MAO:125/18

ASIAN TAUSTA

Metsähallitus Metsätalous Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.5.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella suunnittelukilpailuna toteutettavasta kahden sillan kunnostamisesta ja yhden sillan purkamisesta.

Metsähallitus Metsätalous Oy on 13.6.2017 tekemällään hankintapäätöksellä jättänyt valitsematta hankintaeriin 1 ja 2 toimittajan vähäisen tarjonnan ja budjetoitua korkeamman kustannusvaikutuksen vuoksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 190.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy ja Leikkiturva Jussi Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 28.100 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.375 euroa oikeudenkäyntimaksulla lisättynä.

Perusteet

Hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista perustetta. Budjetti ja vähäinen tarjonta ei voi olla syy keskeyttää hankintaa. Tilanteessa ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia poissulkemisperusteita, minkä myös hankintayksikkö on todennut. Hankintayksikön olisi tullut valita valittajien kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tarjouspyynnön mukaisesti. Valittajat ovat voittaneet tarjouskilpailun hinnalla, joka on hankintaerän 1 osalta ollut 193.000 euroa ja hankintaerän 2 osalta 88.000 euroa. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hintahaarukkaa tai ennakoitua arvoa. Tarjoajien määrällä ei ole asiassa merkitystä, sillä määrä määräytyy markkinoiden mukaan. Hankintayksikön velvollisuus on ollut varautua riittävällä budjetilla tai edes suostua neuvottelemaan ratkaisuista.

Virheettömässä menettelyssä valittajat olisivat voittaneet tarjouskilpailun ja saaneet projektin.

Vastine

Vaatimukset

Metsähallitus Metsätalous Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.045 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole valinnut toimittajaa kumpaankaan tarjouspyynnöllä ilmoitettuun hankintaerään vähäisen tarjonnan ja budjetoitua merkittävästi korkeamman kustannusvaikutuksen vuoksi. Hankintayksikkö on jättänyt valitsematta ainoan tarjouksen edellä esitettyyn perusteeseen viitaten. Hankintamenettelyn lopputulos vastaa tosiasiallisesti täysin hankinnan keskeyttämistä. Ainoan tarjouksen muodolliselle hylkäämiselle ei tule antaa asiassa erityistä painoarvoa.

Valittajia ei ole syrjitty. Hankintayksikkö on hylännyt ainoan määräaikaan mennessä annetun tarjouksen ja vedonnut ennalta tarjouspyynnössä asetettuun ehtoon hankintayksikön oikeudesta hylätä tarjoukset. Hankintayksikkö on perustellusti yllättynyt ainoan tarjouksen hintatasosta, koska se on ylittänyt siltojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen budjetoidun arvon merkittävästi.

Hankintayksikkö ei voi neuvotella hinnasta.

Vastaselitys

Valittajat ovat muun ohella esittäneet, että julkisen hankintakilpailun tulee lähtökohtaisesti johtaa hankintasopimukseen. Hankinta voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintasäännökset tai oikeuskäytäntö eivät tunne perustetta keskeyttää hankinta tarjoajien lukumäärän perusteella. Tarjoajien lukumäärä ei ole tekijä, joka kertoo, onko tervettä kilpailua syntynyt. Tässä asiassa kilpailutus on tehty oikein ja markkinoilla on ollut vapaa oikeus reagoida julkisen kilpailutuksen myötä. Hinnat ja tarjoajien lukumäärän määräävät markkinat, eivät hankintasäännökset tai hankintayksikkö.

Hankintayksikön vetoamat varaukset siitä, että tarjouspyynnössä on varattu oikeus jättää sopimus tekemättä ja hankinta tilaamatta sekä varattu oikeus hylätä kaikki tarjoukset, ovat hankintasäännösten vastaisia. Hankintayksikkö ei ole oikeutettu tekemään markkinahinnan kartoituksia tarjoajien kustannuksella.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty budjettia ja määrärahaa tai kustannusarvioita.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö ja valittajat ovat toimittaneet lisäkirjelmiä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan pykälä säilyy muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) mukaan keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.

Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi tai sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintamenettelyn arviointi

Metsähallitus Metsätalous Oy on 13.6.2017 tekemällään hankintapäätöksellä jättänyt valitsematta toimittajan hankintaeriin 1 ja 2 vähäisen tarjonnan ja budjetoitua korkeamman kustannusvaikutuksen vuoksi. Hankintayksikkö on siten tosiasiallisesti keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Päätöspöytäkirjasta käy ilmi muun ohella, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia kahden sillan kunnostamisesta ja yhden sillan purkamisesta Lapissa ja Pohjanmaalla. Määräaikaan mennessä on saapunut yksi tarjous, joka on ollut valittajien tekemä.

Valittajat ovat esittäneet, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä.

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn keskeyttämisen perustuneen siihen, että hankintayksikkö on saanut tarjousten vastaanottamisen määräaikaan mennessä vain yhden tarjouksen, joka on hinnaltaan ylittänyt hankinnalle asetetun budjetin. Hankintayksikkö ei näin ollen ole onnistunut tavoitteessaan saada aikaan kilpailua kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä.

Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että hankintaviranomaisella ei ole velvollisuutta tehdä sopimusta ainoan tarjouskilpailuun soveltuvaksi osallistujaksi katsotun urakoitsijan kanssa (tuomio 16.9.1999 Fracasso ja Leitschutz, C-27/98, EU:C:1999:420, 33 kohta).

Edellä esitetyn huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Metsähallitus Metsätalous Oy:llä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt ainoan tarjouksen tehneitä valittajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi taikka muutoin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajien esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n ja Leikkiturva Jussi Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsähallitus Metsätalous Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.045 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Olli Wikberg ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5.3.2018 taltionumero 2109.