MAO:170/16

KANNE

Vaatimukset

Kelosta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1) vahvistaa, että Riikku Rakenteet Oy on loukannut Kelosta Oy:n patenttia numero FI 119827 (jäljempänä myös kannepatentti) valmistaessaan, tarjotessaan ja myydessään Suomessa parvekelaseja; sekä

2) kieltää Riikku Rakenteet Oy:tä 500.000 euron suuruisen sakon uhalla jatkamasta kannepatentin loukkausta valmistamalla, tarjoamalla ostettavaksi ja myymällä Suomessa kannepatenttia loukkaavia parvekelaseja.

Lisäksi Kelosta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Riikku Rakenteet Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 51.749,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kirjaimellinen patentinloukkaus

Kelosta Oy on patentin numero FI 119827 haltija. Kannepatentin hakemispäivä on ollut 19.1.2007.

Kannepatentti on myönnetty 31.3.2009. Sittemmin Kelosta Oy on väitemenettelyn aikana toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset. Kannepatentti on pysytetty voimassa edellä mainittujen muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallituksen 25.8.2014 antamalla päätöksellä.

Kannepatentin suoja-alaan kuuluva keksintö on parvekelasirakenne parvekkeen tai muun tilan lasi-ikkunan tai lasiseinän muodostamiseksi. Lasielementit ovat johteessa laakeroitujen pyörien varassa, ja niihin on liitetty kääntöelimet ja rajoitin elementin ylä- ja alareunaan. Rakenteen erityispiirteet tekevät lasin liikuttelusta sen avaamisen ja sulkemisen yhteydessä helpompaa kuin aiemmin tunnetuissa ratkaisuissa sekä yksinkertaistavat tuotteen rakennetta ja vaikuttavat sen valmistuskustannuksiin ja tekniseen kestoon.

Riikku Rakenteet Oy on toiminut vuosina 2008–2011 Kelosta Oy:n alihankkijana, valmistaen sekä markkinoiden Kelosta Oy:n toimeksiannosta parvekelasijärjestelmiä, joita Kelosta Oy on markkinoinut JOKKE-tavaramerkillä.

Riikku Rakenteet Oy:n työntekijä A oli ennen Kelosta Oy:n ja Riikku Rakenteet Oy:n välisen alihankintasopimuksen solmimista syksyllä 2007 ollut JOKKE-parvekelasijärjestelmän valmistusta koskeneessa Kelosta Oy:n järjestämässä koulutuksessa. Tässä yhteydessä A oli saanut kaiken tuotteiden valmistamisen kannalta tarpeellisen tietotaidon sekä valmistusprosessin optimoimiseen tarpeelliset työvälineet.

Edellä mainitun alihankintasopimuksen suullisen päättämisen yhteydessä 25.1.2011 osapuolet olivat suullisesti sopineet, että Kelosta Oy toimittaa edelleen Riikku Rakenteet Oy:lle parvekelasituotteiden osia sopimuksessa mainituin ehdoin.

Riikku Rakenteet Oy on viimeistään vuonna 2011 ryhtynyt valmistamaan, markkinoimaan ja myymään omilla tavaramerkeillään ja omana tuotteenaan Suomessa parvekelaseja, joiden rakenne on vastannut kannepatentin mukaista keksintöä. Riikku Rakenteet Oy:n tuotteiden komponentit eivät ole olleet peräisin Kelosta Oy:ltä. Kelosta Oy ei ole myöskään myöntänyt Riikku Rakenteet Oy:lle mainittuun tarkoitukseen lisenssiä tai muutenkaan antanut lupaa kannepatentin mukaisen rakenteen käyttämiselle muissa kuin sellaisissa kohteissa, joiden parvekelasitusten komponentit ovat olleet peräisin Kelosta Oy:ltä.

Riikku Rakenteet Oy:n kaikkien vuoden 2011 syksystä valmistamien ja myymien parvekelasien rakenne on sisältänyt sellaisenaan kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet. Mainitut tuotteet ovat siten loukanneet kannepatenttia.

Riikku Rakenteet Oy:n valmistamien ja markkinoimien parvekelasien rakenne on vastannut täydellisesti kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määritteitä.

Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 koskee parvekelasirakennetta parvekkeen tai muun lasi-ikkunan tai lasiseinän muodostamiseksi, johon parvekelasirakenteeseen kuuluvat ensinnäkin piirteet A–G (johdanto-osa):

Edellä mainittuun parvekelasirakenteeseen kuuluvat:

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan (piirteet H–L) mukaan edellä piirteissä A-G kuvattu rakenne on tunnettu siitä, että:

H parvekelasirakenteessa on lasielementin pääasiallisesti vaakasuuntaisen ylälistan sivulle liitetty kaksi vaakasuuntaisella akselilla laakeroitua pyörää siten, että pyörien akselit on työnnetty ylälistassa olevaan reikään ja lukittu mutterilla, yksi ylälistan kummankin pään läheisyyteen lasielementin liikuttamiseksi yläkarmin yhteydessä olevassa vaakasuuntaisessa johteessa, joka on ylälistan kohdalla sen sivulla,
I että lasielementin ylälistaan on kiinteästi ja pyörimättömästi liitetty ylöspäin suunnattu kääntöelin niin, että kääntöelin on saatettavissa lasielementin yläpuolella olevan yläkarmin yhteydessä olevaan vaakasuuntaisen välitason yhteyteen lasielementin sivulle kääntämistä varten,
J että yläkarmin yhteydessä vaakasuuntaisen välitason yhteydessä on ennalta määrätyssä kääntökohdassa lasielementin kääntöelintä varten tarkoitetulla yhdellä tai useammalla lukitussyvennyksellä varustettu lukitusosa, jossa on kannatinosa tai kannatuspinta kääntöelintä varten,
K että lasielementtiä sivusuunnassa siirrettäessä niin, että lasielementin yläreunan kääntöelin on kannatinosan tai kannatuspinnan kohdalla, lasielementti tukeutuu tällä kohdalla kannatinosaan tai kannatuspintaan, jolloin lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä irtoaa johteesta, ja
L että tällöin lasielementti on käännettävissä sivulle ja takaisin kannatinosan tai kannatuspinnan varassa kääntöelimien ympäri ilman, että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen.

Riikku Rakenteet Oy:n tuotteen lukitusosassa ei ole kannatuspintaa. Riikku Rakenteet Oy:n tuotteen rakenne ei siten sinänsä sisällä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä J. Kannatuspinnan järjestäminen Riikku Rakenteet Oy:n tuotteessa lukituskamman sijasta alumiiniprofiiliin, tai piirteen I tarkoittamaan kääntöelimeen näiden tätä tarkoitusta varten suunnitellulla muotoilulla saa kuitenkin aikaan täsmälleen saman teknisen tehon kuin kannatuspinnan järjestäminen itse lukituskampaan.

Riikku Rakenteet Oy:n tuotteessa lasia avattaessa kääntöelimen paksummasta osasta noin puolet kääntyy lukituskammassa olevan ympyrän kaaren sisään, lukiten lasielementin syvyyssuunnassa paikalleen. Kääntöelimen paksumman osan toinen puoli tukeutuu alumiiniprofiilin vaakasuoraan tasoon, joka siis itsessään muodostaa lasia käännettäessä kannepatentissa tarkoitetun kannatinosan.

Kantajan katselmusesineenä 1 esitetyn mallikappaleen toimintaa tarkasteltaessa voidaan havaita, että kun lasielementti työnnetään alumiiniprofiilin päähän siten, että kannatuselimen paksunnos osuu tarkoitetulla tavalla lukituskamman lasielementille tarkoitetun lukitusosan kohdalle, niin lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä irtoaa johteesta ja elementin paino lepää kannatuselimen paksunnoksen varassa alumiiniprofiilin vaakasuoran tason päällä. Lasielementti on tällöin käännettävissä sivulle ja takaisin kannatuspinnan varassa kääntöelimien ympäri, ilman että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen.

Näin ollen Riikku Rakenteet Oy:n tuote toimii kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteissä K ja L määritellyllä tavalla.

Kannepatentin epäitsenäisen patenttivaatimuksen 5 mukainen rakenne ilmenee sellaisenaan Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta. Lasielementin lukitussyvennyksen määrittämässä kääntökohdassa kääntöelin on lasielementin kantava osa, joka tukeutuu välitason yhteydessä olevaan kannatuspintaan.

Riikku Rakenteet Oy:n valmistamien ja myymien parvekelasien rakenne sisältää sellaisinaan sekä kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan piirteet että myös sanotun patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosan piirteet. Loukkaus on näin ollen kirjaimellinen.

Ekvivalentti patentinloukkaus

Kannepatentin mukaisella keksinnöllä ratkaistavaksi ongelmaksi on määritelty sellaisen yksinkertaisen lasielementin kannatusrakenteen kehittäminen, jossa lasielementtiin on liitetty kannatuselimiä, jotka mahdollistavat sekä lasielementin kevyen ja helpon liikuttamisen sivusuunnassa että lasielementin luotettavan kääntymisen.

Riikku Rakenteet Oy:n tuotteen rakenteella on pyritty tämän kannepatentissa määritellyn ongelman ratkaisemiseen. Tuotteen toimivuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kääntöelimen kannattelemiseen tarkoitettu pinta järjestetty lukituselimeen ("lukituskampaan"), vai tämän sijasta alumiiniprofiiliin, tai kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen I määrittelemään kääntöelimeen itseensä näiden tätä tarkoitusta varten suunnitellulla muotoilulla; Riikku Rakenteet Oy:n tuotteen ratkaisu on siis samavaikutuksinen kannepatentissa kuvatun ratkaisun kanssa.

Pelkästään kannatuspinnan sijoittelua koskevan valinnan tekeminen Riikku Rakenteet Oy:n tuotteessa toteutetulla tavalla on kannepatentin etuoikeusajankohtana ollut alan ammattimiehen näkökulmasta ilmeisen selvä vaihtoehto kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä J määritellylle tavalle. Riikku Rakenteet Oy:n tekemän ratkaisun valitsemiseen ei siis ole sisältynyt kannepatentin mukaiseen ratkaisuun verrattuna keksinnöllisyyttä.

Riikku Rakenteet Oy:n tuotteisiin sisältyvä ratkaisu vähintään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ekvivalentin loukkauksen.

Kannepatenttia loukkaavien tuotteiden toimitukset

Ensimmäinen Kelosta Oy:n tietoon tullut rakennuskohde, johon Riikku Rakenteet Oy on toimittanut parvekelasituksen muita kuin Kelosta Oy:ltä peräisin olevia komponentteja käyttäen, on ollut vuonna 2011 Paimioon rakennettu kerrostaloyhtiö. Kohdetta ei ole mainittu Riikku Rakenteet Oy:n referenssiluettelossa. Kelosta Oy:n edustajat ovat käyneet kyseisessä rakennuskohteessa 26.11.2011 valokuvaamassa taloon asennettavat parvekelasirakenteet.

Kelosta Oy on lisäksi valokuvannut Kaarinaan osoitteeseen Uimahallintie 3 rakennettuun kerrostaloon asennetut ja tuolloin asennettavina olleet, Riikku Rakenteet Oy:n toimittamat parvekelasirakenteet. Tätäkään rakennuskohdetta ei ole mainittu Riikku Rakenteet Oy:n referenssiluettelossa. Uimahallintielle on rakennettu vuoden 2011 aikana kolme taloyhtiötä, joista edellä mainittu on kuulunut Kelosta Oy:n tiedon mukaan kohteisiin, joihin Riikku Rakenteet Oy on toimittanut muualta kuin Kelosta Oy:ltä peräisin olleilla komponenteilla toteutetut parvekelasit. Muissa Uimahallintien kohteissa lienee ainakin osin käytetyn Kelosta Oy:n komponentteja.

Edellä mainitut parvekelasirakenteet ovat olleet Riikku Rakenteet Oy:n valmistamia ja niiden rakenne on vastannut kaikilta osin täysin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä.

VASTAUS

Vaatimukset

Riikku Rakenteet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Riikku Rakenteet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kelosta Oy:n korvaamaan sen asianosaiskulut 2.569,60 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 38.249,98 eurolla eli yhteensä 40.819,58 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Riikku Rakenteet Oy:n valmistama ja Suomessa markkinoima parvekelasijärjestelmä ei loukkaa kannepatenttia. Vaikka Kelosta Oy:n ja Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmillä on sama käyttötarkoitus, niin Riikku Rakenteet Oy:n tuote on tekniseltä ratkaisultaan olennaisesti erilainen kuin kannepatentilla suojattu ratkaisu. Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmä, jonka tuotekehitykseen on käytetty noin 4.000 tuntia, ei kuulu kirjaimellisesti eikä ekvivalenssitulkinnan kautta kannepatentin suojapiiriin.

Se, että loukkausesine tai menetelmä ratkaisee saman ongelman kuin patentoitu keksintö, ei yksinään riitä edes ekvivalenssitulkintaan pohjautuvan patentinloukkauksen toteamiseksi. Loukkausarvioinnin lähtökohta on, että loukkaavaksi väitetystä ratkaisusta on löydyttävä kaikki ne piirteet, jotka on mainittu patentoidun keksinnön patenttivaatimuksissa. Riikku Rakenteet Oy:n loukkaavaksi katsotusta ratkaisusta ei löydy kaikkia kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainittuja piirteitä.

Kelosta Oy:n ja Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmät ratkaisevat kysymyksessä olevan teknisen ongelman olennaisesti eri tavoin. Yksikään Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmän yksittäisistä osista ole yhteensopiva Kelosta Oy:n parvekelasijärjestelmän osien kanssa.

Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmässä ei ole vaakasuuntaisen välitason yhteydessä lukitusosaa, jossa olisi kannatinosa tai kannatuspinta kääntöelintä varten. Lisäksi kääntöelimen puoleinen pyörä ei irtoa johteesta ennen kuin lasia on käännetty auki.

Kelosta Oy on esittänyt, että viimeksi mainittu seikka olisi teknisesti mahdoton. Riikku Rakenteet Oy:n itsenäisen tuotekehityksen tuloksena syntyneessä parvekelasijärjestelmän rakenteessa se kuitenkin toimii. Edelleen Riikku Rakenteet Oy:n järjestelmässä lasielementti ei ole käännettävissä sivulle ja takaisin ilman, että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen. Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen toimintapa eroaa siten kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisista piirteistä olennaisesti. Ero ei ole epäolennainen eikä ratkaisu näin ollen myöskään ekvivalentti.

Kelosta Oy:n parvekelasijärjestelmässä, kun lasielementti työnnetään avauspäähän ja kääntöelin nousee erillisen kannatinosan ja lukitusosan kannatuspinnan päälle, niin pyörä irtoaa ylöspäin väyläkiskon alajohteesta, jolloin lasielementti voidaan kääntää auki ilman, että pyörä koskettaa johteeseen. Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasijärjestelmässä lasielementti työnnetään avauspäähän, mutta pyörä pysyy edelleen väyläkiskon alajohteella ja koskettaa sitä, ja vasta kun lasielementtiä on jo käännetty auki, niin pyörä tipahtaa alaspäin väyläkiskon alajohteelta.

Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenne ei ratkaise kannepatentissa kuvattua ongelmaa eivätkä ratkaisut siten ole samavaikutuksisia.

Ekvivalentti patentinloukkaus edellyttää, että patentoidun keksinnön ja loukkausesineen välillä on ainoastaan epäolennainen ero, mikä ei sinällään ratkaise kysymystä ekvivalentin loukkauksen olemassaolosta. Loukkaavan ratkaisun on oltava ei-keksinnöllinen eli ilmeinen vaihtoehto patentoidulle keksinnölle.

Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta ei löydy kaikkia kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä A¬-L. Ekvivalenttisuutta arvioitaessa on pitäydyttävä patentin sanamuodossa. Sanotun huomioon ottaen Riikku Rakenteet Oy:n tuotetta on pidettävä täysin erilaisena. Erityisesti Riikku Rakenteet Oy:n tuote poikkeaa kannepatentin itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ainakin piirteiden F, I, J, K ja L osalta.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Kelosta Oy

1. Patenttijulkaisu FI 119827
2. Kopio Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä 25.8.2014
3. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Kotipolku 6, Paimio
4. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Kotipolku 6, Paimio
5. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Kotipolku 6, Paimio
6. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Kotipolku 6, Paimio
7. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie 3, Kaarina
8. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie 3, Kaarina
9. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie 3, Kaarina
10. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie 3, Kaarina
11. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie, 3 Kaarina
12. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n tuotteesta asennettuna kohteeseen Uimahallintie 3, Kaarina
13. Valokuva Riikku Rakenne Oy:n valmistaman parvekelasielementin lukituskamman puoleisesta päästä

Riikku Rakenteet Oy

1. Valokuva 23.3.2015 Kelosta Oy:n JOKKE-lasituksen yläkiskosta ja siihen kuuluvista/liittyvistä komponenteista
2. Patenttijulkaisun FI 119827 kuviot 1 ja 4
3. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteesta (syksy 2015)
4. Valokuva Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen lukitusosasta (syksy 2015)
5. Patenttijulkaisun FI 119827 kuvio 3
6. Piirros Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteesta
7. Piirros Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen yksityiskohdasta liittyen vastaajan todisteeseen 6 tilanteesta, jossa lasielementtiä on käännetty kääntöelimen ympäri
8. Kelosta Oy:n patenttiasiamiehen B:n 21.3.2012 päivätty lausuma Patentti- ja rekisterihallitukselle

Henkilötodistelu

Riikku Rakenteet Oy

1. Tuotekehityspäällikkö A, Riikku-Rakenteet Oy

Katselmusesineet

Kelosta Oy

1. Avodea Oy:n konkurssipesästä 11.9.2014 ostettu mallikappale Riikku Rakenteet Oy:n valmistamasta parvekelasituselementistä

Riikku Rakenteet Oy

1. Näytekappale Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteesta

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Kannepatentti

1. Kelosta Oy:lle on sen 19.1.2007 tekemän hakemuksen perusteella myönnetty patentti numero FI 119827, joka koskee parvekelasirakennetta.

2. Kannepatentti on myönnetty 31.3.2009. Kelosta Oy on sittemmin väitemenettelyn aikana toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset. Kannepatentti on pysytetty voimassa edellä mainittujen muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallituksen 25.8.2014 antamalla päätöksellä.

3. Kannepatentti koostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–7.

4. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu piirteisiin A–L jaoteltuna seuraavasti:

Parvekelasirakenne parvekkeen tai muun lasi-ikkunan tai lasiseinän muodostamiseksi, johon parvekelasirakenteeseen kuuluu

A yläkarmi ja alakarmi,
B useita lasielementtejä, joihin kuuluu lasi, yläreunaan liitetty ylälista ja alareunaan liitetty alalista, ja jotka lasielementit yhdessä muodostavat lasi-ikkunan tai lasiseinän,
C ainakin yksi yläkarmin yhteyteen liitetty vaakasuuntainen johde,
D lasielementin yläreunaan liitetyt kannatuselimet, kuten pyörät, joiden välityksellä lasielementti tukeutuu johteeseen niin, että lasielementti riippuu johteen varassa ja on lasi-ikkunan tai lasiseinän avaamista varten siirrettävissä sivusuunnassa vaakasuuntaisessa johteessa,
E lasielementtiin liitetyt kääntöelimet, jotka sijaitsevat lasielementin yläreunassa ja alareunassa edullisimmin lasielementin toisen pystysuuntaisen sivun läheisyydessä ja jotka on sovitettavissa yläkarmin ja alakarmin yhteydessä olevien lukitusosien lukitussyvennyksiin niin, että lasielementti on avaamista varten käännettävissä kääntöelimien ympäri,
F yläkarmin yhteydessä on tukielin tai tukipinta, johon lasielementin yläreunaan liitetty kääntöelin tukeutuu lasielementtiä sivulle käännettäessä,
G ja ainakin yksi lasielementtiin liitetty rajoitin, joka estää lasielementin kääntämällä avaamisen muussa kohdassa kuin ennalta määrätyssä kohdassa, jossa rajoitin on aukon kohdalla,
tunnettu siitä,
H että parvekelasirakenteessa on lasielementin pääasiallisesti vaakasuuntaisen ylälistan sivulle liitetty kaksi vaakasuuntaisella akselilla laakeroitua pyörää siten, että pyörien akselit on työnnetty ylälistassa olevaan reikään ja lukittu mutterilla, yksi ylälistan kummankin pään läheisyyteen lasielementin liikuttamiseksi yläkarmin yhteydessä olevassa vaakasuuntaisessa johteessa, joka on ylälistan kohdalla sen sivulla,
I että lasielementin ylälistaan on kiinteästi ja pyörimättömästi liitetty ylöspäin suunnattu kääntöelin niin, että kääntöelin on saatettavissa lasielementin yläpuolella olevan yläkarmin yhteydessä olevaan vaakasuuntaisen välitason yhteyteen lasielementin sivulle kääntämistä varten,
J että yläkarmin yhteydessä vaakasuuntaisen välitason yhteydessä on ennalta määrätyssä kääntökohdassa lasielementin kääntöelintä varten tarkoitetulla yhdellä tai useammalla lukitussyvennyksellä varustettu lukitusosa, jossa on kannatinosa tai kannatuspinta kääntöelintä varten,
K että lasielementtiä sivusuunnassa siirrettäessä niin, että lasielementin yläreunan kääntöelin on kannatinosan tai kannatuspinnan kohdalla, lasielementti tukeutuu tällä kohdalla kannatinosaan tai kannatuspintaan, jolloin lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä irtoaa johteesta, ja
L että tällöin lasielementti on käännettävissä sivulle ja takaisin kannatinosan tai kannatuspinnan varassa kääntöelimien ympäri ilman, että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen.

2. Kysymyksenasettelu

5. Asiassa on kysymys siitä, onko Riikku Rakenteet Oy valmistamalla ja myymällä omalla tavaramerkillään varustettua parvekelasijärjestelmäänsä loukannut kannepatenttia kannepatentin niin sanotun kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Toissijaisesti asiassa on kysymys siitä, onko Riikku Rakenteet Oy sanotulla menettelyllään loukannut kannepatenttia kannepatentin niin sanotun ekvivalenssitulkinnan perusteella.

3. Patentin loukkausta koskeva markkinaoikeuden arviointi

3.1 Kannepatentin kirjaimelliseen tulkintaan perustuva patentinloukkaus

6. Kelosta Oy on esittänyt, että Riikku Rakenteet Oy on valmistamalla ja myymällä omalla tavaramerkillään varustettua parvekelasijärjestelmäänsä loukannut kannepatenttia jo sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

7. Riikku Rakenteet Oy on kiistänyt edellä mainitun Kelosta Oy:n väitteen patentinloukkauksesta. Riikku Rakenteet Oy on esittänyt, että sen valmistama ja myymä parvekelasijärjestelmä poikkeaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesta parvekelasirakenteesta ainakin kannepatentin edellä mainittujen piirteiden F, I, J, K ja L osalta.

8. Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

9. Edellä selostettu patenttilain 39 §:n säännös on edelleen voimassa sen alkuperäisessä, vuonna 1967 säädetyssä muodossaan.

10. Markkinaoikeus toteaa, että Suomi on sittemmin maaliskuussa 1996 liittynyt Eurooppapatenttien myöntämisestä tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC), jota on myöhemmin muutettu Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjalla. Viimeksi mainitussa yhteydessä muutettiin myös patenttisuojan laajuutta koskevaa Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaa.

11. Voimassa olevan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan mukaan eurooppapatentin tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tuottaman suojan laajuus määräytyy patenttivaatimusten mukaan. Patenttivaatimusten tulkitsemisessa käytetään kuitenkin myös selitystä ja piirustuksia.

12. Edellä mainittua Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostettuun, voimassa olevaan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaan liittyen todettu, ettei patenttilain 39 §:n muuttamista vastaamaan täysin EPC 69 artiklaa katsottu tarpeelliseksi. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien suoja-alaa tulkitaan tuomioistuimessa samalla tavalla (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

13. Edellä esitetyn valossa sovellettaessa patenttilain 39 §:n säännöstä kansallisten patenttien osalta tulee näin ollen ottaa huomioon myös EPC 69 artikla.

14. Kelosta Oy on esittänyt osoituksena kannepatentin loukkauksesta katselmusesineenä mallikappaleen Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasielementistä (kantajan katselmusesine 1). Asiassa todistajana kuultu Riikku Rakenteet Oy:n tuotekehityspäällikkö A on esittänyt näkemyksenään, että kyseisessä mallikappaleessa on tiettyjä vaurioita eikä se vastaa sellaisenaan Riikku Rakenteet Oy:n valmistamia ja toimittamia parvekelasituselementtejä.

15. Riikku Rakenteet Oy on puolestaan esittänyt patentinloukkausta koskevan väitteen kiistämisensä tueksi katselmusesineenä mallikappaleen Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasielementistä (vastaajan katselmusesine 1), jossa Riikku Rakenteet Oy:n esittämän mukaan on käytetty sen tehtaalla valmistuksessa olevia vastaavia komponentteja.

16. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen I mukaan lasielementin ylälistaan on kiinteästi ja pyörimättömästi liitetty ylöspäin suunnattu kääntöelin niin, että kääntöelin on saatettavissa lasielementin yläpuolella olevan yläkarmin yhteydessä olevaan vaakasuuntaisen välitason yhteyteen lasielementin sivulle kääntämistä varten.

17. Asiassa todistajana kuullun A:n mukaan Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa jätetään pieni välys kääntöelimen ja yläkarmin yhteydessä olevan välitason väliin.

18. Edellä mainitun todistaja A:n kertomuksen sekä vastaajan katselmusesineen 1 tarkastelun valossa markkinaoikeus katsoo, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa, toisin kuin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä I esitetään, kääntöelintä ei ole tarkoitettu saatettavaksi lasielementin yläpuolella olevan yläkarmin yhteydessä olevaan vaakasuuntaisen välitason yhteyteen lasielementin sivulle kääntämistä varten. Kääntöelimen ja välitason välinen rako ei siten poistu vielä edellä mainitussa piirteessä I mainitussa vaiheessa eikä lasielementin paino näin ollen ole vielä tuolloin kääntöelimen vaan pyörien varassa. Vasta lasielementin kääntämisen jo alettua ja pyörän pudotessa yläkarmin johteelta lasielementin paino siirtyy Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa kääntöelimen ja välitason varaan.

19. Markkinaoikeus katsoo Riikku Rakenteet Oy:n kirjallisten todisteiden 3 ja 4 sekä asiassa todistajana kuullun A:n kertomuksen perusteella selvitetyksi, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasielementissä yläkarmin yhteydessä vaakasuuntaisen välitason yhteydessä ei ole myöskään sellaista lukitusosaa, jossa olisi kannatinosa tai kannatuspinta kääntöelintä varten, mikä on kuvattu kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä J. Myös Kelosta Oy on todennut, ettei Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasielementissä ole kannatinosaa tai kannatuspintaa kääntöelintä varten tarkoitetussa lukitusosassa.

20. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen K mukaan lasielementtiä sivusuunnassa siirrettäessä niin, että lasielementin yläreunan kääntöelin on kannatinosan tai kannatuspinnan kohdalla, lasielementti tukeutuu tällä kohdalla kannatinosaan tai kannatuspintaan, jolloin lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä irtoaa johteesta. Edelleen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä L on todettu, että tällöin lasielementti on käännettävissä sivulle ja takaisin kannatinosan tai kannatuspinnan varassa kääntöelimien ympäri, ilman että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen.

21. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa piirteessä K on esitetty se seikka, että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä irtoaa johteesta jo lasielementtiä sivusuuntaan siirrettäessä ja että edellä mainitussa piirteessä L on esitetty se seikka, että kyseinen pyörä ei enää tämän jälkeen kosketa johteeseen lasielementtiä käännettäessä sivulle ja takaisin.

22. Asiassa todistajana kuultu A on kertonut, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa lasielementtiä sivulle käännettäessä, eli lasielementtiä avattaessa, sen paino siirtyy pyöriltä kääntöelimelle. A on kuvaillut lasielementin sulkemista hieman vaivalloiseksi ja tämän vaativan hieman voimankäyttöä, koska kääntöelimen puoleinen pyörä ottaa lasielementtiä takaisin käännettäessä, eli sitä suljettaessa, kiinni yläkiskon johteeseen, jolloin lasielementin koko paino pitää nostaa pois kääntöelimeltä pyörille.

23. Markkinaoikeus katsoo Riikku Rakenteet Oy:n kirjallisten todisteiden 6 ja 7, katselmusesineenä esittämän mallikappaleen (vastaajan katselmusesine 1) tarkastelun sekä A:n todistajankertomuksen valossa, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä ei ensinnäkään lasielementtiä sivusuunnassa siirrettäessä irtoa johteesta ja toiseksi kyseinen pyörä lasia sivulle käännettäessä putoaa johteelta ja lasia takaisin käännettäessä se täytyy nostaa johteen päälle, eli kyseinen pyörä lasia avattaessa ja suljettaessa johteen kohdalla koskettaa johteeseen.

24. Edellä esitetyillä perusteilla Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen on katsottava eroavan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesta parvekelasirakenteesta kannepatentin piirteiden I ja J ohella ainakin piirteiden K ja L osalta.

25. Edellä mainittujen kannepatentin mukaisen parvekelasirakenteen ja Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen välisten erojen vuoksi, markkinaoikeus katsoo, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenne ei loukkaa kannepatenttia sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista Riikku Rakenteet Oy:n esittämistä kiistämisperusteista koskien Kelosta Oy:n kannevaatimuksia kannepatentin kirjaimelliseen tulkintaan perustettuna.

3.2 Ekvivalenssiarviointi

26. Kelosta Oy on toissijaisesti esittänyt, että Riikku Rakenteet Oy on valmistamalla ja myymällä omalla tavaramerkillään varustettua parvekelasijärjestelmäänsä loukannut kannepatenttia ekvivalenssitulkinnan perusteella.

27. Kuten edellä perustelukappaleessa 13 on todettu, sovellettaessa patenttilain 39 §:n säännöstä kansallisten patenttien osalta tulee huomioon ottaa myös EPC 69 artikla.

28. Euroopan patenttisopimuksen 164 artiklan 1 kohdan mukaan erottamattoman osan Euroopan patenttisopimusta muodostaa muun ohella pöytäkirja Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamisesta. Kyseisen pöytäkirjan sisältyy muun ohella ekvivalenssia koskeva määräys.

29. Viimeksi mainitun pöytäkirjan 2 artiklan mukaan eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa.

30. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostetun, EPC 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan 2 artiklan osalta todettu, että eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit (samanarvoiset) patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa. Vaikka loukkaava ratkaisu ei kirjaimellisesti tulkittuna kuulu patenttivaatimusten piiriin, se on siinä määrin samanarvoinen, että patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan sellaisen ratkaisun (HE 92/2005 vp, s. 9). Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että ekvivalenssitulkinnan mukaan patentin suoja-ala kattaa myös sellaiset elementit, jotka eivät loukkaa patenttivaatimuksia kirjaimellisesti, mutta jotka ratkaisevat teknisen ongelman olennaisesti samanarvoisesti kuin patenttivaatimuksissa esitetyt elementit (HE 92/2005 vp, s. 28).

31. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että patenttilain 39 §:n sanamuoto ei sisällä termiä "ekvivalenssi". Hallituksen esityksessä viitatun kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan patenttilain 39 §:n on katsottu kuitenkin vastaavan hyvin EPC 69 artiklaa. Ekvivalenssi-käsitteen lisäämisen Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevaan pöytäkirjaan ei selvityksen mukaan ole välttämättä katsottu vaativan tarkempia ohjeita patenttilakiin. Vielä mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että patenttilain 39 §:n tulkinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan sisältö. Hallituksen esityksen mukaan patenttilain 39 § antaa tähän mahdollisuuden ja tuomioistuimelle oikeuden jatkossakin harkita, milloin patenttisuojan tulkinnassa on tarpeen käyttää apuna myös selitystä ja piirustuksia (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

32. Markkinaoikeus toteaa, että ekvivalenssitulkintaan perustuvan patenttiloukkauksen osalta on kyse sen arvioinnista, onko loukkaavaa ratkaisua pidettävä siinä määrin samanarvoisena, että kannepatentin patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan loukkaavan ratkaisun. Tältä osin ensimmäisenä edellytyksenä on yleisesti pidetty sitä, ratkaiseeko loukkaavaksi väitetty ratkaisu saman teknisen ongelman kuin kannepatentti. Ekvivalenssitulkintaan perustuva patentinloukkauksen käsillä oleminen edellyttää näin ollen, että loukkaavaksi väitetty ratkaisu ratkaisee saman ongelman kuin kannepatentissa on kuvattu.

33. Kelosta Oy on esittänyt, että Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasielementissä on ratkaistu sama ongelma kuin kannepatentissa. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteissä K ja L mainittu kääntöelimen puoleinen pyörä ei Kelosta Oy:n mukaan olennaisesti kosketa johteeseen lasielementtiä käännettäessä. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen J osalta Kelosta Oy on puolestaan esittänyt, että vaikka Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa kannatinosaa tai -pintaa ei ole lukituselimessä, kääntöelin tukeutuu yläkarmissa olevan välitason yhteydessä olevaan kannatuspintaan. Kelosta Oy:n esittämän mukaan mainittujen piirteiden osalta Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa on siten vain epäolennainen ero kannepatenttiin ja Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakennetta on näin ollen pidettävä kannepatenttiin verrattuna ekvivalenttina ratkaisuna.

34. Riikku Rakenteet Oy on esittänyt, että sen parvekelasirakenne ei ratkaise kannepatentissa kuvattua ongelmaa. Riikku Rakenteet Oy esittämän mukaan ekvivalenttisuutta arvioitaessa on pitäydyttävä kannepatentin sanamuodossa, joka huomioon ottaen Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen ratkaisu on täysin erilainen.

35. Kuten edellä perustelukappaleessa 8 on todettu, patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden, mutta patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

36. Kannepatentin selityksessä on esitetty, että tunnetaan monenlaisia parvekelasirakenteita, joissa parvekkeen tai muun tilan lasi-ikkunan tai lasiseinän lasielementit ovat siirrettävissä sivusuunnassa avaamista varten. Tavallisesti sivuun siirretyt lasielementit ovat myös käännettävissä tai muuten siirrettävissä niin, että pystysuuntaiset lasielementit saadaan pois ikkunan edestä ikään kuin pinotuksi toisiaan vasten suhteellisen pieneen tilaan. Tunnettujen ratkaisujen ongelmaksi selityksessä on esitetty se, että lasielementteihin ei ole onnistuttu liittämään sellaisia kannatuselimiä, jotka mahdollistaisivat sekä lasielementin kevyen ja helpon liikuttamisen että lasielementin luotettavan kääntymisen.

37. Edelleen kannepatentin selityksen mukaan kannepatentin mukaisen keksinnön tunnusomaisena piirteenä on yhtäältä se, että lasielementin kääntökohdassa lukitussyvennyksen kohdalla on tukielin, kuten kannatinosa tai kannatuspinta, sekä toisaalta se, että lasielementissä on kantavana osana kääntöelin, joka on järjestetty lasielementin kääntökohdassa tukeutumaan kannatinosaan tai kannatuspintaan niin, että lasielementin pyörä tai rulla irtoaa johteesta tai kiskosta, jolloin lasielementti on avaamista varten käännettävissä kääntöelimen ympäri.

38. Kuten edellä on selostettu, Kelosta Oy on väitemenettelyn yhteydessä toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset. Mainittujen muutettujen patenttivaatimusten mukaiseen itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on muun ohella edellä selostetun, tunnusmerkkiosaan sisältyvän piirteen L loppuun lisätty määritelmä "ilman, että lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä koskettaa johteeseen".

39. Kelosta Oy on väitemenettelyn yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamassaan 21.3.2012 päivätyssä lausumassa (vastaajan kirjallinen todiste 8) esittänyt, että muutettujen patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on pyritty esittämään vain ne kysymyksessä olevan keksinnön tunnusmerkit, joita ei löydy mistään viitatuista julkaisuista. Keksinnön olennaisiksi elementeiksi mainitussa lausumassa on esitetty muun ohella edellä selostetut piirteet J, K ja L.

40. Kelosta Oy on edellä mainitussa lausumassaan painottanut piirteen L mukaisen yksityiskohdan tärkeyttä vertaamalla sitä tunnettuihin ratkaisuihin, joissa lasia sivulle käännettäessä lasin paino siirtyy pyöriltä kääntöelimelle samalla kun lasi putoaa hieman alaspäin. Tällöin lasia takaisin käännettäessä siihen kiinnitetty pyörä törmää johteeseen ja lasi pyörineen tulee nostaa takaisin johteeseen, jotta paino saadaan kääntöelimeltä pyörälle.

41. Patentti- ja rekisterihallitus on tehdyn väitteen johdosta 25.8.2014 antamassaan päätöksessä pysyttänyt kannepatentin voimassa muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa. Patentti- ja rekisterihallitus on todennut kyseisessä päätöksessä, että kannepatentin mukainen rakenne ei asiassa esitetyn viitejulkaisun perusteella ole ollut alan ammattimiehelle itsestään selvä, vaikka tarkasteltavana olevan tyyppisen kääntöelimen yhteydessä on ollut tunnettua tukeutua kannatinosaan pyörän irrottamiseksi johteesta lasielementin avaamista varten. Patentti- ja rekisterihallitus on mainitussa päätöksessään todennut edelleen, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta nimenomaan sen rakenteen osalta, joka mahdollistaa pyörän nostamisen ylös johteesta lasielementin kääntökohdassa.

42. Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen edellä mainitun päätöksen valossa alalla on jo ennen kannepatentin hakemispäivää katsottava tulleen tunnetuksi kannepatentin mukaiseen parvekelasirakenteeseen nähden samantyyppisiä parvekelasirakenteita. Myös Kelosta Oy:n on jo kannepatentin selityksen perusteella katsottava pitäneen lukitusosan kannatuspintaa ja lasielementin pyörän irtoamista johteesta jo ennen lasielementin auki kääntämisen aloittamista sekä pyörän pysymistä johteen yläpuolella erityisesti lasielementtiä takaisin johteelle käännettäessä kannepatentilla suojatun keksinnön olennaisina elementteinä.

43. Markkinaoikeus katsoo edellä perustelukappaleissa 36–42 esitetyn valossa, että alan ammattimies tulkitsisi kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 siten, että kannepatentissa pyritään ratkaisemaan ongelma siitä, että lasielementtiä takaisin johteelle käännettäessä lasielementin kääntöelimen puoleinen pyörä törmää johteen reunaan.

44. Markkinaoikeus toteaa, että edellä perustelukappaleessa 23 kuvatuin tavoin Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa kääntöelimen puoleinen pyörä on kiinni johteessa lasielementin ollessa kääntökohdassa ja lasielementtiä takaisin johteelle käännettäessä lasielementin pyörä törmää johteeseen. Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa ei näin ollen ole katsottava ratkaistun sitä edellä perustelukappaleessa 43 todettua teknistä ongelmaa, jonka kannepatentin on katsottava ratkaisevan. Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteen ei siten ole katsottava loukkaavan kannepatenttia myöskään sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

3.3 Epäitsenäinen patenttivaatimus 5

45. Kelosta Oy on esittänyt, että kannepatentin epäitsenäisen patenttivaatimuksen 5 mukainen rakenne ilmenisi sellaisenaan Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteesta.

46. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin mukainen patenttivaatimusasetelma muodostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–7.

47. Edellä todetulla tavalla kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet eivät toteudu Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenteessa.

48. Koska kannepatentin epäitsenäinen patenttivaatimus 5 sisältää kaikki sen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet, Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenne ei loukkaa myöskään kannepatentin epäitsenäisen patenttivaatimuksen 5 mukaista rakennetta.

3.4 Johtopäätös kannepatentin loukkauksesta

49. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei Riikku Rakenteet Oy:n parvekelasirakenne loukkaa Kelosta Oy:n kannepatenttia. Kanne on siten hylättävä.

4. Oikeudenkäyntikulut

50. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 17 §:n mukaan kysymyksessä olevaan asiaan tulee oikeudenkäyntikulujen osalta soveltaa oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

51. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

52. Riikku Rakenteet Oy on voittanut asian. Riikku Rakenteet Oy:llä on näin ollen edellä selostetun oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesti oikeus saada täysi korvaus tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan. Kelosta Oy:llä ei ole ollut huomauttamista Riikku Rakenteet Oy:n esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta määrällisesti. Näin ollen Kelosta Oy on velvoitettava korvaamaan Riikku Rakenteet Oy:n oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kelosta Oy:n korvaamaan Riikku Rakenteet Oy:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut yhteensä 40.819,58 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 16.5.2016.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala, markkinaoikeusinsinööri Erkki Tiala sekä asiantuntijajäsen Pekka Salomaa.

LAINVOIMAISUUS

Ei lainvoimainen