MAO:253/18

ASIAN TAUSTA

Lahden kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) tilakeskus on ilmoittanut 13.4.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kivimaan uimahallin perusparannusurakasta.

Lahden kaupungin rakennuttajapäällikkö on 17.5.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 6 valinnut vedenkäsittelytöiden osaurakassa Suomen Allaslaite Oy:n tarjouksen.

Lahden kaupungin rakennuttajapäällikkö on 9.6.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 12 poistanut 17.5.2017 tekemänsä hankintapäätöksen, sulkenut Processing Finland Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta vedenkäsittelytöiden osaurakassa ja valinnut edelleen Suomen Allaslaite Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 6.600.000 euroa, josta vedenkäsittelytöiden urakan arvo on ollut noin 550.000 euroa.

Markkinaoikeus on 30.8.2017 antamallaan päätöksellä nro 539/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.9.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia diaarinumero 2017/445

Valitus

Vaatimukset

Processing Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 51.449 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.004,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan Suomen Allaslaite Oy:n määräysvallassa oleva yhtiö on laatinut työselityksen ja suunnitellut vedenkäsittelyurakan. Tämän vuoksi voittaneella tarjoajalla on ollut käytössään olennaista tietoa työn kokonaisuudesta ja sen tarjous on tullut hinnoitelluksi poikkeuksellisen alhaisena. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukainen hinta ei pidä sisällään kaikkea sitä, mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Hankintayksikön menettely ei ole ollut avoimuusperiaatteen ja tarjoajien tasavertaisen kohtelun mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on 9.6.2017 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jossa se on katsonut, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta referenssitoimituksen osalta ja on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntö ei sisällä mitään sellaisia vaatimuksia tai teknisiä erittelyitä, jotka asettaisivat tarjoajat epätasavertaiseen asemaan. Tarjouspyynnön valmisteluun osallistunut yritys on laatinut kohteen vedenkäsittelyn tekniset suunnitelmat. Yritys ei ole kuitenkaan ollut mukana laatimassa tarjouspyynnön kaupallisia asiakirjoja, hankkeen aikataulua tai muutakaan asiakirjaa, jolla voisi olla vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen. Yritys ei myöskään ole osallistunut tarjousten vähimmäisvaatimusten mukaisuuden tarkistamiseen, tarjousvertailuun tai hankintapäätöksen laatimiseen. Valittaja ei ole valituksessaan pystynyt esittämään, mitä sellaista hyötyä voittanut tarjoaja olisi voinut saada, josta olisi ollut etua urakkahintaa määritettäessä.

Muut kirjelmät

Valittaja on antamassaan lausumassa esittänyt, että hankintamenettelyä rasittavat edelleen valituksessa esitetyt virheet. Hankintayksikön tulee korvata oikeudenkäyntikulut valittajalle, koska valittajan kulut ovat aiheutuneet hankintayksikön virheestä.

Asia diaarinumero 2017/480

Valitus

Vaatimukset

Processing Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 51.449 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.938 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, vaikka valittajan tarjous on vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa lomakkeessa on tullut esittää referenssivaatimuksen mukaisen kohteen olemassaolo ja toteuttamisaika, ja valittaja on myös ilmoittanut viisi edellytetyn mukaista urakkaa mainitun aikavälin sisällä. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta valittajan tarjouksen hylkäämiselle.

Vastine

Vaatimukset

Lahden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä tehdyssä tarkastelussa on tullut esille, että valittajan referenssivaatimusta ei ole esitetty tarjouslomakkeella edellytetyllä tavalla. Tarjoajan on referenssivaatimuksen osalta tullut esittää tieto toteutetusta kohteesta ja sen toteuttamisvuodesta. Valittajan referenssitieto oli ilmoitettu hyvin epämääräisesti ilman, että siinä on ilmoitettu tiettyä kohdetta. Referenssikohteen yksilöinti on ollut olennainen tieto hankintayksikölle, joka on sen kautta arvioinut soveltuvuutta hankkeen toteuttamiseen. Kaikista kokonaisurakassa jätetyistä osatarjouksista vain valittaja ei ole kirjannut referenssikohdetta pyydetysti.

Kuultavan lausunto

Suomen Allaslaite Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys ja lisävastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että valittaja on selkeästi ilmoittanut vähimmäisvaatimuksen täyttyvän. Tarjouslomakkeeseen olisi myös voinut vastata vain "kyllä". Tarjouspyynnössä ei yksilöidysti ole pyydetty tietoa toteutetusta kohteesta, vaan kyse on ollut edellytetyn kaltaisten kohteiden lukumäärään liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttymisestä.

Tarjouspyyntö on jättänyt monia seikkoja avoimiksi siten, että voittanut tarjoaja on voinut tähän perustuen hinnoitella tarjouksensa alhaisemmalla hinnalla. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä toteutettavan urakan laajuuden ja sisällön osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella ei ole selvää, onko tarjous sisältänyt kaikkea tarjouspyynnössä edellytettyä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Valittaja on antamassaan lisälausumassa esittänyt muun ohella, että kohteeseen tutustuminen ei tarjouspyynnön mukaan ole ollut pakollista. Lisäksi poispurettavien putkistojen purkulaajuus ei olisi selvinnyt kohteeseen tutustumalla, eikä tarjouspyyntö ole ollut purkulaajuuden osalta yksiselitteinen. Tarjouspyyntö on myös ollut epäselvä option sisältymisestä hankintaan tai tarjouksen hinnoitteluun.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettelyn kulusta

Hankinnan kohteena on ollut uimahallin perusparannusurakka. Valitus on koskenut vedenkäsittelytöiden osaurakkaa. Hankintamenettelyn valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden muotona halvin hinta, ja hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 17.5.2017 valinnut hinnaltaan halvimman tarjouksen tehneen Suomen Allaslaite Oy:n urakoitsijaksi.

Valittaja on tehnyt hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen ja valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen (asia diaarinumero 2017/445). Valittaja on esittänyt, että voittaneella tarjoajalla on ollut valittajaa enemmän tietoa hankinnasta, jolloin voittanut tarjoaja on voinut jättää hinnaltaan selvästi halvemman tarjouksen.

Hankintayksikkö on 9.6.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä tosiasiassa poistanut 17.5.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta puutteellisen soveltuvuuden vuoksi. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä uudelleen valinnut Suomen Allaslaite Oy:n tarjouksen.

Valittaja on tämän jälkeen valittanut hankintaoikaisupäätöksestä markkinaoikeuteen (asia diaarinumero 2017/480) ja on valituksessaan esittänyt, että valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia perusteluja.

Oikeusohjeet
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 8 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä soveltuvuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä pyyntö täydentää yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ja luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan sekä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on soveltuvuuden arviointia varten toimitettava.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Arviointi asiassa diaarinumero 2017/480

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta sen ilmoittamien referenssitietojen perusteella. Valittajan mukaan se on esittänyt referenssinsä tarjouspyyntöasiakirjoissa vaaditulla tavalla, kun referenssivaatimuksessa on ollut kyse edellytetyn kaltaisten kohteiden lukumäärään liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttämisestä.

Hankintayksikön mukaan tarjouslomakkeella on referenssitietona edellytetty esitettävän kohde ja sen toteuttamisvuosi. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksen referenssitieto on esitetty hyvin epämääräisesti ilman, että tarjouksessa on lainkaan ilmoitettu tiettyä kohdetta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa on esitetty seuraava edellytys vedenkäsittelytöiden urakassa tarjoaville: "Tarjoajalla tulee olla toteutettuna vähintään yksi suomalaisten määräysten ja ohjeiden mukaan suunniteltu, yleisen uimahallin tai kylpylän peruskorjaus- tai uudishankkeen vedenkäsittelyn kokonaistoteutus viimeisen kolmen vuoden ajalta (2014–2017)". Tarjoajien on tullut täyttää lomakkeeseen tieto referenssistä ohjeen "Kohde / vuosi" mukaisesti.

Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen referenssejä koskevaan kohtaan seuraavat tiedot:

"2014–2015 – 1 kohde
2015–2016 – 2 kohdetta
2016–2017 – 2 kohdetta".

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät ammatillisen pätevyyden edellytykset ovat täyttyneet. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuutta koskevia ehdottomia vähimmäisvaatimuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksesta on selvinnyt sen täyttävän asetetun referenssivaatimuksen. Referenssivaatimuksessa on edellytetty kokemusta yhdestä määrätynlaisesta kohteesta viimeisen kolmen vuoden aikana, ja valittaja on esittänyt sillä olevan kokemusta viidestä kohteesta vaaditulta ajanjaksolta. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouslomakkeen sanamuodolla "kohde/vuosi" ei ole vaadittu kohteen yksilöintiä tai muiden lisätietojen esittämistä. Näin ollen hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti suljettuaan valittajan tarjouskilpailusta, vaikka valittaja on osoittanut täyttäneensä edellytetyn soveltuvuusvaatimuksen.

Arviointi asiassa dnro 2017/445

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 82 §:ssä säädettyä. Tätä lainkohtaa koskevista esitöistä (HE 190/2009 vp s. 57) ilmenee, että jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteen hankintaoikaisuna joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta silloin, kun korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Tuolloin valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua ratkaisua. Siinä tilanteessa, että asia on vireillä markkinaoikeudessa valituksena ja hankintayksikön korjaamistoimet ovat virheellisiä ja johtavat hakijan aseman heikentymiseen, asian käsittely sen sijaan jatkuu markkinaoikeudessa.

Edellä todetusti hankintayksikkö on 9.6.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 17.5.2017 tekemänsä hankintapäätöksen siitä tehdyn valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätöksen poistaminen on tarkoittanut, että vedenkäsittelyurakkahankintaa ei enää toteuteta 17.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Hankintayksikön yllä todetulla tavalla tekemä hankintaoikaisupäätös on kuitenkin johtanut valittajan aseman heikentymiseen, ja markkinaoikeus on jatkanut asian käsittelyä hankintaoikaisupäätöksen johdosta tehdyn valituksen (diaarinumero 2017/480) tutkimisella. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että edellä esitetyn arvion asiassa diaarinumero 2017/480 huomioon ottaen ei markkinaoikeudella ole syytä lausua pääasiasta asiassa diaarinumero 2017/445. Lausuminen valittajan valituksesta raukeaa pääasian osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.9.2017. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädettäisiin tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Nyt esillä olevassa hankintamenettelyssä virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö ei olisi sulkenut valittajaa tarjousmenettelystä 9.6.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä. Tällöin valittajan tarjous olisi huomioitu tarjousvertailussa, kuten hankintapäätöksessä 17.5.2017 on tehty.

Tarjouskilpailun vertailuperusteena on ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden mukainen halvin hinta. Valittajan tarjoushinta on ollut 514.493 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 398.800 euroa, joka on ollut hinnaltaan halvin.

Valittaja on kuitenkin esittänyt, että voittanut tarjoaja on saanut hankinnan valmisteluvaiheeseen osallistuneelta sen määräysvallassa olevalta yhtiöltä sellaista tietoa, joka on vaikuttanut voittaneen tarjoajan alhaiseen tarjoushintaan. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta sen tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden vuoksi.

Hankintalain 66 §:n mukaan, jos ehdokas, tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan valmisteluun, on hankintayksikön varmistettava, että tämä ei vääristä kilpailua.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vedenkäsittelyurakan suunnittelijana toiminut yritys on valikoitunut hankkeeseen julkisen hankinnan kautta, ja suunnittelijayritys on laatinut vain vedenkäsittelyurakan tekniset suunnitelmat. Sen sijaan suunnittelijayritys ei ole ollut mukana hankinta-asiakirjojen laatimisessa tai hankintamenettelyn toteuttamisessa. Hankintayksikön mukaan valittaja ei ole esittänyt hankintamenettelyn aikana lisäkysymyksiä tai osallistunut uimahallikohteen esittelytilaisuuteen, joiden kautta valittajan olisi ollut mahdollista saada lisätietoa urakasta pelkkien suunnitelmien lisäksi.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajan tai sen edustajan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun tai muu hankintayksikön avustaminen hankintamenettelyssä saattaa olla peruste sulkea tarjoaja tarjouskilpailusta, jos tämä seikka vaarantaa hankintamenettelyn avoimuuden tai tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen hankinnassa. Tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkemista koskevien edellytysten olemassaolo on aina arvioitava kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet huomioon ottaen.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan määräysvallassa olevan yhtiön laatimat tekniset suunnitelmat ovat olleet osa tarjouspyyntömateriaalia. Molemmat tarjoajat ovat saaneet nämä asiakirjat osana tarjouspyyntöaineistoa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tekniset suunnitelmat laatinut taho ei ole osallistunut muutoin tarjouspyynnön suunnitteluun ja hankintamenettelyn toteuttamiseen. Edelleen asiassa ei ole ilmennyt, että edellä mainitut asiakirjat laatinut taho olisi sanotun johdosta voinut saada jotain sellaisia hankinnan toteuttamiseen liittyviä merkityksellisiä tietoja, joita ei olisi ilmennyt tarjouspyyntöasiakirjoista tai kohteeseen tutustumalla. Valittajan esille tuomat tarjouspyynnön tietyt kohdat, jotka ovat mahdollistaneet tarjoajan omien ratkaisujen tarjoamisen, eivät ole tehneet tarjouspyynnöstä siinä määrin epäselvää, etteivät tarjoukset olisi olleet vertailukelpoisia. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa saadun selvityksen perusteella voittanut tarjoaja tai sen lähipiiriin kuulunut yhtiö ei ole osallistunut hankinnan valmisteluun siten, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi vaarantunut. Näin ollen syytä voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämiselle ei ole ollut.

Valittajan tarjoushinta ei ole ollut halvin tarjouskilpailussa esitetyistä hinnoista. Markkinaoikeus katsoo, että valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty.

Valittaja on lisäksi esittänyt väitteitä tarjouspyynnön epäselvyydestä. Koska tarjouspyynnön epäselväksi toteaminen johtaisi siihen, ettei asiassa olisi riittävän luotettavasti todettavissa, minkälaiseksi virheetön menettely olisi muodostunut ja mitkä olisivat olleet valittajan todelliset mahdollisuudet voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön epäselvyyttä ole aiheellista arvioida edellä esitettyä laajemmalti.

Valittajan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikkö on poistanut 17.5.2017 tekemänsä hankintapäätöksen vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Valituksen perusteena ovat olleet eri seikat kuin 9.6.2017 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen korjaamisen syyt ovat olleet. Asiassa diaarinumero 2017/445 annettu ratkaisu ja valittajan valitusperusteista edellä seuraamusten määräämisestä todettu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa tältä osin vahinkonaan.

Hankintayksikkö on kuitenkin suorittanut hankintapäätöksen korjaamisen virheellisesti, kuten markkinaoikeus on yllä asian diaarinumero 2017/480 arvioinnissa katsonut. Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Processing Finland Oy:n valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta asiassa diaarinumero 2017/445. Markkinaoikeus hylkää Processing Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta asiassa diaarinumero 2017/445.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta asiassa diaarinumero 2017/480.

Markkinaoikeus velvoittaa Lahden kaupungin korvaamaan Processing Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa diaarinumero 2017/480 8.938 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Lahden kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 28.6.2019 taltionumero 3062.