MAO:597/17
ASIAN TAUSTA
Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 5.4.2016 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta raitiovaunukaluston hankinnasta oheistavaroineen ja -palveluineen.
Tampereen kaupunginhallitus on 2.5.2016 tekemällään päätöksellä § 180 hyväksynyt kaikki osallistumishakemuksen jättäneet viisi yritystä hankintaa koskevaan neuvottelumenettelyyn. Neljä yritystä jätti tarjouksen.
Tampereen kaupunginhallitus on 3.10.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 55 valinnut Transtech Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 250.000.000 euroa.
Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole laitettu täytäntöön.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Stadler Rail Valencia S.A.U. on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 55.127,86 eurolla ja sille määrättävää tuomioistuinmaksulain mukaista oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän, molemmat määrät viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi tarjousvertailua suorittaessaan.
Hankintayksikkö ei ole monitoimitilaa koskevaa vertailukriteeriä arvioidessaan ottanut huomioon, että valittajan tarjoamat vaunut ovat olleet muokattavissa tuoleja liikuttamalla ja taitettavia tuoleja asentamalla. Monitoimitiloja on siten voitu luoda niin pääty- kuin keskivaunuunkin. Hankintayksikkö on tarjousvertailussaan katsonut, että valittajan tarjoamissa vaunuissa on monitoimitiloja vain päätyvaunuosissa ovien ja nivelen välissä. Valittajan ratkaisussa monitoimitilaa on ollut pituussuunnassa enemmän kuin voittaneen tarjoajan ratkaisussa ja valittajalla on myös ollut korkeimmat vaunut. Voittaneen tarjoajan tarjoama keskivaunu on ollut tarjouspyynnön ja direktiivin 2001/85/EY vastainen, koska pyörätuolipaikat on sijoitettu siten, että pyörätuolia käyttävä matkustaja on osaksi vaunun oven edessä.
Vertailukriteerin käytäväleveys osalta voittaneelta tarjoajalta vähennetyt pisteet ovat olleet epäsuhdassa siihen nähden, että käytävän leveys on matkustajaystävällisyyden vuoksi yksi keskeisimmistä tekijöistä. Voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta kaikki tarjoajat ovat tarjonneet 600 millimetriä leveitä käytäviä ja saaneet täydet 100 pistettä. Käytävämillimetrin suhde ansaittuun pisteeseen on näiden kolmen tarjoajan osalta ollut 6 pistettä. Sen sijaan voittaneella tarjoajalla käytävämillimetrin suhde annettuihin pisteisiin on ollut noin 7 pistettä.
Lattioiden korkeuseroja koskevan vertailukriteerin vaatimukset tasaisesta lattiasta ja vaatimus loivasta rampista ovat olleet keskenään ristiriidassa. On todennäköistä, että tarjoajalla, jonka ratkaisussa on eniten tasaista lattiatilaa, on myös vaunuissa jyrkimmät rampit. Vertailussa tämä on käynyt ilmi siten, että voittaneen tarjoajan tarjous on käsittänyt laajimmat tasaiset lattia-alueet ja jyrkimmät rampit.
Hankintayksikkö on virheellisesti liikuntaesteisten ja vammaisten palvelua koskevan vertailukriteerin osalta katsonut, että valittajan tarjoamassa ratkaisussa olisi eripituiset ovivälit perusvaunun ja jatko-osan epäsymmetrisyyden vuoksi. Valittajan tarjouksesta on käynyt ilmi, että vaunun ovien välinen etäisyys on identtinen. Valittajan olisi tullut saada kyseisestä kohdasta täydet pisteet. Tarjouspyynnön liitteessä on edellytetty, että invalidikuljettimilla ja lastenvaunuilla liikkuvat voivat siirtyä raitiovaunuun aina samasta kohdasta pysäkkiä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa perusvaunun ovivälit ovat samanpituisia mutta jatko-osan ovien etäisyys poikkeaa perusvaunun ovien etäisyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että raitiovaunuun ei voida siirtyä aina pysäkin samasta kohdasta. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut voittaneelle tarjoajalle pisteitä vähimmäisvaatimuksen alittavasta tarjouksesta.
Tarjouspyynnössä on edellytetty, että kynnyksen korkeus saa poiketa laiturin korkeudesta korkeintaan 30 millimetriä. Voittaneen tarjoajan ratkaisussa kynnys on asetettu 370 millimetrin ja laituri 350 millimetrin korkeuteen eli liikkumavaraa on kulumien ynnä muun johdosta enintään 50 millimetriä alaspäin. Pyörien ja raiteiden kulumisen sekä kuorman aiheuttaman vaunun liikkumisen pystysuunnassa huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksen, jos raitiovaunuissa on 264 matkustajaa, mutta ei 364 tai sitä suuremmalla matkustajamäärällä. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintayksikkö on vähentänyt valittajalta vertailukriteeristä teli pyöräkerrat ja jousitus laatupisteitä, koska valittaja on tarjonnut ilmajousitusta, joka edellyttää paineilmajärjestelmää. Paineilmajärjestelmä on telistä erillinen osa, ja hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ottamalla sen huomioon tässä yhteydessä. Kyseisestä kohdasta voittaneelle tarjoajalle on annettu liikaa pisteitä johtuen virheellisestä arviosta siitä, että pyöräkertojen ensiöjousitusten kartiokumijouset olisi asennettu optimaalisesti telin kiertovaran maksimoimiseksi. Voittaneen tarjoajan kapeammista vaunuista johtuen on todennäköistä, että sen jousituksen kiinnitys teliin ja toisaalta telin kiinnitys koriin on valittajan ratkaisuun nähden huonompi. Vertailussa on otettu huomioon myös äänen vaimeus, vaikka sitä ei olisi tullut arvioida tämän vertailukriteerin osalta. Äänenvoimakkuuteen vaikuttaa useita eri tekijöitä, joista teli, pyöräkerrat ja jousitus ovat vain yksittäisiä tekijöitä.
Hankintayksikkö on aliarvioinut valittajan tarjoaman ratkaisun ominaisuuksia pisteyttäessään vertailukriteeriä korirakenne, elinikä ja korjattavuus. Valittajan tarjoamassa teräksessä korroosiota suojaavien ainesosien määrä on huomattavasti korkeampi kuin voittaneen tarjoajan tarjoamassa teräksessä. Valittajan olisi tullut saada tästä kohdasta paremmat pisteet. Hankintayksikön perustelumuistiossa esitetystä poiketen valittajan tarjoama teräs ei tee korjaushitsauksesta vaativaa, vaan sen hitsausominaisuudet vähintäänkin vastaavat voittaneen tarjoajan tarjoaman teräksen hitsausominaisuuksia.
Hankintapäätöksen perusteluista ei ole käynyt ilmi, miksi valittaja on saanut 10 pistettä vähemmän kuin voittanut tarjoaja vertailukriteeristä instrumentointi, sijoittelu ja suojaus. Valittajan tarjous on sisältänyt samat ominaisuudet kuin voittaneen tarjoajan tarjous.
Vertailukriteeriä muotoilun vapausasteet ja mahdollisuudet koskevat vertailun perustelut ovat olleet erittäin laajoja, epätarkkoja ja epäkonkreettisia, eivätkä tarjoajat ole voineet arvioida, mistä piste-erot ovat johtuneet. Valittaja on hankintamenettelyn aikana toistuvasti korostanut, että sen tarjoama ratkaisu on täysin muokattavissa hankintayksikön tarpeiden mukaisesti.
Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, ettei valittajan tarjouksessa olisi kuvattu ennakoimattoman kunnossapidon prosessia kolareiden ja ilkivallan osalta. Vertailukriteeri valmius ennakoimattomaan kunnossapitoon on siksi pisteytetty virheellisesti. Valittajan tarjous on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä esitetyt kohdat ja sen olisi tullut saada täydet pisteet kyseisestä vertailukriteeristä.
Valittajalle on virheellisesti annettu 0 pistettä uudistavasta kunnossapidosta. Valittajan kunnossapitosuunnitelma on sisältänyt sen, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty. Valittaja on tarjouksessaan todennut olevansa halukas sisältämään muutoksia tarjouksessa esitettyihin seurannan laatuun ja toimitukseen, mikä muun ohella on osoittanut, että sen kunnossapitosuunnitelmaan on sisältynyt uudistavaa kunnossapitoa. Voittaneen tarjoajan uudistava kunnossapitosuunnitelma on myös sisältynyt kunnossapitosuunnitelmaan ja sille on annettu 90 pistettä.
Hankintayksikkö ei ole arvioinut valittajan tarjousta ennalta ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti kunnossapitopalvelun vaikutuksia koskevan vertailukriteerin osalta. Valittaja on useissa kohdissa tarjouksessaan esittänyt kunnossapitotekniikoidensa positiivisia vaikutuksia. Sen tarjous on ollut riittävä kuvaamaan kunnossapitopalvelun vaikutuksia ja valittajan olisi tullut saada tästä vertailukriteeristä pisteitä.
Tarjousvertailussa on virheellisesti katsottu, ettei valittajan tarjous ole sisältänyt pyydetyssä laajuudessa tietoja rajapinnat ratakunnossapitoon koskevan vertailukriteerin yhteydessä arvioitavista seikoista. Valittajan esittämä malli on sisältänyt huoltopäällikön ja hankintayksikön sopimuspäällikön välisen kommunikoinnin. Hankkeen käynnistyttyä samantapainen menettely tullaan kuitenkin perustamaan hankintayksikön ja raidehuollosta vastaavan henkilön kanssa. Valittajan saamat 30 pistettä on liian vähän verrattuna voittaneen tarjoajan saamiin 100 pisteeseen.
Tarjouspyyntöä ei ole laadittu sellaisella tarkkuudella, että tarjoajien on ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia hintatietojen osalta. Option 5 tarjoushinnat ovat vaihdelleet 4,80 miljoonaan euron ja 70 miljoonaan euron välillä. Hankintayksikön olisi tullut arvioida hintojen vertailukelpoisuutta ja pyytää tarjoajia täsmentämään hintojaan. Jos valittaja olisi saanut mahdollisuuden täsmentää option 5 hintaansa, se olisi tarjonnut noin 20 prosenttia voittanutta tarjoajaa halvemman hinnan.
Vastine
Vaatimukset
Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 31.093,26 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tarjoajat ovat tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella olleet tietoisia seikoista, joita tarjousvertailussa arvostetaan. Hankintapäätös on tehty erityisalojen hankintasäännösten edellyttämällä tavalla ja se on sisältänyt yksityiskohtaisen laatuvertailun.
Hankintayksikkö ei ole voinut valittajan esittämällä tavalla katsoa valittajan tarjouksen täyttävän tietyn edellytyksen päättelemällä näin tarjouksen muiden kohtien tai kuvausten perusteella, jos kyseisen edellytyksen täyttymistä ei ole esitetty pyydetyllä tavalla tarjouksessa. Tällöin arviointi olisi perustunut hankintayksikön omaan päättelyyn johdettuna tarjouksen muusta kuin arvioitavaa asiaa koskevasta sisällöstä. Valittajan tarjouksessa ei ole kuvattu vertailukriteerien uudistava kunnossapito ja kunnossapitopalvelujen vaikutukset osalta arvioitavia seikkoja, joten valittaja ei ole saanut niistä pisteitä.
Tarjouspyynnössä on edellytetty muun ohessa, että kaikki kaupalliset ja muut ehdot, raitiovaunut ja niiden keskeiset tekniset ratkaisut sekä muut tavarat ja palvelut ovat täydellisesti ja vaikeuksitta määriteltävissä tarjouksia vertailtaessa. Myös tarjouspyynnön liitteessä 2.2 on edellytetty, että tarjoaja esittää kuvauksen kunnossapitopalvelusta ja kunnossapito-ohjelmasta, joka täyttää liitteessä 3.8 esitetyt vaatimukset. Edelleen liitteessä 2.2 on edellytetty, että tarjoaja sisällyttää kunnossapitopalvelun kuvaukseen tilaajan edellyttämiä otsikoita tai tarjoukseensa maininnan siitä, ettei se ole tarjotussa kuvauksessa tarpeellinen. Tarjouspyynnön vaatimuksilla on haluttu korostaa sitä, että näin laajassa hankinnassa on tärkeää, että tarjousten arvioinnissa tarpeellinen tieto on selkeästi löydettävissä. Valittajan tarjouksessa ei ole kaikilta osin noudatettu tätä vaatimusta, ja se on näkynyt laadun arvioinnissa siten, että pisteitä ei ole voinut antaa.
Monitoimitilan käytettävyyden kannalta ratkaisevaa on tilan pituus vaunun pituussuunnassa, koska kuljetettavat esineet kuten pyörätuolit, lastenvaunut ja polkupyörät asetetaan seinän viereen. Päätyvaunuosissa olevat monitoimitilat ovat voittaneen tarjoajan vaunussa huomattavasti suuremmat kuin valittajan vaunussa. Valittajan raitiovaunussa on kaksi monitoimitilaa ja voittaneen tarjoajan raitovaunussa neljä. Monitoimitilojen yhteenlaskettu tilavuus on valittajan tarjouksessa pienempi kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa.
Voittaneen tarjoajan tarjoaman keskivaunun monitoimitilat ovat olleet tarjouspyynnön ja direktiivin 2001/85/EY mukaisia, sillä piirustusten perusteella voidaan todeta, että pyörätuolille varattu tila on ollut pituudeltaan edellytetyn mittainen. Oviaukot ovat täyttäneet niille tarjouspyynnössä asetetun 1.300 millimetrin leveysvaatimuksen. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sen täyttävän ehdottomat tekniset vaatimukset, eikä muuta ole osoitettavissa.
Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet sisustuksensa olevan muunneltava, joten valittajan tarjous ei ole tässä suhteessa muita parempi tai huonompi. Laatuvertailussa ei voida ottaa muunneltavuuden vaikutusta monitoimitiloihin huomioon, vaan tarjoajan on itse tarjouksessaan määriteltävä sisustusratkaisut ja monitoimitilat, joiden mukaan tarjous arvioidaan. Monitoimitilojen ratkaisut vaikuttavat istuma- ja matkustajapaikkojen määrään ja niistä saataviin laatupisteisiin.
Käytäväleveyden osalta pistemäärän vähentämisen perusteena ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu olevan matemaattinen suhde tavoiteleveyteen. Hankintayksikkö saa käyttää harkintavaltaa siinä, miten käytäväleveyden alitusta arvioidaan vähennyksenä. Pisteitä on annettu lineaarisesti 500¬¬–600 millimetrin välillä siten, että jokainen 600 millimetriä alittava millimetri johtaa yhden pisteen menetykseen. Pisteytys valittajan esittämällä tavalla, siis periaate yhden pisteen vähennyksestä 6 millimetrin tavoiteleveyden vähennystä kohden, olisi ollut valittajalle epäedullisempi kuin hankintayksikön käyttämä pisteytystapa. Valittajan esittämin tavoin pisteytettynä voittanut tarjoaja olisi saanut 97 pistettä, kun nyt sen pisteet olivat 85.
Lattian korkeuseroja koskevan vertailukriteerin yhteydessä arvioitavien lattian tasaisuuden ja ramppien kaltevuuden välinen keskinäinen ristiriita ei tee hankintamenettelystä virheellistä, vaan tarjoajat ovat tietoisina vertailuun vaikuttavista tekijöistä voineet harkita minkälainen kompromissi näiden ominaisuuksien välillä on tarjoajalle edullisin. Voittaneen tarjoajan ramppien kaltevuudet ovat olleet 8 ja 10 prosenttia.
Liikuntaesteisten ja vammaisten palvelujen osalta valittajan tarjous on oikein pisteytetty. Valittajan tarjoukseen liitetyn yleispiirustuksen perusteella päätyvaunuosan ja keskimmäisen vaunuosan ovien etäisyydet eivät ole olleet samat. Voittaneen tarjoajan ovivälien erotus on alittanut vaaditun kahden metrin tarkkuuden eli ovien sijainti on voitu merkitä pysyvästi pysäkin rakenteisiin, eikä sen tarjous ole ollut tarjouspyynnön vastainen.
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hyväksyvänsä vaatimuksen kynnyskorkeuden 60 millimetrin sallitusta vaihteluvälistä ja hankintayksikkö on voinut tähän luottaa. Kynnyskorkeutta koskevan vaatimuksen täyttyminen riippuu useasta tekijästä. Valituksessa esitettyjen laskelmien mukaan voittaneen tarjoajan kynnyskorkeuden muutos olisi enimmillään 35 millimetriä. Tämä tarkoittaa sitä, että kynnyskorkeus on matkustajakuorman vuoksi enimmillään 15 millimetriä laiturikorkeuden alapuolella, mikä on sallitun 30 millimetrin korkeuseron sisällä. Pyöriä sorvataan 4–6 kuukauden välein, jolloin pyörän halkaisija pienenee niin, että vaunun koria tulee nostaa 5 millimetriä. Samana aikana kiskon pinta todennäköisesti laskisi kulumisen vuoksi 0,25 millimetriä. Tämän perusteella voittaneen tarjoajan vaunun kynnyskorkeus on ylimmillään 20 millimetriä laiturin yläpuolella ja 20 millimetriä laiturin alapuolella, mikä täyttää tarjouspyynnössä asetetut edellytykset.
Vertailukriteerin teli, pyöräkerrat ja jousitus pisteytysperuste on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaislaatu. Voittaneen tarjoajan ensiöjousitus on ollut valittajan tarjoamaa rakennetta parempi sen kannalta, miten paljon telin kiertäessä jää tilaa matkustamon keskikäytävän leveydelle. Vaunun käytäväleveyden perusteella ei voi tehdä päätelmiä telirakenteesta, eikä käytäväleveyttä kuulu arvioida kysymyksessä olevan vertailukriteerin yhteydessä. Kiskon ja pyörän kosketus on olennainen melun lähde ja laadullinen ominaisuus tämän vertailukriteerin arvioinnissa.
Vertailukriteerin korirakenne, elinikä ja korjattavuus arvioinnissa teräksen korroosiokestävyys on vain yksi huomioon otettavista laatuominaisuuksista. Valittajan tarjoama Duplex-terästyyppi on otettu arvioinnissa huomioon. Lisäksi sen rakenteessa on käytetty perinteistä ruostumatonta terästä, jonka hitsaaminen on vaativampaa kuin vähäseosteisten rakenneterästen hitsaaminen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on mainittu enemmän laatuominaisuuksia kuin valittajan tarjouksessa, mikä on johtanut suurempaan pistemäärään.
Tarjoajien ratkaisut instrumentoinnin sijoittelussa ovat olleet hyvin samanlaisia. Valittajalle ja eräälle toiselle tarjoajalle, joiden tarjoukset eivät sisältäneet tilavarausta tulevaisuudessa mahdollisesti asennettaville sähkövarastoille, annettiin tältä osin pienemmät pisteet kuin kahdelle muulle tarjoajalle. Piste-erot on selitetty perustelumuistiossa.
Vertailukriteerin muotoilun vapausasteet ja mahdollisuudet arvioinnin lähtökohtana on ollut se, että tarjous, joka ylittää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset muotoilun mahdollisuuksista, saa korkean pistemäärän, ja joka alittaa, saa alhaisen pistemäärän. Perustelumuistiossa ei ole toistettu tarjouspyynnön luetteloa muotoilun vaatimuksista, mikä ei kuitenkaan tee arvioinnista epätarkkaa. Perustelumuistiossa on todettu, että valittajan tarjoamat muotoilun vaatimukset on hyväksytty, mikä tarkoittaa, että vaatimukset täyttyvät mutta eivät ylity. Vaikka arviointikuvaus on lyhyt, se on ollut täsmällinen, tarkka ja konkreettinen.
Valittajan tarjouksessa ei ole esitetty vertailukriteerien valmius ennakoimattomaan kunnossapitoon, uudistava kunnossapito, kunnossapitopalvelun vaikutukset ja rajapinnat ratakunnossapitoon tarjouspyynnössä pyydetyllä tavalla omina lukuinaan vertailukriteereittäin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty vaatimus kuvauksista erillisinä lukuinaan ei ole ollut ehdoton, mutta asian arviointi on valittajan menettelyn takia vaikeutunut. Näiden vertailukriteerien arvioinnissa on otettu huomioon, mitä valittaja on esittänyt tarjouksensa muissa yhteyksissä.
Valmiutta ennakoimattomaan kunnossapitoon ei ole valittajan tarjouksessa kuvattu pyydetyssä laajuudessa. Kunnossapitopalvelun kehittäminen ja uudistava kunnossapito ovat eri asioita ja itsenäisiä vertailukriteereitä tarjousvertailussa. Valittajan tarjouksessa ei ole kuvattu, miten uudistava kunnossapito on järjestetty ja tapahtuu, jos sille on tarvetta. Valittajan tarjouksessa on esitetty toimenpiteitä ja järjestelyitä, joiden tavoitteena on tuottaa toivottavia vaikutuksia. Toimenpiteet ja järjestelyt eivät itsessään ole vaikutuksia, eikä näistä mahdollisesti aiheutuvia kunnossapitopalvelun vaikutuksia ole voitu ottaa lähtökohdaksi tarjousvertailussa. Vertailukriteerin rajapinnat ratakunnossapitoon osalta valittaja on saanut pisteitä sen johdosta, mitä toisessa kohdin tarjousta on esitetty koskien rajapintojen valvontaa, seurantaan liittyviä järjestelyjä ja organisaatiota. Sen tarjouksessa ei sen sijaan ole esitetty tietoja pyydetyistä numeroarvoista ja radan kunnon vaikutuksista raitiovaunun käyttöön ja kunnossapitoon. Se, että tällainen tieto annetaan myöhemmin, jos tarjous voittaa tarjouskilpailun, ei voi tuottaa laatupisteitä tarjouksen sisällön arvioinnissa.
Tarjouspyynnön hinnan arviointia koskevan liitteen 1.2 luvussa 2.1 on esitetty, että raitiovaunutarjousten vertailuhinta lasketaan raitiovaunujen elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista. Sähköisessä hintatarjouslomakkeessa pyydetyt hinnat ovat yksikköhintoja. Tarjoukset ovat olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia, koska kaikilta tarjoajilta on pyydetty samat ominaisuus- ja hintatiedot, joiden perusteella elinkaarenaikaiset kustannukset lasketaan yhtenevällä tavalla.
Tarjousten kokonaishinnoissa ei ole ollut merkittävää eroja, ja option 5 hintaerot ovat voineet selittyä erilaisilla hinnoittelu- ja tuotestrategioilla. Valittajan osalta kunnossapidon kustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat. Valittajan ilmoittamista hinnoista ei ollut jäljitettävissä selkeää perustetta mahdolliselle hinnoitteluvirheelle. Vaikka hankintayksiköllä olisi ollut option 5 osalta syytä epäillä hinnoitteluvirhettä, virhe olisi voitu pyytää korjaamaan vain siinä tapauksessa, että virhe olisi johtunut epäselvästä tai tulkinnanvaraisesta tarjouspyynnöstä. Tästä ei option 5 osalta ole ollut kysymys. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sallia valittajan korjata hinnoitteluvirhettään ja näin parantaa tarjoustaan, vaikka alhainen hinta olisikin ollut hankintayksikön etu. Vastaavanlaisia hinnoitteluvirheitä, joita ei ole voitu korjata, on ollut myös muissa tarjouksissa. Valittajaa lukuun ottamatta tarjoajat ovat ymmärtäneet option 5 hinnoittelun oikein. Tämäkin osoittaa, ettei tarjouspyyntöä voida pitää epäselvänä.
Hankintayksikkö on lisäkirjeillä 5.9.2016 pyytänyt tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan vain niiltä osin kuin tarjouspyynnössä on ollut epäselvyyksiä tai tulkinnanvaraisuuksia, jotta tarjoajille ei olisi annettu mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Lisäkirjeissä on nostettu esiin lähinnä asioita, joissa tarjoukset ovat poikenneet tarjouspyynnöstä tai sen ehdottomista vaatimuksista taikka tarjouksessa ei ole annettu pyydettyä tietoa. Vain yhden hintatiedon osalta on sallittu tarkennuksia johtuen siitä, että tarjouspyyntö oli ollut pyydetyn hinnan yksikön osalta epäselvä. Option 5 osalta ei ole ollut kysymys tarjouspyynnön epäselvyydestä. Valittaja ei ole vastauksessaan edellä mainittuun lisäkirjeeseen ilmoittanut, että muutetuilla tiedoilla olisi ollut vaikutusta option 5 hintaan. Tämä on ristiriidassa valittajan markkinaoikeudessa esittämän epäselvyysväitteen kanssa. Lisäkirjeessä on todettu, ettei tarjouksessa annettuja hintoja saa muuttaa. Hankintayksikkö on uudella lisäkirjeellä 23.9.2016 pyytänyt tarjoajilta tarkennuksia vain erikseen mainittujen tarjouspyynnön kohtien osalta.
Kuultavan lausunto
Transtech Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaaman sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.802,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Lausunnon mukaan kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Pyörätuolipaikat eivät ole olleet oven eteen sijoitettuja. Olennaista sisätilojen mittoja arvioitaessa on tiloihin mahtuvien matkustajien määrä. Vaikka valittajalla on 20 senttimetriä pidempi sisätilaratkaisu, tälle alueelle mahtuisi käytännössä kaksi matkustajaa, eli yksi prosentti enemmän kuin voittaneen tarjoajan ratkaisussa kokonaiskapasiteetin ollessa noin 260 matkustajaa. Vaunun korkeus ei vaikuta matkustajakapasiteettiin. Hankintayksikkö on erikseen antanut pisteitä kokonaiskapasiteetista ja istumapaikkojen määristä muissa kuin monitoimitilaa koskevissa laadun vertailukriteereissä.
Tarjotusta 58,5 senttimetrin käytäväleveydestä ei ole saatu suhteellisesti liikaa pisteitä. Käytäväleveys on ollut 2,5 prosenttia tavoiteleveyttä pienempi, mutta siitä on kuitenkin annettu 15 prosenttia vähemmän pisteitä kuin tavoiteleveyttä tarjonneille.
Tarjous on täyttänyt tarkkuusvaatimuksen pysäkkimerkinnästä kahden metrin sisällä suhteessa ovien sijoitukseen. Monitoimitilojen etäisyyden ero tyypin B vaunussa lisättyyn vaunuun on 1.190 millimetriä eli noin puolet sallitusta.
Valituksessa ei ole otettu huomioon, että laiturin korkeus ei ole kiinteä 350 millimetriä, vaan se on enintään 350 millimetriä. Myöskään pyörän ja kiskon kulumista koskevassa laskelmassa ei ole otettu huomioon tarjouspyynnössä esitettyä mahdollisuutta kompensoida pyörän ja kiskon kulumaa pyörän sorvausten yhteydessä. Voittanut tarjoaja on suunnitellut pyörän ja kiskon kulumista vastaavan kompensoinnin tehtäväksi tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti välilevyjen lisäyksellä pyörän sorvausten yhteydessä tarvittaessa siten, että tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset täyttyvät. Tarjous on täyttänyt kynnyskorkeutta koskevat ehdottomat vaatimukset.
Tarjoajat eivät ole nähneet toistensa tarjoamia teliratkaisuja. Yksi suurimmista kiskoajoneuvojen äänen lähteistä on pyörän ja kiskon kontakti. Tästä aiheutuvaa tärinää ja melua voidaan vaimentaa käyttämällä jousitettuja pyöriä. Voittaneen tarjoajan tarjoama jousitus vaimentaa hyvin tärinää ja kiskomelua.
Hankintayksikkö on arvioinut valittajan tarjoaman teräksen ominaisuuksia oikein vertailukriteerin korirakenne, elinikä ja korjattavuus yhteydessä. Valittajan käyttämää Duplex-terästä, joka on austeniittisferriittistä ruostumatonta terästä, on vaativampaa korjata kuin voittaneen tarjoajan tarjoamaa terästä.
Tarjouspyyntö on ollut kaikilta osin niin selkeä, että tarjoajat ovat sen perusteella voineet antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Kukin tarjoaja on itse vastuussa tarjouksensa sisällöstä ja sen tarjouspyynnön mukaisuudesta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on option 5 vertailuhinnan osalta ollut epäselvä. Tarjouspyynnön liitteen 1.2 luvussa 4 vertailuhinnan laskennan osalta esitetyt hintatiedot eivät ole olleet yksikköhintoja. Option 5 osalta ei ole käynyt ilmi, millä tarkkuudella hintoja on tullut ilmoittaa. Jos tämä olisi ilmoitettu, olisi valittaja tarjonnut noin 20 prosenttia voittanutta tarjoajaa halvemman hinnan. Laiminlyömällä tarjousten täsmennyttämisen hankintayksikkö on suosinut voittanutta tarjoajaa.
Tarjousten eroavaisuudet ja piste-erojen syyt eivät ole käyneet ilmi perustelumuistiosta esimerkiksi vaunun perusratkaisua koskevan vertailukriteerin osalta. Arvioinnissa voittaneen tarjoajan eduksi on virheellisesti laskettu jatko-osan telin moottori, mitä ei ole etukäteen mainittu arviontiin vaikuttavaksi seikaksi.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt kahdenlaisia ratkaisuja liikuntarajoitteisten matkustajien alueeksi, ja on jäänyt epäselväksi, kumpi on ollut voittaneen tarjoajan lopullinen ehdotus. Tarjouspyynnössä edellytettyä yläosaltaan lasitetuttua tuulisuojaa oven vieressä istuvien matkustajien suojaamiseksi ei ole ollut kummassakaan ratkaisussa.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen ehdotukset liikuntarajoitteisten matkustajien alueeksi ovat muutoinkin tarjouspyynnön vastaisia. Pyörätuolille varattu tila on osin päällekkäinen oven 8 prosentin rampin sekä ovirampin ja tasaisen lattian välille jäävän viistetyn reunan kanssa. Koska kyseinen siirtymäramppi, joka on kaltevuudeltaan enemmän kuin 33 prosenttia, on sisällytetty liikuntarajoitteisten matkustajien alueelle, se on erityisen vaarallinen pyörätuolin käyttäjille, sillä kaltevuudesta johtuen he saattavat liikkua eteenpäin. Lisäksi kallistuma aiheuttaa vaaran äkillisissä jarrutustilanteissa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ei olisi tullut saada tältä osin parhaita pisteitä.
Tarjousvertailun pisteytys käytäväleveyden osalta on suosinut voittanutta tarjoajaa. Hankintayksikkö on esittänyt tavoitevaatimukseksi, että istuinten välinen käytävän leveys on 2.000 millimetrin korkeudessa mitattuna yhtä suuri kuin tai suurempi kuin 600 millimetriä. Näin ollen voittaneen tarjoajan 600 millimetriä alittava tarjous ei voi olla 85 pisteen arvoinen sen alittaessa annetun tavoitevaatimuksen.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen lattian korkeuserot eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia. Lattian suurimmaksi kallistukseksi on tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu 10 prosenttia. Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista ilmenee eroja lattioiden kaltevuudessa yksittäisen oven ja kaksoisovien välillä. Johtuen siitä, että yksittäisen oven ramppi on lyhyempi, sen kaltevuuden täytyy olla suurempi kuin ilmoitettu 8 prosenttia. Myöskään lattian korkeus 370 millimetriä sisääntulossa ei ole tarjoukseen liitettyjen piirustusten perusteella pitänyt paikkansa, vaan korkeus on 380 millimetriä laiturinaukon välikappaleeseen ja 390 millimetriä oven kynnykseen. Tarjousvertailu on suoritettu näistä virheellisistä lähtökohdista käsin, minkä vuoksi voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytys on lattian korkeusjärjestelyjen osalta tarkistettava.
Liikuntaesteisten ja vammaisten palveluja koskevan vertailukriteerin osalta voittaneen tarjoajan tarjoaman ratkaisun etäisyyksiä ovien sijainnista suhteessa pysäkkiin sekä kynnyskorkeuden vaihtelua voidaan sen markkinaoikeudelle toimittamassaan lausunnossa esittämän perusteella pitää vaatimusten mukaisina. Valittajan ratkaisu on ollut huomattavasti parempi kuin voittaneen tarjoajan ratkaisu, joten valittajan olisi pitänyt saada paremmat pisteet kuin voittaneen tarjoajaan. Myös mainitun kynnyskorkeuden vaihtelun osalta pisteytyksessä olisi tullut ottaa huomioon, että voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu aiheuttaa suurempia kustannuksia kuin valittajan tarjoama ratkaisu. Tämä johtuu muun ohessa siitä, että voittaneen tarjoajan raitiovaunu edellyttää pyörien säätämistä aina, kun ne ovat kuluneet 3 millimetriä, jotta vaatimus siitä, että laiturin ja raitiovaunun kynnyksen väliin jää korkeuseroa enintään 30 millimetriä, täyttyisi.
Voittaneen tarjoajan ratkaisu tulee viimeksi mainitulta osin ottaa huomioon pisteitä alentavana tekijänä myös vertailukriteerin teli, pyöräkerrat ja jousitus arvioinnissa. Ratkaisu edellyttää useampia pyörien vaihtoja ja säätötoimenpiteitä kuin valittajan tarjoama ratkaisu, jossa säätötoimenpiteitä ei tarvita lainkaan. Lisäksi voittaneen tarjoajan suunnittelema teli ei voi mahdollistaa toivottua 600 millimetrin käytävää, mikä myös olisi tullut ottaa huomioon pisteytyksessä.
Vertailukriteerin korirakenne, elinikä ja korjattavuus osalta valittajan tarjoama teräs on ollut tyypiltään ruostumatonta terästä, mikä on säänkestävyyden ja syöpymisen kannalta paras vaihtoehto. Voittanut tarjoaja on tarjonnut säänkestävää, mutta ei ruostumatonta terästä, eli tarjottu runkomateriaali on huonommin suojattu syöpymiseltä kuin valittajan runkomateriaali. Hitsausominaisuuksien osalta valittajan tarjoamalla ruostumattomalla Duplex-teräksellä ei ole mitään haittapuolia suhteessa voittaneen tarjoajan tarjoamaan teräkseen. Valittajan olisi tullut saada voittanutta tarjoajaa paremmat pisteet tarjoamastaan terästyypistä johtuen.
Voittaneen tarjoajan toimittamasta moniajovaunun yleispiirustuksesta on ilmennyt, että vaunutyypin A pituus on ollut 37,6 metriä eli yli ehdottoman enimmäispituuden 37,0 metriä. Samoin sen moniajoneuvoa kuvaavasta piirustuksesta on ilmennyt, että kahden yhteen kytketyn moniajoneuvon kokonaispituus on ollut 75,7 metriä, joka on ollut vastoin asetettua ehdotonta enimmäispituusvaatimusta 75,0 metriä.
Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton. Valitus ei ole missään nimessä ollut perusteeton. Liikesalaisuuksia koskeva selvitystyö ei voi olla oikeudenkäyntikuluna korvattavaa kulua, koska hankintayksikön olisi jo tarjousvaihteessa tullut vaatia tarjoajia merkitsemään tarjousasiakirjoihinsa niihin sisältyvät liikesalaisuudet.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on 20.1.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, että valittaja on tarjoustaan laatiessa hintatarjouslomakkeen perusteella tiennyt option 5 hintojen olevan yksikköhintoja. Jos valittaja olisi ilmoittanut option 5 hinnat muina kuin yksikköhintoina, valittaja olisi vastauksessaan hankintayksikön 5.9.2016 päivättyyn lisäkirjeeseen huomauttanut muiden muutostensa ohessa myös siitä, että optiolle 5 annettujen hintojen tulisi muuttua. Option 5 hintakomponenttien vaihtelu ei osoita, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä vaan että tarjoukset ovat poikenneet toisistaan teknisten ratkaisujen, alihankinta- ja valmistuskustannusten sekä hinnoittelustrategioiden osalta. Myös esimerkiksi raitiovaunun yksikköhinta ja kunnossapitopalvelujen hinnat ovat vaihdelleet tarjouksissa merkittävästi.
Valittajan tarjouksesta ei ole ilmennyt option 5 hinnoille mitään sellaista selitystä, jonka mukaan hinnoilla yksiselitteisesti olisi tarkoitettu jotain muuta kuin mitä ne hintalomakkeella tarkoittavat. Hankintayksiköllä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin käyttää valittajan ilmoittamia hintoja. Valittaja ei ole markkinaoikeudessakaan kyennyt selittämään myöntämänsä hinnoitteluvirheen syytä. Tarjousvertailun lopputulos ei olisi muuttunut, vaikka siinä olisi option 5 osalta otettu huomioon valittajan esittämä noin 20 prosenttia voittaneen tarjoajan vertailuhintaa alempi vertailuhinta. Tarjousaikana kukaan tarjoajista ei ole pyytänyt selvennystä option 5 hintojen ilmoittamiseen, mikä muun ohella osoittaa, ettei tarjouspyyntö ole ollut tältä osin epäselvä.
Alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on täytynyt hankintapäätöksen liitteenä olevan perustelumuistion perusteella ymmärtää, mistä tarjoajien piste-erot ovat johtuneet.
Voittaneen tarjoajan pääkomponenttien sijaintia osoittavan piirustuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä liikuntarajoitteisten matkustustiloihin vaikuttavista vaunun sisustusratkaisuista. Jos jokin piirustus on ristiriidassa toisen piirustuksen kanssa, tiettyä seikkaa arvioidaan sitä varten laaditun piirustuksen pohjalta. Tarjouspyynnön teknistä erittelyä koskevan liitteen 3.7 kohdan 13.6.6 vaatimukset, eli muun ohella vaatimus yläosaltaan lasitettujen tuulisuojien asentamisesta oven vieressä olevien matkustajien suojaamiseksi, eivät ole olleet ehdottomia vaatimuksia. Kun otetaan huomioon, että pyörätuolilla matkustavan tulee voida omatoimisesti asettua pyörätuolille tarjotulle matkustuspaikalle, tila ei voi olla seinäkkeillä rajattu molemmista päistään, eikä keskimmäisessä vaunuosassa ole mahdollista käyttää tuulisuojaseinäkkeitä. Tämä koskee myös valittajan tarjousta.
Voittaneen tarjoajan pyörätuolitilat eivät ole päällekkäisiä oven vapaan tilan kanssa. Keskimmäisen vaunuosan keskelle mahtuu kolme 1.300 millimetrin pituista aluetta, joista keskimmäinen on ovelle ja reunimmaiset pyörätuolipaikoille.
Arvioitaessa lattian kaltevuutta merkittävää on ovesta kulkevien henkilöiden kulkusuunnan suuntainen kaltevuus. Ovirampin reunalla olevat kaltevat tasot eivät ole kulkemiseen tarkoitettuja ramppeja, vaan viisteitä, joilla täytetään vaatimus siitä, ettei lattiassa ole kompastumisvaaraa aiheuttavia särmiä.
EU-direktiivin mukaiset pyörätuolipaikat ovat sellaisia, joissa pyörätuoli nojaa vaunun kulkusuunnassa selkätukea vasten. Koska pyörätuolipaikkaa käytetään siten, että matkustajan selkä on menosuuntaan, pyörätuolin pysyminen paikallaan jarrutustilanteissa perustuu pyörätuolin nojaamiseen selkätukea vasten. Lattian pitävyydellä tai sillä, että rampin ja suoran lattian välinen korkeusero on täytetty viisteellä, ei ole merkitystä sille, pysyykö pyörätuoli turvallisesti paikallaan jarrutuksessa. Viiste ei myöskään ole matkustajien kulkureitillä ja myös valittajan tarjoamassa vaunussa on ollut samanlainen viiste. Tarjousvertailussa annetut pisteet eivät perustu ainoastaan keskimmäisen vaunuosan monitoimialueen ratkaisuihin vaan kaikkiin raitiovaunun monitoimialueisiin ja niiden ratkaisuihin.
Hankintayksikkö ei ole tehnyt virhettä arvioidessaan voittaneen tarjoajan ratkaisun käytävän leveyttä tai lattiaramppien kaltevuutta, koska se voi määritellä laatuarvioinnin pistemäärät omista lähtökohdistaan käsin. Mitoittamattoman piirustuksen perusteella ei voi tehdä päätelmiä oviramppien kaltevuudesta, vaan kaltevuus on ilmennyt vaunun poikkileikkauskuvassa annetusta tiedosta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt mitään sellaista, joka osoittaisi, ettei oviramppien kaltevuus olisi poikkileikkauskuvan mukaiset 8 prosenttia.
Valittaja on voittaneen tarjoajan kynnyskorkeutta koskevien väitteiden osalta ottanut ilmoitettujen mittojen eron esille liittyen siihen laatuarvioinnin kohtaan, jossa on annettu pisteitä lattian korkeuseroista ja tasaisuudesta. Kyseisessä kohdassa ei ole arvioitu kynnyskorkeutta vaan peruslattian korkeusasemaa suhteessa laiturin korkeuteen. Kynnyskorkeus ja sen vaihtelu on ollut ehdoton vaatimus, jota ei pisteytetä. Siten sillä, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa esiintyy kaksi eri tietoa kynnyskorkeudesta, ei ole merkitystä tarjousten laatuarvioinnissa. Voittaneen tarjoajan molemmat kynnyskorkeutta koskevat tiedot eli 370 ja 380 millimetriä ovat täyttäneet ehdottoman vaatimuksen. Vertailu on ristiriitatilanteissa tehty käyttäen tarjoajalle epäedullisinta tietoa. Kynnyskorkeuden ja sen vaihtelun osalta olennaista on ainoastaan ehdottoman vaatimuksen täyttyminen, joka on voinut toteutua myös ilman ilmajousitusta.
Liikuntaesteisten ja vammaisten palvelua koskevan laatuarvioinnin kohdassa ei ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tullut ottaa myöskään huomioon kynnyskorkeuden vaihtelua eikä sitä, mitä valittaja on esittänyt voittaneen tarjoajan vaunujen korkeuden säätötarpeesta pyörien kulumisen johdosta. Kunnossapidon kustannuksia arvioidaan erikseen kunnossapitopalvelun hinnassa, ei tässä yhteydessä.
Vertailukriteerin teli, pyöräkerrat ja jousitus arvioinnissa ei ole tullut arvioida ilmajousitusta. Ilmajousituksen vaikutus kynnyskorkeuden säädölle on laatuominaisuutena arvioitu edellisessä laatuarvioinnin kohdassa. Pyörien jousitusratkaisulla on merkittävä vaikutus melulle, mutta ilmajousituksella telin ja korin välisenä jousituksena on siihen vain vähäinen merkitys, koska viimeksi mainittu on pyöristä katsottuna viimeinen ja mahdollisimman kaukana oleva jousitus. Telin ja vaunukorin välisen ilmajousituksen vaikutus matkustusmukavuuteen ei ole suhteessa muihin jousitusratkaisuihin niin paljon poikkeava, että siitä olisi perusteita antaa laatupisteitä tässä kohdassa. Ilmajousituksen vaikutus ylläpitokustannuksiin arvioidaan osana kunnossapitokustannuksia eikä laatuarvioinnissa. Ilmajousituksen edut on otettu huomioon muissa vertailukriteereissä.
Vertailukriteerin korirakenne, elinikä ja korjattavuus osalta valittajan kuvaukset teräslaatujen korroosiokestoista ovat paikkansapitäviä, mutta korroosiokestävyys on vain yksi arvioitavista materiaaliominaisuuksista. Muita merkittäviä ominaisuuksia ovat lujuus, väsymislujuus, lujuuksien ja painon suhde sekä työstettävyys, erityisesti hitsattavuus. Ruostumaton teräs ei ole kokonaisuutena arvioituna optimaalinen ratkaisu. Korroosionkeston arviointi perustuu siihen, miten raitiovaunu kestää korroosiota elinaikanaan. Säänkestävän teräksen korroosiokesto talvisin käytettävän tiesuolan yhteydessä on raitiovaunujen käyttöaikana erittäin hyvä. Ruostumaton teräs ei ole tässä suhteessa huonompi, mutta sen mahdollisella paremmuudella ei ole hyödyllistä merkitystä, jos paremmuudella ei ole vaikutusta vaunun elinaikana. Ruostumattoman teräksen korroosionkesto ei poista tarvetta suojata rakenteen pintaa maalauksella ja muulla pintakäsittelyllä ja sen väsymislujuus on heikompi kuin säänkestävän ja tavanomaisen teräsrakenteen. Ruostumattoman teräksen käyttö sisältää riskin väsymislujuusvaurioista raitiovaunun elinkaaren aikana ja siitä valmistetuille raitiovaunuille luvataan yleisesti enintään 30 vuoden käyttöaika. Nyt tarjouspyyntöasiakirjoissa on ehdoton vaatimus 40 vuoden käyttöiästä. Väsymislujuutta voidaan lisätä käyttämällä enemmän materiaalia, mutta tällöin haittana on painon nousu. Valittajan vaunun massa on tarjouksista suurin, mutta selvyyden vuoksi todettakoon, että vaunun painoa ei ole arvioitu tässä kohdassa.
Voittaneen tarjoajan tarjoaman sisustuksen ja istuinten määrässä tai pituudessa ei ole ollut epäselvyyttä. Sillä seikalla ei ole merkitystä, että sisustus tai istuinten määrä on esitetty poikkeavalla tavalla sellaisessa kuvassa, jossa ei ole tarkoitus esittää kyseisiä seikkoja.
Voittaneen tarjoajan tarjoamat vaunut ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia kokonaispituuden osalta. Kahden yhteen kytketyn tyypin A vaunun kokonaispituus on vähemmän kuin kytkimen ja vaunujen pituuksien summa, koska kytkimet asettuvat kytkettynä osittain sisäkkäin. Valittaja on myös tarjonnut vaunua, joka avatun kytkimen kanssa on pidempi kuin edellytetty 37 metriä. Myös valittajan tarjous on täyttänyt edellytyksen vaunun enintään 37 metrin kokonaispituudesta. Moniajo-optiolla vaunun kytkin vaihdetaan automaattikytkimeksi. Tämä sekä muut muutokset muuttavat vaunun rakennetta ja joitakin mittoja. Tarjouspyyntöasiakirjojen ehdottomat vaatimukset ovat koskeneet tyypin A raitiovaunuja, eivät optiota tyypin A raitiovaunun muuttamisesta moniajokelpoiseksi.
Hankintayksikön vaatimat oikeudenkäyntikulut käsittävät ainoastaan ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot ja hankintayksikön lakimiehen työpanoksen. Erityisasiantuntijuuden hankkiminen ulkopuolisilta on ollut välttämätöntä.
Kuultava on 20.1.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, että sen tarjouksen pääasiakirja on tekninen kuvaus, jossa tarjotun raitiovaunun ratkaisut ja periaatteet on kuvattu. Tekniset yksityiskohdat on esitetty sanotussa kuvauksessa ja tehdyissä viittauksissa piirustuksiin on esitetty, mitä piirustuksilla kuvataan. Piirustukset ovat vain selventäviä asiakirjoja. Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat eivät ole olleet epäjohdonmukaisia tai ristiriitaisia.
Valittajaa lukuun ottamatta kaikki muut tarjoajat ovat option 5 osalta kyenneet laatimaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Myös esimerkiksi option 4 osalta hintaerot ovat olleet suuria, mikä ei kuitenkaan osoita, etteivät tarjoajat olisi ymmärtäneet tarjouspyyntöä.
Voittaneen tarjoajan ratkaisut liikuntarajoitteisten matkustajien alueesta ja lattian korkeuseroista on esitetty teknisessä kuvauksessa. Valittajan esittämät voittaneen tarjoajan piirustukset eivät ole liittyneet näiden seikkojen kuvaukseen ja arviointiin.
Vaatimus lasitettujen tuulisuojien asentamisesta oven vieressä istuvien matkustajien suojaamiseksi ei ole ollut ehdoton vaatimus. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on korostettu esteetöntä ja helppoa kulkua pyörätuolipaikoille, mitä lasitetut tuulensuojat vaikeuttaisivat. Tarjouspyynnössä on vaadittu tarjoajia varautumaan raitiovaunun muuttamiseen. Voittanut tarjoaja onkin varautunut monitoimitilan mittamuutoksiin, jotka mahdollistavat tarvittaessa kalustemuutokset, kuten muun ohessa tuulisuojien asennuksen ja lattiamuutokset. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, että tarjottu ratkaisu on muunneltavissa erilaisten lasiseinämien ja tuulisuojien osalta.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetty pyörätuolitilan lattia on täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset. Monitoimitilan lattian muodoille tarjouspyynnössä ei ole esitetty vaatimuksia. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia esittämään periaateratkaisut raitiovaunusta ja on varautunut projektin alkaessa kehittämään valitun tarjoajan kanssa vaatimusten mukaisen raitiovaunun ratkaisuja. Tähän voittanut tarjoaja on myös varautunut.
Väitteet siitä, että käytäväleveyden osalta voittanut tarjoaja olisi saanut liikaan pisteitä tai että sen lattian korkeuserot ja kynnyskorkeus eivät olisi tarjouspyynnön vaatimusten mukaisia, ovat perusteettomia.
Liikuntaesteisten ja vammaisten palveluja koskevan vertailukriteerin osalta voittaneen tarjoajan ratkaisussa ovien välinen etäisyys on ollut eri pituinen vain jatketussa vaunuosassa, kun taas valittajan ovivälit ovat olleet eripituiset sekä perusvaunussa että jatko-osassa. Ei ole perusteltua, että valittaja saisi tästä vertailukriteeristä saamaansa paremmat pisteet.
Jousituksen maksimipoikkeamat voivat käytännössä toteutua vain hyvin suurella kuormalla ajettaessa esimerkiksi ratavirheeseen, mikä aiheuttaa suuren jousituksen heilahduksen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty vaatimus kynnyksen ja pysäkkilaiturin välisestä enintään 30 millimetrin poikkeamasta on koskenut tilannetta, jossa raitiovaunu on ollut pysähtyneenä paikallaan. Paikallaan ollessaan todellisina toteutuvina joustoina käytettään kuormituksen aiheuttamia joustoja, ei maksimijoustoja.
Todelliset jousituksen liikkeet ovat pienempiä kuin valittaja on esittänyt. Voittaneen tarjoajan tarjoamassa ratkaisussa vaunun korkeutta ei ole säädettävä pyörien kuluttua 3 millimetriä vaan huomattavasti suuremman kulumisen jälkeen.
Vertailukriteerin teli, pyöräkerrat ja jousitus arvioinnissa käytävän leveyttä ei ole tullut ottaa huomioon, vaan sitä on arvioitu erikseen omana kohtanaan. Arvioinnissa on otettu huomioon matkustusmukavuus, jonka osana voittaneen tarjoajan leikkauskumijousitus on arvioitu valittajan tarjoamaa V-kumirengasta paremmin ääntä ja tärinää vaimentavaksi. Arvioinnissa on otettu huomioon ilmajousitus todeten, että sen etuja arvioidaan toisaalla. Sitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole toteutettu toisiojousitusta ilmajousituksella, ei ole kuulunut ottaa huomioon tämän vertailukriteerin arvioinnissa.
Voittaneen tarjoajan koriratkaisu toimii korroosiota vastaan vastaavasti kuin valittajan tarjoama.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty vaatimus enintään 75 metrin yhteispituudelle kahden vaunun moniajossa ei ole kuulunut tarjouspyynnön ehdottomiin vaatimuksiin. Vaunutyypille A asetettu ehdoton vaatimus koskien 37,0 metrin pituutta ei ole koskenut moniajovaunua. Voittaneen tarjoajan tarjouksen moniajossa olevien vaunujen pituudet eivät aiheuta rajoituksia rakennettavalla rataverkolla toimimiseen.
Valittaja on 17.2.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt pitävänsä epäuskottavana, että voittanut tarjoaja olisi laatinut tekniset piirustuksensa yhteensopimattomiksi teknisen kuvauksensa kanssa. Tarjouspyynnössä on edellytetty tiettyjen piirustusten sisällyttämistä tarjoukseen, joten on selvää, että kaikki piirustustyypit on myös otettava huomioon tarjousten pakollisia ja vertailtavia ominaisuuksia arvioitaessa.
Markkinaoikeuden tulee huolellisesti varmistaa sen hallussa olevista relevanteista liikesalaisuuksiksi merkityistä asiakirjoista voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttävän ehdottomat vaatimukset. Valittaja painottaa kahta ehdotonta vaatimusta eli vaunutyyppi A:n pituutta ja lattian suurinta kallistusta.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty, etteivätkö vaunun A pakolliset enimmäispituudet koskisi optiota sen moniajoneuvoksi muuttamisesta. Moniajoneuvoksi muutettava vaunutyypin A tai B raitiovaunu ei muutu, kun se muutetaan yhteisajokelpoiseksi. Vaikka kahden yhteen kytketyn vaunun yhteispituus saattaa kytkimen vuoksi muuttua, vaunun pituus pysyy samana, eikä ole loogista, että pakollisen enimmäispituuden vaatimus lakkaisi pätemästä kytkintä vaihdettaessa. On myös mahdollista, että kahden automaattikytkimellä varustetun moniajovalmiuteen muutetun ja yhteen kytketyn vaunun yhteispituus olisi pakollisen 75,0 metrin vaatimuksen mukainen, mikäli ne ovat tarjouspyynnön mukaan suunniteltuja. Voittanut tarjoaja ei ole suunnitellut kahden moniajovalmiuteen muutetun vaunun enimmäispituudeksi 75,0 metriä vaan 75,6 metriä. Kahta vaunutyypin A vaunua ei ole tarkoitus kytkeä yhteen. Voittaneen tarjoajan vaunutyypin A mukainen vaunu on ollut 37,6 metrin pituudellaan pakollisen 37,0 metrin enimmäispituutta koskevan edellytyksen vastainen.
Lattian kallistusta koskevan ehdottoman vaatimuksen osalta ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa eritelty monitoimitilaa ja muuta lattiaa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukainen 33 prosentin kaltevuus rampissa on pakollisen vaatimuksen vastainen.
Hankintayksikkö ei ole ehdottomien vaatimusten osalta voinut lähteä siitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyt ratkaisut olisivat periaatteellisia ja muokattavissa.
Hankintayksikkö on 2.3.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, että tarjoukset ovat täyttäneet asetetut ehdottomat vaatimukset.
Tarjousaikana ei ole esitetty kysymyksiä koskien raitiovaunujen ehdottomia pituusvaatimuksia, joten niitä ei ole pidetty epäselvinä. Tarjouspyynnön liitteen 3.7 kohdassa 1.2 olevissa vaunujen pituutta koskevissa ehdottomissa vaatimuksissa olevat viittaukset muihin lukuihin eivät muuta lukujen koko sisältöä ehdottomiksi vaatimuksiksi, vaan ehdottomia vaatimuksia ovat olleet annetut pituuden lukuarvot.
Sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat teknisissä piirustuksissaan esittäneet tarjoamansa vaunutyypin A olevan edellytetyn yksittäisen vaunun 37 metrin enimmäispituuden mukainen vaunun törmäyssuojan ulkopinnoista mitattuna. Kaikissa vaunuissa kokonaispituus muuttuu, kun törmäyssuoja avataan ja hinauskytkin taitetaan esiin. Näin syntyvä vaunun pituus on sekä valittajan että voittaneen tarjoajan vaunuissa suurempi kuin ehdottoman vaatimuksen mukainen pituus, mutta vaunut ovat silti työkunnossa eli matkustajia kuljetettaessa yksittäisinä vaunuina täyttäneet kokonaispituutta koskevan vaatimuksen.
Tarjouspyyntö on laadittu siten, että ehdottomat vaatimukset on erikseen lueteltu kohdassa 1.2 ja muut vaatimukset eivät ole olleet ehdottomia. Ehdottomia vaatimuksia ei voida laajentaa koskemaan moniajo-optiota sillä perusteella, että tarjouspyynnössä ei ole erikseen ilmoitettu, etteivät ehdottomat vaatimukset koske moniajo-optiota.
Teknisessä erittelyssä on määritelty perushankinnan raitiovaunu. Optiota koskevat vaatimukset on esitetty erikseen niitä koskevissa luvuissa.
Moniajoa varten automaattikytkimellä toisiinsa kytketyn kahden vaunun yhteispituus on voinut olla enintään 75 metriä. Automaattikytkin vaatii kuitenkin aina enemmän tilaa yhteen kytkettävien vaunujen väliltä kuin hinauskytkin. Siten teknisesti mahdollinen minimipituus kahdelle yhteen kytketylle vaunulle on eri hinauskytkimellä ja automaattikytkimellä.
Voittaneen tarjoajan moniajo-optiolla varustettu vaunu on valittajan mukaan ollut 37,6 metriä. Ehdoton pituusvaatimus ei ole koskenut tätä optiota, eikä optiosta esitetty piirustus tee voittaneen tarjoajan tarjouksesta tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten vastaista.
Voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut ratkaisua, jossa ramppien kaltevuus olisi 33 prosenttia. Rampin ja lattian välinen viiste ei ole ramppi. Rampin ja lattian välille syntyy välttämättömästi korkeusero, joka on suurimmillaan aivan vaunun oven ja seinän vieressä. Se on kuitenkin paikka, jossa ei kuljeta, koska seinässä kiinni ei voi kulkea.
Kun hankinnassa ostetaan raitiovaunun suunnittelu, valmistus ja kunnossapitopalvelu, tarjousvaiheen ratkaisut eivät ole lopullisia yksityiskohtia myöten valmiita. Tarjouksessa voidaan esittää vain ne ratkaisuperiaatteet, joiden mukaan yksityiskohtainen suunnittelu hankintasopimuksen jälkeen tehdään.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on tulkinnut, että keskimmäisen vaunuosan sisustuksesta esitetty kuva on ollut periaatteellinen, eikä siinä esitetty sisustusratkaisu ole ainut mahdollinen. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan maininnut mahdollisuuden sisustusratkaisujen muuttamiseen.
Valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, vaikka sen esittämät vaatimukset tarjoushinnan muuttamisesta ja keskimmäisen vaunun kalusteratkaisusta menestyisivät, vaan valittajan laatupisteet paranisivat tällöin enintään samoiksi kuin voittaneella tarjoajalla. Samalla kuitenkin valittajan laatupisteet alenisivat istuinpaikkojen määrän alentumisen vuoksi ja voittaneella tarjoajalla olisi joka tapauksessa paremmat pisteet ja se olisi edelleen tarjouskilpailun voittaja. Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön, joten perustetta hyvitysmaksun määräämiseen ei muutoinkaan ole.
Valittaja on 12.4.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, muun ohessa, että hankintayksikön toteamus siitä, että tarjouspyynnön liitteessä 3.7 vain kohta 1.2 sisältäisi ehdottomia vaatimuksia, on virheellinen. Esimerkiksi kyseisessä kohdassa mainittu vertailukriteeri raitiovaunun ovien määrä ja sijoittelu ei sisällä ymmärrettävää vaatimusta, ellei tarjoaja lue tarkempia ohjeistuksia luvusta 12.3.3. Vastaavasti puheena olevassa kohdassa mainittu "Pienin sallittu maavara 80 mm" ei ole sovellettavissa vaunun suunnittelussa ilman luvun 12.3.1 selvennystä siitä, mistä kohdasta mitta on laskettava.
Aikaisemmin esitetyn perusteella on selvää, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt kahta tarjouspyynnössä esitettyä ehdotonta vaatimusta: raitiovaunun kokonaispituus enintään 37,0 metriä ja lattian suurin kallistus 10 prosenttia.
Valittaja on markkinaoikeuskäsittelyn aikana vastaanottanut eri versioita hankintayksikön kirjelmistä, joissa liikesalaisuuksiksi merkittyjen tietojen laajuutta on merkittävästi muutettu. Hankintayksikön virheellinen asiakirjojen julkisuusarviointi on aiheuttanut merkittävästi lisätyötä, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa osapuolten korvattaviksi tulevia oikeudenkäyntikuluja.
Hankintayksikkö on 20.4.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, että valittajan väite siitä, että myös tarjouspyynnön liitteen 3.7 kohdassa 1.2 viitatuissa luvuissa esitetyt seikat olisivat ehdottomia vaatimuksia, on ristiriidassa valittajan oman tarjouksen kanssa. Valittaja on tarjoustaan laatiessa tulkinnut kohdan 1.2 kuten on tarkoitettu ja tarjouksessaan soveltanut vaunun pituusvaatimusta ja lattian kaltevuusvaatimusta samalla tavalla kuin voittanut tarjoaja.
Valittajan tulee itse vastata mahdollisista käännöskuluistaan. Valittaja on heti hankintapäätöksen tekemisen jälkeen saanut tiedoksi voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat, eikä niitä koskevilla käännöskuluilla ole yhteyttä tähän oikeudenkäyntiin. Se, että hankintayksikkö on aiemmassa vaiheessa rajannut enemmän tietoja liikesalaisiksi noudattaen erityistä varovaisuutta, ei ole yhteydessä valittajan oikeudenkäyntikulujen määrään. Kysymys ei ole ollut virheellisestä julkisuusarvioinnista vaan varovaisuusperiaatteesta. Markkinaoikeudella on koko ajan ollut käytössään myös liikesalainen aineisto.
Valittaja on 26.5.2017 toimittamissaan lisäkirjelmissä paljoksunut hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksia määriltään.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön valitukseen liittyvä neuvonpito ja asiakirjojen laatimiseen käytetty työmäärä lähes 100 tuntia on poikkeuksellisen suuri. Hankintayksikön oikeudellisen neuvonantajan lasku on sisältänyt yleiskulun, jota ei tule ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen määräämisen yhteydessä.
Hankintayksikkö on 5.6.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt muun ohessa, ettei sen oikeudenkäyntikuluvaatimus ole ylimitoitettu. Asiaa hoitava lakimies on aloittanut hankintayksikön palveluksessa 1.9.2016 eikä asia ole ollut hänelle entuudestaan tuttu. Myös ulkopuoliset neuvonantajat ovat olleet hankintaan liittyvien erityiskysymysten takia välttämättömiä. Kysymys on ollut hyvin mittavasta ja moniulotteisesta hankinnasta.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1 Asian tarkastelun lähtökohdat
Tampereen kaupunki on 5.4.2016 julkaistulla erityisalojen hankintailmoituksella pyytänyt tarjouksia 15–20 raitiovaunusta oheistavaroineen ja -palveluineen sekä raitiovaunujen elinikäisestä kunnossapidosta. Tarjouskilpailu on käsittänyt optioita koskien muun ohessa raitiovaunujen lisävarustelua ja toimitettavien raitiovaunujen muuntamista yhteisajokelpoiseksi vähintään kahdella vaunulla.
Kysymyksessä olevassa raitiovaunujen hankintaa koskevassa tarjouskilpailussa hankintamenettelynä on ollut vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007, erityisalojen hankintalaki) 4 §:n 12 mukainen neuvottelumenettely. Mainitun lainkohdan mukaan kyseisessä laissa neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Säännöksen mukaan hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.
Hankintayksikkö on 2.5.2016 tekemällään päätöksellä § 180 valinnut kaikki viisi osallistumishakemuksen jättänyttä yritystä hankintaa koskevaan neuvottelumenettelyyn. Tarjoajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö on vaiheittain päivittänyt alustavaa tarjouspyyntöään lopulliseksi 20.7.2016 päivätyksi tarjouspyynnöksi.
Tarjouspyynnön kohdasta 8.1 on käynyt ilmi, että tarjouksen tulee perustua lopulliseen tarjouspyyntöön ja mahdollisiin lopullisen tarjouspyynnön jälkeen toimitettaviin lisäkirjeisiin ja niiden liitteisiin.
Tarjouksen jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä neljä tarjoajaa on jättänyt tarjouksensa. Hankintayksikkö on tarjoukset vastaanotettuaan toimittanut tarjoajille 5.9.2016 ja 23.9.2016 päivättyjä lisäkirjeitä, joilla se on pyytänyt tarjoajilta tarkennuksia ja täsmennyksiä annettujen tarjousten määrättyihin kohtiin. Lopulliset tarjoukset on tullut jättää 28.9.2016 kello 12.00 mennessä. Kaikki neljä tarjoajaa ovat jättäneet tarkennuksia tarjouksiinsa. Tarkennusten jälkeen kaikki tarjoukset on todettu tarjouspyynnön mukaisiksi ja otettu mukaan tarjousvertailuun.
Hankintayksikkö on 3.10.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 55 valinnut tarjouskilpailun voittajan. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut "Vertailuhinnan laskentataulukot", "Raitiovaunuhankinnan tarjousten arviointiryhmän kokousmuistio" ja "Laatupisteytyksen perustelumuistio".
Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoushintaansa option 5 osalta, ja että tarjouspyyntö on mainitun option hinnan ilmoittamisen osalta ollut epäselvä. Lisäksi valittajan esittämän perusteella asiassa on kysymys siitä, mitkä seikat ovat olleet tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia ja onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen. Tähän liittyen on arvioitava raitiovaunujen enimmäispituuksia (tyypin A raitiovaunu ja optiona oleva moniajovaunu) sekä lattian suurinta kallistusta.
Valittaja on vastaselityksessään tuonut esiin, että voittaneen tarjoajan markkinaoikeudelle toimittamassa lausunnossa esittämän perusteella liikuntaesteisten ja vammaisten palveluja koskevaan vertailukriteeriin liittyen voittaneen tarjoajan tarjoamaa ratkaisua voidaan pitää vähimmäisvaatimusten mukaisena. Tämän jälkeen valittaja on lisäkirjelmissään painottanut sitä, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt edellä mainittua kahta muuta ehdotonta vaatimusta eli vaunutyypin A pituutta ja lattian suurinta kallistusta. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta koskien ovien sijaintien merkitsemisestä pysäkkiin kahden metrin tarkkuudella sekä vaatimuksia kynnyksen ja pysäkkilaiturin välisestä enintään 30 millimetrin poikkeamasta.
Edelleen valittaja on esittänyt tarjousvertailun eli pisteytyksen olleen virheellinen tai hankintapäätöksen olleen puutteellisesti perusteltu koskien laadun vertailukriteerejä 1.1.4 Monitoimitila, 1.1.6 Käytäväleveys, 1.1.7 Lattian korkeuserot, 1.1.8 Liikuntaesteisten ja vammaisten palvelu, 1.2.1 Vaunun perusratkaisu, 1.2.2 Teli, pyöräkerrat, jousitus, 1.2.3 Korirakenne, elinikä, korjattavuus, 1.2.8 Instrumentointi, sijoittelu, suojaus, 1.3 Muotoilun vapausasteet ja mahdollisuudet, 2.1 Valmius ennakoimattomaan kunnossapitoon, 2.2 Uudistava kunnossapito, 2.6 Kunnossapitopalvelun vaikutukset sekä 2.8 Rajapinnat ratakunnossapitoon.
2 Oikeusohjeet
Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisalojen hankintalain 36 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.
Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.
Erityisalojen hankintalain 54 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.
Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 50/2006 vp s. 165) on muun ohessa todettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Erityisalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentista käy ilmi, että päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Viimeksi mainitun momentin esitöistä (HE 190/2009 vp s. 80) käy ilmi, että hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai sen tiedoksiantoon sisältyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa paitsi vertailuperusteiden asettamisessa myös niiden pisteytyksessä. Menettely ei kuitenkaan saa olla syrjivää ja pisteytyserojen on perustuttava tarjousten eroihin.
3 Valittajan tarjouksen täsmennyttämisen tarpeen arviointi option 5 osalta
Kysymyksessä olevassa hankinnassa on sovellettu neuvottelumenettelyä, jonka eräs tunnusomainen piirre on tietynlainen neuvotteluvapaus ja joustavuus. Erityisalojen hankintalaissa ei ole säännöksiä koskien tarjouksen täsmennyttämistä ja täsmentämistä neuvottelumenettelyssä. Tällöinkin on kuitenkin noudatettava erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momenttia eli hankintayksikön on muun ohessa kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Edellä jo todetuin tavoin tarjouspyynnön kohdan 8.1 mukaan tarjouksen tulee perustua lopulliseen tarjouspyyntöön ja mahdollisiin lopullisen tarjouspyynnön jälkeen toimitettaviin lisäkirjeisiin ja niiden liitteisiin.
Tarjouspyynnön kohdan 5.3.5 "Optio 5 Raitiovaunujen lisävarustelua koskevat optiot" on ilmoitettu ne lisävarusteet, joista optiotarjousta on pyydetty. Lisäksi tarjouspyynnön mainitun kohdan mukaan niiltä osin kuin optiot ovat vaunukohtaisia, tulee tarjoajan esittää hinnat sekä jälkiasennettuna että uuden vaunun tilauksen yhteydessä ilmoitettuna. Hintojen tulee olla voimassa muuttumattomina kaikille toimitettaville raitiovaunuille.
Tarjouspyynnön liitteen 1.2 "Hinnan arviointi" kohdassa 2.2.3 "Option 5 toteutuminen" on ilmoitettu kyseisen option hintojen laskemisesta vertailuhintaan seuraavaa:
- Ajosimulaattorin hinta lasketaan kokonaisuudessaan,
- Raitiovaunun suunnittelun aloittamisen hinta ennen voimaantuloilmoituksen antamista lasketaan 350 tunnin määräisenä,
- Vaihteenkääntöautomatiikan hinta lasketaan perushankinnassa ja option 1 hankinnassa ostettuihin raitiovaunuihin valmistuksen yhteydessä tapahtuvan asennuksen hinnalla,
- Matkustajalaskentajärjestelmän hinta lasketaan asennettuna viiteen raitiovaunuun perushankinnan yhteydessä,
- Raitiovaunujen varustaminen yhteisajokelpoisiksi lasketaan perushankinnassa ja option 1 hankinnassa ostettuihin raitiovaunuihin jälkeenpäin vuonna 2028 tapahtuvan asennuksen hinnalla.
Tarjoajien on tullut ilmoittaa option 5 mukaisten erien tarjoushinnat tarjouspyynnön liitteellä 2.8 "Hintatarjouslomake". Annettavien tarjoushintojen yksiköt (€, €/h ja €/Raitiovaunu) sekä kohdat hinnoille raitiovaunun hankinnan yhteydessä ja jälkiasennettuna ovat olleet kyseisellä lomakkeella valmiiksi esitettyinä.
Markkinaoikeus toteaa, että hintatarjouslomakkeesta on selkeästi käynyt ilmi, missä yksiköissä ja muutoinkin miten option 5 tarjoushintoja on tullut antaa. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen johdosta, että tarjouspyynnön liitteessä 1.2 "Hinnan arviointi" ei ole toistettu hintatarjouslomakkeesta ilmeneviä tietoja. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole myöskään olleet epäselviä sen suhteen, miten mainitut lomakkeella ilmoitettavat tarjoushinnat otetaan tarjousvertailussa huomioon. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät siten ole olleet option 5 osalta erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin vastaisia. Käsitystä tarjouspyynnön selkeydestä option 5 osalta alalla toimiville elinkeinonharjoittajille tukee myös se, että tarjoajat eivät ole tarjousmenettelyn aikana osoittaneet hankintayksikölle tiedusteluja sen johdosta.
Kysymyksessä olevassa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö on tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeisillä 5.9.2016 ja 23.9.2016 päivätyillä lisäkirjeillään pyrkinyt saattamaan tarjoukset vertailukelpoisiksi muun ohessa sallimalla tarjouksissa olevien puutteiden ja epäselvyyksien oikaisuja. Hankintayksikkö on sallinut tarjoajien tehdä tarkennuksia ja täsmennyksiä annettuihin tarjouksiinsa vain niiltä lisäkirjeissä nimenomaisesti yksilöidyiltä osin, joilta hankintayksikkö on katsonut tarjousten olevan epäselviä, puutteellisia, ristiriitaisia, tarjouspyynnön vastaisia tai poikenneen tarjouspyynnöstä taikka, jotka ovat olleet tarkennuksen tarpeessa tarjouspyyntöaineiston tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Lisäkirjeitä on lähetetty kaikille tarjoajille ja niiden johdosta annettujen tarkistusten myötä hankintayksikkö on katsonut tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia.
Valittaja on jo hintatarjouslomakkeella ilmoittanut pyydetyt option 5 hinnat, joten markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous ei ole ollut epäselvä option 5 mukaisten erien tarjoushintojen osalta. Asiassa ei myöskään ole käynyt ilmi, että nämä hinnat olisivat olleet virheellisiä siten, että hankintayksikkö olisi tullut tämä valittajan tarjousasiakirjojen perusteella havaita ottaen huomioon erityisesti se, että tarjoajilla on tarjouskilpailuissa, jotka koostuvat useista hintakokonaisuuksista alakokonaisuuksineen, usein erilaisia lähestymistapoja hinnoitteluvalinnoilleen. Tällöin suuretkin erot yksittäisten erien tarjoushinnoissa eri tarjoajilla voivat selittyä pikemminkin erilaisilla tarjoajien tietoisilla hinnoittelustrategioilla kuin virheillä. Mitään syytä pyytää lisäselvitystä valittajalta option 5 osalta ei siten ole ollut.
Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti sillä perusteella, että se ei ole pyytänyt valittajaa täsmentämään antamaansa tarjousta option 5 mukaisten hintaerien osalta.
4 Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
4.1 Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut ehdottomat vaatimukset
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteen 3.7 "Tekninen erittely" kohdassa 1.2 "Tarjotun raitiovaunun ehdottomat vaatimukset" esitettyjen yksittäisten ehdottomien vaatimusten kohdalla olleet viittaukset liitteen 3.7 muihin kohtiin on tulkittava siten, että myös viitatut kohdat ovat kokonaisuudessaan olleet ehdottomia vaatimuksia.
Tarjouspyynnön kohdan 9.1 "Ehdottomat tekniset vaatimukset" mukaan ehdottomat tekniset vaatimukset käyvät ilmi tarjouspyynnön liitteistä 3.7 ja 3.8. Edelleen mainitun kohdan 9.1 mukaan ehdottomista teknisistä vaatimuksista ei ole hyväksyttävää esittää poikkeamia.
Tarjouspyynnön liitteen 3.7 kohdassa 1.2 on todettu seuraavaa:
"Yleinen tarjouksen ehdoton vaatimus on, että tarjouksessa ja sen vaadituissa liiteasiakirjoissa esitetään kaikki tarjouksessa esitettäväksi pyydetyt tiedot. Vaatimuksia tarjouksessa esitettävistä tiedoista on myös tarjouspyynnön teknisissä liitteissä.
Raitiovaunulta vaaditaan seuraavat ehdottomat tekniset vaatimukset, jotka on selvitetty alla viitatuissa luvuissa:
- Vähimmäisvaatimus on, että raitiovaunu toimii rajoituksitta Tampereelle rakennettavalla rataverkolla ja Tampereen olosuhteissa osana Tampereen liikennejärjestelmää (luvut 1.1, 3, 3.2, 4.3, 5, 5.5.1, 6 ja 7)
- Vähimmäisvaatimus on, että noudatetaan Raitiovaunuihin sovellettavia standardeja, ohjeita ja viranomaismääräyksiä (luku 6)
- Raitiovaunun käyttölämpötila on -35°C…+35°C
- Käyttöikä vähintään 40 vuotta (luvut 4.3 ja 5.5.5)
- Vapaasti kiertyvät telit (kohta 4.1)
- Taipumattomalla akselilla varustetut pyöräkerrat (kohta 4.1)
- Matalalattiaisuus (kohta 4.1)
- Ajettavuus kahteen suuntaan
- Raideleveys 1435 mm
- Kokonaisleveys 2650 mm (kohta 12.3.1)
- Kokonaispituus enintään 37,0 m (tyyppi A) ja 47,0 (tyyppi B) (luvut 4.2 ja 12.3.1)
- Kokonaiskapasiteetti vähintään 240 matkustajaa (luku 12.3.2.1)
- Istumapaikkoja vähintään 30 %, kuitenkin vähintään 80 istumapaikkaa (luku 12.3.2.2)
- Nimellinen käyttöjännite ilmajohdosta 750 V
- Ajolangan minimikorkeus kiskon pinnasta 4200 mm (12.3.1)
- Nimellinen kynnyskorkeus ovilla ja laiturin nimelliskorkeus 350 mm (12.3.1)
- Lattian suurin kallistus 10 % (12.3.1)
- Telin akseliväli 1600–2000 mm (12.3.1)
- Uuden pyörän halkaisija ≥ 600 mm (12.3.1)
- Kuluneen pyörän halkaisija ≥ 500 mm (12.3.1)
- Pienin sallittu maavara 80 mm (12.3.1)
- Käytettävyys vähintään 14 vuorokautta ilman suunnitelman mukaisia kunnossapitotoimenpiteitä (luku 5.5.1)
- Raitiovaunun ovien määrä ja sijoittelu (luku 12.3.3)
- Raitiovaunussa voi kuljettaa vähintään 3 invalidikuljetinta tai lastenvaunua (luku 12.3.2.4)
- Invalidikuljettimille ja lastenvaunuille tarkoitetuille paikoille johtavien ovien on sijaittava siten, että ovien sijainti pysäkeillä on merkittävissä pysäkkirakenteisiin (luku 12.3.2.6)
- Raitiovaunussa voi kuljettaa vähintään 2 polkupyörää (luku 12.3.2.5)
- Raitiovaunun nopeus on mahdollista rajoittaa vaunun ulkopuolisella pakko-ohjauksella (luvut 8.6.3.1 ja 14.4.3)
- Raitiovaunu on pysäytettävissä turvallisesti kitkajarrulla (luku 14.3.4)
- Raitiovaunun katto on katettu (13.1.5)
- Tietoliikennelaitteissa käytetään laadultaan vähintään M8/M12-tyypin liittimiä (4.4)
- Itsekierteittävät ruuvit eivät ole sallittuja (13.6.1)
- Lattialämmitys (13.6.3)
- Käyntiovien kynnyslämmitys (13.6.3)
- Vanerin, puun, selluloosapohjaisten villojen tai muiden orgaanisten tai homehtuvien materiaalien käyttökielto (13.6.3)
- Keinuvipurakenne ei ole ensiöjousituksessa sallittu (13.12.8)
- Hiekoitussuuttimet jokaisen telin pyöräkertojen ulkopuolella (15.4.1)".
Edellä suluissa olevien lukuviittausten on ilmoitettu selvittävän lueteltuja ehdottomia vaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on kyseisen kohdan sanamuodon perusteella tullut ymmärtää, etteivät lukuviittaukset tee viitattujen lukujen koko sisällöstä ehdottomia vaatimuksia.
Todetusta seuraa, ettei hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle sillä valittajan esittämällä perusteella, ettei voittaneen tarjoajan tarjous olisi täyttänyt vaatimusta 75 metrin yhteispituudesta kahden vaunun moniajossa, tai muidenkaan voittaneen tarjoajan tarjoamien seikkojen suhteen, joita ei ole tarjouspyynnössä selvästi määritelty ehdottomiksi vaatimuksiksi.
Valittajan esittämän johdosta asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten vastainen tyypin A raitiovaunun enimmäispituuden ja lattian suurimman kallistuksen osalta.
Arvioitaessa voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä, ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa esitettyyn, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.
4.2 Tyypin A raitiovaunun enimmäispituus
Kuten edeltä on ilmennyt, tarjouspyynnössä on asetettu ehdottomaksi vaatimukseksi, että tyypin A raitiovaunun kokonaispituus on enintään 37,0 metriä.
Valittaja on esittänyt voittaneen tarjoajan tarjoaman tyypin A raitiovaunun ylittäneen sallitun enimmäispituuden sillä perusteella, että voittanut tarjoaja on moniajovaunua koskevassa yleispiirustuksessaan ilmoittanut vaunun pituudeksi 37,6 metriä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tyypin A raitiovaunun ehdoton pituusvaatimus ei ole koskenut moniajo-optiota, eikä siinä yhteydessä voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetty piirustus tee voittaneen tarjoajan tarjouksesta tyypin A raitiovaunua koskevien ehdottomien vaatimusten vastaista.
Moniajo-optiota on selvitetty tarjouspyynnön liitteen 3.7 "Tekninen erittely" kohdassa 16.1 "Moniajo". Kyseisessä kohdassa on esitetty muun ohessa, että vaunun rakenteen tulee olla sellainen, että vaunu voidaan muuttaa puuttuvien komponenttien lisäyksellä tai vähäisellä komponenttien vaihtamisella yhteisajokelpoiseksi siten, että yhteen kytkettyjä vaunuja voidaan hallita täydellisesti kulkusuunnassa ensimmäisen vaunun ohjaamosta. Moniajovalmiuden on oltava vähintään kahden vaunun yhteisajoa varten. Moniajossa tarvittavien kaikkien ominaisuuksien ei ole kyseisen kohdan mukaan tarvinnut sisältyä perushankintaan.
Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä H.1 "Poikkeamaluettelo" ilmoittanut hyväksyvänsä tyypin A raitiovaunun pituutta koskevan ehdottoman vaatimuksen pituusmääritelmän tarkennuksella. Voittanut tarjoaja on lisäksi tarjouksensa liitteissä A "Raitiovaunun tekninen kuvaus" ja A.1 "Yleispiirustus", jotka on ilmoitettu liikesalaisiksi, esittänyt ehdottoman vaatimuksen mukaisen kokonaispituuden tyypin A raitiovaunulle. Moniajoa koskevan option osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen liite A.15 "Yleispiirustus moniajovaunu" on kuitenkin valittajan esittämin tavoin osoittanut yksittäisen moniajovaunun pituudeksi yli 37,0 metriä.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu ehdottomia vaatimuksia nimenomaan koskien moniajo-option mukaista raitiovaunua. Moniajoa koskeva optio on edellä tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevällä tavalla käsittänyt tyypin A raitiovaunun muuttamisen yhteisajokelpoiseksi muun ohessa komponenttien lisäyksellä tai vähäisellä vaihtamisella. Näin ollen moniajo-optiota varten muunneltu raitiovaunu on voinut poiketa mitoiltaan tyypin A raitiovaunun mitoista, eikä moniajo-optiota koskevista voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista siten ole ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä sen tarjoaman tyypin A raitiovaunun mitoista.
Markkinaoikeus katsoo edellä esitetty huomioon ottaen, että hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella voinut luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjoama tyypin A raitiovaunu on täyttänyt ehdottoman 37,0 metrin enimmäispituusvaatimuksen. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailun ulkopuolelle sillä perusteella, että sen tarjoama tyypin A raitiovaunu olisi ylittänyt mainitun pituusvaatimuksen.
4.3 Lattian suurin kallistus
Kuten edeltä on ilmennyt, tarjouspyynnössä on asetettu ehdottomaksi vaatimukseksi, että lattian suurin kallistus on 10 prosenttia.
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että tarjotun vaunun ovirampin ja tasaisen lattian välisen viistopintaisen alueen kaltevuus on yli 33 prosenttia, mikä ylittää ehdottoman vaatimuksen lattian enintään 10 prosentin kallistuksesta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista on ilmennyt eroja lattioiden kaltevuudessa yksittäisten ovien ja kaksoisovien välillä, minkä johdosta yksittäisen oven ramppi on lyhyempi ja sen kaltevuuden täytyy olla suurempi kuin voittaneen tarjoajan ilmoittama 8 prosenttia.
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarkoittamat viistopintaiset alueet rampin vieressä eivät ole kuljettavaa lattiaa vaan viisteitä, joilla täytetään tarjouspyynnön liitteen 3.7 "Tekninen erittely" kohdassa 13.6.6 "Sisäänkäyntitilojen suunnittelu" asetettua vaatimusta siitä, ettei lattiassa ole kompastumisvaaraa aiheuttavia särmiä. Viisteitä ei voi välttää ottaen huomioon vaatimukset ovirampista ja pyörätuolitason tasaisuudesta. Hankintayksikön mukaan hankinnan teknisten vaatimusten seurauksena myös valittajan ratkaisussa on vastavanlainen viiste.
Voittanut tarjoaja on esittänyt, että se on tarjouksessaan pyydetysti esittänyt periaateratkaisut raitiovaunusta ja että se on varautunut projektin alkaessa yhdessä hankintayksikön kanssa kehittämään tarjouspyynnön mukaisen raitiovaunun.
Tarjouspyynnön liitteen 2.1 "Teknisen kuvauksen ohje" kohdassa 2.1 "Tarjouksen sisältövaatimukset" on muun ohessa määritelty, mitä tarjoajien tulee esittää tarjoukseen liitettävissä piirustuksissa. Kyseisen ohjeen perusteella yleispiirustuksessa ei ole edellytetty esitettävän lattiarampin toteutustapaa lainkaan. Mainitussa ohjeen kohdassa on todettu, että "Tekninen kuvaus on yksityiskohdiltaan Tarjoajaa sitova".
Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä A "Raitiovaunun tekninen kuvaus", joka on ilmoitettu liikesalaiseksi, ilmoittanut että vaunun ovella sisään tullessa on kahta eripituista lattiaramppia eri kallistuksilla, jotka kummatkin ovat enintään 10 prosenttia. Voittanut tarjoaja on myös tarjouksensa liitteessä H.1. "Poikkeamaluettelo" ilmoittanut hyväksyvänsä vaatimuksen 10 prosentin lattian suurimmasta kallistuksesta.
Markkinaoikeus toteaa, että yleispiirustuksissa ei ole edellytetty esitettävän lattiaramppeja. Voittanut tarjoaja on teknisessä kuvauksessaan ilmoittanut sen lattiaramppien ja poikkeamaluettelossaan sen lattian kallistuksien olevan enintään 10 prosenttia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pitää voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön mukaisena lattian suurinta kallistusta koskevan vaatimuksen osalta.
5 Tarjousvertailu
5.1 Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut tarjousten vertailu- ja pisteytysperusteet
Tarjouspyynnön kohdan 10 "Tarjousten vertailu" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Mainitun asiakirjan kohdassa 10.1 "Tarjousten vertailuperusteet" on määritelty kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvojen vaihteluvälit prosentteina. Hankintayksikkö on hankintapäätökseen liitetyn 9.8.2016 päivätyn arviointiryhmän kokousmuistion mukaan vahvistanut vertailuperusteiden painoarvot prosentteina ennalta ilmoitettujen vaihteluvälien sisällä seuraavasti:
Tarjouspyynnön liitteen 1.1 "Tarjousten vertailuperusteet" taulukossa on selostettu laatuarvioinnin perusteet kohdassa "Arviointiperuste" sanallisesti ja esitetty painoarvojen vaihteluvälit. Hankintayksikkö on hankintapäätökseen liitetyn edellä mainitun arviointiryhmän kokousmuistion mukaan vahvistanut vertailuperusteiden alakohtien, vertailukriteerien, painoarvot ennalta ilmoitettujen vaihteluvälien sisällä seuraavasti:
Tarjouspyynnön kohdan 10.1.1 "Pisteytys, laatu" mukaan tarjousten laatuvertailussa käytettävät vertailuperusteet pisteytetään asteikolla nollasta sataan viiden pisteen tarkkuudella. Tämän jälkeen mainitussa kohdassa on esitetty seuraavaa:
"Pistemäärän antamiselle noudatetaan tapauskohtaisesti seuraavia yleisiä periaatteita:
A. Ominaisuuden itsenäisen laatutason periaate, jossa käytetään asteikkoa 0–100 pistettä arvioitavan ominaisuuden todetun laadun mukaisesti.
B. Tilaajan vaatimusten tai tavoitteen täyttymisen, ylityksen tai alituksen periaate. Kun Tilaajan vaatimus täyttyy, Tarjous saa 0 (nolla), 50 tai 100 pistettä kyseisestä vertailuperusteesta. Kun Tilaajan vaatimus tai tavoite ylittyy, ja ylityksestä on Tilaajalle etua, Tarjous saa enemmän kuin 0 tai 50 pistettä kyseisestä vertailuperusteesta. Jos Tilaajan vaatimus tai tavoite ei täyty, Tarjous saa vähemmän kuin 50 tai 100 pistettä kyseisestä vertailuperusteesta.
C. Paremmuusjärjestyksen periaate. Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen kunkin vertailuperusteen osalta. Paras Tarjous saa 100 pistettä. Huonommat Tarjoukset saavat vähemmän kuin 100 pistettä siinä suhteessa, jossa Tilaaja arvioi paremmuutta eri Tarjousten kesken. Tarjoukset voivat saada myös samat pisteet.
Edellä kuvattuja yleisiä periaatteita voidaan käyttää myös samanaikaisesti, jolloin paras tarjoaja voi saada vähemmän kuin 100 pistettä paremmuusjärjestyksen periaatetta C sovellettaessa.
Saman pistemäärän voi saada useampi tarjoaja.
Mikäli vertailuperusteiden alakohtien painoarvoa ei ole ilmoitettu, käsitellään erilliset vertailuperusteet samanarvoisina.
Kaikkien vertailuperusteiden pistemäärä lasketaan kertomalla annetut pisteet vertailuperusteen painoarvoa osoittavalla prosenttiluvulla ja laskemalla näin saadut pisteet yhteen (Vertailtava pistemäärä).
Lopulliset vertailuperusteittain lasketut pisteet skaalataan uudestaan siten, että parhaat pisteet saanut Tarjous saa 100 vertailupistettä ja muiden Tarjousten vertailupisteet lasketaan kaavalla:
(Vertailtava pistemäärä / Paras pistemäärä) x 100
jossa
Vertailtava pistemäärä = Tarjoajan saama pistemäärä
Paras pistemäärä = eniten pisteitä saaneen tarjoajan pistemäärä".
5.2 Laatupisteiden laskennallinen enimmäismäärä
Muutoksenhaun kohteena olevasta hankintapäätöksestä käy ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut 100,1 pistettä, joista 45,6 on ollut laatupisteitä ja että valittaja on saanut 89,8 pistettä, joista laatupisteiden osuus on ollut 37,8.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä ilmenevistä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden painoprosenteista ja laatupisteiden laskentakaavasta on seurannut, että laatupisteiden laskennallinen enimmäismäärä on ollut 45,5 pistettä. Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt laskuvirheen laskiessaan tarjoajien lopullisten laatupisteiden määriä, mikä ilmenee muun ohessa siitä, että voittanut tarjoaja on hankintapäätöksen mukaan saanut laskennallista enimmäismäärää suuremman määrän laatupisteitä. Voittanut tarjoaja ei ole voinut saada edes laatupisteiden enimmäismäärää, koska se ei ole saanut parhaita pisteitä kaikista vertailuperusteista. Hankintayksikön laskuvirheen merkitys on kuitenkin vähäinen suhteessa voittaneen tarjoajan ja valittajan väliseen piste-eroon.
5.3 Väitetyt tarjousvertailun virheellisyydet
5.3.1 Monitoimitila
Vertailukriteerin 1.1.4 "Monitoimitila" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arvioidaan monitoimitilan tai tilojen kokoa ja yhtenäisyyttä sekä monitoimitilan käytön helppoutta ja joustavuutta palvelemaan tilan eri käyttötarkoituksia (invalidikuljettimien, lastenvaunujen ja polkupyörien kuljetus, matkustus seisten sekä tilan läpi kulku). Yhtenäinen ja suuri monitoimitila sekä monitoimitilojen suuri yhteispinta-ala koko vaunussa saa korkean pistemäärän. Lisäksi monitoimitila / -tilat, jossa on helppo asettua matkustuspaikalle ja jossa Tilaajan kapasiteettitavoite monitoimitilalle ylittyy, saa korkean pistemäärän. Ehdottoman vaatimuksen täyttämisestä (liite 3.7, Tekninen erittely, luvut 12.3.2.4, 12.3.2.5 ja 12.3.2.6) saa nolla (0) pistettä."
Teknisen erittelyn edellä luvuiksi kutsutuista kohdista on käynyt ilmi muun ohessa, että raitiovaunussa on oltava tila kuljettaa kumpaankin menosuuntaan kolme invalidikuljetinta tai lastenvaunua tai mikä hyvänsä näiden yhdistelmä. Yhden yksittäisen invalidikuljettimen tai lastenvaunun kuljettamiseen riittävän alueen on oltava 1.500 millimetriä halkaisijaltaan oleva lattia-alue, jossa on tilaa kuljettimen kiertämiseen ja jonka reunalla on tuki ja kiinnitysjärjestely. Tälle alueelle on oltava esteetön pääsy raitiovaunun ovelta. Esteettömäksi pääsyksi hyväksytään lattian kallistus, joka on enintään kymmenen prosenttia (kohta 12.3.2.4). Raitiovaunussa on voitava kuljettaa vähintään kahta polkupyörää ja polkupyörän kuljetus on invalidikuljettimien ja lastenvaunujen tilan vaihtoehtoinen käyttötarkoitus (kohta 12.3.2.5). Tavoitteena on, että monitoimitila on ratkaistu siten, että invalidikuljettimella liikkuvan tarvitsee liikkua raitiovaunun sisällä mahdollisimman vähän. On vältettävä ratkaisuja, joissa invalidikuljettimella tai lastenvaunujen kanssa matkustava joutuu kulkemaan vaunun käytävällä tai vaunuosien välisen nivelalueen läpi (kohta 12.3.2.6).
Teknisen erittelyn kohdan 13.6.6 "Sisäänkäyntitilojen suunnittelu" mukaan sisäänkäyntialueet on suunniteltava vapaiksi kompastumisvaaran aiheuttavista särmistä ja varustettava riittävin tukitangoin. Oven vieressä istuvien matkustajien suojaamiseksi vedolta on asennettava yläosaltaan lasitetut tuulisuojat.
Valittaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä 30 pistettä seuraavin hankintapäätöksen liitteenä olevasta perustelumuistiosta ilmenevin perustein:
"Vaunussa on monitoimitilat päätyvaunuosissa ovien ja nivelen välissä. Nämä kaksi monitoimitilaa ovat riittävän kokoiset polkupyörille. Tilaan mahtuu kaksi (2) pyörätuolia, joiden paikoilla on EU-direktiivin mukainen tuki molempiin suuntiin. Normaalikokoisia lastenvaunuja tilaan mahtuu enimmillään neljä. Kummallakin seinällä on 4 taittoistuinta. Tarjoaja on ilmoittanut mahdollisuudesta sisustusmuutoksiin."
Voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä vertailukriteeristä 90 pistettä seuraavin perustein:
"Vaunussa on monitoimitilat jokaisessa kolmessa vaunuosassa. Kaikissa kolmessa monitoimitilassa on yksi pyörätuolipaikka kumpaankin suuntaan. Jokaisessa monitoimitilassa on mahdollisuus myös polkupyörien kuljetukseen. Normaalikokoisia lastenvaunuja päätyvaunujen tilaan mahtuu enimmillään kuusi. Päätyvaunuissa kummallakin seinällä on 8 taittoistuinta. Päätyvaunujen monitoimitilat ovat niin pitkät, että niihin mahtuu samanaikaisesti pyörätuoli, polkupyöriä ja lastenvaunuja. Monitoimitilat on rakennettu siten, että niiden varustusta voidaan vaunujen käytön aikana muuttaa. Tilaan on asennettavissa myös kiinteitä istuimia."
Markkinaoikeus on edellä katsonut voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön mukainen lattian suurimman kallistuksen osalta. Hankintayksikön ei voida siten katsoa menetellen valittajan väittämin tavoin virheellisesti siltä osin kuin monitoimitilojen pisteytys on tehty tästä lähtökohdasta käsin.
Valittajan mukaan sen olisi tullut saada monitoimitiloja koskevasta vertailukriteeristä enemmän pisteitä, ja hankintayksikkö ei ole arvioinnissaan ottanut huomioon tarjottujen vaunujen muokattavuutta, minkä johdosta on ollut mahdollista luoda lisää monitoimitila-aluetta. Valittajan mukaan sen tarjoama monitoimialue on laajempi kuin voittaneen tarjoajan ratkaisun monitoimialue ja valittajalla on korkeammat katot. Valittaja on myös katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjoamassa keskivaunussa on tarjouspyynnön vastaisesti sijoitettu pyörätuolipaikat siten, että matkustaja on osaksi vaunun oven edessä ja ovirampin päällä, että voittaneen tarjoajan ratkaisussa ei ole ollut teknisen erittelyn kohdassa 13.6.6 edellytettyjä lasiseinämiä pyörätuolipaikkojen ja ovien välillä ja että ovirampin kohdalla ollut viiste on ollut pyörätuolien käyttäjille ja muille matkustajille vaarallinen.
Hankintayksikkö on esittänyt muun ohessa, että kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet sisustuksen olevan muunneltava, joten valittajan tarjous ei ole ollut tässä suhteessa muista poikkeava. Monitoimitilan käytettävyyden kannalta ratkaisevaa on tilan pituus vaunun pituussuunnassa, ja monitoimitilojen yhteenlaskettu pituus on voittaneen tarjoajan tarjouksessa pidempi kuin valittajan tarjouksessa. Päätyvaunuosissa olevat monitoimitilat ovat voittaneen tarjoajan vaunussa suuremmat kuin valittajan vaunussa. Valittajan raitiovaunussa on kaksi monitoimitilaa ja voittaneen tarjoajan raitovaunussa neljä. Voittaneen tarjoajan pyörätuolille varattu tila ei ole ylittänyt ovirampin reunaa eikä oviaukkoa.
Markkinaoikeus toteaa, että perustelumuistiosta on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on tarjouksia pisteyttäessään kaikkien tarjousten osalta ottanut huomioon mahdollisuudet sisustusmuutoksiin. Koska kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet vaunujen olevan muokattavissa, tämän seikan ei voida katsoa johtavan valittajan väittämin tavoin sen osalta parempiin pisteisiin. Valittajan vetoaman voittaneen tarjoajan yleispiirustuksen havainnekuvan perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että voittaneen tarjoajan pyörätuolipaikan sijoitus olisi valittajan esittämin tavoin matkustajille vaarallinen.
Kuten edellä on todettu, yhtenäinen ja suuri monitoimitila ja monitoimitilan suuri pinta-ala on johtanut korkeisiin pisteisiin. Kattokorkeus ei sen sijaan ole kuulunut arvioitaviin seikkoihin. Tässä kohdassa arvioitavaksi ei ole edellä kuvatun arviointiperusteen mukaan myöskään kuulunut edellytys oven vieressä istuvien matkustajien suojaamiseksi asennettavista tuulisuojista.
Voittanut tarjoaja ja valittaja ovat tarjouksiinsa liittämissään teknisissä kuvauksissa, joiden on ilmoitettu olevan liikesalaisia, kumpikin esittäneet monitoimitilojen sijaintia ja laajuutta koskevia piirustuksia. Markkinaoikeus toteaa, että kyseistein piirustusten perusteella voittaneen tarjoajan monitoimitilat ovat sisältäneet enemmän yhtenäistä aluetta ja olleet yhteenlasketulta pinta-alaltaan selvästi valittajan monitoimitilojen pinta-alaa laajemmat.
Voittaneen tarjoajan monitoimitilojen kapasiteetit pyörätuolien, lastenvaunujen ja polkupyörien kuljettamiseksi sekä taittoistuinten määrä ovat hankintapäätökseen liitetyssä perustelumuistiossa kuvatuin tavoin olleet suuremmat kuin valittajan monitoimitiloissa. Voittaneen tarjoajan monitoimitilojen kapasiteetti on ylittänyt teknisessä erittelyssä asetetut kuljetettavien pyörätuolien, lastenvaunujen ja polkupyörien määriä koskevat kapasiteettitavoitteet.
Edellä esitetyn perusteella hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti pisteyttäessään valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten mukaisia monitoimitiloja.
5.3.2 Käytäväleveys
Istuinten välisen käytävän leveyden lattiasta kahden metrin korkeuteen on tarjouspyynnön liitteen 3.7 "Tekninen erittely" kohdan 12.3.1 "Mitat" mukaan tullut olla "≥ 600 mm". Vertailukriteerin 1.1.6 "Käytäväleveys" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arvioidaan raitiovaunun käytäväleveyttä telialueella. Tavoiteleveydestä saa 100 pistettä, tavoiteleveyden alitus alentaa pistemäärää. Leveys mitataan käytävän poikkileikkauksen kapeimmasta kohdasta lattiatasosta ylöspäin käytävän vähimmäiskorkeuteen saakka."
Voittanut tarjoaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä 85 pistettä tarjoamallaan 585 millimetriä leveällä käytävällä. Tarjousvertailussa on voinut saada 100 pistettä 600 millimetrin käytäväleveydellä.
Valittaja on esittänyt, että voittaneelta tarjoajalta vähennetty 15 pistettä on liian vähän, kun otetaan huomioon puheena olevan vertailukriteerin keskeinen merkitys. Valittajan mukaan käytävämillimetrin suhde annettuun pisteeseen on kolmen 600 millimetrin levyistä käytävää tarjonneen tarjoajan osalta ollut 6 pistettä. Sen sijaan voittaneella tarjoajalla käytävämillimetrin suhde annettuihin pisteisiin on ollut noin 7 pistettä.
Hankintayksikkö on esittänyt pisteyttäneensä tarjoukset siten, että pisteitä on annettu lineaarisesti ja niitä on voinut saada vain leveysvälillä 500–600 millimetriä. Hankintayksikön mukaan pisteytys valittajan esittämällä tavalla, siis periaate yhden pisteen vähennyksestä 6 millimetrin tavoiteleveyden vähennystä kohden, olisi ollut valittajalle epäedullisempi kuin hankintayksikön käyttämä pisteytystapa. Valittajan esittämin tavoin pisteytettynä voittanut tarjoaja olisi saanut 97 pistettä, kun nyt sen pisteet olivat 85.
Markkinaoikeus toteaa, että alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille on täytynyt olla selvää, että käytäväleveys ei voi alittaa sillä kulkemiseen tarvittavaa vähimmäismittaa ja että käytäväleveyden pisteytys ei siten ole voinut perustua lineaariseen nollasta millimetristä alkavaan laskentatapaan. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön soveltamaa pisteytystapaa tai sen nojalla annettuja pistemääriä ole pidettävä tarjoajia syrjivinä tai epätasapuolisina.
5.3.3 Lattian korkeuserot
Vertailukriteerin 1.1.7 "Lattian korkeuserot" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arvioidaan raitiovaunun lattian korkeusjärjestelyitä. Yhtenäiset tasaisen lattian alueet ja ehdotonta vaatimusta loivemmat rampit tuovat pisteitä. Parhaaksi arvioitu tarjous saa 100 pistettä, huonoin nolla pistettä."
Valittaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä täydet 100 pistettä ja voittanut tarjoaja 85 pistettä. Voittaneen tarjoajan osalta hankintapäätökseen liitetyssä perustelumuistiossa on seuraavat perustelut:
"Lattian korkeusjärjestelyiden vertailussa Transtech on toiseksi paras. Lattian tasaisuudessa Transtech on paras. Yhtenäisen tasaisen lattian osuus on suurin. Ramppien kaltevuudessa Transtech on toiseksi paras. Laituritason ja peruslattiatason korkeusero on 70 mm. Peruslattiatason ja lattian korkeimman kohdan välinen korkeusero vaunun sisällä on 80 mm. Ramppien kaltevuus on käytävällä 10 % ja ovilla 8 %."
Valittaja on esittänyt, että puheena oleva vertailukriteeri on ollut ristiriidassa ramppien kallistusta koskevan ehdottoman vaatimuksen kanssa. Valittaja on esittänyt olevan todennäköistä, että tarjoajalla, jonka ratkaisussa on eniten tasaista lattiatilaa, on myös jyrkimmät rampit. Lisäksi valittaja on esittänyt, että pisteytykset on tarkistettava, koska voittaneen tarjoajan oviramppien kaltevuus on ollut tarjouspyynnön vastainen ja koska tarjoukseen liitetyt piirustukset sisältävät sisääntulon korkeuden osalta epäjohdonmukaisuuksia, joita ei ole pisteytyksessä otettu huomioon.
Hankintayksikkö on esittänyt, että kynnyskorkeus ei ole tullut arvioitavaksi lattian tasaisuutta koskevan vertailukriteerin yhteydessä. Voittaneen tarjoajan molemmat kynnyskorkeutta koskevat tiedot ovat kuitenkin täyttäneet ehdottoman vaatimuksen ja vertailu on ristiriitatilanteissa tehty käyttäen tarjoajalle epäedullisinta tietoa.
Voittanut tarjoaja on esittänyt ilmoittaneensa lattiamitoituksensa ja kynnyskorkeutensa yksiselitteisesti tarjoukseensa liitetyssä teknisessä kuvauksessa, ja että piirustukset ovat olleet vain selventäviä.
Tarjoajat ovat tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella olleet tietoisia sekä edellä käsitellystä lattian suurinta kallistusta koskevasta ehdottomasta vaatimuksesta että lattian korkeuseroja koskevasta vertailukriteeristä. Se, että lattian kaltevuutta koskeva vaatimus ja lattian korkeuseroja koskeva vertailukriteeri ovat liittyneet toisiinsa siten, että lattian kaltevuus on vaikuttanut lattian korkeuserojen arviointiin, ei ole ollut tarjoajien kannalta epätasapuolista, syrjivää tai avoimuusvelvoitteen vastaista, kun tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan olleet tietoisia sanotusta liitynnästä.
Hankintayksikkö on tarjouksia arvioidessaan voinut, kuten edellä on lattian suurimman kallistuksen osalta todettu, lähteä siitä, että voittaneen tarjoajan lattiarampit ovat kallistukseltaan enintään 10 prosenttia. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti suorittaessaan tarjousvertailun mainitun tiedon perusteella.
Raitiovaunun oven kynnyksen korkeutta ei ole arvioitu kysymyksessä olevan vertailukriteerin yhteydessä, eikä oven kynnyksen korkeutta koskevilla mahdollisilla epäjohdonmukaisuuksilla voittaneen tarjoajan tarjouksessa siten ole voinut olla vaikutusta kysymyksessä olevasta vertailukriteeristä annettaviin pisteisiin.
Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti lattian korkeuseroja koskevan vertailukriteerin pisteytyksessä.
5.3.4 Vaunun perusratkaisu
Vertailukriteerin 1.2.1 "Vaunun perusratkaisu" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arvioidaan raitiovaunun perusratkaisua Tampereen raitiotien tavoitteiden kannalta. Perusratkaisu tarkoittaa ovien ja telien sijoittelua, näistä seuraavia raitiovaunun ulottuvuuksia sekä rajoituksia ja mahdollisuuksia raitiovaunun sisustusratkaisuille ja hankintaoptiolle pitkästä vaunusta. Rakenteellinen yksinkertaisuus, alhainen oma massa ja modulaarisuus sekä se, että raitiovaunun rakenne sietää radan virheitä ja radan kulumista, ovat eduksi. Suuret ulottumat kaarteissa ja monimutkainen rakenne kuten telien ja muiden pääkomponenttien erilaisuus alentavat pistemäärää."
Valittaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä 70 pistettä seuraavin hankintapäätökseen liitetystä perustelumuistiosta ilmenevin perustein:
"Vaunun perusmitat on valittu sisustusratkaisuiden ja ulottumien keskinäiseksi optimoinniksi, mikä on merkittävä etu. Pidennysosan teli on moottoroimaton, mutta modulaarisuuteen on pyritty vaatimuksen mukaan mahdollisimman yhtenäisin osin moottoriteliin verrattuna. Kunnossapidon ja hinnan kannalta ratkaisusta on etua, mutta sitä ei arvioida tässä. Vaunun oma massa on tarjouksista suurin, mikä on haitta."
Voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä vertailukriteeristä 80 pistettä seuraavin perustein:
"Vaunun perusmitat on valittu sisustusratkaisuiden ja ulottumien keskinäiseksi optimoinniksi, mikä on merkittävä etu. Jatko-osan teli on moottoroitu, mikä lisää rakenteen yhdenmukaisuutta, mikä on etu. Vaunun oma massa ei ole alhainen eikä korkea."
Valittaja on esittänyt, ettei hankintapäätöksen perusteluista ole käynyt ilmi, mihin valittajan ja voittaneen tarjoajan piste-ero on perustunut ja että tarjousvertailussa on voittaneen tarjouksen etuna otettu huomioon jatko-osan telin moottori, mitä ei ole ollut etukäteen ilmoitettu arvioitavaksi.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten piste-eroja selittävinä tekijöinä on perustelumuistion mukaan pidetty raitiovaunun massaa ja sitä, onko jatko-osan telin moottoroitu vai ei. Kun arviointiperusteena on nimenomaisesti ilmoitettu, että esimerkiksi telien erilaisuus alentaa pistemäärää, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut tekemällään tavalla ottaa arvioinnissaan piste-eroja selittävänä tekijänä huomioon vaunun massan lisäksi sen, onko valittajan jatko-osan teli ollut moottoroitu kuten muut telit. Kyseiset piste-eroa selittävät tekijät ovat myös käyneet ilmi kyseistä vertailukriteeriä koskevista perustelumuistion sanallisista perusteluista.
Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti puheena olevan vertailukriteerin pisteytyksessä tai pisteytystä perustellessaan.
5.3.5 Teli, pyöräkerrat, jousitus
Vertailukriteerin 1.2.2 "Teli, pyöräkerrat, jousitus" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arvioidaan telin muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää pyöräkerrat ja jousituksen. Teliä arvioidaan suhteessa siihen, miten hyvin esitetty rakenne vastaa Teknisen erittelyn tavoitteita ja vaatimuksia sekä telirakenteelle, sen osille, että telin vaikutukselle raitiovaunun toimintaan."
Tarjouspyynnön liitteen 3.7 "Teknisen erittely" kohdassa 13.12 "Teli" on todettu muun ohessa, että telin rakenne tulee suunnitella siten, että pyörien kuluminen ja niiden aiheuttama melu kaarreajossa on mahdollisimman pientä. Mainitun asiakirjan kohdassa 13.12.8 "Jousitusjärjestelmä" on todettu muun ohessa, että pysty- ja poikittaissuuntainen jousitus telin ja vaununrungon välissä (toisiojousitus) hoidetaan teräksisillä kierrejousilla. Poikittaisjousen joustokäyrän on oltava progressiivinen, mikä saadaan aikaan käyttämällä kumivaimenninelementtejä. Hydraulisia vaimentimia voidaan käyttää, jos se on välttämätöntä ajomukavuuden ja/tai turvallisuuden kannalta. Vain raskaaseen käyttöön valmistetut mallit, joiden valmistajalla on huomattava kokemus kiskokaluston iskunvaimentimista, ovat hyväksyttäviä.
Valittaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä 80 pistettä seuraavin hankintapäätöksen liitteenä olevasta perustelumuistiosta ilmenevin perustein:
"Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat akselin korkeudella olevat kartiokumijouset. Toisiojousituksena on ilmajousitus, jonka korkeutta säätämällä kompensoidaan pyörien kuluminen ilman rakenteiden purkamista ja kokoamista, mikä on etu ja on arvioitu toisaalla. Ilmajousitus edellyttää paineilmajärjestelmän, joka on haitta. Keskiölaakerina on kuulakehä. Telin runko on tehty joustavaksi telisivut yhdistävällä nivelrakenteella, mikä on etu. Pyörissä on tavanomainen V-muotoinen kumirengas. Moottori ja vaihde ovat yhtenäinen yksikkö joka on kiinnitetty kolmesta pisteestä telirunkoon. Voima välittyy pyöräkerralle ontolla akselilla, mikä on etu. Telin rakenne on erittäin matala, mikä on etu."
Voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä vertailukriteeristä 80 pistettä seuraavin perustein:
"Pyöräkertojen ensiöjousituksena ovat kartiokumijouset, jotka on asennettu optimaalisesti telin kiertovaran maksimoimiseksi, mikä on etu. Toisiojousituksena ovat kierrejouset. Keskiölaakerina on kuulakehä. Pyörien kuluminen kompensoidaan kuulakehän korkeuden asetuksella, joka on yksinkertaisempaa kuin jousien säätö, mikä on rakenteen etu. Pyörissä on leikkauskumijousitus, joka on V-kumirengasta joustavampi ja siten ääntä ja tärinää paremmin vaimentava ratkaisu, mikä on rakenteen etu. Moottori ja vaihde ovat yhtenäinen yksikkö joka on kiinnitetty kolmesta pisteestä telirunkoon. Tarjouksessa on yksityiskohtaisesti kuvattu akselinkäyttökytkin ja sen vaikutukset pyörävoimaan. Voima välittyy pyöräkerralle ontolla akselilla, mikä on etu. Akselinkäyttökytkimen esitetty vaikutus pyörävoimaan on erittäin vähäinen, mikä on etu."
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoukselle olisi tullut antaa vähemmän pisteitä sen vuoksi, että sen teli ei ole mahdollistanut toivottua 600 millimetriä leveää käytävää, että teli vaikuttaa matkustusmukavuuteen kapeampien käytävien ja suuremman melun johdosta, että toisioilmajousitus puuttuu ja että tarjottu ratkaisu edellyttäisi hankintayksikön asettaman kynnyskorkeuden vaihtelua koskevan vaatimuksen täyttämiseksi pyörien säätämistä aina, kun ne ovat kuluneet 3 millimetriä. Hankintayksikön arvio siitä, että voittaneen tarjoajan ensiöjousituksen kartiokumijouset olisi asennettu optimaalisesti kiertovaran maksimoimiseksi, on virheellinen. Valittaja on lisäksi esittänyt hankintayksikön menetellen virheellisesti ottaessaan valittajan tarjoaman paineilmajärjestelmän huomioon tässä kohdassa. Ilman sitä, valittaja olisi saanut tästä kohdasta täydet pisteet. Myöskään äänen vaimeutta ei olisi tullut arvioida tässä kohdassa. Valittajan tarjoaman ilmajousituksen vuoksi pyörien säätäminen ei ole välttämättä tarpeen pyörän eliniän aikana, mikä tarkoittaa etua ylläpitokustannuksissa voittaneen tarjoajan tarjoukseen nähden.
Hankintayksikkö on esittänyt, että nyt kysymyksessä olevan vertailukriteerin osalta on arvioitu telin rakennetta, ei sitä, kuuluuko varusteisiin paineilmalaitteisto. Se, että teli ei edellytä paineilmaa, on telin rakenteen kannalta parempi. Voittaneen tarjoajan telirakenne on parempi sen kannalta, miten paljon telin kiertyessä jää tilaa keskikäytävän leveydelle. Vaunun käytävän osalta ei voi tehdä päätelmiä telinrakenteesta, eikä käytäväleveys ole tässä kohdassa arvioitavana. Kiskon ja pyörän osalta melua arvioidaan laadullisena ominaisuutena.
Voittanut tarjoaja on esittänyt, että sen pyörien säätötarve on huomattavasti vähäisempi kuin valittaja on esittänyt, eikä säätötarpeesta siten aiheudu haittaa tai kustannuksia. Lisäksi säätämisestä aiheutuva kustannus sisältyy erikseen tarjottuihin huoltokustannuksiin. Voittaneen tarjoajan tarjoama jousitus vaimentaa hyvin tärinää ja kiskomelua. Käytäväleveyttä on arvioitu erikseen eikä se tule tämän vertailukriteerin osalta arvioitavaksi. Valittajan tarjoama tavanomainen kartiokumijousitus vaimentaa ääntä ja tärinää huonommin kuin voittaneen tarjoajan tarjoama leikkauskumijousitus. Valittajan tarjoama ilmajousitus on otettu huomioon arvioitaessa liikuntaesteisten ja vammaisten palvelua koskevaa vertailukriteeriä.
Markkinaoikeus toteaa, että käytäväleveyttä on arvioitu erikseen, eikä sen tai vaunun leveyden ole ilmoitettu kuuluvan nyt puheena olevan vertailukriteerin arviointiperusteisiin. Myöskään esitettyjen ratkaisujen vaikutus ylläpito- tai muihin kustannuksiin ei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ole tullut tässä kohdassa arvioitavaksi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sillä perusteella, ettei kyseisiä seikkoja ole otettu nyt esillä olevan vertailukriteerin arvioinnissa huomioon.
Perustelumuistion ja asiassa muutoinkin ilmenneen perusteella tarjoajien tekniset ratkaisut ovat telin, pyöräkertojen ja jousituksen osalta poikenneet toisistaan. Niin valittajan kuin voittaneen tarjoajankin ratkaisulla on ollut sekä etuja että joitain haittoja. Tämän takia myös perustelumuistiossa kustakin ratkaisusta todetut seikat ovat poikenneet toisistaan eikä arviointi ole ollut täysin johdonmukaista. Esimerkiksi melun merkitys on nimenomaisesti otettu huomioon voittaneen tarjoajan mutta ei valittajan ratkaisun osalta, ja ainoastaan valittaja on tarjonnut toisioilmajousitusta, joka on edellyttänyt perustelumuistiossa haittana pidettyä paineilmajärjestelmää. Myöskään valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoamien ensiöjousitusten sijaintia tai asennusta ei ole perustelumuistiossa käsitelty yhdenmukaisesti siltä osin, mikä niiden merkitys on ollut kiertovaran kannalta.
Markkinaoikeus katsoo edellä todetusta huolimatta, ettei perustelumuistion lausumaa voittaneen tarjoajan tarjouksen ensiöjousituksen optimaalisesta asentamisesta ole saadun selvityksen perusteella osoitettu virheelliseksi ja että kokonaisarvioinnissa tarjousten väliset edellä mainitut erot ja yhdenmukaisuudet on lähtökohtaisesti otettu perustelumuistiossa riittävästi huomioon. Hankintayksikkö on myös tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty huomioon ottaen harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida edellä mainittuja seikkoja kysymyksessä olevan vertailukriteerin yhteydessä ja jättää käytäväleveyden tässä yhteydessä arvioimatta.
Valittaja on tarjonnut toisiojousituksena ilmajousitusta, johon perustelumuistion mukaan liittyy etuna pidettyä pyörien kulumisen kompensoivaa vaikutusta, jota perustelumuistiossa on todettu arvioitavan toisaalla. Voittaneen tarjoajan eduksi on kuitenkin perustelumuistiossa katsottu vastaavaa pyörien kulumisen kompensoivaa kuulakehän korkeuden asetuksesta seuraavaa vaikutusta. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen epätasapuolisesti siltä osin kuin se ei ole ottanut valittajan tarjoaman ratkaisun pyörien kulumista kompensoivaa vaikutusta tämän vertailukriteerin arvioinnissa etuna huomioon. Asiassa ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menetellyt virheellisesti, kun se on päätynyt antamaan puheena olevan useita huomioon otettavia tekijöitä ja lopulta telin muodostamaa kokonaisuutta koskevan vertailukriteerin osalta voittaneelle tarjoajalle 80 pistettä.
5.3.6 Muotoilun vapausasteet ja laajuus
Vertailukriteerin 1.3 "Muotoilun vapausasteet ja laajuus" arviointiperusteena on tarjouspyynnössä ilmoitettu seuraavaa:
"Arviointikohde on itsenäinen arviointikokonaisuus ilman alakohteita. Kohteessa arvioidaan sitä, miten hyvin tarjous täyttää raitiovaunun muotoilun vapaudelle esitetyt tavoitteet (Tekninen erittely kohta 4.5) ja millä tavoin kuten miten joustavasti tarjous sallii muotoilullisia vapauksia."
Edellä viitatussa teknisen erittelyn kohdassa 4.5 "Raitiovaunun ulkoasu ja sisustus" on todettu seuraavaa:
"Raitiovaunun tulee ulkoasunsa puolesta sopeutua Tampereen kaupunkiympäristöön. Myyjän tulee yhdessä Tampereen kaupungin ja kaupungin valitseman teollisen muotoilijan kanssa sopia seuraavat muotoilukysymykset tarjouksessa ehdotetun vaunun periaateratkaisun perusteella, käsittäen vähintään seuraavat pääkohdat:
- vaunun ulkoinen muotoilu
- keula etuovesta eteenpäin
- perä takaovesta taaksepäin
- ikkunoiden koko ja muoto ja kiinnityksen ulkonäkö
- ovi-ikkunoiden koko ja muoto
- helmojen muoto
- ikkunoiden yläpuolisen alueen muoto
- nivelpalkeiden muoto
- luukkujen muoto
- värityssuunnitelma
- matkustamon järjestely ja muotoilu
- istuimet
- tangot
- väliseinät ja -lasit
- lattia, korokkeet ja kotelot
- seinäverhoilut
- valaistus
- sisäkatto
- nivelalue
- ohjaamon järjestely ja muotoilu
Tarjouksessa tulee selvitä alueet, joiden muotoilua ei voi teknisistä syistä muuttaa.
Muotoilun työvälineenä voidaan pääsääntöisesti käyttää 3D-mallia."
Valittaja on saanut puheena olevasta vertailukriteeristä hankintapäätöksen liitteenä olevan perustelumuistion mukaan 50 pistettä seuraavin perustein:
"Muotoilun vapausasteet ovat tavanomaiset. Tilaajan muotoilutavoitteet on hyväksytty."
Voittanut tarjoaja on saanut kyseisestä vertailukriteeristä 90 pistettä seuraavin perustein:
"Muotoilun vapausasteet on tarjouksessa kuvattu laajasti, perusteellisesti ja käytännöllisesti taulukkomuodossa. Muotoilun vapausasteet ylittävät Tilaajan tavoitteet."
Muut kaksi tarjoajaa ovat saaneet kyseisestä vertailukriteeristä 100 ja 20 pistettä seuraavin perustein:
"Muotoilun rajoitukset koskevat ainoastaan teliä, niiden sijaintia ja korirakennetta telin ympärillä. Muotoilun eteneminen on otettu huomion vaunun suunnittelussa tarjouksessa esitetyllä muotoilusuunnitelmalla."
"Muotoilun vapauksia on kuvattu hyvin niukasti ja muotoilusta sopiminen on jätetty avoimeksi suunnitteluvaiheen asiaksi. Tilaajan muotoilutavoitteet on hyväksytty."
Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöksen perusteluista ei ole käynyt ilmi, mihin piste-erot ovat perustuneet.
Hankintayksikön mukaan tämän vertailukriteerin lähtökohtana on ollut, että tarjous, joka ylittää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset muotoilun mahdollisuuksista, saa korkean pistemäärän, ja joka alittaa, saa alhaisen pistemäärän. Perustelumuistiossa ei ole toistettu tarjouspyynnön luetteloa muotoilun vaatimuksista, mikä ei kuitenkaan tee arvioinnista epätarkkaa. Perustelumuistiossa on todettu, että valittajan tarjoamat muotoilun vaatimukset on hyväksytty, mikä tarkoittaa, että vaatimukset täyttyvät mutta eivät ylity. Vaikka arviointikuvaus on lyhyt, se on täsmällinen, tarkka ja konkreettinen.
Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä A "Tekninen kuvaus", joka on liikesalainen, käsitellyt arviointiperusteessa viitatun luettelon pääkohtia ja myös muita muotoilullisia vapauksia yksilöidysti, sekä esittänyt selkeästi muotoilullisia vapauksia kaikkiin arviointiperusteessa viitatun luettelon kohtiin. Valittaja ei ole tarjoukseensa liitetyssä teknisessä kuvauksessa, joka myös on liikesalainen, käsitellyt muotoilullisia vapauksia vastaavin tavoin selkeästi. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut lopputulokseltaan pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset tekemällään tavalla.
Tarjoajien tarjouksissaan esittämät täsmällisemmät tiedot ovat olleet liikesalaisuuksia, joita hankintayksikkö ei ole voinut ilmaista hankintapäätöksessään. Viimeksi mainittu seikka huomioon ottaen hankintayksikön esittämiä perusteluja on pidettävä hankintasäännösten mukaisina. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tämän vertailukriteerin osalta.
6 Johtopäätös
Edellä esitetyin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt valittajaa täsmentämään antamaansa tarjousta option 5 osalta. Hankintayksikkö on myös voinut katsoa voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön mukainen.
Hankintayksikön menettely on ollut tarjousvertailun osalta edellä esitetyin perustein vain vähäisiltä osin virheellistä. Valittajan muut kuin markkinaoikeuden edellä käsittelemät väitteet tarjousvertailun ja sen perustelemisen virheellisyyksistä eivät voisi pisteytyksen laskentakaava huomioon ottaen enää menestyessäänkään johtaa tarjouskilpailun lopputuloksen muuttumiseen, edes siinä tapauksessa, että valittaja olisi saanut 80 pisteen asemesta enimmäispistemäärän 100 vertailukriteeristä "Teli, pyöräkerrat, jousitus". Hankintamenettelyssä ei näin ollen ole tapahtunut hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttavaa virhettä, eikä myöskään valittajan oikeussuojan tarve edellytä lausumista muista asiassa esitetyistä tarjousvertailun virheellisyyttä koskevista väitteistä. Valitus on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 67 §:n perusteella tässä asiassa tulee sovellettaviksi julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaiset oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset. Jälkimmäisen lain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, vaikka hankintayksikön menettely on ollut osin virheellistä, jos se joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut määrällä, jonka markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi. Kulujen kohtuullisuuden arvioinnissa markkinaoikeus on ottanut huomioon hankintamenettelyn virheellisyyden vaikuttamattomuuden tarjouskilpailun lopputulokseen sekä hankintayksikön kuluvaatimuksen perusteena esitetyn työtuntien määrän ja oman lakimiestyön tuntihinnan sekä asianajopalveluja koskevaan laskuun sisältyneen yleiskulun.
Valittaja on muun ohessa väittänyt kuultavan tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi ja kyseenalaistanut sen tarjousvertailussa saamat pisteet. Ottaen huomioon kyseisten väitteiden luonteen ja ettei valitus ole menestynyt, olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa osaksikaan vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Stadler Rail Valencia S.A.U:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla ja Transtech Oy:n oikeudenkäyntikulut 17.802,50 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Pertti Virtanen ja Sami Myöhänen.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.