MAO:725/17

Lapuan kaupunki - koulukuljetukset

julkinen hankinta - tarjoajan soveltuvuus - verovelat

Diaarinumero: 2016/315
Antopäivä: 29.11.2017

ASIAN TAUSTA

Lapuan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.3.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Lapuan koulukuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.8.2016–31.7.2019.

Lapuan kaupungin opetuspäällikkö on 17.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 60 valinnut palveluntarjoajiksi eri reiteille Kauhavan Liikenne Oy:n, B Ky:n, LRP-Bussit Oy:n, C:n, T:mi C -nimisen toiminimen haltijan, D:n, T:mi Taksikuljetus D -nimisen toiminimen haltijan, E:n, Lapuan Taksipalvelu E -nimisen toiminimen haltijan, F:n, Taksi F -nimisen toiminimen haltijan, Taksipalvelu G avoimen yhtiön, H:n, Taksi H -nimisen toiminimen haltijan, I:n, Lännen Taksi -nimisen toiminimen haltijan, J:n, J -nimisen toiminimen haltijan, K:n, K -nimisen toiminimen haltijan ja Mantelan Liikenne Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000–5.000.000 euroa. Vastineessaan markkinaoikeudelle hankintayksikkö on todennut hankinnan kokonaisarvoksi noin 2.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Kahdella tarjoajalla on ollut tarjousten avaustilaisuudesta laaditun pöytäkirjan mukaan verovelkaa. Kyseiset tarjoajat eivät ole tarjousajan kuluessa toimittaneet hankintayksikölle verovelkojen maksusuunnitelmaa. Tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu olisi edellyttänyt, että tarjoajat, joilla on verovelkaa ja jotka eivät ole toimittaneet maksusuunnitelmaa hankintayksikölle, suljetaan tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö ei myöskään ole hankintapäätöksessään maininnut verovelkoja. Koska tarjoajia ei ole suljettu tarjouskilpailusta, olisi hankintapäätöksessä tullut mainita verovelkojen määrät ja maksusuunnitelmat aikatauluineen.

Vastine

Vaatimukset

Lapuan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjousten avaustilaisuudessa on todettu, että kahdella tarjoajalla on verovelkaa. Verovelkojen määrät on kuitenkin arvioitu kokonaisuuteen nähden niin vähäisiksi, että tarjoajia ei ole suljettu tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä on ollut harkintavalta sen suhteen, sulkeeko se tarjoajat tarjouskilpailusta. Hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 2.000.000 euroa.

Tarjoajilta on lisäksi pyydetty lisäselvitys verovelan maksusuunnitelmasta. Hankintayksiköllä on ollut oikeus pyytää tarjoajilta lisäselvitystä. Saadun selvityksen mukaan verovelat on maksettu.

Kuultavien lausunnot

Kauhavan Liikenne Oy, B Ky, LRP-Bussit Oy, C, T:mi C -nimisen toiminimen haltija, D, T:mi Taksikuljetus D -nimisen toiminimen haltija, E, Lapuan Taksipalvelu E -nimisen toiminimen haltija, F, Taksi F -nimisen toiminimen haltija, Taksipalvelu G avoin yhtiö, H, Taksi H -nimisen toiminimen haltija, I, Lännen Taksi -nimisen toiminimen haltija, J, J-nimisen toiminimen haltija, K, K -nimisen toiminimen haltija ja Mantelan Liikenne Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjoajien, joilla on ollut verovelkaa, tarjoama kilometrihinta on ollut 0,99 euroa kilometriltä. Maksamattomat verovelat, noin 2.500 euroa ja 7.500 euroa, ovat siis vastanneet noin 2.525 ja 7.575 kilometrin ajomääriä. Näitä määriä ei voida pitää tarjoajien osalta vähäisinä, vaan ne vastaavat jopa 13 prosenttia lukuvuoden ajomäärästä, kun laskutettavia kilometrejä on noin 57.783.

Se, että hankintayksikkö perustelee päätöksensä jälkikäteen vastineessaan markkinaoikeudelle, ei korjaa hankintamenettelyn virheellisyyttä hankintapäätöksen perustelemattomuuden osalta. Maksusuunnitelma olisi tullut olla olemassa viimeistään tarjouksia avattaessa. Hankintayksikkö on menetellyt syrjivästi, kun se on antanut kahdelle tarjoajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan tarjousten avaamisen jälkeen.

Muut kirjelmät

Valittaja on toimittanut lisävastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella, että vain toisen tarjoajan verovelan maksusta on esitetty varsinainen maksukuitti.

Hankintayksikkö on toimittanut lisävastineen, jossa se on esittänyt muun ohella, että verovelan määrää on tullut verrata hankinnan kokonaisarvoon tai vuosittaiseen arvoon, joka kertoo toiminnan laajuudesta suhteessa verovelkaan. Tarjoajien tulot eivät myöskään muodostu pelkästään kilpailutetuista koulukuljetuksista. Tarjoajilla on lisäksi normaaleja taksiajoja, Kansaneläkelaitoksen maksamia kuljetuksia ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Verovelkojen määrää on näin ollen verrattava myös tarjoajien kokonaisliikevaihtoon. Pelkästään koulukuljetuksista maksetaan yksittäiselle palveluntuottajalle 35.000–60.000 euroa vuodessa eli 105.000–180.000 euroa kolmen vuoden hankintakauden aikana. Näin ollen verovelat eivät ole olleet kokonaisuutena arvioiden merkittäviä.

Valittaja on toimittanut lisäkirjelmän, jonka mukaan verovelkojen määrää on verrattava tarjoajan juuri tässä tarjouskilpailussa tarjoaman palvelun hintaan, koska vain se kertoo asian merkittävyydestä tarjoajien syrjimättömän kohtelun kannalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään tarjouskilpailuun mukaan kaksi tarjoajaa, joilla on ollut verovelkoja. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö ei ole asianmukaisesti perustellut sitä, miksi tarjoajia ei ole suljettu tarjouskilpailusta verovelkojen perusteella.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 97) on todettu, että 54 §:n tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Poissulkemisoikeuden käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa, vaikkakin ilmoitus on suositeltava. Ehdokkaiden ja tarjoajien poissulkemisessa hankintayksikön tulee noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Koska tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ankara toimenpide, tulee poissulkemista koskevassa harkinnassa ottaa huomioon esimerkiksi rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, laatu ja laajuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 190/2009 vp s. 47) on todettu muun ohella, että hankintayksikön tulee joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttavat seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita.

Tarjouspyynnön kohdassa 9 "Hankintayksikölle lähetettävät tiedot" on todettu, että tarjoajan tulee tarjouksessaan esittää muun ohella todistus verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisesta eli niin sanottu verovelkatodistus. Tarjouspyynnön kohdan 7 mukaan tarjous on tullut tehdä tarjouspyyntöön liitetyllä tarjouslomakkeella, jossa on vielä kohdassa 3 tullut merkitä rastilla, että tarjoukseen on oheistettu verovelkatodistus.

Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjousten avaustilaisuudessa ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella tarjouksia olisi jouduttu sulkemaan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten avauspöytäkirjassa on puolestaan todettu seuraavaa: "Kahdella tarjoajalla oli verovelkaa, jonka määrä katsottiin niin vähäiseksi, ettei tarjoajia tämän vuoksi suljettu pois tarjousvertailusta. Tarjoajilta pyydetään lisäselvitys verovelan maksusuunnitelmasta."

Hankintapäätökseen liitetyn tarjouksista laaditun yhteenvedon mukaan kaikki tarjoajat ovat oheistaneet tarjoukseensa verovelkatodistuksen. Asiassa esitetyn mukaan verovelkojen määrät ovat olleet noin 2.500 euroa ja 7.500 euroa. Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 2.000.000 euroa ja yhtä liikennöitsijää kohden koulukuljetuksista maksetaan 35.000–60.000 euroa vuodessa eli 105.000–180.000 euroa kolmen vuoden hankintakauden aikana. Hankintayksikkö on lisäksi viitannut siihen, että sen saaman selvityksen mukaan verovelat on maksettu.

Markkinaoikeus toteaa, että verojen maksamisen laiminlyönti ei ole hankintalaissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Sen sijaan hankintayksiköllä on hankintalain mukaan oikeus sulkea pois ehdokas tai tarjoaja verojen maksamatta jättämisen vuoksi. Hankintalain 54 §:n esitöissä todetulla tavalla hankintayksikön tulee tarjoajien poissulkemisessa noudattaa suhteellisuuden periaatetta. Näin ollen esimerkiksi suorittamatta olevien verovelkojen osalta hankintayksikön tulee arvioida kyseisten verovelkojen vaikutusta tarjoajan kykyyn suoriutua hankinnasta. Mainituissa esitöissä todetuin tavoin poissulkemisperusteiden soveltamisen on oltava myös tasapuolista ja syrjimätöntä.

Markkinaoikeus katsoo, että todettujen verovelkojen määrät ovat olleet vähäisiä suhteessa hankinnan arvoon ja siihen, mikä yhden liikennöitsijän osuus hankinnan arvosta on ollut. Hankintayksikkö on lisäksi voinut ottaa huomioon sen, että liikennöintialan ammattimaisina elinkeinonharjoittajina toimivilla tarjoajilla on muutakin liiketoimintaa kuin nyt kysymyksessä olevaan hankintaan liittyvät kuljetuspalvelut. Näin ollen hankintayksikkö on noudattanut suhteellisuuden periaatetta, eikä se ole ylittänyt sillä olevaa harkintavaltaa arvioidessaan, että nyt kysymyksessä olevat verovelat eivät vaikuta tarjoajien kykyyn suoriutua hankinnasta. Hankintayksikön menettely ei ole ollut myöskään tarjoajia syrjivää. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikkö on riittävällä tavalla ilmoittanut hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten avauspöytäkirjassa olennaisesti tarjoajien soveltuvuuden arviointiin kahden tarjoajan osalta vaikuttaneen seikan eli näiden verovelkojen vähäisyyden.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 7.12.2017