MAO:267/18

ASIAN TAUSTA

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 31.10.2017 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia monitoimilaitteista ja verkkotulostimista ajalle 1.1.2018–17.9.2019 sekä kahden vuoden optiokaudelle perustuen Hansel Oy:n "Tulostuslaitteet palveluineen 2017–2019 (2021)" -puitejärjestelyyn.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimitusjohtaja ja tuotantojohtaja ovat 14.12.2017 tekemällään hankintapäätöksellä diaarinumero 508/02.05/2017 valinneet Lexmark Finland, Lexmark Nordic, L.L.C:n Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen (jäljempänä Lexmark Finland) tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvo on tarjouspyynnön mukaan ollut 5.000.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Canon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää valitukselle käsittelyluvan, kumoaa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimitusjohtajan ja tuotantojohtajan hankintapäätöksen 14.12.2017 diaarinumero 508/02.05/2017, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus asettaa edellä mainittujen velvoitteiden ja kiellon tehosteeksi 50.000 euron uhkasakon. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.270 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Puitejärjestelyn aikana järjestelyyn perustuvia hankintamenettelyjä tulee olemaan lukuisia, ja niiden taloudellinen arvo erittäin merkittävä. Asian laajan ulottuvuuden sekä puitejärjestelyyn perustuvien laitehankintojen suuren lukumäärän ja rahallisen arvon johdosta on tärkeää sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vaatimusten mukaista, että hankinnat toteutetaan sekä kevennettyä kilpailutusta koskevien oikeusohjeiden, että kilpailutuksen perustana olevan puitejärjestelyn hankintayksikköä sitovien ohjeiden mukaisesti.

On ensiarvoisen tärkeää, että puitejärjestelyssä mukana olevilla puitesopimustoimittajilla on aito mahdollisuus osallistua puitejärjestelyn sisäisiin kevennettyihin kilpailutuksiin tasa-arvoisesti ja syrjimättömästi.

Valittaja on osallistunut tarjouskilpailun kaikkiin vaiheisiin, mutta ei ole voinut jättää tarjousta hankintayksikölle. Valittaja katsoo kuitenkin olevansa hankinnassa asianosainen, koska se ei ole voinut jättää tarjousta hankintayksikön menettelyyn liittyvistä syistä. Valittaja ei ole jättäytynyt vapaaehtoisesti tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnössään tekniset eritelmät siten, että ne ovat olleet omiaan suosimaan tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa. Laitevaatimukset ovat olleet reilusti ylimitoitettuja verrattuna todelliseen tämänhetkiseen käyttöön sekä käyttötarpeisiin tulevaisuudessa. Muilla tarjoajilla kuten valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun tai vaihtoehtoisesti ne ovat joutuneet tarjoamaan sellaisia laitteita, joiden hinta ei ole lainkaan kilpailukykyinen. Tästä osoituksena on tarjousten vertailutaulukko, jossa voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut 4,7 miljoonaa euroa siinä missä muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat vaihdelleet kuuden ja seitsemän miljoonan euron välillä.

Tarjouspyynnön pakolliset tulostusnopeusvaatimukset mustavalko-laiteluokassa (50 sivua minuutissa), väri-laiteluokassa (45 sivua minuutissa) ja verkkotulostin-laiteluokassa (45 sivua minuutissa) ovat olleet ylimitoitettuja loppuasiakkaiden todelliseen tarpeeseen nähden, ja nämä vaatimukset ovat rajoittanut kohtuuttomasti todellisen kilpailun toteutumista sekä toimittajien mahdollisuutta tarjota hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa. Vaatimukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ainoastaan tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on pystynyt jättämään kilpailukykyisen tarjouksen.

Valittajan toteuttaman tutkimuksen perusteella keskimääräinen tulostustyön pituus on neljä sivua, jolloin laitteen tulostusnopeuden merkitys on erittäin vähäinen.

Laitteille on asetettu myös muita kohtuuttomia vaatimuksia kuten esimerkiksi skannaamismahdollisuuksista yhden pyyhkäisyn kaksipuolisella syöttölaitteella, kosketusnäytöistä sekä AD-kirjautumisista. Nämä vaatimukset on otettu suoraan voittaneen tarjoajan laitespesifikaatioista, vaikka samoihin lopputuloksiin olisi päästy muilla ratkaisuilla.

Valittaja on teknisen vuoropuhelun aikana sekä tarjouspyyntöä koskevissa kysymyksissä ilmaissut useaan otteeseen hankintayksikölle tarjouspyynnön epäkohtia, jotka ovat rajoittaneet aidon kilpailun toteutumista. Valittaja on lukuisia kertoja pyytänyt hankintayksikköä kohtuullistamaan vaatimuksia aidon kilpailun aikaansaamiseksi ja keskeyttämään hankinnan. Näihin tekijöihin ei ole tehty muutoksia.

Vastine

Vaatimukset

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.285 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön näkemyksen mukaan valittaja ei ole hankinnassa asianosainen. Myös valittajan tuotevalikoimaan kuuluu laitteita, jotka täyttävät hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat vaatimukset. Valittaja olisi siten halutessaan voinut jättää tarjouksen.

Hankintayksikkö on pyytänyt puitejärjestelytoimittajia kommentoimaan 24.10.2017 mennessä laitevaatimuksia, sopimusluonnosta sekä muita hankinnan alustavia ehtoja. Hankintayksikkö on muokannut laitevaatimuksia saatujen kommenttien perusteella pyrkien näin varmistamaan puitesopimustoimittajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Toimittajilla oli lisäksi mahdollisuus tarjousaikana esittää tarkentavia kysymyksiä 13.11.2017 mennessä. Kysymyksiä tuli kaikilta puitesopimustoimittajilta ja hankintayksikkö vastasi niihin 20.11.2017. Tarjousaikaa on jatkettu kahteen kertaan siten, että tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt lopulta 11.12.2017. Tarjouksia saapui määräaikaan mennessä neljältä puitesopimustoimittajalta. Ainoastaan valittaja ei jättänyt tarjousta.

Hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa asettaessaan ehdottomat vaatimukset hankittaville laitteille. Vaatimukset on laadittu hankintayksikön asiakasvirastojen käyttövaatimusten pohjalta ja erityisesti laitteiden nopeusluokkavaatimuksen tavoitteena on ollut hankkia nopeita nykyaikaisia laitteita.

Tärkeänä perusteena vaatimukselle korkeamman tulostusnopeusluokan laitteista on se, että ne kestävät paremmin suuria tulostusmääriä. Hankintayksikkö on pyrkinyt varmistamaan vaatimusten yhteensopivuuden puitesopimustoimittajien laitevalikoiman kanssa teknisellä vuoropuhelulla.

Valittajan selvitys hankintayksikön laitekannasta perustuu suppeaan otantaan valtionhallinnossa käytössä olevista laitteista, joita valittaja ei sen tarkemmin yksilöi.

Valittajan esiin nostama hintaero voittaneen tarjoajan tarjouksen ja muiden tarjousten välillä on muodostunut suurelta osin ratkaisu- ei laitehintojen eroista.

Valittajan valituksessaan syrjiviksi väittämät muut vaatimukset ovat skannaamismahdollisuutta yhden pyyhkäisyn kaksipuolisella syöttölaitteella lukuun ottamatta olleet mukana jo Hansel Oy:n puitejärjestelyssä. Hankintayksikkö ei näe, miten näiden vaatimusten käyttäminen kevennetyssä kilpailutuksessa voitaisiin katsoa puitesopimustoimittajia syrjiväksi tai suosivaksi.

Skannausmahdollisuus yhden pyyhkäisyn kaksipuoleisella syöttölaitteella on hankintayksikön asiakasvirastoille oleellinen vaatimus, joka perustuu nopeuteen ja toimintavarmuuteen. Tyypillisesti kääntävän asiakirjan syöttölaite, toisin kuin yhden pyyhkäisyn kaksipuoleinen syöttölaite, on kaksipuoleisia asiakirjoja skannattaessa merkittävästi hitaampi.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Lexmark Finland on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti kuultava on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lexmark Finland on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asiassa ei ole käsillä edellytyksiä käsittelyluvan myöntämiselle. Myöntämisen edellytyksenä olevana painavana syynä ei voida pitää asian laajuutta, laitehankintojen lukumäärää tai rahallista arvoa. Painavan syyn tulee liittyä hankintayksikön menettelyyn. Osa valittajan kohtuuttomiksi esittämistä vaatimuksista ovat sisältyneet pakollisina vaatimuksina jo alkuperäiseen puitejärjestelyn kilpailutukseen.

Canon Oy:n valitusta ei tule ottaa tutkittavaksi asianosaisaseman puuttumisen johdosta. Canon Oy:llä on ollut mahdollisuus jättää tarjous kyseessä olevaan kilpailutukseen vastaavasti kuin muillakin tarjoajilla. Lexmark Finlandin käsityksen mukaan Canon Oy on jättänyt tarjoamatta sen vuoksi, että se ei oman arvionsa mukaan olisi tullut valituksi kilpailutuksessa. Tarjouksen tekemättä jättäminen on perustunut ainoastaan valittajan omaan valintaan ja tietoiseen päätökseen olla tarjoamatta.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet täysin teknologianeutraaleja, eivätkä ne ole olleet omiaan suosimaan Lexmark Finlandia muiden tarjoajien kustannuksella. Tulostusnopeutta koskevat sekä muut hankinnassa esitetyt tekniset vaatimukset ovat yleisesti markkinoilla edellytettyjä teknisiä vaatimuksia, joilla on erityistä merkitystä hankintayksikölle.

Koska yhteensä neljä tarjoajaa on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset ja pystynyt jättämään tarjouksen, hankintayksikön asettamia vaatimuksia ei voida pitää yhtä tarjoajaa suosivina ja muita syrjivinä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei se ole vapaaehtoisesti jättäytynyt tarjouskilpailun ulkopuolelle, vaan poisjättäytyminen on ollut seuraus tarjouspyynnön syrjivistä vaatimuksista. Valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun muun ohella käymällä teknistä dialogia hankintayksikön kanssa ja esittämällä kysymyksiä ja täsmennyksiä tarjouspyyntöön tai ainakin osoittanut riittävässä määrin pyrkineensä osallistumaan siihen.

Teknisessä vuoropuhelussa toimittajat ovat nimenomaan kiinnittäneet huomiota hankintayksikön kohtuuttomiin laitevaatimuksiin, mistä huolimatta hankintayksikkö on jättänyt vaatimukset lopulliseen tarjouspyyntöön.

Muut tarjoajat ovat voineet tarjota isompia A3-monitoimilaitteita A4-laitteiden sijaan, mutta tämä ei olisi ollut taloudellisesti järkevää, ja juuri tästä syystä tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on saanut huomattavaa etua tarjouskilpailussa.

Valittaja paljoksuu hankintayksikön korvattaviksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää. Hankintayksikön toimittaman erittelyn mukainen vastineen antamiseen käytetty tuntimäärä on suhteettoman suuri nyt käsillä olevan asian luonne ja kysymyksenasettelu huomioon ottaen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että valitus tulee jättää tutkimatta sen johdosta, että valittaja ei ole jättänyt muutoksenhaun kohteena olevassa hankintamenettelyssä tarjousta, vaikka sillä olisi ollut tähän mahdollisuus.

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintasäännösten esitöistä (HE 50/2006 vp s. 120 ja 121 sekä HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) ilmenee, että asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintasäännösten esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valittajana voi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Sovellettavat valvontadirektiivin säännökset

Hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi) sekä neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi).

Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 1 kohdan neljännen kappaleen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Saman artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta, ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Saman direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklassa säädettyjä muutoksenhakumenettelyjä koskeviin toimenpiteisiin sisältyvät valtuudet muun ohella kumota lainvastaisesti tehdyt päätökset tai varmistaa niiden kumoaminen, mukaan lukien tarjouspyynnössä, sopimusasiakirjoissa tai muussa sopimuksentekomenettelyyn liittyvässä asiakirjassa olevien syrjintää aiheuttavien teknisten, taloudellisten tai rahoitusta koskevien eritelmien poistaminen.

Asian arviointi

Unionin tuomioistuin on todennut, että direktiivin 89/665 1 artiklan 1 ja 3 kohdan säännöksillä, joilla on tarkoitus suojata talouden toimijoita hankintaviranomaisen mielivallalta, pyritään varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokkaita muutoksenhakukeinoja, jotta taataan julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen tehokas soveltaminen, erityisesti siinä vaiheessa, jona rikkomiset voidaan vielä korjata (yhdistetyt asiat C-439/14 ja C-488/14, Star Storage, EU:C:2016:688, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että menettelysäännöillä, jotka koskevat muutoksenhakukeinoja, joilla pyritään varmistamaan niiden oikeuksien turvaaminen, joita unionin oikeudessa myönnetään ehdokkaille ja tarjoajille, joiden etuja hankintaviranomaisten päätökset loukkaavat, ei saada vaarantaa direktiivin 89/665 tehokasta vaikutusta; kyseisen direktiivin tavoitteena on taata se, että hankintaviranomaisten lainvastaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista (mainitut yhdistetyt asiat C-439/14 ja C-488/14, Star Storage, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on katsonut asiassa C-230/02, Grossmann Air Service, antamassaan tuomiossa (EU:C:2004:93, 29 ja 30 kohta) olevan liiallista vaatia, että yritys, jonka etuja väitetään loukatun tarjouskilpailua koskeviin asiakirjoihin sisältyvillä syrjivillä lausekkeilla, tekee kyseisessä hankintamenettelyssä tarjouksen voidakseen käyttää valvontadirektiivissä tarkoitettuja muutoksenhakumenettelyjä kyseisten eritelmien osalta, vaikka sen mahdollisuudet kyseisen hankintasopimuksen tekemiseksi ovat olemattomat mainittujen eritelmien takia. Tuomioistuimen mukaan yrityksen on voitava hakea suoraan muutosta tällaisten syrjivien eritelmien osalta odottamatta hankintamenettelyn päättymistä. Mainitussa asiassa sovelletut valvontadirektiivin säännökset vastaavat asiallisesti ja merkityksellisin nyt käsillä olevaan hankintaan sovellettavia säännöksiä.

Unionin tuomioistuin on samassa tuomiossa kuitenkin katsonut, ettei ole yhteensopivaa valvontadirektiivin nopeutta ja tehokkuutta koskevien tavoitteiden kanssa se, ettei henkilö ole hakenut muutosta hankintaviranomaisen päätökseen, jolla on vahvistettu tarjouskilpailua koskevaan ilmoitukseen sisältyvät eritelmät, joita kyseinen henkilö pitää itseään syrjivinä niiltä osin kuin ne estävät häntä osallistumasta tehokkaasti kyseiseen hankintamenettelyyn, ja että hän odottaa hankintapäätöksen tiedoksiantoa ennen kuin hän hakee siihen muutosta päätöksen tehneessä viranomaisessa vedoten nimenomaan siihen, että tarjouskilpailua koskevaan ilmoitukseen sisältyvät eritelmät ovat syrjiviä (tuomion 37 kohta). Niiltä osin kuin tällainen käyttäytyminen on omiaan ilman objektiivista syytä viivästyttämään sellaisten muutoksenhakumenettelyjen aloittamista, jotka jäsenvaltiot ovat velvollisia saattamaan voimaan valvontadirektiivin nojalla, on omiaan haittaamaan julkisia hankintoja koskevien unionin direktiivien tehokasta soveltamista (tuomion 38 kohta).

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2017:12 katsonut, että tulkittaessa hankintalain 85 §:n 1 momentin säännöstä muutoksenhakuun oikeutetuista on otettava huomioon valvontadirektiivin tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta. Korkein hallinto-oikeus on mainitussa ratkaisussa katsonut, että yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös oli pantu täytäntöön hankintasopimuksella, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2018:27 katsonut, ettei valittajana toiminut yhtiö ollut esittänyt sellaisia syitä, jotka olisivat estäneet sitä jättämästä tarjousta, eikä asiassa siten ollut tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa, että valittajan mahdollisuudet menestyä kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa olisivat olleet olemattomat sen syrjiviksi väittämien teknisten eritelmien tai vaatimusten takia. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Valittaja ei ole jättänyt tarjousta nyt käsillä olevassa hankintamenettelyssä. Valittaja on kuitenkin esittänyt pyrkineensä osallistumaan hankintamenettelyyn osallistumalla hankinnan valmisteluvaiheen keskusteluihin hankintayksikön kanssa sekä toimittamalla hankintayksikölle tarjouspyyntöluonnosta koskeneita kysymyksiä ja kommentteja. Myös tarjouspyynnön liitteenä olleesta asiakirjasta "Tarkentavat kysymykset ja vastaukset" ilmenee, että hankintayksiköltä on tiedusteltu muun ohella sitä, mikä on ollut perusteena vähimmäistulostusnopeutta, yhden pyyhkäisyn kaksipuoleisella syöttölaitteella tapahtuvaa skannausta sekä kosketusnäyttöä koskeville vaatimuksille. Nämä seikat on mainittu muiden ohella valituksen perusteissa. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on lisäksi toimittanut hankintayksikölle ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä viestin, jossa se on ilmoittanut jättäytyvänsä tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten johdosta ja pyytänyt hankintayksikköä keskeyttämään hankinnan.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että valittaja on osoittanut pyrkineensä osallistumaan muutoksenhaun kohteena olevaan tarjouskilpailuun, vaikka se ei olekaan jättänyt tarjousta. Kun otetaan huomioon tämä sekä valittajan menestymismahdollisuuksistaan tarjouskilpailussa muutoin esittämä, voidaan katsoa, että tarjouspyynnön lähettämisellä on ollut vaikutusta valittajan asemaan. Tarjouspyynnön lähettämistä koskeva ratkaisu on ollut hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaisesti saatettavissa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittaja on kuitenkin kohdistanut valituksensa tarjouspyynnön lähettämistä koskevan päätöksen sijasta hankintapäätökseen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella tarjouspyyntö on lähetetty toimittajille 31.10.2017. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan toimittajilla on ollut mahdollisuus esittää tarjousaikana tarkentavia kysymyksiä 13.11.2017 mennessä ja näihin kysymyksiin on vastattu 20.11.2017. Vastauksissa on perusteltu muun ohella tarjouspyynnössä asetettuja tulostusnopeusvaatimuksia, eikä vastauksissa ole ilmoitettu niitä muutettavan. Tarjousaikaa on jatkettu kahteen kertaan siten, että tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt lopulta 11.12.2017. Valittaja on toimittanut 8.12.2017 hankintayksikölle pyynnön hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Hankintapäätös on tehty 14.12.2017 ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 21.12.2017.

Edellä esitetyn perusteella valittaja on saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ole antanut omaa tarjousta, on tullut ratkaistuksi. Vaikka tarjouspyynnön tietoihin on tehty hankintayksikön vastausten muodossa täsmennyksiä, tarjousaikaa on jatkettu ja hankintapäätös tehty pian tarjousten jättämisen määräajan päättymisen jälkeen, tarjouspyynnön sisältö on ollut tarjousajan päättymiseen saakka valittajan tiedossa ja pysynyt valituksen perusteisiin nähden muuttumattomana. Valittajan ei edellä todetun perusteella voida katsoa käyttäneen muutoksenhakukeinoja julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että Canon Oy:n olisi muutoksenhakuoikeutensa säilyttääkseen tullut valittaa syrjivinä pitämistään tarjouspyynnön ehdoista jo tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen ja siten aikaisemmin kuin vasta 21.12.2017 hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Markkinaoikeus katsoo, ettei Canon Oy ole hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen, ja valitus on jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Canon Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Canon Oy:n korvaamaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin oikeudenkäyntikulut 3.285 eurolla ja Lexmark Finland, Lexmark Nordic, L.L.C:n sivuliikkeen Suomessa oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.