MAO:583/17

HAKEMUS

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, Kuljetusalan Työttömyyskassa, Metallityöväen Työttömyyskassa, Paperityöväen Työttömyyskassa, Posti- ja Logistiikka-Alan Työttömyyskassa, Puualojen työttömyyskassa, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa, Sähköalojen Työttömyyskassa sekä Teollisuusalojen työttömyyskassa ovat vaatineet, että markkinaoikeus

1. kieltää 150.000 euron sakon uhalla Yleistä työttömyyskassa YTK:ta markkinoinnissaan

1a. käyttämästä työttömyyskassojen jäsenmaksujen vertailua siten, ettei vertailusta käy ilmi vertailtavien työttömyyskassojen jäsenten jäsenmaksut kaikilla tulotasoilla;

1b. jättämästä työttömyyskassojen jäsenmaksujen vertailun ulkopuolelle sellaiset työttömyyskassat, joissa sovelletaan kiinteämääräistä jäsenmaksua;

1c. vertailemasta työttömyyskassojen jäsenmaksuja siten, ettei vertailusta käy ilmi kaikki ne palkattomat poissaolojaksot, joiden ajalta Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu on maksettava;

2. määrää Yleisen työttömyyskassa YTK:n julkaisemaan markkinaoikeuden päätöksen päätöslauselman kustannuksellaan Helsingin Sanomien paperi- ja verkkoversiossa tai toissijaisesti Kauppalehden paperi- ja verkkoversiossa;

3. velvoittaa Yleisen työttömyyskassa YTK:n korvaamaan hakijoiden arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen yhteensä 102.771,10 eurolla, mistä määrästä kulujen osuus on 2.349,69 euroa.

Perusteet

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan, Kuljetusalan Työttömyyskassan, Metallityöväen Työttömyyskassan, Paperityöväen Työttömyyskassan, Posti- ja Logistiikka-Alan Työttömyyskassan, Puualojen työttömyyskassan, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan, Sähköalojen Työttömyyskassan sekä Teollisuusalojen työttömyyskassan (jäljempänä myös hakijakassat) hakemuksen kohteena oleva Yleisen työttömyyskassa YTK:n menettely on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:ssä tarkoitettua totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa vertailevaa markkinointia muutoin paitsi siltä osin kuin sen markkinoinnista ei ole käynyt ilmi, että sen jäsenmaksu pitää maksaa myös silloin, kun jäsen on isyys- tai vanhempainlomalla, palkattomalla sairauslomalla tai kuntoutuksessa. Tältä osin Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinoinnissa on käytetty mainitun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua.

Yleistä työttömyyskassa YTK:ta on pidettävä Euroopan unionin lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö huomioon ottaen edellä mainitun lain 6 §:ssä tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana, johon lain 2 ja 2 a §:n vastaiseen menettelyyn perustuva kielto voidaan kohdistaa. Todetun perusteella markkinaoikeus on toimivaltainen käsittelemään asian. Hakijakassat ovat puolestaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja asian vireillepanoon oikeutettuja elinkeinonharjoittajia.

Hakemusta ei myöskään tule jättää tutkimatta sillä perusteella, että Yleisen työttömyyskassa YTK:n väittämin tavoin asia olisi jo aiemmin tullut tutkituksi ja ratkaistuksi työttömyyskassojen valvontaa hoitavien viranomaisten toimesta.

Lisäksi hakijakassoilla on oikeussuojan tarve, vaikka Yleinen työttömyyskassa YTK onkin luopunut osin hakemuksessa tarkoitetuista markkinointiväitteistään. Joka tapauksessa hakijakassoilla on oikeussuojan tarve saada selvitetyksi, kuuluuko asian tutkiminen markkinaoikeuden toimivaltaan.

Yleinen työttömyyskassa YTK on ainakin vuodesta 2013 lukien markkinoinut työttömyysturvaetuja internetmainoksin. Menettelyssä on ollut kysymys vertailevasta markkinoinnista, mikä ilmenee siitä, että eräässä mainoksessa viisi eri henkilöä on ilmoittanut ylimalkaisesti, kuinka paljon kukin heistä maksaa työttömyyskassan jäsenmaksua. Tämän jälkeen kuudes henkilö on ilmoittanut tarkan summan 118 euroa, jonka hän maksaa Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksua. Lisäksi kyseisen mainoksen loppuspiikissä on ilmoitettu, että Yleinen työttömyyskassa YTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa, mikä lause sisältää ajatuksen siitä, että muut palkansaajien työttömyyskassat ovat Yleisen työttömyyskassa YTK:n kilpailijoita eli periaatteessa kaikkien muiden työttömyyskassojen jäsenet olisivat oikeutettuja liittymään Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n puheena oleva markkinointi on kohdistettu kaikkiin palkansaajiin. Mistään ei ilmene, että se olisi kohdistettu vain sellaisiin palkansaajiin, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

Todistustaakka hintavertailun oikeellisuudesta on vertailua käyttävällä elinkeinonharjoittajalla.

Edellä viitatussa mainoksessa on kysymys vertailevaa markkinointia koskevan sääntelyn mukaisesta totuudenvastaisesta ja harhaanjohtavasta mainoksesta ottaen huomioon, että jäsenmaksujen vertailu ei ole ollut edustava. Mainoksessa on valittu satunnaisesti viisi henkilöä, joiden nimiä tai sitä, mihin työttömyyskassaan kyseiset henkilöt kuuluvat, ei ole kerrottu. Mainoksesta ei ole käynyt ilmi edes se, kuuluvatko kyseiset henkilöt samaan vai eri työttömyyskassaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilastojen mukaan 14 työttömyyskassalla on ollut vuonna 2015 kiinteämääräinen jäsenmaksu. Saman tilaston mukaan 9 työttömyyskassalla on ollut edullisempi kiinteämääräinen jäsenmaksu kuin Yleisellä työttömyyskassa YTK:lla. Mainitun tilaston mukaan 13 työttömyyskassassa jäsenmaksu on ollut vuonna 2015 prosenttiperusteinen.

Toisesta Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilastosta käy ilmi, että pienemmillä tulotasoilla, enintään 2.000 euroa kuukaudessa, 13 työttömyyskassan jäsenmaksu on ollut edullisempi kuin Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu. Näissä työttömyyskassoissa on yhteensä noin 850.000 jäsentä. Myös hakijakassojen jäsenmaksut ovat olleet 1.500 euron kuukausituloilla kahta kassaa lukuun ottamatta edullisempia kuin Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksut. Vielä 2.000 euron kuukausitasolla esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan jäsenmaksut ovat olleet edullisempia kuin Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksut.

Harhaanjohtavuuden kannalta on relevanttia, että Yleinen työttömyyskassa YTK on jättänyt edellä viitatussa mainoksessaan ilmoittamatta, että valtaosalla eli 61 prosentilla ansiopäivärahan saajista etuuden perusteena oleva palkka on 1.000–3.000 euroa. Tällä tulotasolla ainoastaan kahden kassan jäsenmaksu on korkeampi kuin Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n vertailevasta markkinoinnista on käynyt selkeästi ilmi siinä pyrittävän antamaan keskivertokuluttajalle sellainen kuva, että sen jäsenmaksut ovat muiden työttömyyskassojen jäsenmaksuja edullisempia. Valitsemalla hintavertailun verrokkihenkilöiksi samalla tulotasolla olevia palkansaajia, olisi lopputulos ollut se, että Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksut ovat työttömyyskassojen keskitasoa. Todetun perusteella Yleisen työttömyyskassa YTK:n vertaileva markkinointi on ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:n vastaisesti totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinoinnista sen verkkosivujen alakohdassa "Jäsenmaksut" ei ole käynyt ilmi, että sen jäsenmaksu pitää maksaa myös silloin, kun jäsen on isyys- tai vanhempainlomalla, palkattomalla sairauslomalla tai kuntoutuksessa. Hakijakassoissa jäsenmaksua ei tällaisessa tilanteessa tarvitse maksaa. Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointi on ollut tältä osin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin vastaisesti totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Yleinen työttömyyskassa YTK on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Joka tapauksessa mahdollisesti määrättävän uhkasakon määrä ei tule olla 10.000 euroa suurempi eikä markkinaoikeuden päätöksen julkistamisvelvoitetta tule määrätä.

Lisäksi Yleinen työttömyyskassa YTK on vaatinut, että hakijakassat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 8.680 eurolla ja palkkion osalta 54.566,20 eurolla eli yhteensä 63.246,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hakemus on jätettävä tutkimatta ensinnäkin, koska Yleinen työttömyyskassa YTK ei ole sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja suhteessa toisiin työttömyyskassoihin. Työttömyyskassoja ei voi pitää elinkeinonharjoittajina eivätkä ne ole suoranaisesti toistensa kilpailijoita. Työttömyyskassat hoitavat lakisääteistä työttömyysturvaa ja siten julkista tehtävää. Yleinen työttömyyskassa YTK ei jaa voittoa eikä sillä osakeyhtiön tavoin ole voiton tavoittelutarkoitusta. Sen taloudellinen intressi koskee ainoastaan sitä, että se voi jäsenmaksuilla yhdessä valtionosuuden ja työttömyysturvarahaston osuuden kanssa täyttää kassan lakisääteiset tehtävät ja sitoumukset.

Hakemus on jätettävä tutkimatta myös sen vuoksi, että asia on jo tutkittu ja ratkaistu työttömyyskassojen valvontaa hoitavien viranomaisten toimesta.

Ensinnäkin Finanssivalvonta on arvioinut Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointia ja sen käyttämiä markkinointi-ilmaisuja muun muassa oman määräys- ja ohjekokoelmansa perusteella. Kyseiset säädökset vastaavat asiallisesti sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännöksiä. Finanssivalvonta olisi voinut tarvittaessa kieltää Yleisen työttömyyskassa YTK:n menettelyn ja tehostaa kieltoa uhkasakolla. Finanssivalvonnalla on tältä osin käytännössä samat toimivaltuudet kuin markkinaoikeudella.

Asian on arvioinut myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies hallinto- ja julkisuuslain näkökulmasta. Sillä, että apulaisoikeusasiamies on todennut, ettei hänen toimivaltaansa kuulu arvioida asiaa kuluttajansuojalain näkökulmasta, ei ole nyt käsillä olevan asian tutkimisen kannalta merkitystä.

Kuluttaja-asiamiehen 7.1.2016 päivätty ilmoitus markkinaoikeudelle, ettei hän ryhdy asiassa toimenpiteisiin kuluttajansuojalain tai Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain perusteella, tarkoittaa tosiasiassa sitä, että kyseinen virasto on katsonut, että Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointi ja sen käyttämät markkinointi-ilmaisut eivät ole kuluttajansuojalain vastaisia.

Hakijakassoilla ei myöskään ole oikeussuojan tarvetta ja oikeudenkäynti asiassa on tarpeeton, koska hakijakassat eivät ole puheena olevien markkinointitoimenpiteiden alettua puuttuneet Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointiin ja vaatineet sen lopettamista. Hakijakassat ovat siten vähintäänkin hiljaisesti hyväksyneet mainosten esittämisen ja niissä esitetyt ilmaisut. Hakijakassojen Yleiselle työttömyyskassa YTK:lle 30.9.2015 toimittama hakemusluonnos markkinaoikeuteen on tullut sille täytenä yllätyksenä. Hakijakassoilla ei ole oikeussuojan tarvetta ja oikeudenkäynti asiassa on tarpeeton myös sen vuoksi, että Yleinen työttömyyskassa YTK on 8.10.2015 ilmoittanut hakijakassoille, että sen hakemusluonnoksessa tarkoitettu mainoskampanja on päättynyt vuoden 2015 alussa eikä mainosvideon esittämistä ole tarkoitus jatkaa. Hakijakassoilla ei myöskään ole oikeussuojan tarvetta pelkästään sen selvittämiseksi, kuuluuko asia markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainoksista ei voida suoraan tunnistaa mitään toista työttömyyskassaa. Mainoksista ei myöskään voida tunnistaa epäsuoraan jotain määrättyä työttömyyskassaa ottaen huomioon, että työttömyyskassoja on vuosina 2013–2015 ollut 28–30. Mainoksista ei voida myöskään suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kenenkään yksittäisen työttömyyskassan markkinoimaa hyödykettä.

Arvioitaessa sitä, onko markkinointi totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa, huomiota tulee kiinnittää toisaalta markkinoinnissa annettujen tietojen oikeellisuuteen ja toisaalta siihen, millaisen vaikutelman markkinointi luo sille taholle, jolle se on suunnattu eli tavanomaisesti valistuneelle, kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle keskivertokuluttajalle.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainokset eivät sisällä totuudenvastaista ilmaisua. Mainoksissa ilmoitettu sen jäsenmaksun määrä on täysin oikea. Myös mainoksissa ilmoitetut muut jäsenmaksujen määrät mahtuvat työttömyyskassojen jäsenmaksujen vaihteluväliin.

Mainoksia tarkasteltaessa huomataan, että Yleinen työttömyyskassa YTK on halunnut informoida siitä, että jäsenmaksu vaihtelee työttömyyskassojen välillä. Yleinen työttömyyskassa YTK on halunnut myös korostaa sitä, että sen jäsenmaksuperuste on helposti ymmärrettävissä jäsenmaksun ollessa kaikille sama tulotasosta riippumatta. Mainoksissa ilmaistut muut hinnat ovat ylimalkaisia. Myös keskivertokuluttaja ymmärtää tämän.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuilla 6.5.2015 julkaistu kirjoitus ei sisällä virheellisiä tietoja. Hakijakassojen kirjoituksesta esiin nostama virke ei myöskään ole asiayhteydessään esitettynä totuudenvastainen tai harhaanjohtava. Konteksti ilmenee kirjoituksen kolmannesta kappaleesta.

Hakijakassojen esittämät tilastotiedot eivät anna oikeaa kokonaiskuvaa työttömyyskassojen välisestä edullisuudesta.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainokset ja niissä käytetyt ilmaisut antavat oikean kuvan työttömyyskassojen hintatasosta eivätkä ilmaisut ole harhaanjohtavia. Keskivertokuluttaja ymmärtää käytetyt ilmaisut ylimalkaisiksi ja esimerkkihinnoiksi muiden työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Mainoksissa ei väitetä eikä käytetyistä sanamuodoista voi päätellä, että Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu olisi edullisin.

Koska kaikki työttömyyskassat eivät vuosina 2013–2015, eivätkä osin edelleenkään, ole julkisesti ilmoittaneet jäsenmaksunsa perustetta, Yleisellä työttömyyskassa YTK:lla ei käytännössä olisi ollut edes mahdollisuutta vertailla tyhjentävästi kaikkien työttömyyskassojen jäsenmaksuja saati ottaa huomioon muun ohessa palkattomien poissaolojen vaikutusta niihin. Vaikka nämä tiedot olisivatkin käytössä, tyhjentävä vertailu muodostuisi käytännössä niin laajaksi, että sitä olisi lähes mahdotonta esittää esimerkiksi videoteitse saati siten, että vastaanottaja kykenisi sen sisäistämään.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohdasta "Jäsenmaksut" ei saa käsitystä, että sen jäsenmaksun maksuvelvoitteesta olisi vapautusta joissakin tilanteissa.

Todetun perusteella Yleisen työttömyyskassa YTK ei ole menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Yleisen työttömyyskassa YTK:n menettely ei ole myöskään vahingoittanut hakijakassojen toimintaa tai aiheuttanut niille vahinkoa. Mainokset eivät ole vaikuttaneet Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmäärään, vaan sen jäsenmäärän kehitys on pysynyt lähes vakiona. Näin ollen hakemus on toissijaisesti hylättävä.

Joka tapauksessa vaadittu uhkasakon määrä on kohtuuton ottaen huomioon Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksutuotot ja tilikauden ylijäämä.

Lisäksi markkinaoikeuden päätöksen julkistamisvaatimus on perusteeton ja tarpeeton, koska puheena olevasta mainoskampanjasta ei ole aiheutunut hakijakassoille haittaa ja koska mainoskampanjasta on kulunut jo hyvin pitkä aika eikä se ole ollut millään tavalla esillä Helsingin Sanomissa.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Hakijakassat

1. Yleisen työttömyyskassa YTK:n säännöt
2. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan säännöt
3. Yleisen työttömyyskassa YTK:n YouTube-palvelussa esittelemät hintavertailut (6 mainosvideota)
4. Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitusjohtaja AH:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 8.10.2015
5. Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuillaan 6.5.2015 julkaisema kirjoitus "Ammattiliittojen jäsenmaksukampanjat"
6. Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohta "Jäsenmaksut"
7. Tilastot Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisusta Työttömyyskassat – jäsenyys ja talous 2014 ja 2017 jäsenmaksuperusteet aloittain
8. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilastotiedot vuosilta 2015 ja 2017 palkansaajakassojen jäsenmaksujen suuruudesta vuodessa tuloluokittain
9. Finanssivalvonnan tilastot etuuksien saajien osuudesta jäsenmäärästä vuonna 2014
10. Yleisen työttömyyskassa YTK:n 26.2.2014 päivätty vastine Finanssivalvonnan lausuntopyyntöön
11. Finanssivalvonnan tilasto etuuksien saajien etuuden perusteena olevan palkan ja sukupuolen mukaan vuonna 2014
12. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan johtaja PK:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 29.9.2015
13. Metallityöväen Työttömyyskassan johtaja IN:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 28.9.2015
14. Kuljetusalan Työttömyyskassan johtaja AL:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 30.9.2015
15. Teollisuusalojen työttömyyskassan johtaja AT:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 29.9.2015
16. Puualojen työttömyyskassan johtaja RL:n sähköpostiviesti asianajaja MS:lle 29.9.2015
17. Asianajotoimisto A Ky:ssä laadittu taulukko "Työttömyyskassojen jäsenmaksuista vapautuminen"
18. Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 17/2013: Työttömyyskassoja koskevat määräykset ja ohjeet
19. Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 15/2013: Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi
20. Finanssivalvonnan vastaus AW:lle 9.2.2016
21. Otteita hakijakassojen säännöistä
22. Ote verkkosivuilta wettbewerbszentrale.de
23. Ilta-Sanomien ja Taloussanomien verkkosivuilla 17.7.2013 julkaistu juttu "Tämä vai tuo vakuutus – älä maksa tuplasti"

Vastaaja

1. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan osoitettu kantelu 22.1.2014 ja eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus kanteluun 10.12.2014
dnro 313/4/14
2. Finanssivalvonnan lausunto 11.3.2014 FIVA 1/02.06.01/2014
3. Yleisen työttömyyskassa YTK:n vastaus hakijakassoille 8.10.2015
4. Tilastokeskuksen tilasto palkansaajien keskiansioista
5. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilasto "Palkansaajakassojen jäsenmaksun suuruus vuodessa tuloluokittain 2013"
6. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilastotiedot vuosilta 2015 ja 2017 palkansaajakassojen jäsenmaksujen suuruudesta vuodessa tuloluokittain
7. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön tilasto "Työttömyyskassat jäsenmäärän mukaan"
8. Tilasto Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmääristä ja jäsenkasvusta
9. Yleisen työttömyyskassa YTK:n tasekirja vuodelta 2014
10. Tuloste kirjoituksesta "The Role of the Wettbewerbszentrale in the Enforcement System against Unfair Commercial Practices In Germany"
11. Yleisen työttömyyskassa YTK:n säännöt
12. Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuillaan 6.5.2015 julkaisema kirjoitus "Ammattiliittojen jäsenmaksukampanjat"
13. Tilastot Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisusta Työttömyyskassat – jäsenyys ja talous 2014 ja 2017 jäsenmaksuperusteet aloittain
14. Tuloste Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuilta kohdasta jäsenmaksut, tulostettu 27.3.2015 ja 16.2.2017
15. Yleisen työttömyyskassa YTK:n opas "Jäsenyyden ABC"
16. Taloustutkimus Oy:n tutkimusraportti 13.4.2016 "Mainoksen tulkinta, YTK Yleinen työttömyyskassa" videomainoksesta "Mitä maksat työttömyysturvasta vuodessa?"
17. Taulukko hakijakassoista Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon siirtyneiden määristä vuosina 2010–2016
18. Analytiikka mainoksesta "Mitä maksat ansioturvasta vuodessa"
19. Ote YouTube-ohjeista verkkosivuilta support.google.com/youtube /ansewer
20. Analytiikka mainoksesta "YTK – Sini, Pasi, Marko, Mari, Heli"

Henkilötodistelu

Hakijakassat

1. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan johtaja PK, todistelutarkoituksessa
2. Pääluottamusmies MO, AGCO Power Oy

Vastaaja

1. Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitusjohtaja AH, todistelutarkoituksessa
2. Tutkimusjohtaja MT, Taloustutkimus Oy

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hakemuksen kohteena oleva Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointi

1. Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainosvideot:

1) Vuonna 2012 julkaistu "YTK – Sini, Pasi, Marko, Mari, Heli"

Kaikilla videopätkillä näkyy teksti: "Ansioturva vain 99€/vuosi".

"Mä oon Sini ja olen ollut YTK:n jäsen yli viis vuotta. Mä en pidä monimutkaisista asioista, siks YTK oli mulle helppo valinta. YTK on ollut hyvä turva esimerkiksi tilanteissa, kun on aikonut vaihtaa työpaikkaa. Mä en oo koskaan kuullu YTK:sta mitään huonoa. Ja mä haluan vielä kiittää YTK:n asiakaspalvelua. YTK, Vakuuttava työttömyyskassa."

"Pasi 36 vuotta, Salosta. YTK on arvovalinta, koska se on riippumaton, mutta myös käytännön kysymys, koska se on niin edullinen. Työttömyyskassa antaa tietynlaisen turvan, jos jotain sattuu työelämässä. Mä oon aika rauhallinen, ja niin on YTK:kin. YTK, Vakuuttava työttömyyskassa."

"Mä olen Marko, 40 ja risat, kaupan alalla parisenkymmentä vuotta ja YTK:n jäsenenä jo 16 vuotta. Alun perin houkutti edullinen hinta. Mä olen luottanut siihen, että mulla riittää aina töitä, enkä oo tähän päivään mennessä tarvinnu YTK:ta, mutta on hyvä tietää, että takana on turvaa. Maksanhan minä palovakuutuksenkin, mutta ajattelin etten koskaan niitä tarvi. YTK, Vakuuttava työttömyyskassa."

"Mä oon Mari, 31, AD, töissä mainostoimistossa. Mul on maailman kivoin työpaikka. Mut tällä hetkellä kun kattelee maailman tilannetta, niin ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Mä liityin työttömyyskassaan työkaverien suosituksesta. Mä en kauheasti tykkää paperitöistä. YTK:ssa riittää kun maksaa jäsenmaksun kerran vuodessa ja seki on ihan pieni. YTK, Vakuuttava työttömyyskassa."

"Mä olen Heli, 37-vuotias. Olen viestinnän ammattilainen ja työurani alkuaikoina ajattelin, että YTK olisi sopiva mulle. Mä olen nopea ja ehkä kärsimätönkin ja mulle käy helppo ratkasu. YTK on riippumaton ja kaikin puolin helppo. YTK, Vakuuttava työttömyyskassa."

2) Joulukuussa 2014 julkaistu "Mikä on työttömyyskassa?"

"Mikä on työttömyyskassa?

- Henkilö 1: Hyvä kysymys…
- Henkilö 2: En tiiä.
- Henkilö 3: Työttömyyskassasta saa rahaa, jos jää työttömäksi.
- Henkilö 4: No esimerkiksi YTK on työttömyyskassa.
- Henkilö 5: Jos liittyy työttömyyskassaan ja maksaa jäsenmaksun, saa työttömänä paljon parempaa korvausta.
- Henkilö 6: YTK on työttömyyskassa.

YTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Jäsenyys maksaa vain 118 euroa/vuosi."

3) Joulukuussa 2014 julkaistu "Tiedätkö mikä on YTK?"

"Tiedätkö mikä on YTK?

- Henkilö 1: Joku yleinen työttömyyskassa?
- Henkilö 2: Iso työttömyyskassa.
- Henkilö 3: Onks se se Loimaan kassa?
- Henkilö 4: Mä oon YTK:n jäsen
- Henkilö 5: Kuka tahansa voi liittyä, ei tarvi olla mikään tietty ammatti.
- Henkilö 6: YTK on luotettava työttömyyskassa.

YTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Ansioturva vain 118 euroa/vuosi."

4) Vuosien 2014–2015 vaihteessa julkaistu "Mitä maksat työttömyysturvasta vuodessa?"

"Kysymys: Mitä maksat työttömyysturvasta vuodessa?

Vastaus 1: Reilut kolmesataa
Vastaus 2: Kaks ja puolsataa, ehkä
Vastaus 3: Monta sataa euroa
Vastaus 4: Maksan siitä runsaan satasen
Vastaus 5: Satasen ja risat
Vastaus 6: 118 euroa, sen se maksaa YTK:ssa".

Loppuspiikki: "YTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Ansioturva vain 118 euroa/vuosi."

5) Joulukuussa 2015 julkaistu "YTK – Laita turvaverkkosi kuntoon"

"Ammatteja on joka lähtöön, mutta turvaverkon tarve on kaikille yhteinen. Työttömyyskassan jäsenenä et putoa tyhjän päälle, jos jäät työttömäksi. Liity YTK:hon. Se on helppoa, edullista ja vapauttavaa. Meitä on jo yli 370.000 kaikkien eri alojen palkansaajaa. YTK, Suomen suosituin, koska riippumaton, ketterä ja avoin kaikille palkansaajille."

Videolla näkyy teksti: "Ansioturva alle 10 € kuussa".

6) Joulukuussa 2015 julkaistu "YTK on jokaisen palkansaajan turvaverkko"

"Jokainen tarvitsee turvaverkon työttömyyden varalta. YTK:sta saat työttömyysturvan alle kymmenellä eurolla kuussa. YTK:hon luottaa jo yli 370.000 suomalaista palkansaajaa kaikilta aloilta. Liity sinäkin."

Videolla näkyy teksti: "Ansioturva alle 10 € kuussa" sekä "Lisäturvaa YTK-Yhdistyksestä vain 19 €/vuosi".

2. Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointi verkkosivuillaan:

Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuilla 6.5.2015 julkaistussa kirjoituksessa "Ammattiliittojen jäsenmaksukampanjat" on muun ohessa todettu, että "Jos olet liittymässä ammattiliittoon, sinun kannattaa hoitaa ansioturva YTK:n kautta, koska näin säästät kymmenistä euroista jopa yli 100 euroon vuodessa."

Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohdan "Jäsenmaksut" ilmaisu: "Jäsenyyden säilyttämiseksi jäsenmaksu pitää maksaa silloinkin, kun olet työtön, opiskelemassa, äitiyslomalla, hoitovapaalla tai varusmiespalveluksessa."

Hakemuksen tutkiminen

3. Hakijakassojen hakemuksessa on kysymys sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämisestä. Yleisen työttömyyskassa YTK:n hakemuksen tutkimatta jättämistä koskevien väitteiden johdosta asiassa on ensimmäiseksi arvioitava sitä, onko Yleinen työttömyyskassa YTK edellä mainitussa laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, johon sanottu kielto voidaan kohdistaa, ja ovatko hakijakassat oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia, jotka voivat tehdä sanotun kiellon määräämistä koskevan hakemuksen.

4. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa ei ole elinkeinonharjoittajan määritelmää. Lain esitöissä (HE 114/1978 vp s. 10) on kuitenkin todettu, että elinkeinotoiminnan harjoittajina voivat olla sekä luonnolliset henkilöt liikkeen- tai ammatinharjoittajina että oikeushenkilöt ja että elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti harjoitettua, taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa. Tällöin ei edellytetä, että toimintaa harjoitetaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi itselle tai toiselle.

5. Edelleen mainituissa esitöissä on todettu, että julkisyhteisöjen yhteiskunnallista palvelutoimintaa ei yleensä voida pitää elinkeinotoimintana. Mikäli julkisyhteisö sen sijaan harjoittaa yksityisoikeudellisessa muodossa, kuten valtion osakeyhtiöt, toimintaa, jota vastaavaa yksityiset elinkeinonharjoittajatkin voivat harjoittaa, sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännöksiä on sovellettava myös tällaiseen elinkeinotoimintaan. Myös siinä tapauksessa, että julkisyhteisöjen harjoittama palvelutoiminta ja sen markkinointi on verrattavissa yksityisten tarjoamiin palveluksiin, tämän lain säännökset voivat tulla sovellettaviksi.

6. Toisin kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa kuluttajansuojalaissa on elinkeinonharjoittajan määritelmä. Kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2012:21 ilmenevin tavoin kuluttajansuojalaissa elinkeinonharjoittajan käsite on tarkoitettu laajaksi (kohta 5).

7. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 3.10.2013, Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs, C-59/12, EU:C:2013:634) on todettu, että 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY 2 artiklan b alakohdan sanamuodosta ilmenee, että unionin lainsäätäjä on antanut erittäin laajan merkityksen elinkeinonharjoittajan käsitteelle, jolla tarkoitetaan "luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä", joka harjoittaa vastikkeellista toimintaa, ja jonka soveltamisalan ulkopuolelle ei ole jätetty yleishyödyllistä tehtävää hoitavia laitoksia eikä julkisoikeudellisia laitoksia (kohta 32). Tällaista laitosta on pidettävä kyseisessä direktiivissä tarkoitettuna "elinkeinonharjoittajana" (kohta 38). Tuomiossa unionin tuomioistuin on katsonut, että direktiiviä on tulkittava siten, että julkisoikeudellinen laitos, joka hoitaa lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän hallinnoinnin kaltaista yleishyödyllistä tehtävää, kuuluu sen henkilölliseen soveltamisalaan (kohta 41).

8. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki voi suojata paitsi toista elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan sopimattomalta menettelyltä myös välillisesti kuluttajien oikeuksia. Vastaavasti kuluttajansuojalaki, kuten myös mainittu sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiivi, voi välillisesti suojata elinkeinonharjoittajia. Kuluttajansuojalain osalta tähän on viitattu jo aikanaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöiden yleisperusteluissa käsiteltäessä viimeksi mainitun lain suhdetta kuluttajansuojalainsäädäntöön (HE 114/1978 vp s. 8–9). Markkinaoikeus katsoo, että elinkeinonharjoittajan käsitteen tulkinnan tulee olla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain osalta samansuuntainen kuin kuluttajansuojaoikeudessa.

9. Asiassa esitetystä todistelusta on ilmennyt, että hakemuksen kohteena oleva markkinointi on koskenut lakisääteisen työttömyysturvan tarjoamista jäsenmaksua vastaan. Vaikka työttömyyskassojen tarjoama tuote on kaikilla sama, vastikkeena olevien jäsenmaksujen suuruus kuitenkin vaihtelee kassoittain. Edelleen asiassa esitetystä todistelusta on ilmennyt, että työttömyyskassat pyrkivät saamaan jäsenikseen paitsi kassoihin vielä kuulumattomia työntekijöitä myös toisten kassojen jäseniä, sillä tietyn työttömyyskassan jäsenmäärän kasvu on siitä seuraavasta kulujen kasvusta huolimatta kokonaisvaikutukseltaan omiaan vähentämään kyseisen työttömyyskassan jäsenmaksun tasoa. Todetun perusteella työttömyyskassat ovat toimialallaan toistensa kilpailijoita.

10. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitusjohtaja AH on kertonut, että laki edellyttää työttömyyskassalta voiton tavoittelua mutta ei sen jakamista. Markkinaoikeus katsoo, että mainittua voiton tavoittelua on syytä pitää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöissä esitettynä ammattimaisesti harjoitettuna taloudelliseen tulokseen tähtäävänä toimintana.

11. Ottaen huomioon mitä edellä on todettu työttömyyskassojen välisestä jäsenhankintaan liittyvästä kilpailuasetelmasta ja voiton tavoittelusta hakemuksen kohteena olevaa Yleisen työttömyyskassa YTK:n työttömyysturvaetujen markkinointia voidaan arvioida sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella. Kun työttömyyskassat ovat edellä todetuin tavoin toistensa kilpailijoita, hakijakassat ovat oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella puheena olevan kilpailijaansa kohdistetun hakemuksen vireillepanoon oikeutettuja. Näin ollen ainakaan näistä syistä hakijakassojen hakemusta ei ole jätettävä tutkimatta.

12. Hakemuksen kohteena oleva markkinointi ei ole ollut kaikilta osin Finanssivalvonnan tai eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen arvioitavana. Siltäkään osin kuin mainitut tahot ovat arvioineet Yleisen työttömyyskassa YTK:n markkinointia, arviointia ei ole suoritettu sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella. Näin ollen Finanssivalvonnan tai eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tekemät ratkaisut eivät muodosta estettä hakijakassojen hakemuksen tutkimiselle markkinaoikeudessa. Myöskään kuluttaja-asiamiehen ilmoitus markkinaoikeudelle siitä, ettei hän ryhdy puheena olevassa asiassa toimenpiteisiin kuluttajansuojalain tai Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain nojalla ei muodosta estettä hakijakassojen hakemuksen tutkimiselle markkinaoikeudessa.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainosvideot 1–6 ja sen verkkosivuilla 6.5.2015 julkaistu kirjoitus

13. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vertailevaa markkinointia koskevan 2 a §:n 1 momentin mukaan markkinointi, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke (vertaileva markkinointi), on vertailun osalta sallittu, jos lainkohdassa mainitut edellytykset täyttyvät. Pykälän 1 momentin mukaan vertailu ei muun ohella saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa (kohta 1) ja siinä tulee verrata puolueettomasti hyödykkeen yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja (kohta 3).

14. Edellä mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa ollutta vertailevaa mainontaa koskenutta kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ää (1072/2000). Sen esitöissä (HE 79/2000 vp s. 25) on tuotu esiin muun ohessa, että vertailevan mainonnan käsite on tarkoitettu laajaksi. Säännökset koskevat sellaista mainontaa, jossa kilpaileva elinkeinonharjoittaja tai hänen markkinoimansa hyödyke mainitaan nimenomaisesti, mutta säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun kilpailijaan tai kilpailijoihin viitataan vain epäsuorasti.

15. Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY 2 artiklan b alakohdan mukaan harhaanjohtavalla mainonnalla tarkoitetaan kaikkea mainontaa, joka tavalla tai toisella, esitystapa mukaan lukien, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan niitä henkilöitä, joille se on osoitettu tai jotka se tavoittaa, ja joka harhauttavan ominaisuutensa takia on omiaan vaikuttamaan heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä taikka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan vahinkoa kilpailijalle.

16. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 19.4.2007, De Landtsheer Emmanuel, C-381/05, EU:C:2007:230) todennut, että vertailevan mainonnan määritelmä on laaja ja sillä voidaan kattaa kaikki vertailevan mainonnan muodot. Jotta kyse olisi vertailevasta mainonnasta, on siten riittävää, että on olemassa tieto, jossa vaikka vain epäsuorasti viitataan kilpailijaan tai tämän tarjoamiin tavaroihin tai palveluihin (kohta 16). Tässä yhteydessä merkitystä ei ole sillä, että viittaus yhteen tuotetyyppiin voi, kun otetaan huomioon käsiteltävänä olevan asian olosuhteet ja erityisesti kyseisten markkinoiden rakenne, mahdollistaa useiden kilpailijoiden tai näiden tarjoamien tavaroiden tai palveluiden tunnistamisen (kohta 20).

17. Edelleen unionin tuomioistuin on viimeksi mainitussa ratkaisussaan todennut, että jokaisessa yksittäistapauksessa kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tutkia ottaen huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat, onko kuluttajien mahdollista suoraan tai epäsuorasti tunnistaa mainonnan koskevan konkreettisesti yhtä tai useampaa määrättyä yritystä tai näiden tavaroita tai palveluita (kohta 22). Mainittujen tuomioistuinten on tässä arvioinnissa otettava huomioon tavanomaisesti valistuneen ja kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan oletetut odotukset (kohta 23).

18. Hakemuksen kohteena olevissa Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainosvideoissa 1–3 sekä 5 ja 6 ei ole vertailevia ilmaisuja. Mikään ei osoita, että myöskään kohdeyleisö mieltäisi nämä mainosvideot vertaileviksi mainoksiksi. Vertailevina ilmaisuina ei voi kunkin mainoksen asiayhteydessä pitää edes esimerkiksi sanan "vain" sisältäviä ilmaisuja kuten "vain 99€/vuosi" ja "vain 118 euroa/vuosi" taikka mainintoja edullisuudesta. Hakijakassat eivät ole edes väittäneet, että kyseiset mainosvideot olisivat jostain muusta kuin kiellettyä vertailua koskevasta syystä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisia. Näin ollen hakijakassojen kieltovaatimukset 1a. ja 1b. eivät saata jo puuttuvan vertailun vuoksi menestyä mainosvideoissa 1–3 sekä 5 ja 6 esitettyyn perustettuina.

19. Hakemuksen kohteena olevassa Yleisen työttömyyskassa YTK:n mainosvideossa 4 mainitaan paitsi sen tarjoaman työttömyysturvan kiinteä vuosihinta myös muita palkansaajien maksamia vuosihintoja, joista osa on Yleisen työttömyyskassa YTK:n hintaa selvästi korkeampia. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kysymyksessä olevan mainosvideon pääviestinä on työttömyysturvan hinta ja hinnan erot vuodessa, tämän mainoksen hintoja koskevista ilmaisuista voidaan epäsuorasti tunnistaa kilpailijat tai niiden markkinoimat hyödykkeet.

20. Markkinaoikeus katsoo, kun otetaan huomioon puheena olevan mainosvideon 4 hintaa ja hinnan eroja koskeva pääviesti ja kyseisessä mainoksessa käytetyt ilmaisut kokonaisuudessaan, että mainoksen kohderyhmään kuuluvalle kuluttajalle, jollaisena voi pitää keskivertopalkansaajaa, on syntynyt mainoksen perusteella mielikuva, että Yleinen työttömyyskassa YTK olisi hinnaltaan edullisin työttömyyskassa.

21. Yleisen työttömyyskassa YTK:n toimitusjohtaja AH:n mukaan Yleinen työttömyyskassa YTK ei ole edullisin työttömyyskassa. Kun otetaan huomioon, että Yleinen työttömyyskassa YTK ei siis ole kaikissa tilanteissa edullisin työttömyyskassa mutta että sen mainosvideo 4 kuitenkin synnyttää edellä mainituin tavoin markkinoinnin kohderyhmän keskivertohenkilössä tällaisen mielikuvan, kyseinen mainosvideo on Yleisen työttömyyskassa YTK:n tarjoaman työttömyysturvan hinnan edullisimmuuteen viittaavana harhaanjohtava. Riippumatta siitä, riittävätkö kyseisessä mainoksessa esitetyt hintatiedot palkansaajille pelkästään tietolähteeksi heidän harkitessaan työttömyyskassaan liittymistä, tällainen harhaanjohtava mainos on kuitenkin omiaan vaikuttamaan heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä taikka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan vahinkoa kilpailijalle.

22. Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivuilla 6.5.2015 julkaistun kirjoituksen hakijakassojen vetoama virke "Jos olet liittymässä ammattiliittoon, sinun kannattaa hoitaa ansioturva YTK:n kautta, koska näin säästät kymmenistä euroista jopa yli 100 euroon vuodessa." on esitetty kirjoituksessa, jossa on käsitelty joidenkin ammattiliittojen jäsenmaksukampanjoita. Kirjoituksen mukaan niissä on virheellisesti jätetty kertomatta, että johonkin ammattiliittoon liittyminen edellyttäisi myös sen rinnalla toimivaan työttömyyskassaan liittymistä ja työttömyyskassan vaihtamista. Tämän jälkeen kirjoituksessa on ennen hakijakassojen vetoamaa virkettä esitetty Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksun kiinteä määrä ja kahden muun työttömyyskassan jäsenmaksun määrät 2.500 euron kuukausituloilla ja jälkimmäisiin liittyen myös ammattiliittojen jäsenmaksujen määrät. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu kirjoitus tai siinä oleva hakijakassojen vetoama virke asiayhteydessään esitettynä ei synnytä kohdeyleisön keskivertohenkilössä mielikuvaa Yleisen työttömyyskassa YTK:n yleisestä edullisimmuudesta.

23. Edellä todettu huomioon asiassa tulee mainosvideon 4 osalta harkittavaksi kieltovaatimusten 1a. ja 1b. mukaisten kieltojen määrääminen. Seuraamuksena kyseisen harhaanjohtavan mainosvideon käyttämisestä voisi tulla kysymykseen lähinnä sen tai siihen rinnastettavien mainosten käyttämisen kieltäminen, mikäli ne aikaansaavat totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan mielikuvan Yleisen työttömyyskassa YTK:n yleisestä edullisimmuudesta.

24. Kieltovaatimukset 1a. ja 1b. on nyt kuitenkin esitetty sellaisina, että niiden hyväksyminen käytännössä estäisi Yleiseltä työttömyyskassa YTK:lta hintavertailun käyttämisen sen markkinoinnissa täysin riippumatta markkinoinnin kulloisestakin toteutustavasta mukaan lukien esimerkiksi markkinoinnin kohdistamisen tietyn tulotason palkansaajille. Toiseksi markkinoijalla ei ole itse mainoksessaan velvollisuutta esittää perusteluja mainoksessa esitetyn väittämän oikeellisuudesta, vaan on riittävää, että väittämä on toteennäytettävissä. Hakijakassojen huomiota on asian valmistelun kuluessa kiinnitetty kieltovaatimusten sisältöön. Kun hakijakassojen kieltovaatimusten 1a. ja 1b. mukaiset kiellot eivät saata markkinoijan toimintavapautta liiaksi rajoittavina ja lainmukaisiinkin menettelytapoihin kohdistuvina tulla kysymykseen, mainitut kieltovaatimukset on hylättävä.

Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohta "Jäsenmaksut"

25. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

26. Yleisen työttömyyskassa YTK:n sääntöjen mukaan jäsen ei voi vapautua jäsenmaksusta (hakijakassojen asiakirjatodiste 1). Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohdassa "Jäsenmaksut" on mainittu tilanteita, joiden valitessa jäsenmaksu pitää maksaa. Tekstin mukaan tällaisia tilanteita ovat työttömyys, opiskelu, äitiysloma, hoitovapaa tai varusmiespalvelus. Tekstissä ei ole vertailevia ilmaisuja.

27. Hakijakassojen mukaan puheena olevassa verkkosivujen kohdassa olisi pitänyt mainita lisäksi, että Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu täytyy maksaa myös silloin, kun jäsen on isyys- tai vanhempainlomalla, palkattomalla sairauslomalla tai kuntoutuksessa, jotta mainittu kohta ei olisi totuudenvastainen ja harhaanjohtava.

28. Markkinaoikeus toteaa, että keskivertopalkansaaja ei oletettavasti tiedä, missä kaikissa tilanteissa joissakin työttömyyskassoissa saati työttömyyskassoissa yleisesti ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Vaikka näin olisikin, Yleisen työttömyyskassa YTK:n verkkosivujen alakohtaa "Jäsenmaksut" ei ole perusteita ymmärtää siten, että joissakin tilanteissa Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksua ei pitäisi maksaa. Puheena oleva verkkosivujen alakohta ei myöskään ole vertaileva. Todettu huomioon ottaen hakijakassojen kieltovaatimus 1c. on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

29. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.

30. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

31. Hakijakassojen pääasiavaatimukset on hylätty kaikilta osin, joten asiaan ei tule sovellettaviksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n säännökset, ja hakijakassat ovat siten hävinneet asian mainitun luvun 1 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Hakijakassoilla ei ole ollut huomauttamista Yleisen työttömyyskassa YTK:n oikeudenkäyntikulujen määrän osalta. Näin ollen ne on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Yleisen työttömyyskassa YTK:n oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan, Kuljetusalan Työttömyyskassan, Metallityöväen Työttömyyskassan, Paperityöväen Työttömyyskassan, Posti- ja Logistiikka-Alan Työttömyyskassan, Puualojen työttömyyskassan, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan, Sähköalojen Työttömyyskassan sekä Teollisuusalojen työttömyyskassan yhteisvastuullisesti korvaamaan Yleisen työttömyyskassa YTK:n oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 8.680 eurolla ja palkkion osalta 54.566,20 eurolla eli yhteensä 63.246,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.11.2017.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit

Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Markus Mattila.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.