MAO:948/15

HAKEMUS

Vaatimukset

Mjólkursamsalan ehf ja Skyr Finland Oy (jäljempänä yhteisesti myös hakijat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää 400.000 euron sakon uhalla Osuuskunta Maitokolmiota (jäljempänä myös vastapuoli tai Maitokolmio) myymästä, markkinoimasta, käyttämästä, tarjoamasta, tuomasta maahan, viemästä maasta tai varastoimasta tunnusmerkeillä SKYR varustettuja maitotuotteita.

Hakijat ovat lisäksi pyytäneet, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 10 vuodeksi tämän asian vireilletulopäivästä 25.11.2015 lukien hakijoiden 25.11.2015 päivätyn hakemuksen sivuilla 3 ja 16 hakasulkein merkityt kohdat.

Perusteet

Mjólkursamsalan ehf:llä on Suomessa voimassa oleva rekisteröity tavaramerkki SKYR luokassa 29 tavaroille: "Mjölkprodukter". Kyseinen rekisteröinti tuottaa sille yksinoikeuden sanaan SKYR sanan kaikissa kirjoitusasuissa. Rekisteröintiä vastaan on sinänsä tehty väite, mutta on hyvin todennäköistä, että väite tullaan hylkäämään.

Edellä mainitun lisäksi hakijoilla on vakiintunut tavaramerkki SKYR.

Hakijat ovat havainneet, että vastapuoli on alkanut myydä ja markkinoida maitovalmistetta, joka on varustettu edellä mainittujen tavaramerkkien kanssa identtisellä tai ainakin niihin sekoitettavissa olevalla tunnuksella SKYR.

Vastapuoli on ensinnäkin Helsingissä 6.−8.11.2015 pidetyillä messuilla esitellyt maitovalmistetta, jonka pakkauksessa on ollut isoilla kirjaimilla kirjoitettuna sana SKYR ja pienellä tunnus KU Skyr.

Lisäksi vastapuoli on joulukuun alussa 2015 tuonut edellä mainitun maitovalmisteen markkinoille tuotepakkauksella, jossa on vastapuolen tunnus Ku Skyr. Hakijoiden edellä mainittuja tavaramerkkejä SKYR vastaava sana Skyr on kirjoitettu kyseisessä tuotepakkauksessa selkeästi erottuvalla tavalla ja suuremmalla kuin muut pakkauksessa näkyvät elementit.

Vastapuolen SKYR-tunnuksella varustetut tuotteet ovat identtisiä niiden tuotteiden kanssa, joille hakijoiden mainitut tavaramerkit on rekisteröity ja vakiinnutettu. Vastapuoli on siten tuonut markkinoille kilpailevan tuotteen, jonka yhteydessä käytetty tunnus loukkaa hakijoiden tavaramerkkioikeuksia. Koska hakijoilla on tavaramerkkilakiin perustuva oikeus vastapuolta vastaan, turvaamistoimen määräämistä koskeva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.

Vastapuolen toiminnan aloitus merkitsee merkittävää taloudellisen vahingon riskiä hakijoille. Niin sanottu vaaraedellytys täyttyy, koska vastapuoli on jo tuonut tuotteensa markkinoille ja on olemassa selkeä vaara, että vastapuoli onnistuu viemään merkittävän määrän hakijoiden myynnistä ja markkinaosuudesta käyttämällä sekoitettavissa olevaa tunnusta nopeasti kehittyvällä markkinoilla.

Hakijoilla on erittäin painava intressi suojata yksinoikeuttaan tavaramerkkeihinsä. Hakijoiden tavaramerkkien tunnettuutta on rakennettu erittäin määrätietoisesti ja merkittävin markkinointiponnistuksin viimeisten viiden vuoden ajan. Mikäli vastapuoli onnistuu myymään tuotettaan hyödyntäen hakijoiden tavaramerkkien tunnettuutta ja hyvää mainetta, voi tämä myynti vaikuttaa merkittävästi hakijoiden tuotteiden kysyntään. Lisäksi tässä yhteydessä tulee suurella todennäköisyydellä aiheutumaan merkittävät vahingot tavaramerkkien arvon alentumisena ja goodwill-arvon heikentymisenä. Vastapuolella on loukkaavan tuotteen lisäksi myös toinen kilpaileva tuote markkinoilla, joten vastapuolen myynti kyseisessä tuotekategoriassa ei lopu tai kärsi merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, vaikka tuomioistuin antaisi kieltomääräyksen. Vastapuolelle ei siten turvattavaan etuun nähden aiheudu turvaamistoimesta kohtuutonta haittaa. Hakijoille voi aiheutua vahinkoa jo seuraavien muutaman viikon kuluessa, eikä hakijoiden tavaramerkkien menetettyä mainetta ja goodwill-arvon vähenemistä voida korvata yksinomaan rahalla.

VASTAUS

Vaatimukset

Osuuskunta Maitokolmio on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijoiden turvaamistointa koskevan hakemuksen.

Hakijoiden esittämän salassapitopyynnön osalta Osuuskunta Maitokolmiolla ei ole ollut huomauttamista.

Perusteet

Hakemuksessa viitattu tunnus SKYR on kuvaileva ja siten erottamiskyvytön, koska se ilmaisee tuotteen lajia ja laatua. Kyse on yleisnimityksestä tietylle tuoteryhmälle. Sanalla skyr tarkoitetaan islantilaista hapanmaitotuotetta. Skyr-tuote on ollut tunnettu Suomessa jo ennen hakijoiden markkinoille tuloa ja paljon ennen Mjólkursamsalan ehf:n tekemää tavaramerkkihakemusta. Mjólkursamsalan ehf:lle rekisteröity tavaramerkki SKYR on siten myönnetty virheellisesti. Rekisteröintiä vastaan on tehty väite, ja väiteasian käsittely on Patentti- ja rekisterihallituksessa kesken.

Hakijat eivät ole oheistaneet hakemukseensa mitään sellaista aineistoa, joka osoittaisi, että kuluttajat mieltäisivät sanan skyr nimenomaan hakijoiden tavaramerkiksi. Hakijat ovat markkinoinnissaan korostaneet sitä, että sana skyr tunnetaan nimenomaan islantilaisena perinneruokana.

Koska rekisteröity tavaramerkki SKYR ei ole erottamiskykyinen, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen vaade-edellytys ei täyty. Lisäksi Maitokolmion tuotteiden pakkauksissa käytetään tunnusta Kú Skyr, jota Maitokolmiolla on oikeus käyttää sen vuoksi, että islantilainen Eyjabú ehf -niminen yhtiö on myöntänyt Maitokolmiolle lisenssin kansainväliseen tavaramerkkirekisteröintiin Kú Skyr (kuvio) Suomessa. Yhtä selvästi Maitokolmion tuotteiden pakkauksista ilmenee, että tuotteiden valmistaja on Maitokolmio. Maitokolmion käyttämä tunnus ei siten ole sekoitettavissa rekisteröityyn tavaramerkkiin SKYR, eivätkä Maitokolmion tuotteet ole sekoitettavissa hakijoiden tuotteisiin.

Hakijoiden vaaraedellytyksen osalta esittämä ei pidä paikkaansa. Se, että Maitokolmion tuote ei ole sekoitettavissa hakijoiden tuotteeseen, merkitsee myös sitä, että vaaraedellytys ei täyty. Lisäksi sen paremmin Maitokolmion tuote kuin hakijoiden tuotekaan ei kuulu proteiinirahkojen tuotesegmenttiin.

Edellytyksiä hakemuksen hyväksymiselle ei ole myöskään niin sanotun haittavertailun perusteella. Hakijoiden tuotteen myyntikehitys ei ole seurausta yksin hakijoiden markkinointiponnistuksista, vaan tuotteen yli vuosituhannen kestäneestä perinteestä, sen terveysominaisuuksista sekä jogurttien ja rahkatuotteiden yleisesti kasvaneesta kulutuksesta. Tilanne, jossa yksi elinkeinonharjoittaja voisi lukea hyväkseen toisen pohjoismaisen valtion ruokakulttuurin peruspilarin, olisi kestämätön toiselle samasta maasta olevalle elinkeinonharjoittajalle, kuten mainitulle islantilaisyhtiö Eyjabú ehf:lle.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asiakirjojen määrääminen salassa pidettäviksi

Hakijat ovat pyytäneet, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 10 vuodeksi tämän asian vireilletulopäivästä 25.11.2015 lukien eli 25.11.2025 asti hakijoiden 25.11.2015 päivätyn hakemuksen sivuilla 3 ja 16 olevat hakasulkein merkityt kohdat.

Osuuskunta Maitokolmiolla ei ole ollut huomauttamista hakijoiden esittämän salassapitopyynnön osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä yksilöidyt hakijoiden 25.11.2015 päivätyn hakemuksen kohdat sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Asian arviointi

Vaade-edellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako Osuuskunta Maitokolmio hakijoiden turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettuja tavaramerkkioikeuksia. Mainittu seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Hakijat ovat vaatineet, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää Osuuskunta Maitokolmiota myymästä, markkinoimasta, käyttämästä, tarjoamasta, tuomasta maahan, viemästä maasta tai varastoimasta tunnusmerkeillä SKYR varustettuja maitotuotteita.

Hakijat ovat hakemuksensa tueksi esittäneet, että vastapuoli on alkanut myydä ja markkinoida hakijoiden tavaramerkkien kanssa identtisellä tai ainakin niihin sekoitettavissa olevalla tunnuksella SKYR varustettua maitovalmistetta.

Hakijat ovat perustaneet edellä mainitun vaatimuksensa yhtäältä rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 262519 SKYR sekä toisaalta hakijoiden vakiinnutettuun tavaramerkkiin SKYR.

Asiassa tulee siten ensin arvioitavaksi, ovatko hakijat saattaneet todennäköiseksi edellä mainittujen oikeuksien olemassaolon. Niiltä osin kuin näin katsotaan olevan, asiassa tulee tämän jälkeen vaade-edellytyksen täyttymisen osalta arvioitavaksi kysymys siitä, ovatko hakijat saattaneet todennäköiseksi, että vastapuoli menettelyllään loukkaa kyseisiä oikeuksia.

Markkinaoikeus toteaa asiassa olevan sinänsä riidatonta, että Mjólkursamsalan ehf on Suomessa rekisteröidyn tavaramerkin numero 262519 SKYR haltija. Tavaramerkki on rekisteröity luokkaan 29 tavaroille "Mjölkprodukter" (maitovalmisteet).

Vastapuoli on edellä mainitun tavaramerkin numero 262519 SKYR osalta viitannut siihen, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös tavaramerkin rekisteröinnistä ei ole vielä lainvoimainen, vaan kyseistä päätöstä vastaan on tehty väite, jonka käsittely on Patentti- ja rekisterihallituksessa vielä kesken. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että mainitusta tavaramerkin rekisteröintiä vastaan tehdystä väitteestä huolimatta tavaramerkki numero 262519 SKYR on tavaramerkkilain säännösten mukaan tällä hetkellä voimassa Suomessa. Edellä esitetty huomioon ottaen, ja kun otetaan lisäksi huomioon käsillä olevan turvaamistoimiasian summaarinen luonne, markkinaoikeus katsoo, että vastapuolen oikeudenloukkausta koskevan väitteen todennäköisyyden arvioinnin lähtökohtana puheena olevalta osin on pidettävä tavaramerkin numero 262519 SKYR voimassaoloa Suomessa.

Hakijat ovat edellä todetulla tavalla vedonneet lisäksi siihen, että tavaramerkki SKYR olisi myös vakiintunut Suomessa tavaramerkkilaissa tarkoitetulla tavalla. Hakijat ovat hakemuksessaan viitanneet muun ohella siihen, että hakijat ovat lanseeranneet tavaramerkin SKYR Suomessa vuonna 2010 ja että tällä hetkellä hakijoiden tavaramerkillä SKYR varustettuja tuotteita on myynnissä yli 96 prosentissa Suomen vähittäisruokakaupoista ja yli 2.800 vähittäismyyntipisteessä ympäri Suomea. Lisäksi hakijat ovat esittäneet, että tavaramerkillä SKYR varustetut tuotteet ovat saavuttaneet laajaa tunnettuutta ja huomattavan markkinaosuuden laajoilla markkinointi-investoinneilla sekä edelleen toimittaneet markkinatutkimukset vuosilta 2014 ja 2015.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijat ovat esittäneet niiden tuotteen olleen markkinajohtaja vuodesta 2014. Jo yksinomaan tämän perusteella on sinänsä pidettävä todennäköisenä, että tavaramerkki SKYR on ainakin jossain määrin tunnettu Suomessa. Toisaalta vastapuolen taholta on muun ohella esitetty, etteivät hakijat ole oheistaneet hakemukseensa mitään sellaista aineistoa, joka osoittaisi, että kuluttajat mieltäisivät sanan skyr nimenomaan hakijoiden tavaramerkiksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät hakijat ole saattaneet todennäköiseksi, että tavaramerkki SKYR olisi vakiintunut ja että hakijoilla vakiintumisen perusteella olisi oikeus sanottuun tavaramerkkiin. Näin ollen vaade-edellytyksen siltä osin, kuin hakijat ovat perustaneet kysymyksessä olevan vaatimuksensa tavaramerkin SKYR vakiintumiseen, ei ole katsottava täyttyvän.

Hakijat ovat siten saattaneet todennäköiseksi edellä mainituista hakemuksensa tueksi viitatuista oikeuksista Mjólkursamsalan ehf:lle rekisteröidyn tavaramerkin numero 262519 SKYR olemassaolon.

Asiassa jää näin ollen vaade-edellytyksen osalta ratkaistavaksi, ovatko hakijat saattaneet todennäköiseksi, että vastapuoli myymällä ja markkinoimalla maitovalmistettaan loukkaa edellä mainittua Mjólkursamsalan ehf:lle rekisteröityä tavaramerkkiä numero 262519 SKYR.

Hakijat ovat esittäneet, että vastapuoli on maitovalmisteissaan käyttänyt kahdenlaisia tuotepakkauksia. Ensinnäkin Helsingissä 6.−8.11.2015 pidetyillä messuilla esitellyissä vastapuolen tuotepakkauksissa on esiintynyt isoilla kirjaimilla selkeästi erottuvalla tavalla sana SKYR. Sittemmin joulukuun alussa myyntiin tulleissa vastapuolen tuotepakkauksissa sana Skyr on kirjoitettu tyylitellyin kirjaimin. Tämän lisäksi sanan Skyr yläpuolella on ollut ympyrän sisällä pienemmällä sana KU sekä sanotusta hieman erillään sana Maitokolmio ja kolme palloa yhdistävä kuvio.

Vastapuolen maitovalmisteen messuilla käytetyssä tuotepakkauksessa on esiintynyt edellä todetulla tavalla isoilla kirjaimilla sana SKYR. Tunnus on siten sama kuin edellä mainittu rekisteröity tavaramerkki SKYR. Vastapuolen mainittua tunnusta on myös käytetty samojen tavaroiden yhteydessä kuin mille tavaramerkki SKYR on rekisteröity. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa voidaan katsoa olevan todennäköisempää, että mainittu messuilla käytetyssä tuotepakkauksessa esiintynyt tunnus SKYR on ainakin sekoitettavissa tavaramerkkiin numero 262519 SKYR kuin että näin ei olisi.

Vastapuolen maitovalmisteen myyntiin tulleessa tuotepakkauksessa esiintyvä sana Skyr on kirjoitusasultaan edellä selostetulla tavalla sinänsä hieman tyylitelty. Ottaen kuitenkin huomioon, että tavaramerkissä numero 262519 SKYR on kyse sanamerkistä, sanan Skyr on kyseisessä vastapuolen myyntipakkauksessa katsottava olevan hallitsevassa asemassa ja että viimeksi mainittua tunnusta käytetään samojen tavaroiden yhteydessä kuin mille tavaramerkki SKYR on rekisteröity, markkinaoikeus katsoo, että asiassa voidaan katsoa olevan todennäköisempää, että myös mainitussa myyntiin tulleessa tuotepakkauksessa esiintyvä tunnus on sekoitettavissa tavaramerkkiin numero 262519 SKYR kuin että näin ei olisi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sen, että niillä on vastapuolta vastaan rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 262519 SKYR perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Vaaraedellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.

Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ratkaisuissaan KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hakijat ovat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sen, että niillä on vastapuolta vastaan rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 262519 SKYR perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Asiassa esitetyn mukaan vastapuoli on tullut markkinoille omalla maitovalmisteellaan, jonka kahdessa tuotepakkauksessa on edellä selostetulla tavalla käytetty tavaramerkinomaisesti rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 262519 sekoitettavissa olevaa tunnusta. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hakijoiden väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää varsin epätodennäköisenä.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainituilta osin hakijoiden vaatimus turvaamistoimen myöntämisestä täyttää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Haittavertailu

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä aiheutuisi hakijoille todennäköisesti ainakin jossain määrin taloudellista vahinkoa markkinaosuuden menettämisenä. Tämän taloudellisen vahingon huomattavuutta hakijoiden kannalta olisi omiaan lisäämään se, että SKYR-tunnuksella varustettujen tuotteiden on esitetty muodostavan käytännössä hakijoiden koko liikevaihdon. Turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä aiheutuisi hakijoille todennäköisesti haittaa myös tavaramerkin arvon alentumisen muodossa, mikä saattaisi tavaramerkin niin sanotun vesittymisen vaara huomioon ottaen olla huomattavakin. Hakijat ovat myös hakeneet turvaamistoimea välittömästi havaittuaan vastapuolen tuotteen tulon markkinoille ja siten pyrkineet omalta osalta heti puuttumaan tilanteeseen.

Turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi vastapuolelle sinänsä jossain määrin ainakin ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi tuotepakkauksen muuttamisen johdosta. Turvaamistoimen myöntäminen siinä laajuudessa kuin vaade-edellytyksen on edellä katsottu täyttyvän, ei kuitenkaan tarkoittaisi vastapuolelle kieltoa harjoittaa sen omien maitotuotteiden myyntitoimintaa sinänsä, vaan ainoastaan kieltoa käyttää rekisteröityyn tavaramerkkiin numero 262519 SKYR sekoitettavissa olevaa tunnusta omissa maitotuotteissaan.

Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijoilla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara eli tuottamuksesta riippumaton vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla hakijoiden turvaamistointa koskeva hakemus on hyväksyttävä.

Jotta vastapuoli saisi kohtuullisen ajan varautua turvaamistoimen voimaantuloon, markkinaoikeus määrää tässä päätöksessä tarkoitetun turvaamistoimen tulemaan voimaan päätöslauselmasta tarkemmin ilmenevin tavoin aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua tämän päätöksen antamisesta.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 400.000 euron sakon uhalla Osuuskunta Maitokolmiota myymästä, markkinoimasta, käyttämästä, tarjoamasta, tuomasta maahan, viemästä maasta tai varastoimasta tunnusmerkillä SKYR varustettuja maitotuotteita.

Riippumatta siitä, mitä jäljempänä Täytäntöönpano ja vakuus -kohdassa todetaan edellä mainitun turvaamistointa koskevan määräyksen voimaantulosta, määräys tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua tämän päätöksen antamisesta.

Edellä mainittu turvaamistointa koskeva määräys on voimassa kunnes pääasiassa annetaan tuomio tai muu pääasiamääräys taikka asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 10 vuotta tämän asian vireilletulopäivästä 25.11.2015 lukien eli 25.11.2025 asti Mjólkursamsalan ehf:n ja Skyr Finland Oy:n yhteisen 25.11.2015 päivätyn hakemuksen sivuilla 3 ja 16 olevat hakasulkein merkityt kohdat.

Täytäntöönpano ja vakuus

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tämän lopullista turvaamistoimea koskevan määräyksen voimaantulo edellyttää, että Mjólkursamsalan ehf ja Skyr Finland Oy hakevat turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Mjólkursamsalan ehf:n ja Skyr Finland Oy:n on ennen tämän lopullista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.

Osuuskunta Maitokolmion mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.

Pääasian vireillepano

Mjólkursamsalan ehf:n ja Skyr Finland Oy:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan pantava kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.2.2016.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Teija Kotro.

LAIVOIMAISUUS

Lainvoimainen.