MAO:657/17

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.2.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Läntisen Suomenlahden väylänhoitoa koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.8.2016–31.7.2021.

Liikennevirasto on 6.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Meritaito Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.100.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoin pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kaplaaki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.376,77 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneella tarjoajalla on ollut väylänhoitotöiden osalta määräävä markkina-asema. Kyseisen tarjoajan on omistanut kokonaan Suomen valtio, sen toimintaa on tuettu valtion varoilla eikä se ole toiminut aidosti liiketaloudellisin perustein. Kyseiselle tarjoajalle aiheutuvat kustannukset ovat olleet huomattavasti sen tarjoamaa kokonaishintaa korkeammat. Väylänhoidossa tarvittavien tarvikkeiden on tullut sisältyä tarjoajan palvelusuoritteeseen. Osa tällaisista tarvikkeista on ollut voittaneen tarjoajan valmistamia ja osa sellaisia, että ne on tullut välttämättä hankkia voittaneelta tarjoajalta. Voittanut tarjoaja on veloittanut sen valmistamista tarvikkeista vähintään viisinkertaisen hinnan omakustannushintaan nähden. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on laskenut sen kolmen vuoden takaisesta tarjoushinnasta yli 20 prosenttia.

Tarjouspyyntö on laadittu siten, että on käytännössä varmistuttu siitä, että voittanut tarjoaja on saanut täydet vertailupisteet. Palvelun laadun mittaamiseksi tarjouspyyntöön sisällytetyt seikat ovat olleet palvelun laadun kokonaisuuden kannalta suurelta osin vähämerkityksellisiä, osa jopa merkityksettömiä. Tarjouspyynnön ehto väylänhoitotöiden referensseistä viimeisen viiden vuoden ajalta on suosinut voittanutta tarjoajaa ja johtanut siihen, että muilla kuin voittaneella tarjoajalla ei käytännössä ole jatkossa mahdollisuutta osallistua väylänhoidon kilpailutukseen. Tarjouspyynnön mukaan merkityksellinen kriteeri on ollut ainoastaan väylänhoitotöissä hankitun kokemuksen aikajänne – ei se, millä tavoin työt on laadullisesti suoritettu. Voittanut tarjoaja on aiemmissa väylänhoitotöissä törkeällä tavalla laiminlyönyt velvoitteitaan. Kun valittaja on reklamoinut asiasta hankintayksikölle, on ilmennyt, että hankintayksikkö on laiminlyönyt valvonta- ja seurantavelvollisuutensa tilaajana.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.066 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintasäännökset antavat hankintayksikölle mahdollisuuden valita haluamansa vertailuperusteet. Hankintayksikkö saa myös asettaa vertailuperusteiden painotuksen ja pisteytysperusteet haluamallaan tavalla. Tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ovat olleet riittävän yksityiskohtaisia, ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, ne ovat olleet syrjimättömiä ja objektiivisia eivätkä ne ole jättäneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Laatua koskevilla vertailuperusteilla on parannettu erityisesti kauppamerenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta päivittäin ja ympäri vuoden. Ne eivät ole olleet vähämerkityksellisiä tai merkityksettömiä.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu urakan työnjohdollisen vastuuhenkilön osaamiselle ja kokemukselle vähimmäisvaatimuksia. Työkokemuksen arvostamista koskeva laatukriteeri 3 on täyttyessään tuottanut tarjoajalle laadullisia pisteitä. Kyseessä ei ole ollut vaatimus tai ehto. Hankinnan kohteena on ollut pitkäkestoinen ja maantieteelliseltä alueeltaan laaja väylänhoidon urakka, jonka onnistumisen keskeisenä elementtinä on ollut vastuullisen työnjohtajan kyky ja osaaminen rooliinsa kuuluvista tehtävistä ja vastuista. Merenkulun turvallisuuden takaaminen on edellyttänyt toimintaympäristön erityispiirteiden tuntemusta, mitä ei ole saanut muulla työkokemuksella. Työkokemuksen on tullut olla tuoretta. Laatukriteeri 3 on ollut hankintasäännösten mukainen, eikä se ole syrjinyt toimittajia tai rajoittanut kilpailua.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja valtiontukiin liittyvät asiat jäävät julkista hankintaa koskevan valitusasian yhteydessä markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen, eikä hankintayksiköllä ole ollut perusteita epäillä, ettei voittajan tarjoushinnalla olisi ollut mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Meriväylien väylänhoidon alueurakoiden kilpailutuksissa annetut tarjoushinnat ovat yleisesti laskeneet viime vuosina. Tarjousten vertailuhinta on koostunut kokonaishinnasta ja yksikköhintamääräisistä töistä. Kokonaishinta on sisältänyt kauppamerenkulun väylien hoidon ja muiden väylien hoidon. Kauppamerenkulun väylien osalta voittaneen tarjoajan kokonaishinta on ollut noin seitsemän prosenttia halvempi ja muiden väylien osalta noin 15 prosenttia halvempi kuin voittaneen tarjoajan kokonaishinta. Hinnanerot ovat olleet alalle normaaleja. Hankintayksikön käsityksen mukaan muiden väylien hoidon tarjoushinnassa oleva 15 prosentin hinnanero on johtunut ensisijaisesti eroista tarjoajien arvioimissa työmäärissä ja työmenetelmissä sekä töiden suunnittelussa ja organisoinnissa.

Tarjouskilpailun voittaja ei ole syyllistyt valittajan väittämään törkeään laiminlyöntiin aiemmassa Selkämeren väylänhoitourakassa. Koska hankintayksikkö on oman harkintavaltansa rajoissa päättänyt olla sisällyttämättä tarjouspyyntöönsä mahdollisuutta aikaisempien kokemusten huomioon ottamiseen, valittajan viittaamat seikat aiempien väylänhoitourakoiden hoitamisessa eivät ole liittyneet nyt esillä olevaan hankintaan.

Kuultavan lausunto

Meritaito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.755 eurolla viivästyskorkoineen.

Meritaito Oy on esittänyt, että valittaja ei ole yksilöinyt väitettään kuultavan määräävästä markkina-asemasta tai esittänyt edes, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä olisi tapahtunut. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevat toimenpidepyynnöt tulee lisäksi osoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, ei markkinaoikeudelle. Valittaja ei ole millään tavoin yksilöinyt myöskään väitettään siitä, että kuultavan toimintaa tuetaan valtion varoista, tai esittänyt, mikä rikkomus olisi kyseessä.

Kuultava on hinnoitellut tarjouksensa täysin markkinaehtoisesti. Kuultavan tarjoama hinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Kuultavan kustannukset ovat todellisuudessa olleet samaa luokkaa kuin valittajan. Valittajan väite väylänhoitotöiden tarvikkeiden viisinkertaisesta hinnasta on täysin virheellinen.

Valittaja ei ole yksilöinyt riittävällä tavalla, millä tavoin tarjouspyynnön valintakriteerit olisivat olleet omiaan suosimaan kuultavaa hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnön kokemusvaatimus on asetettu nimenomaan vastuunalaiselle työnjohtajalle, jonka henkilökohtainen työpanos ja kokemus ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä alan hankinnoissa. Tarjouspyyntö ei ole ollut syrjivä valittajan esittämällä tavalla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan toiminta on ollut tappiollista. Voittaneen tarjoajan 31.12.2015 päättyneen tilikauden tulos on osoittanut tappiota. Hankintayksikkö on ollut tietoinen voittaneen tarjoajan toiminnan tappiollisuudesta. Voittaneen tarjoajan hinta on ollut noin 10 prosenttia alhaisempi kuin valittajan ja noin kolmasosan kolmannen tarjoajan hinnasta. Yleinen kustannustaso on noussut alalla vähintään viisi prosenttia vuosittain. Voittaneen tarjoajan tarjous on reaalikustannustaso huomioon ottaen ollut noin 30 prosenttia halvempi kuin sen urakkahinta vuosina 2013–2015. Hankintayksikön olisi tullut havaita voittaneen tarjouksen olevan selkeästi alihintainen. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten syrjimättömyyden periaatteen vastaisesti.

Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön niin, että voittanut tarjoaja on saanut vertailupisteytyksessä perusteetonta etua. Tämä on koskenut muun ohella laatukriteereitä 3 ja 6. Kyseiset laatukriteerit eivät ole täyttäneet hankintasäännösten periaatteita. Hankintayksikkö on laiminlyönyt tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Hankintayksiköllä on ollut tahtotila välttää sopimuksen solmiminen valittajan kanssa.

Muut kirjelmät

Kuultava on esittänyt, että sen liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön: asiantuntijapalvelut (merenmittaus), rakentamisen palvelut sekä käytön ja ylläpidon palvelut. Kuultavan 31.12.2015 päättyneen tilikauden tappiollisen tuloksen suurin syy on ollut merenmittauksen volyymin putoaminen ja vastaavasti kyseisen liiketoimintayksikön tuloksen putoaminen sekä kuultavan panostukset kansainvälisen tuote- ja palveluportfolion kehittämiseen ja myymiseen. Liiketoiminnan tappiollisuus ei ole vaikuttanut kuultavan tarjoushintaan. Hankintayksikön kilpailuttamista väylän- ja kanavanhoidon urakoista huolehtivan käytön ja ylläpidon liiketoiminnan yksikön vuoden 2015 tulos on ollut voitollinen. Kuultavan tarjoushinta on ollut vain 7,56 prosenttia edullisempi kuin valittajan tarjoushinta. Läntisen Suomenlahden väylänhoidon edelliset urakkahinnat eivät ole olleet vertailukelpoisia nyt käsillä oleviin urakkahintoihin, koska nyt käsillä oleva urakkasopimus on kaksi kertaa pidempi kuin aiempi urakkasopimus ja vuosihinnat on siten laskettu täysin eri tavalla.

Kuultavalle ei ole myönnetty valtiontukea. Toisaalta vaikka kuultavalle olisi myönnetty valtiontukea, myöntäjä ei joka tapauksessa ole ollut hankintayksikkö. Hankintayksikkö ei ole myöntänyt kuultavalle tukea missään muodossa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vuodesta 2013 lähtien Läntisellä Suomenlahdella suurin osa varsinaisiin väylänhoitotöihin kuulumattomista töistä on hankittu "Meriväylien turvalaitteiden korjaukset ja kunnostukset" -nimisen puitesopimuksen toimittajilta. Kyseisen puitesopimuksen perusteella hankintoja on tehty Läntisellä Suomenlahdella vuoden 2013 jälkeen kuudelta eri toimittajalta.

Valittajan väite siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous on reaalikustannustaso huomioiden ollut noin 30 prosenttia halvempi kuin sen urakkahinta ajanjaksolla 2013–2015, on virheellinen. Valittaja on laskenut edellisen sopimuskauden urakkahinnan väärin, ja Läntistä Suomenlahtea koskevien kahden urakan kustannukset on sidottu Maanrakennuskustannusindeksin (MAKU 2005=100) kunnossapidon osaindeksiin, jonka mukaan kustannusten muutos kesästä 2012 esillä olevan hankinnan tarjousten jättöhetkeen on ollut 1,6 prosenttia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut mitään tahtotilaa siihen liittyen, mikä yksittäinen toimija voittaa väylänhoidon kilpailutukset.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Valittaja on esittänyt, että voittaneella tarjoajalla on ollut määräävä markkina-asema ja että voittaneen tarjoajan toimintaa on tuettu valtion varoilla.

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön ja tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan esimerkiksi sitä, onko valtiontukisäännöksiä noudatettu, tai sitä, onko asiassa menetelty kilpailulain säännösten vastaisesti. Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus on valituksen johdosta tutkinut, onko hankintayksikkö menetellyt valituksen kohteena olevassa hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Tarjouskilpailun kohteena on ollut Läntisen Suomenlahden väylänhoitoa koskeva palveluhankinta. Valittajan esittämien väitteiden johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko laadulliset vertailuperusteet asetettu hankintasäännösten vastaisesti. Mikäli näin ei ole, asiassa on valittajan esittämien väitteiden johdosta arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan vuoksi.

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105–106) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua vain silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään. Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulee pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Hankinnasta aiheutuville kustannuksille tulee antaa hankinnan luonteesta riippuen riittävää painoarvoa tarjousten valinnassa. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan.

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että julkista hankintaa koskevan sopimuksen täyttämisen laadukkuus voi riippua ratkaisevasti sitä täyttävien henkilöiden ammatillisista ansioista, jotka muodostuvat heidän ammattikokemuksestaan ja heidän koulutuksestaan (tuomio 26.3.2015, Ambisig, C-601/13, EU:C:2015:204, 31 kohta). Viitatussa Ambisig-ratkaisussa unionin tuomioistuin on katsonut, että immateriaalisia koulutus- ja konsultointipalveluja koskevaa hankintasopimusta tehtäessä hankintaviranomainen voi vahvistaa sopimuksen tekoperusteen, jolla voidaan arvioida sellaisten työryhmien laatua, joita tarjoajat tosiasiallisesti ehdottavat tämän hankintasopimuksen täyttämiseen, ja jossa otetaan huomioon työryhmän kokoonpano sekä sen jäsenten kokemus ja ansioluettelot (35 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että henkilöiden kokemusta ja osaamista koskevia seikkoja ei siis voida yleisesti pitää yksinomaan tarjoajien soveltuvuuteen liittyvinä tekijöinä. Keskeistä on, että tarjouspyynnössä riittävän selvästi yksilöidään, miltä osin tarjoajilta edellytettyjä ominaisuuksia ja pyydettyjä selvityksiä on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107–108) on 63 §:n 1 momentin perusteluissa todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden syyn selvittämiseksi hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikön on annettava asianomaiselle tarjoajalle aina mahdollisuus osoittaa kykynsä hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei siten voi hylätä tarjousta yksinomaan sellaisten selvitysten perusteella, jotka on esitetty tarjousta jätettäessä, vaan sen tulee tarkastaa tarjouksen perusteet erillisessä menettelyssä tarjousten avaamisen jälkeen.

Tarjouspyyntö ja sen arviointi

Valittajan mukaan hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön siten, että voittanut tarjoaja on saanut vertailupisteytyksessä perusteetonta etua. Tämä on koskenut muun ohella laatukriteereitä 3 ja 6. Valittaja ei ole yksilöinyt, että jokin muu laatukriteeri olisi ollut sen käsityksen mukaan hankintalain vastainen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että palvelun laadun mittaamiseksi tarjouspyyntöön sisällytetyt seikat ovat olleet palvelun laadun kokonaisuuden kannalta suurelta osin vähämerkityksellisiä, osa jopa merkityksettömiä.

Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ovat olleet riittävän yksityiskohtaisia, ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, ne ovat olleet syrjimättömiä ja objektiivisia eivätkä ne ole jättäneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikkö on esittänyt, että vertailuperusteilla on parannettu erityisesti kauppamerenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta päivittäin ja ympäri vuoden. Kuultavan mukaan tarjouspyyntö ei ole ollut syrjivä ja esimerkiksi tarjouspyynnön kokemusvaatimus on asetettu nimenomaan vastuunalaiselle työnjohtajalle, jonka henkilökohtainen työpanos ja kokemus ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä alan hankinnoissa.

Tarjouksen valintaperusteeksi on tarjouspyynnön kohdassa 7 "Tarjousten käsittely" ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi laatu 30 prosentin painoarvolla ja hinta 70 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön kohdassa 7.2 "Tarjousten laadullinen arviointi" on todettu, että laadullisten vertailuperusteiden maksimipistemäärä on 20 pistettä ja että tarkemmat tiedot pisteiden jakautumisesta on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevassa "Laadullinen vertailu" -lomakkeessa.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa "Laadullinen vertailu" -lomakkeessa on ilmoitettu kuusi laadullista vertailuperustetta ja jokaiselle niistä erillinen pistemäärä. Valittajan nimenomaisesti viittaamat vertailuperusteet on muotoiltu seuraavasti:

Laatukriteeri 3

Urakan työnjohdollisella vastuuhenkilöllä on 02/2016 mennessä

Suomessa tai ulkomailla toimivan teknillisen oppilaitoksen / ammattikorkeakoulun / yliopiston / maanpuolustuskorkeakoulun (Ulkomaiset todistukset tulee olla virallisesti käännettyjä ja näiden vastaavuudesta tulee olla opetushallituksen lausunto)
- rakennusmestarin, rakennusinsinöörin tai rakennustekniikan tutkinto (2 pistettä)
- merenkulun (merikapteeni) tai vastaavan tutkinto (1 piste)

Vähintään yhteensä kolme vuotta työkokemusta rakennus-, maa- ja vesirakennus-, hoito- tai ylläpitourakoiden vastuunalaisena työnjohtajana toimimisesta viimeisen viiden vuoden (02/2011–02/2016) ajalta
- Kyllä (1 piste)
- Ei (0 pistettä)

Työkokemusta vesiväylänhoidon urakoiden vastuunalaisena työnjohtajana toimimisesta viimeisen viiden vuoden (02/2011–02/2016) ajalta
- 3 vuotta tai enemmän (3 pistettä)
- vähintään 1, alle 3 vuotta (1 piste)
- alle 1 vuotta (0 pistettä)

Laatukriteeri 6

Tarjoaja lupaa käyttää tarvittaessa tässä urakassa kaluston vähimmäisvaatimukset ylittävää (vara)kalustoa
- Viitta- sekä poijutöihin soveltuvaa varakalustoa (jäissäkulkukyky) (2 pistettä)
- Varakalusto viittatöihin (1 piste)
- Ei varakalustoa (0 pistettä).

Muista laatukriteereistä laatukriteerit 1 ja 4 ovat liittyneet tarjoajan henkilöstön tutkintoihin, työkokemukseen ja kouluttamiseen, laatukriteeri 2 on liittynyt turvalaitevikojen korjaamisen nopeuteen ja laatukriteeri 5 on liittynyt merenkulun ja työturvallisuuden puutteiden havainnointiin ja sitä koskevaan ideointiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, millä perusteella valittaja on katsonut laatukriteerien 3 ja 6 suosivan voittanutta tarjoajaa. Markkinaoikeus katsoo, ettei vertailuperusteita voida asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitää syrjivinä tai epätasapuolisina. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, etteikö kysymyksessä olevassa hankinnassa olisi voitu käyttää väylänhoidon avainhenkilöiden koulutusta ja kokemusta laadullisena vertailuperusteena. Vertailuperusteet ovat liittyneet asianmukaisesti ja kiinteällä tavalla hankinnan kohteeseen, ja niillä on ollut merkitystä arvioitaessa, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten laadulliset vertailuperusteet on erotettu riittävän selvästi toisistaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa tarjouspyynnössään edellä selostetut laatua koskevat vertailuperusteet. Hankintayksikkö ei ole menetellyt vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut kolme tarjouspyynnössä edellytetyn vähimmäispistemäärän ylittävää tarjousta. Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on ollut 2.790.814 euroa ja yksikköhintamääräisten töiden hinta 831.000 euroa, jolloin voittanut tarjoaja on saanut vertailuhinnaksi 3.621.814 euroa. Valittajan tarjouksen kokonaishinta on puolestaan ollut 3.092.050 euroa ja yksikköhintamääräisten töiden hinta 826.000 euroa, jolloin valittaja on saanut vertailuhinnaksi 3.918.050 euroa. Kolmannen tarjoajan tarjoushinnat ovat olleet huomattavasti valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoushintoja korkeammat. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen antaman tarjouksen perusteista eikä hankintayksikkö ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella.

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan kokonaishinta on ollut noin 10 prosenttia alhaisempi kuin valittajan ja lisäksi kustannuksia vastaamaton. Voittaneen tarjoajan toiminta on ollut myös tappiollista.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjoamaa kokonaishintaa poikkeuksellisen alhaisena eikä sillä ole ollut perusteita epäillä, ettei voittaneen tarjoajan tarjoushinnalla olisi ollut mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Meriväylien väylänhoidon alueurakoiden kilpailutuksissa annetut tarjoushinnat ovat yleisesti laskeneet viime vuosina. Kauppamerenkulun väylien osalta voittaneen tarjoajan kokonaishinta on ollut noin seitsemän prosenttia halvempi ja muiden väylien osalta noin 15 prosenttia halvempi kuin valittajan tarjoama kokonaishinta. Hinnanerot ovat olleet alalle normaaleja ja muiden väylien hoidon tarjoushinnassa oleva 15 prosentin hinnanero on johtunut ensisijaisesti eroista tarjoajien arvioimissa työmäärissä ja työmenetelmissä sekä töiden suunnittelussa ja organisoinnissa.

Kuultavan mukaan se on hinnoitellut tarjouksensa täysin markkinaehtoisesti eikä liiketoiminnan tappiollisuus ole vaikuttanut sen tarjoushintaan. Hankintayksikön kilpailuttamista väylän- ja kanavanhoidon urakoista huolehtivan käytön ja ylläpidon liiketoiminnan yksikön vuoden 2015 tulos on ollut voitollinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä saamaansa tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjoushintojen ero valittajan tarjoushintoihin ei ole ollut hankinnan kokoon nähden poikkeuksellisen suuri. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa perustellusti arvioida, että voittanut tarjoaja kykenee tarjoamallaan hinnalla toteuttamaan hankinnan kohteena olevan väylänhoitopalvelun tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi katsottava menetelleen valittajaa kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt tarjousta hankintalain 63 §:n perusteella hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kaplaaki Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 2.066 eurolla ja Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.755 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.