MAO:710/17

ASIAN TAUSTA

Puumalan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 15.6.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella puitejärjestelynä toteutettavasta koulukuljetuspalvelujen hankinnasta ajalle 1.8.2015–31.7.2017 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.8.2017–31.7.2019.

Puumalan kunnan palvelujohtaja on 14.7.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut puitejärjestelyyn tavanomaisista reiteistä poikkeavien koulukuljetustarpeiden kuljetuspalveluiden osalta A:n ja B:n yhteistarjouksen sekä viiden muun tarjoajan tarjoukset.

Puumalan kunnan palvelujohtaja on 13.6.2016 tekemällään puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan hankintapäätöksellä § 1 valinnut tavanomaisista reiteistä poikkeavien kuljetustarpeiden oppilasta koskevien kuljetuspalveluiden osalta A:n ja B:n yhteistarjouksen.

Puumalan kunnan peruspalvelulautakunta on kunnallisen oikaisuvaatimuksen johdosta 1.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 48 poistanut Puumalan kunnan palvelujohtajan hankintapäätöksen 13.6.2016 § 1 ja valinnut tavanomaisista reiteistä poikkeavien kuljetustarpeiden oppilasta koskevien kuljetuspalveluiden osalta lukuvuodeksi 2016 – 2017 C:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvo on tarjouspyynnön mukaan ollut noin 150.000 euroa.

Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus myöntää heille käsittelyluvan, kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat vaatineet myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 26.325 euroa.

Perusteet

Hankintayksikkö on valinnut hankintapäätöksellään tarjouksen, joka on hinnaltaan yli 15 prosenttia kalliimpi kuin valittajien yhteistarjous. Tarjouspyynnössä ei ole tuotu selkeästi esille niitä seikkoja, joiden mukaan päätös lopulta perusteltiin. Tarjouspyynnössä on annettu ymmärtää, että tärkein valintakriteeri on palvelun hinta. Päätöksessään hankintayksikkö on kuitenkin perustellut päätöstään muun ohella kuljettajan tuttuudella palvelun asiakkaaseen nähden, joka on valintakriteerinä kyseenalainen. Kyseinen valintaperuste ei myöskään mahdollista tarjoajien tasapuolista kohtelua, sillä sen perustella kuljetuspalvelujen tarjoajaa ei olisi käytännössä mahdollista vaihtaa koskaan.

Valittajille on syntynyt kustannuksia menetetystä ansiotulosta ja kaluston käyttämättömyydestä 175,50 euroa jokaista toteutumatonta ajopäivää kohden.

Vastine

Vaatimukset

Puumalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan nyt kyseessä olevaan puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kanssa voidaan tehdä tarkempia hankintasopimuksia joko suoraan, jolloin sopimukset tehdään ensisijaisesti edullisimman tarjouksen jättäneen, hankintaan soveltuvan toimittajan kanssa. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä niin sanottuja minikilpailutuksia, jolloin järjestelyyn valittujen sopimustoimittajien valitsemisessa voidaan käyttää hinnan lisäksi myös muita, hankinnan kannalta olennaisia kriteereitä.

Puitejärjestelyyn osallistuminen ja mahdollinen valinta puitetoimittajaksi ei sido yritystä toimittamaan kunnan tämän kilpailutuksen nojalla tekemää yksittäistä hankintaa, vaan tarjoajaa sitova sopimus syntyy vasta siinä vaiheessa, kun mahdollinen sopimus yksittäisestä hankinnasta solmitaan.

Nyt kyseessä olevan koulukuljetuspalvelun asiakkaana toimivan oppilaan koulumatka on noin 60 kilometriä yhteen suuntaan. Vaikka voittaneen tarjoajan kuljetuskustannukset ovat noin 15 prosenttia kalliimmat kuin valittajien tarjoukset, oppilaan ja hänen perheensä etu huomioiden lisäkustannus ei ole kunnalle kohtuuton. Oppilaan kuljettajan vaihtaminen viimeiseksi peruskoulun lukuvuodeksi voi asiantuntijoiden lausuntojen perusteella aiheuttaa oppilaalle sellaista taantumista hänen kehityksessään, että tulevaisuuden kustannukset ovat kunnalle monikertaisia. Edellä mainitut seikat tukevat sitä, että oppilaan koulukuljettajia ei ole tarkoituksenmukaista vaihtaa oppilaan viimeisen lukuvuoden ajaksi.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että Puumalan kunnan hankintapäätöksestä on aiheutunut niille huomattava taloudellinen tappio, sillä valittajat ovat varautuneet hoitamaan kyseessä olevan kuljetuksen, eivätkä ole pystyneet ottamaan osaa Puumalan kunnan koulukuljetuspalvelujen kilpailutuksiin lukuvuosina 2016–2017 ja 2017–2018 kuin vähäisessä määrin.

Kunnalla ei ole todisteita siitä, että valittajat eivät olisi olleet soveltuvia ja kykeneviä kuljettamaan oppilasta, sillä heillä on vastaavanlaisista kuljetuspalveluista kokemusta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Puumalan kunnan peruspalvelulautakunnan hankintapäätös 1.9.2016 § 48 on toimitettu A:lle henkilökohtaisesti kirjeenä 12.9.2016 ja että kunnalla ei ole antaa selvitystä hankintapäätöksen toimittamisesta B:lle.

Valittajat ovat esittäneet, että Puumalan kunnan peruspalvelulautakunnan hankintapäätös 1.9.2016 § 48 on toimitettu B:lle kirjeitse. Kirjeen saapumisajankohdasta ei ole annettu selvitystä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että muutoksenhaun kohteena olevassa hankinnassa on syntynyt ajopäiviä noin 150 kappaletta.

Valittajat ja hankintayksikkö ovat antaneet useita lausumia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 78 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee. Hankintalain 78 §:n 1 momentissa tai sitä koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120–121) ei ole erityisesti otettu kantaa yhteistarjousten tekijöiden asiavaltuuteen.

Unionin tuomioistuin on katsonut (Tuomio 8.9.2005, Espace Trianon SA ym., EU:C:2005:521, kohdat 26–29), että kansallisen lainsäädäntö, jonka mukaan sellaisen tilapäisen yhteenliittymän jäsenet, joka ei ole oikeushenkilö ja joka on sellaisenaan osallistunut julkista hankintaa koskevien sopimusten tekomenettelyyn mutta jonka kanssa ei ole tehty sopimusta, voivat ainoastaan yhdessä nostaa kanteen sopimuksen tekemistä koskevasta päätöksestä, mutta ei sen yksittäinen jäsen yksin, ei ole ristiriidassa unionin oikeuden hankintasääntelyn kanssa.

Kotimaisessa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti lähdetty siitä, että yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän yksittäisiltä osakkailta puuttuu asiavaltuus eli tällaisessa tilanteessa valitus markkinaoikeudelle on tutkittavissa ainoastaan silloin, kun kaikki osakkaat ovat valituksen takana. Asiavaltuuden edellytyksenä siten on, että asian tutkimisella markkinaoikeudessa on konkreettisia vaikutuksia valittajan oikeusasemaan eli oikeuteen tulla kohdelluksi tasapuolisesti.

Valitus markkinaoikeudelle on tehty sekä A:n että B:n nimissä. Asiassa on vielä arvioitava, onko valitus tullut markkinaoikeuteen määräajassa.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on 14 päivää siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjojen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Pykälän 2 momentin mukaan päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa tiedoksi myös tavallisena kirjeenä siten kuin hallintolaissa säädetään.

Hankintalain 75§:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 190/2009 vp, s. 49) on lausuttu muun ohella seuraavaa: "Pääasialliseksi tiedoksiantotavaksi tulisi sähköinen tiedoksianto, joka perustuisi hankintamenettelyn eri osapuolten käytössä oleviin yleisimpiin sähköisiin asiointitapoihin eli sähköpostin ja telefaksin käyttöön. Sähköisen tiedoksiannon vaihtoehtona voitaisiin edelleen käyttää kirjeitse tapahtuvaa tiedoksiantoa, jonka osalta tiedoksisaantiajankohtaa koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin sekä suhteessa tiedoksisaantiajankohtaan, että suhteessa tiedoksisaajan näyttövelvollisuuteen."

Hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp) on lausuttu muun ohella seuraavaa: "Voimassa olevan sääntelyn tapaan tiedoksianto voidaan edelleen hoitaa myös kirjeellä noudattaen hallintolain säännöksiä. Talousvaliokunta täsmentää, ettei nykyistä menettelyä ole tältä osin tarkoitus muuttaa, vaan hallituksen esityksen perusteluissa (s.51/I) mainitun hallintolain 59 §:n lisäksi sovellettaviksi voivat tulla myös hallintolain todisteellinen tiedoksianto (60 §) ja sijaistiedoksianto (61 §)."

Hallintolain 60 §:ssä säädetään todisteellisesta tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja voidaan luovuttaa tiedoksiannon vastaanottajalle tai tämän edustajalle. Tiedoksiannosta on tällöin laadittava kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta.

Hallintolain 56 §:ssä säädetään tiedoksiannosta yksityishenkilölle. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto yksityishenkilölle toimitetaan henkilölle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle. Pykälän 2 momentin mukaan asiassa, joka koskee kahta tai useampaa asianosaista yhteisesti, tiedoksianto toimitetaan yhteisessä asiakirjassa ilmoitetulle yhdyshenkilölle. Jollei yhdyshenkilöä ole ilmoitettu tiedoksianto toimitetaan asiakirjan ensimmäiselle allekirjoittajalle. Vastaanottajan on ilmoitettava tiedoksiannosta muille allekirjoittajille.

Markkinaoikeus toteaa, että koska yhteistarjouksen tehneiden valittajien asiavaltuutta tuomioistuimessa on tarkasteltava edellä esitetyillä perusteilla yhteisesti, myös valituksen saapumista markkinaoikeuteen sille varatussa määräajassa on tarkasteltava yhteistarjouksen tehneiden valittajien osalta yhteisesti. Koska hankintapäätöksen lainmukainen tiedoksianto on puolestaan hankintalakiin perustuvan muutoksenhakuoikeuden käyttämisen edellytys, on yhteistarjouksen tehneiden tarjoajien muodostaman ryhmittymän katsottava saaneen hankintapäätöksen tiedoksi vasta silloin, kun kaikki ryhmittymän jäsenet ovat saaneet tiedon hankintapäätöksestä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella A ja B ovat toimittaneet hankintayksikölle hankintamenettelyssä erilliset tarjousasiakirjansa, joissa on molemmissa ilmoitettu kyseessä olevan yhteistarjous. He eivät ole siten toimittaneet yhteistä asiakirjaa, josta ilmenisi vain yksi yhdyshenkilö tai ensimmäinen allekirjoittaja. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös on tullut antaa tiedoksi hallintolain 56 § huomioon ottaen molemmille erikseen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on luovuttanut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen A:lle henkilökohtaisesti. Luovutuksesta on tehty kunnan pöytäkirjoihin jakelumerkintä "Jakelun tyyppi: Muu jakelu, Luovutettu paperiote henkilökohtaisen käynnin yhteydessä 12.9.2016". Jakelumerkinnässä todetaan lisäksi: "Pöytäkirjanote annettu 12.9.2016, muutoksenhakuohjeena: minikilpailutusta koskeva hankintapäätös". Hankintayksikkö ei ole kyennyt selvittämään, milloin, minkä sisältöisenä ja millä tavalla muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on annettu tiedoksi B:lle. Koska molemmat yhteistarjouksen antaneet tarjoajat eivät ole saaneet hankintapäätöstä tiedoksi hankintalaissa edellytetyllä tavalla ja koska esittämällä yhteisessä valituksessa B:n kanssa samat vaatimukset A:n voidaan toisaalta katsoa yhtyneen määräajassa markkinaoikeuteen saapuneen B:n valitukseen, valitus on otettava tutkittavaksi.

Pääasiaratkaisun perustelut

Käsittelylupa

Valittajat ovat valittaneet hankintayksikön hankintalain 32 §:ssä tarkoitetusta puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta. Hankintalain 86 §:n 3 momentin perusteella hankintalain 32 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Valittajat ovat vaatineet käsittelyluvan myöntämistä.

Markkinaoikeus myöntää valittajille käsittelyluvan.

Tarjousten vertailu

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on kunnallisen oikaisuvaatimuksen johdosta tekemässään puitejärjestelyyn perustuvaa hankintaa koskevassa päätöksessä 1.9.2016 § 48 valinnut hänen tarjoukseensa verrattuna hinnaltaan kalliimman tarjouksen muun ohella sillä perusteella, että valittu tarjoaja on ollut kuljetuspalvelujen asiakkaana olleelle oppilaalle tutumpi.

Hankintalain 65 §:n 2 momentin mukaan kansallisen hankinnan puitejärjestelyn käyttöön sovelletaan lain 31 ja 32 §:ää.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Edellä mainittua säännöstä koskevien lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Tarjousvertailusta ja hankintapäätöksestä on siten ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Tarjouspyynnön kohdassa 3.1 "Tarjousten valintaperusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Molemmissa hankinnoissa valintaperusteena on halvin hinta.

Puitetoimittajiksi voidaan tämän estämättä valita myös hinnaltaan muita korkeampia tarjouksia, jos se on tarpeen esimerkiksi kuljetuksissa tarvittavan kaluston monipuolisuuden kannalta.

Puitejärjestelyn osalta voidaan ns. minikilpailutuksissa käyttää myöhemmin myös muita, yksittäisen hankinnan kannalta olennaisia vertailuperusteita."

Puumalan kunta on muutoksenhaun kohteena olevassa ja kuntalain 134 §:n mukaisen oikaisuvaatimuksen nojalla annetussa päätöksessä poistanut palvelujohtajan 13.6.2016 hankintapäätöksen § 1, jossa oli valittu A:n ja B:n yhteistarjous, sekä tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa on valittu C:n tarjous. Päätöksen perusteluina on esitetty muun ohella, että vaikka valitussa tarjouksessa ei ole tarjottu kuljetusta edullisimmin, kuljetettavan oppilaan ja hänen perheensä etu saatujen selvitysten perusteella on, että koulukuljetuksen toteuttavat hänelle tutut kuljettajat.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten vertailuperusteita on sovellettu.

Muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä on perusteltu voittaneen tarjouksen valintaa viittaamalla muun ohella kuljetettavan oppilaan ja hänen perheensä etuun. Tällaista puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan vertailuperustetta ei ole asetettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä, eikä perusteen mainitsemisesta tai muutoinkaan hankintapäätöksestä ole ilmennyt, mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin hankintapäätös on perustunut. Vaikka puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on sinänsä todettu, että puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa voidaan käyttää myös muita yksittäisen hankinnan kannalta olennaisia vertailuperusteita, ei ammattimaisesti toimivien tarjoajien ole voitu katsoa kyenneen tarjouspyynnön nojalla varautumaan siihen, että puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan vertailussa otetaan huomioon kuljetettavan oppilaan ja häneen perheensä etuun liittyviä näkökohtia, tai ymmärtämään, mitä näillä näkökohdilla tarkoitetaan. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hankintayksikkö ei saadun selvityksen perusteella ole pyytänyt hankintalain 32 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen mukaisesti tarjouspyynnöllä tai muutoinkaan kirjallisia tarjouksia puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta tai määrännyt hankintamenettelyssä tarjousaikaa, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintaoikaisupäätös on hankintayksikön ilmoituksen mukaan pantu täytäntöön. Muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä ei näin ollen voida kumota eikä muutakaan hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua seuraamusta määrätä. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voisi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Tarjouspyynnön mukaan puitejärjestelyssä valintaperusteena on halvin hinta. Hankintapäätöksessä 13.6.2016 § 1 on todettu muun ohella, että kuljetus hoidetaan puitehankinnan mukaisesti ja että kuljetuspalvelu ostetaan puitehankinnan edullisimman tarjouksen jättäneiltä A:lta sekä B:ltä. Tarjouspyynnöstä ja hankintapäätöksestä 13.6.2016 § 1 on pääteltävissä, että halvin hinta on ollut myös puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen valintaperusteena, sillä tarjouspyynnöstä ilmenevällä täsmennyksellä, että puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa voidaan käyttää myös muita, yksittäisen hankinnan kannalta olennaisia vertailuperusteita. Muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, että "puitekilpailutuksessa A:n/B:n ja Taksi C:n hinnan ero on 0,20 €/km. Tämä tekee lukuvuodessa n. 3.900 euroa.".

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Vaikka tarjouspyynnössä on ollut jossain määrin tulkinnanvaraisuutta sen osalta, mitä muita tekijöitä puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen tarjousvertailussa on voitu ottaa huomioon, ei voittaneen tarjoajan ja valittajien yhteistarjouksessa ilmoitetun hinnan eron voida katsoa olleen vähäinen valittajien eduksi. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että A:lla ja B:llä on hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintayksikkö on esittänyt hankinnan arvon osalta muun ohella, että muutoksenhaun kohteena olevassa hankinnassa on syntynyt ajopäiviä noin 150. Valittajat ovat puolestaan esittäneet, että menetetyn ansiotulon ja kaluston käyttämättömyys ovat synnyttäneet heille 175,50 euron kustannukset jokaista toteutumatonta ajopäivää kohden.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 10.000 euroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus velvoittaa Puumalan kunnan maksamaan A:lle ja B:lle hyvitysmaksuna 10.000 euroa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen sekä Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.