MAO:655/15
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.2.2013 (liitteenä)
Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
ASIAN TAUSTA
Kuomiokoski Oy on 27.2.2006 Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemällään hakemuksella hakenut mallin rekisteröintiä alla olevalle liukuestettä koskevalle mallille:
Devisys Oy on tehnyt Kuomiokoski Oy:n edellä mainittua hakemusta vastaan väitteen vedoten Devisys Oy:n mallirekisteröintiin numero 13154 (väitemalli 1), ICEY-liukuesteeseen (väitemalli 2), ET-lehden numerossa 11/2002 kuvattuun Devisys Oy:n liukuesteeseen (väitemalli 3), Devisys Oy:n mallihakemukseen numero 20030277 (väitemalli 4) sekä Kuo-Chi Kon mallirekisteröintiin numero 23937 (väitemalli 5).
Patentti- ja rekisterihallitus on 14.2.2007 antamallaan päätöksellä hyväksynyt edellä mainitun Kuomiokoski Oy:n hakemuksen. Päätöksessään Patentti- ja rekisterihallitus on käsitellyt Kuomiokoski Oy:n hakemuksen hyväksymistä yksinomaan väitemallin 1 valossa.
Devisys Oy on valittanut edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on 17.3.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt Devisys Oy:n valituksen.
Devisys Oy on valittanut edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus on 8.11.2012 antamallaan vuosikirjaratkaisulla KHO 2012:94 hylännyt Devisys Oy:n valituksen siltä osin kuin se on perustunut edellä mainittuun väitemalliin 1. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään kuitenkin kumonnut edellä mainitut Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset ja palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi edellä mainittujen väitemallien 2–5 merkityksen arvioimiseksi Kuomiokoski Oy:n liukuestettä koskevaa mallia tarkoittavan hakemuksen hyväksymisen kannalta.
Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksellään 1.2.2013 hyväksynyt Kuomiokoski Oy:n edellä mainittua liukuestettä koskevaa mallia tarkoittavan hakemuksen Devisys Oy:n väitteestä huolimatta. Patentti- ja rekisterihallitus on kyseisessä päätöksessään katsonut, että asiaan perehtyneen käyttäjän haetusta mallista saama kokonaisvaikutelma eroaa Devisys Oy:n esittämien väitemallien 1–5 kokonaisvaikutelmasta siten, että haettua mallia voidaan pitää uutena ja yksilöllisenä.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Devisys Oy on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.2.2013 kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle Kuomiokoski Oy:n liukuestettä koskevaa mallia tarkoittavan mallin rekisteröintihakemuksen hylkäämiseksi.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessään toteamat erot haetun mallin ja valittajan esittämien väitemallien 1–5 välillä eivät riitä tekemään haetusta mallista kokonaisvaikutelmaltaan erilaista kuin mainitut väitemallit. Väitemallien ääriviivat ja linjat ovat lähes samanlaiset haettuun malliin verrattuna, joten haetusta mallista puuttuu mallilta vaadittava uutuus ja yksilöllisyys.
Yksilöllisyyttä arvioitaessa kokonaisvaikutelmien eroavuuden vertailtavien mallien välillä tulee olla selvä. Haettu malli ei osoita sellaista itsenäisen luovan henkisen työn panosta, jota rekisteröitävältä mallilta nykyisen oikeuskäytännön ja tulkintalinjan mukaan edellytetään.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.
Kuomiokoski Oy:n vastaus
Vaatimukset
Kuomiokoski Oy on vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi Kuomiokoski Oy on vaatinut, että Devisys Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tosiasiallisesti valitus on jo aiemmin ratkaistu kaikilta osiltaan, eikä valittajalla ole enää oikeussuojan tarvetta. Ylipäänsä asian käsittely tosiasiallisesti jo toista kertaa on vastoin ne bis in idem periaatetta ja tulee senkin perusteella joko hylätä tai jättää kokonaan tutkimatta.
Joka tapauksessa yksikään valittajan viittaamista väitemalleista ei muodosta estettä haetun mallin rekisteröinnille.
Väitemallin 1 osalta asia on lopullisesti ja lainvoimaisesti ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisulla KHO 2012:94. Patentti- ja rekisterihallituksen olisi tullut todeta tämä asia jo valituksenalaisessa päätöksessään eikä enää uudelleen käsitellä kyseisen väitemallin osalta.
Vaikka korkein hallinto-oikeus on palauttanut asian väitemallien 2–5 osalta Patentti- ja rekisterihallitukselle katsoen, ettei tämä ollut tutkinut asiaa niiden osalta, tosiasiassa Patentti- ja rekisterihallitus sekä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta olivat jo aikaisemmissa vaiheissa käsitelleet kyseiset väiteperusteet, vaikka eivät näistä nimenomaisesti olleet päätöksissään lausuneetkaan. Kaikkien väitemallien osalta on siis jo olemassa väitteen hylkäävä ratkaisu.
Väitemallit 2–5 eroavat kaikki väitemallia 1 enemmän haetusta mallista. On selvää, että mikään niistä ei voi muodostaa rekisteröintiestettä, kun jo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä on ratkaistu, että väitemalli 1, joka on ulkomuodoltaan lähimpänä haettua mallia, ei muodosta estettä rekisteröinnille.
Liukuesteissä on kysymys käyttöesineistä, joissa mallin luojan vapautta rajoittavat monet seikat. Haetussa mallissa on nimenomaisesti otettu huomioon paitsi käyttöesineen toimintaan vaikuttavat seikat myös aiemmin tunnetut mallit siten, että malli on yksilöllinen näissä sinänsä rajoitetuissa puitteissa. Kyse on luovan työn tuloksesta, joka kehittää tunnettua muotoilua. Mallioikeuden perusajatuksen mukaan vedottujen aiempien mallien ei tule rajoittaa tällaista edelleen kehittelyä, jossa on selkeä luova panos.
Asian pitkä kesto ja ne bis in idem periaatteen rikkominen ovat sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi valittaja on velvoitettava korvaamaan vastaajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Devisys Oy:n lausuma
Asiaan perehtyneen käyttäjän haetusta mallista silmävaraisesti saama kokonaisvaikutelma ei eroa väitemallien 1–5 kokonaisvaikutelmasta siinä määrin, että haettua mallia voitaisiin pitää liukuestemalleja koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen uutena ja yksilöllisenä.
Valittajalla on asiassa edelleen oikeussuojan tarve, koska korkein hallinto-oikeus on palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle nimenomaan siksi, ettei tämä eikä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta ollut ottanut kantaa väitemalleihin 2–5, minkä vuoksi korkein hallinto-oikeus ei ole voinut tältä osin ratkaista asiaa. Vastaajan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on siten perusteeton.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markkinaoikeus toteaa, että asia on väitemallin 1 osalta tullut lainvoimaisesti ratkaistuksi korkeimman hallinto-oikeuden 8.11.2012 antamalla vuosikirjaratkaisulla KHO 2012:94.
Asiassa on siten markkinaoikeudessa kysymys enää siitä, voivatko valittajan vetoamat väitemallit 2–5 toimia esteenä kysymyksessä olevan Kuomiokoski Oy:n liukuestettä koskevaa mallia tarkoittavan rekisteröintihakemuksen hyväksymiselle.
Sovellettavat oikeusohjeet
Mallioikeuslain 1 §:n mukaan se, joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.
Mallilla tarkoitetaan mallioikeuslain 1 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista.
Mallioikeuslain 2 §:n 1 momentin mukaan mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen.
Mallia pidetään mallioikeuslain 2 §:n 3 momentin mukaan yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.
Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 6/2002 vp s. 14) todetun mukaan yksilöllisyysvaatimus täyttyy, jos asiantuntevan käyttäjän mallista saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmin julkiseksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Rekisteröitävän mallin tulee olla muista vastaavista malleista erottuva. Esitöissä viitataan mallien suojasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY johdanto-osan 13 perustelukappaleeseen, jonka mukaan yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava perustaksi se, poikkeaako yleisvaikutelma selvästi olemassa olevien mallien kokonaisvaikutelmasta. Esitöiden mukaan vertailukohteena ovat kaikki julkiseksi tulleet mallit ottaen huomioon sen tuotteen luonne, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy. Mainitun perustelukappaleen mukaan huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen teollisuudenalaan, johon malli kuuluu sekä mallin luojalla olevaan vapauteen mallin kehittelyssä. Esitöiden mukaan mallin kokonaisvaikutelmaa on siten arvioitava eri tavoin eri aloilla ja eri tavaralajien kohdalla.
Edelleen edellä mainittujen esitöiden mukaan joissakin tuotteissa pienet yksityiskohdat saattavat nousta merkittävään asemaan, kun taas toisissa tuotteissa niillä ei ole lainkaan merkitystä kokonaisvaikutelmaan. Esimerkiksi silloin, kun mallin kuvaaman esineen käyttötarkoitus rajaa mallin tiettyihin perusmuotoihin, saattaa yksityiskohdilla olla sellainen merkitys, että mallisuoja tulee myöntää. Esimerkkinä on mainittu naulat ja ruuvit. Samoin jollakin teollisuudenalalla saattaa olla niin vähän muotoilullista liikkumavaraa, että uuden ja eroavan mallin kehittäminen saattaa olla vaikeata. Myös näillä aloilla on tärkeää, että muotoilua jatketaan ja tuotteista pyritään tekemään entistä parempia, ja että myös nämä tuotteet saisivat mallisuojaa. Tämän vuoksi voidaan tällaisilla aloilla myöntää mallisuoja pientenkin eroavaisuuksien vuoksi. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin aina ratkaiseva.
Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa vuosikirjaratkaisussaan KHO 2012:94 katsonut, viitaten korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2007:103, että mallin eroavuusvaatimus on säädetty arvioitavaksi yhdenmukaisesti harkittaessa mallioikeuden myöntämisedellytyksiä ja määritettäessä mallioikeuden suoja-alaa. Mallisuoja on tuotteen ulkomuodon suojaa. Mallioikeuden eräänä tavoitteena on kannustaa uutta muotoilua. Mallisuojan ei siten tulisi estää mallioikeuden suojaaman tuotteen edelleen kehittelyä. Jotta mallioikeudella olisi merkitystä, on kuitenkin perusteltua lähteä siitä, että mallioikeuden jo olemassa olevan tuotteen ulkomuodolle antamaa suojaa ei tulisi voidaan kiertää pelkästään sillä, että ulkomuotoon tehdään vain joitakin kokonaisuuden kannalta vähäisiä, yksityiskohtia koskevia muutoksia. Ulkomuodon melko pienetkin muutokset voivat kuitenkin saada suojaa, jos niillä on tuotekehittelyn kannalta selvästi merkitystä. Mallin katsominen yksilölliseksi edellyttääkin, että malli ilmentää sen luojan itsenäistä luovaa työpanosta.
Edelleen korkein hallinto-oikeus on mainitussa vuosikirjaratkaisussaan katsonut, kuten korkein oikeus mainitussa ennakkopäätöksessään, että liukuesteen muotoilullisessa kehittelyssä on kysymys käyttöesineen suunnittelusta. Sen vuoksi on ilmeistä, että liukuesteen käyttökelpoisuudelle ja yleensäkin käyttötarkoitukseen liittyville näkökohdille tulee antaa painava merkitys. Liukuesteen käyttötarkoitus rajoittaa siten määräävästi sen muotoilua. Koska mallin kehittelyssä suunnittelijan vapaus on liukuesteen käyttöön liittyvien käytännön näkökohtien vuoksi sidottu tiettyihin perusmuotoihin, pienetkin erot voivat riittää erilaisen kokonaisvaikutelman aikaansaamiseen mallioikeuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Haetun mallin yksilöllisyys väitemalleihin 2–5 nähden
Markkinaoikeus toteaa, että haetussa mallissa ja kaikissa väitemalleissa 2–5 on kysymys teknisesti samaan perusratkaisuun nojautuvasta liukuesteestä, jossa liukastumisen esto tapahtuu kantapään alle tulevalla nastoitetulla osalla, ja joka kiinnitetään hihnan avulla jalkaan nilkan ympärille.
Vertailu väitemalliin 2
Haettu malli Väitemalli 2
Markkinaoikeus toteaa, että haetussa mallissa ja väitemallissa 2 on useita eroavuuksia. Haetussa mallissa kantapään alle jäävä osa on kapeampi kuin väitemallissa 2, minkä lisäksi väitemallin 2 kantaosa jatkuu pyöristettynä taaksepäin kantaosaan laskevasta hihnasta. Haetussa mallissa on kantapään alle tulevasta osasta lähtevässä hihnassa keskellä aukko, kun taas väitemallissa 2 kyseinen hihna on leveä, kolmiomaisempi ja yhtenäinen. Haettu malli eroaa väitemallista 2 myös kantapäästä taaksepäin kulkevan hihnan osalta, joka on haetussa mallissa kiinnitetty kahdella niitillä toiseen sivuun. Myös nilkan eteen tulevat hihnat eroavat toisistaan.
Haetun mallin erot väitemalliin 2 ovat silmämääräisesti helposti havaittavissa tuotteen väitemallista 2 poikkeavina linjoina, ääriviivoina ja muotoina. Vaikka erot liittyvät mallien yksityiskohtiin, ovat ne kuitenkin selviä. Ottaen huomioon valitun perusratkaisun eli kantamallin ja liukuesteen käyttötarkoituksen asettamat rajoitukset, markkinaoikeus pitää eroja riittävinä saamaan aikaan siinä määrin erilaisen kokonaisvaikutelman, ettei väitemalli 2 muodosta estettä haetun mallin hyväksymiselle.
Vertailu väitemalliin 3
Haettu malli Väitemalli 3
Markkinaoikeus toteaa, että haetussa mallissa ja väitemallissa 3 on useita eroavuuksia. Haetussa mallissa kantapään alle jäävä osa on suora, kun taas väitemallin 3 kantaosa jatkuu pyöristettynä taaksepäin kantaosaan laskevasta hihnasta. Haetussa mallissa on kantapään alle tulevasta osasta lähtevässä hihnassa keskellä aukko, kun taas väitemallissa 3 kyseinen hihna on yhtenäinen. Haettu malli eroaa väitemallista 3 myös kantapäästä taaksepäin kulkevan hihnan osalta, joka on haetussa mallissa kiinnitetty kahdella niitillä toiseen sivuun, kun taas väitemallissa 3 se on kiinnitetty niiteillä molempiin sivuihin. Kantapäästä taaksepäin kulkeva hihna on väitemallissa 3 myös alempana ja loivempikulmainen kuin haetussa mallissa.
Haetun mallin erot väitemalliin 3 ovat silmämääräisesti helposti havaittavissa tuotteen väitemallista 3 poikkeavina linjoina, ääriviivoina ja muotoina. Vaikka erot liittyvät mallien yksityiskohtiin, ovat ne kuitenkin selviä. Ottaen huomioon valitun perusratkaisun eli kantamallin ja liukuesteen käyttötarkoituksen asettamat rajoitukset, markkinaoikeus pitää eroja riittävinä saamaan aikaan siinä määrin erilaisen kokonaisvaikutelman, ettei väitemalli 3 muodosta estettä haetun mallin hyväksymiselle.
Vertailu väitemalliin 4
Haettu malli Väitemalli 4
haettumalliB väitemalli4b väitemalli4c väitemalli4d
Markkinaoikeus toteaa, että haetussa mallissa ja väitemallissa 4 on useita eroavuuksia. Haetussa mallissa kantapään alle jäävä osa on suora, kun taas väitemallin 4 kantaosa jatkuu pyöristettynä taaksepäin kantaosaan laskevasta hihnasta. Haetussa mallissa on kantapään alle tulevasta osasta lähtevässä hihnassa keskellä aukko, kun taas väitemallissa 4 kyseinen hihna on yhtenäinen. Haettu malli eroaa väitemallista 4 myös kantapäästä taaksepäin kulkevan hihnan osalta, joka on haetussa mallissa kiinnitetty kahdella niitillä toiseen sivuun. Kantapäästä taaksepäin kulkeva hihna on väitemallissa 4 alempana ja loivempikulmainen kuin haetussa mallissa. Sen sijaan etuhihna on väitemallissa 4 jyrkemmässä kulmassa yläviistoon kuin haetussa mallissa.
Haetun mallin erot väitemalliin 4 ovat silmämääräisesti helposti havaittavissa tuotteen väitemallista 4 poikkeavina linjoina, ääriviivoina ja muotoina. Vaikka erot liittyvät mallien yksityiskohtiin, ovat ne kuitenkin selviä. Ottaen huomioon valitun perusratkaisun eli kantamallin ja liukuesteen käyttötarkoituksen asettamat rajoitukset, markkinaoikeus pitää eroja riittävinä saamaan aikaan siinä määrin erilaisen kokonaisvaikutelman, ettei väitemalli 4 muodosta estettä haetun mallin hyväksymiselle.
Vertailu väitemalliin 5
Haettu malli Väitemalli 5
Markkinaoikeus toteaa, että haetussa mallissa ja väitemallissa 5 on useita eroavuuksia. Haetussa mallissa kantapään alle jäävä osa on suora, kun taas väitemallin 5 kantaosa jatkuu pyöristettynä taaksepäin kantaosaan laskevasta hihnasta. Haetussa mallissa on kantapään alle tulevasta osasta lähtevässä hihnassa keskellä aukko, kun taas väitemallissa 5 kyseinen hihna on yhtenäinen. Haettu malli eroaa väitemallista 5 myös kantapäästä taaksepäin kulkevan hihnan osalta, joka on haetussa mallissa kiinnitetty kahdella niitillä toiseen sivuun, kun taas väitemallissa 5 takahihna on säädettävä, kahdesta päällekkäisestä osasta koostuva. Lisäksi haetussa mallissa takahihna nousee vinosti ylöspäin, kun taas väitemallissa 5 hihna kulkee vaakatasossa. Myös haetun mallin etuhihna nousee eri kulmassa ja eri kohdasta kuin väitemallissa 5.
Haetun mallin erot väitemalliin 5 ovat silmämääräisesti helposti havaittavissa tuotteen väitemallista 5 poikkeavina linjoina, ääriviivoina ja muotoina. Vaikka erot liittyvät mallien yksityiskohtiin, ovat ne kuitenkin selviä. Ottaen huomioon valitun perusratkaisun eli kantamallin ja liukuesteen käyttötarkoituksen asettamat rajoitukset, markkinaoikeus pitää eroja riittävinä saamaan aikaan siinä määrin erilaisen kokonaisvaikutelman, ettei väitemalli 5 muodosta estettä haetun mallin hyväksymiselle.
Johtopäätös
Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että haetun mallin eroja väitemalleihin 2–5 on pidettävä riittävinä saamaan aikaan siinä määrin erilainen kokonaisvaikutelma, etteivät väitemallit 2–5 muodosta estettä kysymyksessä olevan Kuomiokoski Oy:n hakemuksen kohteena olevan liukuestettä koskevan mallin rekisteröimiselle.
Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian laatu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta Kuomiokoski Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus hylkää Kuomiokoski Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Nina Korjus ja Reima Jussila.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.