MAO:595/17

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki on ilmoittanut 6.5.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kirjastojen aineistohankinnan portaalia koskevasta palveluhankinnasta.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja on 16.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä hylännyt BTJ Finland Oy:n tarjouksen ja valinnut Woima-Wirta Oy:n tarjouksen.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon mutta alittanut hankintalain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 11.8.2016.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

BTJ Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. BTJ Finland Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.890 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja johtanut vertailukelvottomiin tarjouksiin. Tarjouspyynnöstä ei ole selkeästi käynyt ilmi, mikä on ollut järjestelmän asentamista koskevan vaatimuksen sisältö ja onko palvelun tarjoaminen SaaS-palveluna (Software as a Service, pilvipalvelu) mahdollinen vai ei. Tarjouspyynnön mukaan järjestelmä asennetaan tilaajan osoittamalle laitteistolle. BTJ Finland Oy on katsonut kyseisen maininnan tarkoittavan sitä, että tilaaja käytännössä kontrolloi, mille ja kenen hallussa olevalle palvelimelle järjestelmä tulee asentaa. Lisäksi yritys on katsonut, että maininnalla tarkoitetaan sitä, että tilaaja osoittaa laitteiston, jolle tilaajan omalle tietokoneelle asennettavat ohjelmisto-osat asennetaan.

SaaS-palvelu on toteutettavissa erityyppisillä teknisillä ratkaisuilla. Kaikille SaaS-palvelun toteuttamistavoille on yhteistä se, että ainakin jokin, usein merkittäväkin osa järjestelmästä joka tapauksessa asennetaan myös järjestelmän käyttäjän omalle tietokoneelle. Käyttäjän omalle tietokoneelle asennettavan järjestelmän osuus ja sisältö vaihtelevat järjestelmän ja sen sisältämien järjestelmäosien perusteella.

Hankintayksikön ennen hankintamenettelyn käynnistämistä julkaisemassa tietopyynnössä on tiedusteltu: "Voidaanko järjestelmä asentaa tilaajan laitteistolle tai hankkia SaaS-palveluna, ovatko molemmat vaihtoehdot mahdollisia?". BTJ Finland Oy on katsonut hankintayksikön aiemman tietopyynnön perustella tarkoittaneen, että SaaS-palvelu (Software as a Service, pilvipalvelu) on järjestelmän osalta mahdollinen. BTJ Finland Oy on pitänyt selvänä, että tarjouspyynnön järjestelmän asentamista koskevalla vaatimuksella ei ole rajattu mahdollisuutta hyvin tavanomaisena ICT-järjestelmän toteutustapana käytetyn SaaS-palvelun tarjoamiseen.

Hankintayksikön saatua tietopyynnön perusteella tietoonsa sen, että BTJ Finland Oy:n tarjoama järjestelmäkokonaisuus perustuu SaaS-palvelun käyttöön, se ei ole ennen tarjouksen poissulkemista koskevaa päätöstä millään tavoin täsmentänyt tai ilmoittanut, että SaaS-palveluun perustuvaa järjestelmä ei tultaisi hyväksymään. Kysymys SaaS-palvelun sallittavuudesta ei ole myöskään noussut esiin tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle esitetyissä kysymyksissä ja näihin annetuissa vastauksissa.

Tarjouspyynnön perusteella maininta "järjestelmä asennetaan tilaajan osoittamalle laitteistolle" ei ylipäänsä ole tarjouspyynnön ehdoton edellytys. Kyseisessä tarjouspyynnön kohdassa ei ole mainintaa "kyllä", mikä osoittaisi kyseessä olevan minimi- tai ehdoton vaatimus toimitettavalle järjestelmälle. Kaikki hankintayksikön järjestelmälle asettamat tarjouspyynnön edellytykset täyttyvät BTJ Finland Oy:n tarjoamassa SaaS-palveluun perustuvassa järjestelmässä.

Tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut siihen, että tarjoajat ovat tulkinneet mahdollisia järjestelmän toteuttamistapoja toisistaan poikkeavasti. Tällä on ollut tai ainakin voinut olla vaikutusta siihen, että potentiaalisten tarjoajien määrä on vähentynyt ja tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tekemien järjestelmätarjousten variaatioiden määrä on vähentynyt. Hankinnan kohdetta ei myöskään ole kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti, jotta hankintayksikkö olisi saanut vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on myös toiminut vastoin tarjouspyynnössä esitettyä, kun se on hylännyt valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena siinä tarjotun SaaS-palvelun vuoksi.

SaaS-palvelun käyttömahdollisuutta koskevan epäselvyyden ohella tarjouspyyntö on ollut myös muutoin epäselvä. Tarjoajat ovat hankintamenettelyn aikana tuoneet esittämissään kysymyksissä esiin sen, että tarjouspyyntöasiakirjoista puuttuvat kaikki kestävään ja realistiseen hinta-arvioon tarvittavat tiedot muun ohella teknisistä vaatimuksista ja vastuista. Hankintayksiköltä on kysymyksissä tiedusteltu, voiko kiinteä hinta olla myös hintahaarukka, joka tarkentuu projektin määrittelyvaiheessa. Hankintayksikkö on vastannut, että järjestelmästä pyydetään kiinteä hinta tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjousvertailuun ja tarjouskilpailun voittajaksi. Hankintayksikön tekemästä vertailusta ilmenee voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta muun ohella seuraavaa: "Vaiheittainen käyttöönotto – mahdollista ottaa käyttöön jo vuoden 2017 alussa kriittisiltä osilta? Toisaalta: mitkä vaiheet / ominaisuudet sisältyvät tarjouksen kustannusarvioon?". Laatuvertailu osoittaa, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana sen vuoksi, että tarjous ei ole ollut kiinteähintainen. Hankintayksikön vertailun hankintapäätöksen perusteluissa tekemä viittaus kustannusarvioon osoittaa, että se ei ole itsekään pitänyt tarjoajan hintaa kiinteänä.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.535 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kyseessä on ollut tarjouspyynnön perusteella järjestelmähankinta, jossa hankintayksikkö ostaa järjestelmän lisenssin eli tavaran itselleen asennettavaksi omalle laitteistolleen. Kyseinen laitteistoalusta on myös kuvattu tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on kuvannut järjestelmähankinnan yksiselitteisesti.

Järjestelmän asentaminen tilaajan osoittamalle laitteistolle on vastakohta SaaS-palvelulle. SaaS tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna. SaaS-palvelussa ohjelmistoa ei asenneta asiakkaan laitteistoihin, vaan se toimii palveluntarjoajan tai sen alihankkijan ylläpitämältä palvelimelta tietoverkon kautta. SaaS-palvelussa asiakas ei osta erillistä ohjelmistolisenssiä itselleen, eikä siihen liittyviä ylläpito- tai tukipalveluja, vaan maksaa palveluntarjoajalle palvelumaksua kokonaisuudesta. SaaS-palvelu ei ole sekoitettavissa perinteiseen järjestelmähankintaan, koska kyseessä ovat toisistaan erilliset liiketoimintakonseptit. Hankintayksikön ei tarvitse tarjouspyynnössä kertoa, mitä se ei ole hankkimassa, kuten esimerkiksi SaaS-palvelua. Tällainen lista olisi loputon.

Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan valmisteluvaiheessa tarpeensa ja todennut järjestelmälisenssin vastaavan parhaiten hankintayksikön IT-linjauksia ja tarvetta. Kyseinen tarjouspyynnön määritelmä ei ole sulkenut tarjoajilta yhtäläistä mahdollisuutta tarjota hankintayksikön edellyttämää järjestelmää, eikä se ole rajoittanut kilpailua.

Markkinavuoropuhelu, johon BTJ Finland Oy on valituksessaan viitannut, ei ole osa hankintamenettelyä, vaan tästä täysin erillinen prosessi. Teknisen vuoropuhelun kutsussa on ilmoitettu, että hankintayksikkö ei sitoudu toteuttamaan hankintaa tietopyynnön perusteella, eivätkä tietopyynnössä esitetyt kuvaukset tai määritykset sido tilaajaa.

Hankintapäätöksen laatuvertailua koskevan liitteen maininta, jossa muun ohella esitetään kysymyksiä voittaneen tarjouksen kustannusarvion sisällöstä, on kirjoitettu vertailutaulukkoon vertailuprosessin alkuvaiheessa, jolloin tarjoajien tarjouksiin ei vielä ollut tutustuttu yksityiskohtaisesti ja jolloin vertailijat ovat kirjoittaneet taulukkoon muistiinpanojaan. Kysymyksiin on saatu vastaukset vertailijoiden tutustuttua tarjoukseen. Teksti on jäänyt vertailutaulukkoon erheellisesti.

Tutustumalla Woima-Wirta Oy:n tarjoukseen on voitu havaita, että se on kiinteähintainen, eikä siinä ole ilmoitettu mitään varaumia hinnoittelun suhteen. Tarjouksen perusteella hinta on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt toiminnallisuudet. Tekemällä tarjouksen Woima-Wirta Oy on sitoutunut hankinnan toteuttamiseen sovitun sisältöisenä ja siten myös siihen, että sen ilmoittama hinta on pyydetyn mukaisesti kiinteä. Woima-Wirta Oy:n tarjouksesta ei ole noussut esille seikkoja, jotka olisivat antaneet hankintayksikölle perustellun aiheen epäillä, etteikö tarjous vastaisi tarjouspyyntöä.

Koska hankintayksikkö on toiminut hankintalain ja oikeuskäytännön mukaisesti, on kohtuutonta velvoittaa hankintayksikkö maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Woima-Wirta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää BTJ Finland Oy:n valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

BTJ Finland Oy:n valituksessa esitetyt väitteet hankintamenettelyn virheellisyyksistä eivät pidä paikkaansa. Hankintamenettely on suoritettu hankintalain mukaisesti ja sen perusteella on saatu keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia. Woima-Wirta Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

BTJ Finland Oy:lle on pitänyt olla hankintamenettelyä edeltäneeseen markkinakartoitukseen osallistuneena selvää, että hankintayksikkö on tietopyynnössä kuvatulla tavalla nimenomaisesti päättänyt valita kahdesta mahdollisesta toteutustavasta vain toisen jättäen SaaS-ratkaisun sallittujen toteutustapojen ulkopuolelle.

Tarjouspyynnön vaatimus järjestelmän asentamisesta tilaajan osoittamalle laitteistolle on ollut yksiselitteinen. Se on korostettu otsikkotasoisena vaatimuksena tarjouspyynnössä ja sen ehdottomuus on ollut yksiselitteinen. Vaatimusta ei mitenkään voida ymmärtää siten, että järjestelmä miltään osin voisi olla muulla, kuin tilaajan määrittelemällä laitteistolla, kuten pilvipalvelimella, jonka laitteiston kokoonpanosta ei ole tietoa. Vaatimusta ei ole voitu ymmärtää niin, että järjestelmä asennetaan tilaajan osoittamalle palvelimelle. Tarjouspyyntöä ei voida myöskään ymmärtää siten, että laitteistovaatimus koskisi vain käyttäjän omalle koneelle asennettavaa laitteiston osaa. Tarjouspyynnössä ilmoitetut laitteistovaatimukset ovat nimenomaisesti palvelimen laitteistovaatimuksia; eivät työaseman laitteistovaatimuksia.

Pilvipalvelu ei välttämättä täytä palvelinalusta-arkkitehtuurille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Pilvipalvelimelle asennettu järjestelmä on olennaisesti riippuvainen kolmansista tahoista, mikä ei ole ollut hankintayksikön intressin mukaista.

Woima-Wirta Oy:n tarjous on ollut kiinteähintainen, eikä siinä ole ilmoitettu mitään varaumia hinnoittelun suhteen. Tarjouksen hinta on sisältänyt kaikki siinä ilmoitetut toiminnallisuudet.

Vastaselitys

Valituksen täydennys

BTJ Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankinnan keskeytettäväksi markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi ja asettaa kiellon tehosteeksi riittävän suuren uhkasakon.

Perusteet

BTJ Finland Oy on esittänyt, että hankintayksikön laatimat tarjouspyynnön kohdetta koskevat vaatimukset ovat täytettävissä sekä niin sanotussa kiinteässä järjestelmässä, että SaaS-ratkaisuun perustuvassa toteutuksessa. Tältä osin tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja rajoittanut tarjoajien määrää.

Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteereissä ei todeta, että ratkaisun tulee olla kolmansista osapuolista riippumaton. Hankintayksikön asettamat edellytykset voidaan täyttää myös SaaS-ratkaisuun perustuvassa palvelussa. Kun edelleen huomioidaan, että tarjouspyynnön kriteerissä ei puheena olevassa kohdassa ole mainittu vaatimuksen olevan minimivaatimus, tarjouspyynnön perusteella syntyy käsitys SaaS-palvelun mahdollisuudesta.

Voittaneen tarjoajan ja erään muun tarjoajan tarjouksessa on selvästi tarjottu vaihtoehtona myös pilvipalvelua. Näiden tarjoajien tarjoamat ratkaisut ovat niin sanottuja IaaS-pilvipalveluita (Infrastructure as a Service) tai mahdollisesti niin sanottuja PaaS-ratkaisuja (Platform as a Service). Iaas ja PaaS kuuluvat ratkaisumalleina samaan pilvipalveluksi nimettyyn luokkaan kuin SaaS, mutta ne edustavat alempaa jalostusarvoa. Edellä mainittujen tarjoajien tarjousasiakirjat vahvistavat käsityksen siitä, että myös muut tarjoajat ovat tulkinneet pilvipalvelupohjaiset ratkaisumallit sellaisiksi, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat edellytykset.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut vastoin tarjouspyynnössä esitettyä, kun se on hylännyt sen tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana sen vuoksi, että siinä on tarjottu järjestelmää niin sanottuna SaaS-palveluna. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnöstä ei ole selkeästi käynyt ilmi, mikä on ollut järjestelmän asentamista koskevan vaatimuksen sisältö tai onko palvelun tarjoaminen niin sanottuna SaaS-palveluna mahdollinen vai ei.

Asiassa on valituksen johdosta näin ollen arvioitavana ensinnäkin se, ovatko tarjouspyynnön hankinnan kohteena olleen tietojärjestelmän asentamista koskevat vaatimukset olleet omiaan tuottamaan keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Sovellettavat oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Asian arviointi

Tarjouspyynnön kohdassa 5. "Hankinnan kohteen kriteerit" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Järjestelmä asennetaan tilaajan osoittamalle laitteistolle.

palvelinalusta arkkitehtuurit: Intel x86/AMD64
ei esteitä palvelimen virtualisoinnille, käytössä VMware (5.5 > 6.0),
Hyper-V
perustelluista syistä HW-ratkaisu, suositaan virtualisointia
käyttöjärjestelmä – Minimivaatimus: Valittava
tallennusjärjestelmät virtualisoitu (IBM, SVC), erityistapauksissa
SAN ilman SVC:tä
Tieto pitää olla kuvattu siten, että järjestelmään voidaan helposti lisätä
raportointi ja siihen käyttöliittymä."

Valittajan tarjouksessa on todettu järjestelmän asentamista koskevan vaatimuksen yhteydessä muun ohella seuraavaa:

"Toimitetaan pilvipalveluna".

Valittajan tarjousasiakirjoissa on todettu muun ohella, että tarjottu hankintaportaali tarjotaan kirjaston käyttöön palveluna (SaaS) ja sitä käytetään web-selaimella käyttäjän työasemalta. Hankintaportaalin käyttäminen ei edellytä asennusten suorittamista työasemalle.

Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteereitä koskevassa taulukossa on todettu, että järjestelmä asennetaan tilaajan osoittamalle laitteistolle. Vaikka vaatimusta ei ole asetettu minimivaatimuksia koskevassa sarakkeessa ja vaikka taulukossa ei ole vaadittu tarjoajia ilmoittamaan nimenomaisesti vaatimuksen täyttymisestä, taulukosta käy ilmi, että myös kyseisessä sarakkeessa on asetettu hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimusta on pidettävä näin ollen ehdottomana. Ennen hankintamenettelyn aloittamista käydyssä tietopyyntömenettelyssä esitetyillä hankintayksikön ja toimittajien lausumilla ei ole merkitystä arvioitaessa tarjouspyyntöasiakirjojen selkeyttä.

Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteereitä koskevassa taulukossa on lisäksi todettu muun ohella, että "ei esteitä palvelimen virtualisoinnille, käytössä VMware (5.5 > 6.0), Hyper-V". Markkinaoikeus toteaa, että kyseisestä maininnasta voidaan päätellä, että siinä kuvataan hankintayksikön käytössä olevan laitteiston ominaisuuksia ja yhteensopivuutta tarjoajien tarjoamien ratkaisujen kanssa. Tarjouspyynnön kyseinen maininta tukee sitä, että tarjouspyynnössä on vaadittu järjestelmän asentamista nimenomaan hankintayksikön hallinnassa olevalle laitteistolle. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole myöskään käynyt ilmi, että vaatimus järjestelmän asentamisesta tilaajan osoittamalle laitteistolle koskisi ainoastaan osaa järjestelmästä.

Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjouspyynnön vaatimus järjestelmän asentamisesta tilaajan osoittamalle laitteistolle ei ole mahdollistanut valittajan tarjouksessa kuvattuun SaaS-ratkaisuun perustuvan järjestelmän tarjoamista tarjouskilpailussa. Asiassa saadun selvityksen perusteella saapuneista tarjouksista ainoastaan valittajan tarjoama järjestelmä on perustunut SaaS-ratkaisuun siten, että sitä käytetään web-selaimella käyttäjän työasemalta ja että järjestelmää ei asenneta hankintayksikön palvelimelle. Vaikka hankintayksikkö on varannut hankintamenettelyn aikana tarjoajille mahdollisuuden esittää kysymyksiä tarjouspyynnöstä, kysymyksiä ei ole kohdistettu tarjouspyynnön vaatimukseen järjestelmän asentamisesta hankintayksikön osoittamalle laitteistolle. Valittajan tarjouksessa on lisäksi mainittu tarjouspyynnön maininnan "ei esteitä palvelimien virtualisoinnille, käytössä VMware (5.5 > 6.0), Hyper-V" osalta, että sen tarjoama järjestelmä toimitetaan pilvipalveluna. Tarjouksen kyseinen maininta huomioon ottaen valittajan on katsottava ymmärtäneen, että tarjouspyynnössä on mahdollistettu sellainen järjestelmän asentamiseen liittyvä palvelimen virtualisointi, josta sen tarjoamassa pilvipalvelussa ei ole ollut tarvetta mainita.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämillä tavoilla epäselvä. Asiassa saadun selvityksen perusteella tarjouspyynnön mainittua vaatimusta ei voida myöskään pitää syrjivänä tai kilpailua rajoittavana. Kun otetaan huomioon edellä kuvatulla tavalla valittajan tarjouksen sisältö, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hylännyt valittajan tarjouksen tältä osin tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintasopimus on tehty 11.8.2016. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voisi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Koska valittajan tarjous on tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena ja koska tarjousten vertailuun on hyväksytty useita tarjouksia, joiden tarjouspyynnön mukaisuutta ei ole kiistetty, ei asiassa olisi edellytyksiä katsoa valittajalla olleen todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi siinäkään tapauksessa, että hankintamenettely todettaisiin virheelliseksi muiden valittajan esittämien väitteiden nojalla. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa BTJ Finland Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.535 eurolla ja Woima-Wirta Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Jenni Ihalainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.