MAO:675/17

ASIAN TAUSTA

Metsähallitus Metsätalous Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta maanmuokkaus-, kunnostusojitus- ja puunkorjuupalveluiden hankinnasta 1.4.2017 alkaen.

Metsähallitus Metsätalous Oy on 13.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut hankintaerän 10 osalta Oiva Kaivu Oy:n tarjouksen, hankintaerän 11a osalta C T:mi:n tarjouksen ja hankintaerän 11b osalta Tmi B:n tarjouksen. Metsähallitus Metsätalous Oy on samalla päätöksellä sulkenut A:n tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 9.800.000 euroa, josta valituksenalaisten hankintaerien osuus on ollut noin 650.000 euroa.

Hankinta on valituksenalaisten hankintaerien osalta järjestetty väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A, A -nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 63.730,50 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.182,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille valittajaa koskevat Puolangan alueen sisäiset raportit ojituksen onnistumisesta vuosilta 2012–2014.

Perusteet

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan hankintasäännösten vastaisesti tarjouskilpailusta. Osapuolet ovat sopineet Oulun käräjäoikeudessa vireillä olleen keskinaisen riita-asian yhteydessä siitä, että valittajalla on oikeus osallistua Metsähallituksen julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin kilpailutuksiin sopimuksentekopäivästä 20.9.2016 lukien. Siltä varalta, ettei Metsähallitus avaisi kilpailutuksiin lainkaan kaivinkonetöitä entiseltä Oulun läänin alueelta vuodelle 2017, osapuolet ovat sopineet, että Metsähallitus Metsätalous Oy suorittaa valittajalle korvauksena 20.000 euroa. Sopimusta tehtäessä hankintayksikön edustajat ovat vakuuttaneet valittajalle, että hankintayksikkö tulee varmuudella avaamaan vuoden 2016 loppuun mennessä sellaisen avoimen kilpailutuksen kaivinkonetöille entisen Oulun läänin alueelle, johon valittaja voi osallistua. Tehty sopimus sitoo hankintayksikköä. Nyt kyseessä oleva tarjouskilpailu on ollut ensimmäinen sopimuksen tekemisen jälkeen avattu tarjouskilpailu, jota silmällä pitäen sopimus on tehty.

Hankintayksikön päätös sulkea tarjoaja hankintakilpailusta pois on joka tapauksessa perustunut virheelliseen laintulkintaan. Edellytykset valittajan poissulkemiseksi tarjouskilpailuista eivät ole täyttyneet. Hankintayksikön väitteet valittajan sopimusrikkomuksista ovat perusteettomia. Hankintayksikkö ei ole pystynyt näyttämään toteen valittajan syyllistymistä vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa, eivätkä väitetyt sopimusrikkomukset ole vähentäneet valittajan luotettavuutta sopimuskumppanina tai heikentäneet valittajan kykyä toimittaa luotettavasti hankinnan kohteena olevia palveluita.

Väitetyt vähäiset virheet eivät ole koskeneet valittajan tässä tarjouskilpailussa tarjoamia palveluja eli maanmuokkaus- ja kunnostuspalveluja, vaan yksinomaan metsäteiden rakentamista.

Hankintayksikkö on osoittanut valittajalle ensimmäiset 20.9.2016 sopimuksessa tarkoitetut työkohteet lokakuun alussa ja valittaja on aloittanut työt ensimmäisessä työkohteessa 5.10.2016 saamatta paikan päällä työhön ohjausta. Väitetyt virheet on tehty hankintayksiköstä johtuneesta kiireestä erityisen hankalissa työskentelyolosuhteissa. Työkohteet ovat olleet aikaisemmin kesken jääneitä kohteita, joissa on ollut useita urakointia vaikeuttavia ulkoisia tekijöitä, kuten raivaamattomuutta, maaperän pehmeyttä ja kivisyyttä. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa vaatinut valittajaa keskeyttämään töitä.

Valittajan työstä jälkikäteen tehty Otso Metsäpalvelut Oy:n arvio ei osoita valittajan syyllistyneen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa, koska arviossa ei ole otettu huomioon niitä olosuhteita, jotka ovat olleet olemassa työtä tehtäessä. Arviossa on arvioitu vain työn lopputulosta.

Valittajan aikavälillä 5.10.2016–1.11.2016 tekemät tietyöt ovat olleet kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä, luonteeltaan poikkeuksellisia ja niin kiireelliseen aikatauluun sovitettuja, ettei niissä havaittuja laatuvaatimuspuutteita ole voitu pitää laissa tarkoitettuina vakavina virheinä. Hankintayksikön oman arvion mukaan virheiden korjaaminen on edellyttänyt noin 5.000 euron arvioisten töiden tekemistä, minkä määrän hankintayksikkö on vähentänyt valittajan loppulaskusta.

Vastine

Vaatimukset

Metsähallitus Metsätalous Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.150 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on ollut perusteet sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 54 §:n 4 kohdan perusteella aikaisempien huonojen kokemusten takia.

Nyt tarkasteltavana oleva poissulkemisperuste on syntynyt valittajan viittaaman, Oulun käräjäoikeuden 20.9.2016 vahvistaman sovinnon jälkeen. Sovintosopimuksella on sovittu valittajan oikeudesta osallistua hankintasäännösten mukaiseen kilpailutukseen. Hankintayksikkö ei ole mainitulla sovintosopimuksella sitoutunut siihen, ettei sillä olisi oikeutta soveltaa hankintalain säännöksiä valittajaan 20.9.2016 jälkeen perustuviin seikkoihin ja tapahtumiin liittyen. Hankintayksikölle on ilmennyt poissulkemisperuste vasta valittajan 20.9.2016 jälkeen hankintayksikölle tekemien urakkatöiden perusteella.

Valittaja on työskennellyt hankintayksikölle piennarteiden ja kesävarsiteiden rakentamistehtävissä 5.10.2016–1.11.2016. Valittajan työskentelyssä on ollut runsaasti virheellisyyksiä lähes kaikissa tarkasteltavina olevissa työkohteissa. Erityisen moitittavaksi valittajan toiminnan tekee se, että häntä on opastettu ensimmäisestä työkohteesta lukien ja vaadittu toimimaan hankintayksikön edellyttämällä tavalla. Valittaja on saamastaan laajasta ohjeistuksesta huolimatta toiminut vastoin tilaajan ohjeita ja opastusta sekä osapuolten välistä sopimusta. Valittajan työstä on teetetty ulkopuolisella organisaatiolla (Otso Metsäpalvelut Oy) tarkastus sen selvittämiseksi, täyttääkö valittajan työn jälki tehtäviin liittyvät yleiset määräykset ja sopimuksen mukaiset laatuvaatimukset. Tarkastusraportin mukaan valittajan työssä on lukuisia puutteellisuuksia. Valittajan mukaan hänen työssään ei ole ollut virheitä ja hän on kieltäytynyt korjaamasta niitä. Hankintayksikkö on joutunut reklamoimaan valittajan työstä paljon ja ohjaamaan työtä useasti. Näistä seikoista johtuen hankintayksikön luottamus valittajaan ja valittajan kykyyn tehdä sopimuksen mukaista työtä on menetetty, eikä hankintayksikkö ole voinut sallia valittajan osallistumista kilpailutukseen.

Työskentelyolosuhteet eivät maastossa ole olleet ammattimaiselle toiminnanharjoittajalle poikkeukselliset, kuten valittaja on pyrkinyt esittämään. Osa kohteista on ollut liian pehmeitä tienrakennuksessa normaalisti käytettäville raskaille kaivinkoneille. Valittajalla on ollut käytössään kuitenkin kevytrakenteinen ja leveätelainen kaivinkone, joka on soveltunut työkohteille. Valittajaa on varoitettu ja kehotettu korjaamaan virheellinen suorituksensa. Hankintayksikkö on siten käyttänyt suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ensisijaisesti lievimmän puuttumisen keinoja vailla tulosta. Ottaen huomioon aikaisemmat valittajan ja hankintayksikön väliset, käräjäoikeuteen päätyneet erimielisyydet, on valittajalle täytynyt olla selvää, että sopimusvelvoitteiden toteuttamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Hankintayksiköllä ei ole ollut tilanteessa muuta mahdollisuutta uusien vahinkojen rajoittamiseksi, kuin valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

B, Tmi B -nimisen toiminimen haltijana, C, C T:mi -nimisen toiminimen haltijana tai Oiva Kaivu Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön edustajat ovat tuoneet valmiiksi laatimansa urakointisopimuksen 3.10.2016 huoltoasemalle valittajan allekirjoitettavaksi. Sopimusta ei oltu toimitettu etukäteen valittajan tarkastettavaksi. Valittaja on allekirjoittanut sopimuksen saamatta sopimuksen liitteisiin merkittyjä työmaaohjeita. Työmaaohjeet valittaja on saanut vasta toisessa työkohteessa. Työmaiden väitetyt virheellisyydet ovat johtuneet tiemassojen pehmeydestä ja märkyydestä sekä hankintayksikön puutteellisista työsuunnitelmista ja työnjohdosta. Valittaja ei ole kieltäytynyt korjaamasta tiessä havaittuja puutteita. Valittaja on tehnyt tehtävissä olevat korjaukset.

Muut kirjelmät

Valittaja ja hankintayksikkö ovat antaneet lisäkirjelmiä ja esittäneet niistä ilmeneviä seikkoja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen.

Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Hankintalain 54 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 97–98) mukaan pykäläehdotuksen tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä olisi harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellyttäisi siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa, vaikkakin ilmoitus olisi suositeltava. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulisi noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulisi poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Lisäksi esitöiden mukaan pykälän 1 momentin 4 kohdan mukainen ammattitoimintaan liittyvä vakava virhe olisi esimerkiksi työoloja tai työturvallisuutta koskevien kansallisten ja yhteisön säädösten tai sääntöjen rikkominen sekä työ- tai virkaehtosopimusten noudattamatta jättäminen. Rajat ylittävissä tapauksissa ammattitoimintaan liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi voitaisiin katsoa myös palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/71/EY perustuvan kansallisen lainsäädännön vastainen toiminta. Vakavaksi virheeksi voitaisiin katsoa myös ympäristölainsäädännön noudattamatta jättäminen.

Edelleen mainitun lainkohdan esitöiden mukaan henkilökohtaista työpanosta edellyttävissä palveluhankinnoissa poissulkemiseen oikeuttavana vakavana virheenä kysymykseen voisi tulla myös palveluntarjoamisesta vastaavan henkilön rikos-, laiminlyönti- tai vastaava teko, jos teolla on vaikutusta palveluntarjoajan luotettavuudelle palvelun tarjoamisessa. Suhteellisuuden vaatimusten huomioiminen edellyttää kuitenkin, että poissulkeminen ei ole kohtuuttomassa suhteessa teon vakavuuteen nähden. Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen johdosta on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi tällaisen teon näyttää toteen.

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt ehdokkaan poissulkemista ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi päätöksessään KHO 9.6.2004 taltio 1395. Poissulkemisen edellytyksen katsottiin olevan tilanteessa, jossa osallistumishakemuksen tehneen yrityksen laskutuksessa oli epäselvyyksiä, jotka oli oikaistu vasta hankintayksikön pyytämien ja laatimien selvitysten jälkeen. Ratkaisussa katsottiin laskutuksen virheettömyydellä olevan sillä tavoin merkitystä osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, että siihen liittyvät epäselvyydet oikeuttivat yrityksen poissulkemiseen tarjouskilpailusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poissulkeminen ei edellytä virheen kohdistumista siihen vetoavaan hankintayksikköön, joten poissulkeminen oli tapauksessa mahdollista, vaikka yhtiön toiminta oli siirretty samojen omistajien omistamaan toiseen yhtiöön.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta) on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen säännöksen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa mainittu ammattitoiminnassa tehdyn virheen toteaminen ei myöskään edellytä tuomiota, joka on tullut lainvoimaiseksi.

Unionin tuomioistuimen mukaan sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, voidaan lähtökohtaisesti pitää ammattitoiminnassa tehtynä virheenä. Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mainitun tuomion mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 29–31 kohta).

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia maanmuokkaus-, kunnostusojitus- ja puunkorjuupalveluista vuodesta 2017 alkaen. Hankinnan kohde on rakentunut useasta hankintaerästä, joista on kustakin tullut jättää erillinen tarjous ja joihin on kuhunkin valittu oma toimittaja. Valintaperusteena on jokaisen erän osalta ollut halvin hinta.

Valittaja on jättänyt tarjouksen hankintaeristä 10, 11, 11a ja 11b. Tarjouspyynnön mukaan hankintaerä 11 on ollut vaihtoehtoinen hankintaerille 11a ja 11b. Tarjoukset on hyväksytty joko erään 11 tai eriin 11a ja 11b sen mukaan, kumpi vaihtoehto on ollut edullisempi. Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 13.1.2017 valinnut toimittajat muun ohella hankintaerille 10, 11a ja 11b. Samalla päätöksellä valittaja on suljettu tarjouskilpailusta hankintayksikön aiempien huonojen kokemusten perusteella. Valittajalle on 16.1.2017 lähetetty tarkemmat perustelut tarjouskilpailusta poissulkemiselle.

Valittaja on ensinnäkin vedonnut siihen, että hankintayksikkö ja valittaja ovat Oulun käräjäoikeudessa 20.9.2016 riita-asian yhteydessä tekemällään sovintosopimuksella sopineet, että valittaja saa osallistua hankintayksikön vastaisuudessa avaamiin kilpailutuksiin, eikä hankintayksiköllä ole tämän vuoksi ollut oikeutta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta. Valittaja on myös esittänyt väitteitä siitä, että hankintayksikkö on rikkonut mainittua sovintosopimusta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaissa ole erityissäännöksiä siitä, miten tulee arvioida tilannetta, jossa hankintayksikkö on antanut sitoumuksen siitä, miten se tulee kohtelemaan tiettyä tahoa mahdollisessa tulevassa hankintamenettelyssä. Tältä osin markkinaoikeus huomauttaa kuitenkin, että hankintayksikön on tekemistään yksityisoikeudellisista sitoumuksista huolimatta noudatettava hankintatoimessaan hankintasäännöksiä, kuten hankintalain 2 §:stä johtuvaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatetta. Hankintayksikkö ei siten voi hankintasäännöksiä rikkomatta noudattaa esimerkiksi ennalta tekemäänsä sitoumusta, jos se johtaisi siihen, että hankintayksikkö kohtelisi kahta eri tarjoajaa samoissa olosuhteissa eri tavalla. Näin ollen asiassa esitetyllä osapuolten välisellä sovintosopimuksella ei ole itsenäistä merkitystä sen markkinaoikeudessa arvioitavan seikan kannalta, onko hankintayksiköllä ollut käytettävissään hankintasäännösten mukainen poissulkemisperuste.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on sulkenut valittajan hankintasäännösten vastaisesti tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella. Hankintayksikön mukaan perusteet poissulkemiselle ovat olleet olemassa.

Tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi on mahdollista vain silloin, jos hankintayksikkö voi näyttää tällaisen menettelyn toteen. Hankintalaissa ei ole säännöksiä siitä, millaista näyttöä ja selvitystä hankintalain 54 §:n 1 momentin 4 kohdan soveltaminen edellyttää. Hankintayksikkö on toimittanut selvityksenä valittajan työn virheistä valittajalle lähettämänsä reklamaatiokirjeen 27.10.2016, sähköpostiviestit 17.10.2016 ja 27.10.2016 sekä Otso Metsäpalvelut Oy:n laatiman raportin, joissa on lueteltu työmaalla havaittuja virheitä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on ollut kysymys mätästys- ja kunnostusojitustöistä. Hankintayksikön väittämät virheet olisivat tapahtuneet metsäteiden rakentamisessa. Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteet ovat molemmat kaivinkonetöitä ja siten laadultaan samantyyppisiä. Näin ollen hankintayksikön viittaamat työt ovat olleet sellaisia, joissa mahdollisesti tapahtuneet virheet hankintayksikkö on sinänsä voinut ottaa huomioon myös nyt kysymyksessä olevia mätästys- ja kunnostusojitustöitä koskevassa tarjouskilpailussa.

Valittajan työnjäljessä on hankintayksikön vetoaman tarkastusraportin ja reklamaatioiden mukaan havaittu lukumääräisesti useita, mutta yksikään niistä ei ole ollut erikseen erityisen merkittävä. Valittajan työjäljessä havaitsemiensa puutteiden perusteella hankintayksikkö on vähentänyt valittajan loppulaskusta noin 5.000 euroa. Siten työssä havaitut puutteet ovat olleet taloudellisesti melko vähämerkityksellisiä. Puutteet eivät markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen perusteella ole olleet kyseisten urakoiden luonne huomioon ottaen tavallisuudesta poikkeavia tai epätyypillisiä.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikkö ei ole edes väittänyt, että sen suorittama arviointi valittajan vakavasta virheestä ammattitoiminnassa perustuisi joihinkin muihin urakoihin kuin sen vetoamiin kolmeen urakkaan. Nyt poissulkemisen perusteena vedotut urakat on toteutettu kaikki noin yhden kuukauden sisällä eli käytännössä samana ajankohtana. Siten valittajan väitettyjen laiminlyöntien ei voida katsoa olleen luonteeltaan toistuvia ja hankintayksikön vetoama valittajan menettely on ollut verraten lyhytaikaista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt syytä todeta, että valittaja olisi kieltäytynyt korjaamasta puutteita.

Edellä esitetty sekä muu asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksikön esittämät valittajan toiminnan puutteet ole olleet siinä määrin vakavia, että valittajan toimintaa voitaisiin kokonaisuutena arvostellen pitää sellaisena hankintalain 54 §:n 4 kohdan mukaisena vakavana virheenä ammattitoiminnassa, joka olisi oikeuttanut hankintayksikön sulkemaan valittaja tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamien sopimusten perusteella hankinta on järjestetty väliaikaisesti. Hankintasopimuksia ei siten ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla soveltuvin osin kumota ja sen täytäntöönpano soveltuvin osin kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden ja vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen ottaen huomioon tästä päätöksestä ilmenevät seikat.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille valittajaa koskevat Puolangan alueen sisäiset raportit ojituksen onnistumisesta vuosilta 2012–2014.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa. Oikeudenkäyntiasiakirja on myös hallintotuomioistuimen päätös ja muu sen hallintolainkäyttöasiassa laatima asiakirja sekä hallintotuomioistuimen diaari ja vastaava asiakirjarekisteri.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittajan vaatimia asiakirjoja ole toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Markkinaoikeus ei myöskään ole katsonut asiakirjojen pyytämistä asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliseksi. Asiassa ei siten ole kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

A, A -nimisen toiminimen haltijana on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus kumoaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n 13.1.2017 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee hankintaeriä 10, 11a ja 11b. Markkinaoikeus kieltää Metsähallitus Metsätalous Oy:tä tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 1.760,00 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Metsähallitus Metsätalous Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 25.10.2018 taltionumero 4887.