviointilomakkeessa (tarjouspyynnön liite 5) on kuitenkin ilmoitettu arvioitaviksi ominaisuuksiksi "käyttömukavuus", "istuvuus", "materiaali" ja osan tuotteiden kohdalla myös "taskut" sekä näissä edellä mainituissa arvioinnin kohteiksi näytekohteesta riippuen esimerkiksi, "elastisuus", "malli" ja "materiaalin pehmeys". Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu visuaalisen ilmeen ja pesunkestävyyden osalta, että tältä osin arvioidaan, onko asu käyttöympäristöön sopiva tai ei sopiva. Vaikka arviointitapa on sinänsä ollut selkeä ("sopiva" tai "ei sopiva") tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan suoraan määritelty mitä sopivalta asulta vaaditaan. Tarjouspyynnön on siten katsottava olleen tulkinnanvarainen laadullisten vertailuperusteiden osalta.

Myöskään käytettävyysarviointitilaisuudessa arvioita tekeviä henkilöitä ei ollut ohjeistettu riittävän selvästi niistä seikoista, joihin heidän tulisi arvioinnissa kiinnittää huomiota. Tämä on johtanut siihen, ettei arviointitilaisuuden lopputuloksen oikeellisuudesta ole ollut varmuutta.

Vaikka hankintayksiköllä on aina jonkin verran harkintavaltaa käytettävyysarviointia tehdessään, harkintavalta ei saa olla rajoittamatonta. Uuden arviointitilaisuuden järjestäminen olisi edellyttänyt tarjouspyynnön liitteenä olevan käyttäjäarviointilomakkeen täydentämistä ja määrittelyjen selventämistä siinä määrin, ettei se olisi ollut enää tässä vaiheessa kilpailutusta mahdollista. Uutta arviointitilaisuutta ei ole voitu enää järjestää myöskään siitä syystä, että näytekappaleet oli jo palautettu toimittajille. Mikäli uusi arviointi olisi hankintapäätösten tekemisen jälkeen sallittu, olisi osa tarjoajista saattanut toimittaa arviointiin eri näytekappaleet ja näin parantaa omaa asemaansa tarjouskilpailussa toisten kustannuksella. Tämä olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun, sillä laadullisilla pisteillä on ollut suuri merkitys kilpailutuksen lopputuloksen kannalta. Koska tarjouspyyntö on ollut tulkinnanvarainen, eivätkä kunnat ole voineet enää myöskään järjestää uutta arviointitilaisuutta, menettelyä ei ole ollut mahdollista korjata muutoin kuin keskeyttämällä hankinnat ja julkaisemalla uusi tarjouspyyntö.

Hankintapäätösten liitteenä on ollut tarjousvertailu, yhteenveto käytettävyysarviointipisteistä sekä käyttäjäarvioinnin sanalliset perustelut. Tarjousvertailusta olisi tullut ilmetä selvästi kaikkien tarjoajien osalta, miten kutakin vertailuperustetta on arvioitu ja mihin tarjoajien väliset piste-erot perustuvat. Koska päätösdokumenteissa ei ole selvästi sanallisesti kerrottu, miten kutakin vertailuperustetta on arvioitu ja mihin tarjoajien väliset piste-erot perustuvat, ei myöskään hankintapäätösten perusteluiden voida katsoa olleen riittävän yksityiskohtaiset.

Myös hankinnan käytännön toteuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi, sillä kysymyksessä on ollut useamman kunnan tarpeisiin hankittavasta palvelusta. Jälkikäteen arvioituna on selvää, ettei tarjouspyynnön laatimishetkellä ole osattu riittävästi ennakoida ja suunnitella muun muassa kaikkia sopimusteknisiä ja palvelun käyttöön liittyviä käytännön haasteita. Vaikka hankintayksiköiden hankintatarve ei sinänsä ole prosessin aikana muuttunut, hankintayksiköt ovat joutuneet arvioimaan hankintakokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta uudelleen ja miettimään, miten hankintatarpeeseen tullaan jatkossa vastaamaan.

Ottaen huomioon edellä lausuttu ei hankinnan jatkaminen ole ollut enää tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Koska menettelyn tulkinnanvaraisuudet ja virheet ovat osin johtuneet tarjouspyynnöstä, on virheellinen menettely ollut mahdollista korjata vain keskeyttämällä hankinnat ja julkaisemalla uusi tarjouspyyntö, jossa edellä mainitut seikat on otettu huomioon.

Hankintojen keskeyttäminen ja uuden kilpailutuksen järjestäminen eivät ole merkinneet sitä, että kyse olisi ollut kielletystä tinkimisestä. Hinta ei ole ollut ainoa ratkaiseva seikka, vaan laadulla on ollut huomattavan suuri merkitys kilpailutuksen lopputuloksessa. On myös hyvin epätodennäköistä, että uusi kilpailutus tultaisiin toteuttamaan samassa mittakaavassa ja kokoonpanolla uudelleen, jollei yhteiskilpailutukseen liittyviä lukuisia haasteita saataisi ratkottua. Keskeytysten jälkeen kukin kunta harkitsee oman hankintatarpeensa ja miten haluaa mahdollisen uuden kilpailutuksen järjestää. Jos kilpailutus jatkossa tullaan tekemän kunkin kunnan omana hankintana, tulevat hinnat joka tapauksessa olemaan korkeammat, koska esimerkiksi logistiikkakustannukset olisivat isommat ja hankintayksikön volyymit huomattavasti yhteiskilpailutusta pienempiä.

Hankinnan keskeytyksiä arvioitaessa sillä, että keskeytyksiin on päädytty vasta valitusten tultua vireille markkinaoikeudessa, tai sillä, että keskeytyksiin on päädytty vasta hankintapäätösten tekemisen jälkeen, ei ole ollut merkitystä. Merkitystä ei ole myöskään ollut sillä, että keskeytyspäätöksiä on perusteltu osittain samoilla asioilla, joita Lindström Oy on nostanut hankintaoikaisuvaatimuksissaan tai valituksissaan esille.

Vastaselitykset

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköt ovat vastineissaan esittäneet keskeyttämispäätöksissä mainitsemattomia seikkoja hankintojen keskeyttämisille. Hankintayksikön perustelut ovat olleet keinotekoisia, sillä ne on esitetty vasta jälkikäteen valituksen tultua vireille. Hankintayksiköiden vastineissaan esittämät osaltaan tarkemmat perustelut tarjouspyynnön epäselvyydelle eivät nekään kuitenkaan osoita mitään yksityiskohtaista todellista ja perusteltua syytä hankinnan keskeyttämiselle.

Tarjouspyynnön kohteesta, tarjouspyynnön liitteenä toimitetusta palvelukuvauksesta sekä ilmoitetuista vertailuperusteista alalla ammattimaisesti toimiva yritys on ymmärtänyt selkeästi laadun vertailukriteerit. Hankinnan kohteena olevista tuotteista ei ole voitu edellyttääkään täysin aukotonta määrittelyä. Hankintayksiköiden viittauksilla yhteishankinnan tai esimerkiksi hankintayksiköiden henkilövaihdosten tuomiin haasteisin, ei ole mitään merkitystä hankintojen keskeyttämisen todellisten ja perusteltujen syiden arvioinnissa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki)

2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöiden (HE 182/2010 vp s. 22) mukaan keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Lainvalmistelutöissä on niin ikään todettu, että hyväksyttäväksi hankinnan keskeyttämisen perusteeksi on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu muun ohella se, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä uudella säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp) on mainitun säännöksen osalta todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen voimassaoloa.

Hankintamenettelyn kulku

Kysymyksessä on ollut yhteishankinta, jossa Nurmijärven kunnan hankintapalvelut on pyytänyt tarjouksia suojavaatteiden vuokraus- ja pesulapalveluiden hankinnasta ajalle 1.10.2016–30.9.2019 ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle. Hankinnassa on ollut mukana Keravan kaupunki ja Mäntsälän palvelukotiyhdistys ry sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Jokaisen hankintayksikön on tullut tehdä hankinnasta oma päätös.

Hankintayksiköt, pois lukien Mäntsälän kunta ja Mäntsälän palvelukotiyhdistys ry, ovat tehneet kukin kohdaltaan hankinnoistaan hankintapäätökset, joissa ne ovat valinneet Mikkelin Pesula Oy:n tarjouksen. Lindström Oy on tehnyt päätösten perusteella hankintaoikaisuvaatimukset sekä valittanut päätöksistä markkinaoikeuteen.

Nurmijärven kunnan kunnanjohtaja on 31.10.2016 tekemällään päätöksellä § 34, Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 9.11.2016 tekemällään päätöksellä § 81, Keravan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta 25.10.2016 tekemällään päätöksellä § 134 ja Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta 16.11.2016 tekemällään päätöksellä § 93, Mäntsälän kunnan kunnanhallitus 14.11.2016 tekemällään päätöksellä § 260 sekä Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry:n hallitus 13.12.2016 tekemällään päätöksellä kukin kohdaltaan keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan keskeyttäminen

Asioissa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko kukin hankintayksikkö kohdaltaan menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään hankinnan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuuden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä muun ohella sillä, että keskeyttämispäätökset on tehty vasta hankintapäätösten tekemisen jälkeen tai sillä, ovatko hankintayksiköt havainneet hankintamenettelyn mahdolliset virheellisyydet vasta hankintapäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten jälkeen. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että hankintamenettelyn keskeyttäminen on johtunut hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.

Hankintayksiköt ovat perustelleet kukin kohdaltaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaa päätöstään sillä, ettei tarjouspyyntö ole ollut riittävän yksiselitteinen, tuotteiden arviointi käytettävyysarviointitilaisuudessa ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja ettei hankintapäätöksen perustelut ole olleet riittävän yksityiskohtaiset. Hankintayksiköt ovat muun ohella todenneet, ettei kunnilla ole ollut mahdollisuutta järjestää uutta arviointilaisuutta ja ettei tarjouspyyntöä laadittaessa ole osattu riittävästi ennakoida muun ohella kaikkia sopimusteknisiä ja palvelun käyttöön liittyviä käytännön haasteita, minkä vuoksi koko hankintakokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus tultaisiin arvioimaan uudelleen ennen uuden kilpailutuksen järjestämistä.

Tarjouspyynnön kohdassa 12. "Päätöksenteon perusteet" on todettu laadullisten tekijöiden osalta muun ohella, että käytettävyysarvioinnissa arvioidaan asun soveltuvuus työhön (käyttömukavuus, istuvuus, joustavuus, hengittävyys) ja että arvioijat arvioivat asusteen asteikolla riittävä/ei riittävä (riittävä = 1 piste). Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu visuaalisen ilmeen ja pesunkestävyyden osalta, että tältä osin arvioidaan, onko asu käyttöympäristöön sopiva tai ei sopiva (sopiva = 1 piste). Vaikka arviointitavat ovat sinällään olleet selkeitä ("riittävä" tai "ei riittävä" ja "sopiva" tai "ei sopiva") tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan suoraan määritelty, mitä riittävältä tai sopivalta asulta vaaditaan. Tarjouspyynnön laadulliset vertailuperusteet ovat siten markkinaoikeuden arvion mukaan olleet varsin yleisluontoisia eikä tarjouspyyntö ole ollut riittävän yksiselitteinen koskien sitä, miten laadullisten tekijöiden vertailuperusteita arvioidaan.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen voimassaoloa, vaan riittävänä on pidettävä muun muassa tarjouspyynnössä ilmennyttä epäselvyyttä. Hankintayksikön mukaan edellä mainittu tarjouspyynnön kohta on ollut liian yleisluontoinen ja tulkinnanvarainen. Vaikka keskeyttämisen perusteita on myöhemmin täsmennetty, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on ollut valituksia tehdessään riittävät tiedot siitä, mihin seikkoihin hankintamenettelyiden keskeyttäminen on perustunut.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköillä on ollut hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukainen todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinnat. Asioissa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksiköt olisivat hankintamenettelyt keskeyttäessään menetelleet valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt eivät ole menetelleet asioissa valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksiköt joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksiköiden määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset asioissa diaarinumerot 2016/631, 2016/632, 2016/666–2016/668 ja 2017/77.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Nurmijärven kunnan oikeudenkäyntikulut 110 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2016/631. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Keravan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.575 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2016/632. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Sipoon kunnan oikeudenkäyntikulut 1.000,82 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2016/666. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Mäntsälän kunnan oikeudenkäyntikulut 350 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2016/667. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Tuusulan kunnan oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2016/668. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 350 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2017/77. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Kirjoita tähän

 
Julkaistu 12.7.2017