MAO:394/16

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 18.2.2014 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Hankkija Oy (jäljempänä myös valittaja) on vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle haetun merkin HANKKIJA rekisteröintiä varten niiltä osin kuin hakemus on hylätty palveluluokkiin 35−42 ja 44−45 sisältyvien palveluiden osalta.

Perusteet

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on virheellisesti katsottu, että rekisteröitäväksi haettu merkki HANKKIJA on erottamiskyvytön hakemuksen kattamille palveluille luokissa 35−42 ja 44−45.

Valittaja on hakenut asiassa kyseessä olevan tavaramerkin rekisteröintiä vuonna 2009. Patentti- ja rekisterihallitus ja sen valituslautakunta ovat hakemusta koskevissa aiemmissa päätöksissään katsoneet merkin olevan erottamiskyvytön kaikkien hakemuksen kattamien palveluiden osalta sillä perusteella, että verbin tekijämuodosta koostuva tavaramerkki ei voi olla erottamiskykyinen palveluiden osalta. Korkein hallinto-oikeus on sittemmin päätöksessään katsonut, että merkki on erottamiskykyinen ainakin osalle hakemuksen kattamista palveluista ja palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle jatkokäsittelyyn.

Patentti- ja rekisterihallitus on edelleen katsonut uudella päätöksellään, joka on valituksenalaisena nyt esillä olevassa asiassa, että haettu merkki on erottamiskyvytön suurelle osalle palveluista ja etenkin kaikille hakemuksessa mainituille myyntipalveluille.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan haettu merkki on erottamiskyvytön myyntipalveluille, koska se muun ohella tarkoittaa tavarantoimittajaa, joka toimittaa tavaraa tai materiaaleja valmistajille sekä on lisäksi tekijämuoto verbistä hankkia. Päätöksen mukaan merkki ilmaisee, että kyseiset palvelut ovat tavarantoimittajan palveluita tai tällaisille suunnattuja tai että palveluiden tarjoaja toimii hankkijana.

Sanan "hankkija" mahdollinen yhteys myyntipalveluihin on aivan liian epäsuora ja epätäsmällinen, jotta haettu merkki kuvailisi myyntipalveluja rekisteriviranomaisen katsomalla tavalla. Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, että merkin erottamiskykyä arvioitaessa on tutkittava, onko merkillä kohdeyleisön kannalta riittävän ja kyseessä olevien tavaroiden tai palveluiden välillä riittävän suora ja konkreettinen yhteys. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, ettei haettu merkki ollut kuvaileva, kun asiassa ei ollut osoitettu, että merkki välittömästi ja asiaa enempää pohtimatta yhdistettäisiin konkreettisesti sekä suoraan hakemuksen kattamiin palveluihin.

Nyt esillä olevassa asiassa rekisteröitäväksi haetun merkin HANKKIJA ja kyseessä olevien palveluiden välinen suhde on niin epäsuora ja etäinen, että merkkiä ei välittömästi ja asiaa enempää pohtimatta yhdistetä niihin palveluihin, joiden osalta hakemus on valituksenalaisella päätöksellä hylätty. Päätöksessä mainittu yhteys on epäsuora ja epäkonkreettinen sekä vaatii suuren ajatteluprosessin ja useita olettamia ennen kuin yhteys tulee ilmeiseksi.

Myös aiempi rekisteröintikäytäntö tukee valittajan käsitystä merkin erottamiskyvystä. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt rekisteröitäväksi useita verbin tekijämuodossa olevia tavaramerkkejä, jotka ovat erottamiskyvyltään huomattavasti heikompia kuin HANKKIJA. Kyseisten tavaramerkkien verrattain suuri määrä osoittaa vakiintunutta ja johdonmukaista ratkaisulinjaa, josta on poikettu tässä asiassa kyseessä olevan merkin osalta.

Vaikka HANKKIJA on jo sinänsä erottamiskykyinen, se on myös vakiintunut ja tullut erottamiskykyiseksi yli sata vuotta kestäneen käytön seurauksena. Valittajan toiminimi Hankkija Oy on merkitty kaupparekisteriin 1.7.2013, mitä ennen toiminimi oli

Hankkija-Maatalous Oy. Yhtiön päätoimialaan kuuluu maa- ja metsätalouskoneiden ja tarvikkeiden tukkukauppa. Yritys aloitti toimintansa sen jälkeen, kun jo vuonna 1905 perustettu Keskusosakeliike Hankkija ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) olivat sopineet kummankin yhtiön maatalouskaupan ja tavaramerkkien siirtämisestä sille vuonna 1987. Tavaramerkki Hankkija on otettu käyttöön elinkeinotoiminnassa jo vuonna 1905 ja kaikki käytön kautta saadut vakiintuneet oikeudet ovat siirtyneet valittajalle edellä mainitussa järjestelyssä.

Tavaramerkki HANKKIJA on vakiintunut erääksi Suomen tunnetuimmista tavaramerkeistä etenkin maataloustuotteiden myynnissä. Valittajan tavaramerkin ja yritystoiminnan historiaa on kuvattu laajalti eri kirjallisissa lähteissä.

HANKKIJA on vakiintunut etenkin maataloustuotteiden myyjänä erääksi Suomen tunnetuimmista tavaramerkeistä. Myös toiminimen käyttö saattaa vakiinnuttaa toiminimen tai sen hallitsevan osan tavaramerkiksi, etenkin kun toiminimeä käytetään myyntipalvelun tunnuksena. Valittajan aikaisempi toiminimi Hankkija-Maatalous Oy on rekisteröity 31.12.1987. Toiminimen hallitseva osa on sen erottamiskykyinen osa Hankkija jälkimmäisen osan ollessa erottamiskyvytön. Tätä hallitsevaa osaa on käytetty jo vuodesta 1905.

HANKKIJA on maataloustuotteiden ja -laitteiden myyntipalvelun tunnuksena niin tunnettu, että tunnettuus on yleisesti tunnettu tosiseikka. Hankkija Oy:n vuosittainen liikevaihto on ollut noin miljardi euroa eli viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhteensä hieman alle viisi miljardia euroa. Yhtiön toiminimen käyttäminen näin laajassa liiketoiminnassa varsin rajatulle kohderyhmälle merkitsee, että merkki on sekä vakiintunut että laajalti tunnettu. Merkki on jo lähtökohtaisesti erottamiskykyinen ja on joka tapauksessa viimeistään käytön kautta tullut erottamiskykyiseksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valituksessa mainittujen aikaisempien rekisteröintien perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että myös rekisteröitäväksi haettu merkki HANKKIJA olisi erottamiskykyinen. Rekisteröintikäytännössä on myös hylätty erottamiskyvyttömyyden perusteella lukuisia verbin tekijämuotoisia merkkejä koskevia hakemuksia.

Merkki on sinänsä mahdollista rekisteröidä myös käytön perusteella eikä varsinaista vakiintumista edellytetä. Jotta merkki voitaisiin rekisteröidä käytön perusteella, sen tulee olla saavuttanut käytön kautta erottamiskyvyn silloin, kun hakemus on tehty. Tällöin rekisteröintihakemus tulee supistaa koskemaan vain niitä tavaroita tai palveluita, joille merkkiä on riittävän kauan ja laajalti käytetty. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida todeta, että rekisteröitäväksi haettu merkki olisi hakemusajankohtana vuonna 2009 ollut käytön perusteella erottamiskykyinen kyseessä oleville myyntipalveluille. Rekisteröintihakemusta ei myöskään ole supistettu tältä osin vastaamaan asiassa esitettyä selvitystä. Valittaja on myös esittänyt merkin olevan laajalti tunnettu. Tästä ei ole esitetty mitään selvitystä. Joka tapauksessa laajalti tunnettuuden perusteella merkkiä ei voitaisi rekisteröidä kaikille hakemuksen kattamille palveluille, vaan ainoastaan niille palveluille, joiden osalta se olisi tullut erottamiskykyiseksi. Laajalti tunnettuus tulisi otettavaksi huomioon merkin suoja-alaa arvioitaessa.

Valittajan lausuma

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa ei ole otettu mitään kantaa valituksessa viitatun oikeuskäytännön soveltumisesta nyt esillä olevaan asiaan. Asiassa on tässä oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla olennaisesti kyse siitä, ettei merkin HANKKIJA yhteys asiassa kyseessä oleviin palveluihin ole niin suora ja konkreettinen, että kuluttaja ymmärtäisi sen välittömästi ja asiaa enempää pohtimatta. Patentti- ja rekisterihallituksen selitys merkin väitetystä kuvailevuudesta osoittaa, että väitetty yhteys on enintään epäsuora ja vaatii pohdiskelua. Tällöin merkki on katsottava erottamiskykyiseksi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta

Hankkija Oy (30.6.2013 saakka Hankkija-Maatalous Oy) on 30.4.2009 hakenut sanamerkin HANKKIJA rekisteröintiä kansainvälisen tavaramerkkiluokituksen hakemusajankohtana voimassa olleiden luokkaotsikoiden (NCL 9) mukaisille tavaroille ja palveluille luokissa 1−45.

Rekisteröintihakemus on jätetty ennen Euroopan unionin tuomioistuimen 19.6.2012 antamaa tuomiota asiassa C-307/10 (Chartered Institute of Patent Attorneys, EU:C:2012:361). Tästä syystä ja koska hakemuksessa on käytetty kokonaisia luokkaotsikoita, sen on katsottava koskeneen luokkien 1−45 kaikkia tavaroita ja palveluita riippumatta siitä, voidaanko tavaroiden ja palveluiden katsoa kuuluvan jonkin luokkaotsikkoon sisältyvän tavara- tai palveluotsakkeen alle.

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.12.2009 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen muun ohella siltä osin kuin hakemus on koskenut palveluita luokissa 35−42 ja 44−45, joista nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on 8.6.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt Hankkija Oy:n valituksen eikä ole muuttanut edellä mainittua Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Hankkija Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on 13.9.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 2905 nyt käsillä olevassa asiassa kysymyksessä olevien palveluluokkien 35−42 ja 44−45 palvelujen osalta kumonnut Patentti- ja rekisterihallituksen ja valituslautakunnan päätökset siltä osin kuin hakemus on hylätty yksinomaan sillä perusteella, että haettu tavaramerkki on kaikkiin palveluluokkiin kuuluvien palvelujen osalta vailla erottamiskykyä. Korkein hallinto-oikeus on näiltä osin palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, ettei verbin tekijämuodon rekisteröinnille tavaramerkiksi sinänsä ole estettä. Lisäksi päätöksen mukaan on ilmeistä, ettei HANKKIJA-tunnus kaikkien palveluluokkien kaikkien palvelujen osalta ilmaise niiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. Tavaramerkiltä saattaa kuitenkin puuttua kyky erottaa haltijan palvelut muiden vastaavista palveluista silloinkin, kun se ei suoraan kuvaile niitä vaan esimerkiksi muodostuu ilmaisusta, joka liittyy kysymyksessä oleviin palveluihin sellaisella tavalla, ettei palvelujen kohderyhmä miellä sitä tavaramerkiksi. Päätöksen mukaan on kuitenkin myös selvää, ettei HANKKIJA-tunnuksen osalta ole tällaistakaan kytkentää kaikkiin ajateltavissa oleviin palveluihin.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään lisäksi katsonut, että tilanteessa, jossa rekisteröintiä on haettu kaikkien palveluluokkien kaikille palveluille, ei voida pitää kohtuullisena, että erottamiskyvyn yksityiskohtainen määrittely olisi yksinomaan rekisteriviranomaisen vastuulla. Päätöksessä on todettu, että erottamiskyvyn määrittely voidaan tehdä luokkaotsikoiden pohjalta ja ottaen niiden lisäksi huomioon sen, mitkä palvelut ovat luokkaotsikoiden selitysten mukaan katsottavissa kuhunkin palveluluokkaan kuuluviksi.

Korkein hallinto-oikeus on vielä katsonut, ettei HANKKIJA-tunnuksen ole selvitetty tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi Hankkija Oy:n esittämin tavoin.

Patentti- ja rekisterihallitus on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ottanut rekisteröintihakemuksen uudelleen käsiteltäväkseen ja katsonut 2.10.2013 tekemässään välipäätöksessä, että rekisteröitäväksi haettu merkki on erottamiskyvytön luokkien 35−42 ja 44−45 palveluiden osalta. Hankkija Oy on välipäätökseen 27.11.2013 antamansa vastauksen yhteydessä muuttanut rekisteröintihakemuksen palveluluetteloa siten, että hakemus on kussakin palveluluokassa sisältänyt edelleen luokkaotsikon mukaiset palvelut ja niiden lisäksi on erikseen tarkemmin ilmoitettu muita palveluita. Patentti- ja rekisterihallitus on 18.12.2013 tehnyt toisen välipäätöksen, jonka johdosta Hankkija Oy on 30.1.2014 vielä edelleen täsmentänyt palveluluetteloa luokkien 35, 36 ja 44 osalta. Täsmennetty palveluluettelo on edelleen sisältänyt kyseisissä luokissa myös luokkaotsikkojen mukaiset palvelut muiden palvelujen ohella.

Valituksenalainen päätös ja kysymyksenasettelu

Patentti- ja rekisterihallituksen 18.2.2014 tekemän valituksenalaisen päätöksen mukaan rekisteröitäväksi haettu merkki on kussakin palveluluokista 35−42 ja 44−45 erottamiskyvytön sekä koko luokkaotsikolle että niille päätöksessä nimenomaisesti luetelluille palveluille, joiden osalta merkki on päätöksen mukaan kuvaileva. Päätöksessä on todettu, että sana hankkija tarkoittaa tavarantoimittajaa, joka toimittaa tavaraa tai materiaaleja valmistajille ja lisäksi se on tekijämuoto verbistä hankkia, joka tarkoittaa toimimista jonkun saamiseksi, tuottamiseksi tai toimittamiseksi ja valmistelemista sekä suunnittelemista. Päätöksen mukaan merkki ilmaisee, että kyseiset palvelut ovat tavarantoimittajan palveluita tai tällaisille suunnattuja tai että palveluiden tarjoaja toimii hankkijana eli toimii jonkun saamiseksi, tuottamiseksi tai toimittamiseksi tai valmistelijana tai suunnittelijana tai palvelut on suunnattu tällaiselle toimijalle eikä merkki ole omiaan erottamaan hakemuksessa tarkoitettuja palveluita muiden vastaavista palveluista.

Asiassa on näin ollen kysymys rekisteröitäväksi haetun sanamerkin HANKKIJA erottamiskyvystä luokissa 35−42 ja 44−45 tarkoitetuille palveluille niiltä osin kuin rekisteröintihakemus on hylätty valituksenalaisella päätöksellä.

Siinä tapauksessa, että rekisteröitäväksi haettu merkki ei olisi jo itsenäisesti erottamiskykyinen joidenkin palvelujen osalta, asiassa on lisäksi arvioitava, onko rekisteröitäväksi haettu merkki käytön kautta saavuttanut erottamiskyvyn kyseisille palveluille. Valittaja on myös esittänyt, että rekisteröitäväksi haettu merkki on vakiintunut ja laajalti tunnettu. Koska vakiintumisen ja laajalti tunnettuuden välttämätön edellytys on merkin erottamiskykyisyys, jonka arvioinnista tässä asiassa on kysymys, asiassa ei ole tarpeen erikseen lausua mahdollisesta vakiintumisesta tai laajalti tunnettuudesta.

Oikeusohjeet

Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Erottamiskykyiseksi ei ole katsottava myöskään merkkiä, joka muodostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti korottavasta muodosta. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty. Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, on lain 1 §:n 3 momentin mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että merkkiä on pidettävä kuvailevana, mikäli merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joille rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita ja palveluja tai niiden tiettyä ominaisuutta (esimerkiksi tuomio Streamserve v. SMHV (STREAMSERVE), T-106/00, EU:T:2002:43, 40 kohta, joka on vahvistettu asiassa Streamserve v. SMHV, C-150/02 P, EU:C:2004:75 annetulla määräyksellä, ja tuomio Metso Paper Automation v. SMHV (PAPERLAB), T-19/04, EU:T:2005:247, 25 kohta).

Rekisteröintihakemuksen hylkäysperusteen kannalta ei ole tarpeen, että tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia todellisuudessa käytetään rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palveluiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Riittävää on, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiä on pidettävä kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuden (tuomio SMHV v. Wrigley, C-191/01, EU:C:2003:579, 32 kohta).

Itsenäisen erottamiskyvyn arviointi

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään edellä esitetyin perustein katsonut, että rekisteröitäväksi haettu sanamerkki HANKKIJA on ilman erottamiskykyä ja siten hylännyt rekisteröintihakemuksen seuraavien palveluiden osalta luokissa 35−42 ja 44−45:

- Luokka 35: Mainonta; Liikkeenjohto; Yrityshallinto; Toimistotehtävät; Koneiden, maatalouslaitteiden, ajoneuvojen, varaosien, rauta-, rakennus- ja puutarhatarvikkeiden, työkalujen, maatalousalan ja metsätalousalan tavaroiden ja tarvikkeiden, kasvien, rehujen, viljan, eläinten ruokien, lemmikkieläinten tarvikkeiden, maalien, kemikaalien, lannoitteiden, polttoaineiden, sisustustarvikkeiden, elintarvikkeiden, lehtien, kirjetarvikkeiden, neuvonta- ja opetusvälineiden, taiteilijantarvikkeiden, askartelutarvikkeiden, toimistopapereiden, tulostuspapereiden, muistilappujen, vihkojen, lomakkeiden, kirjojen, pakkaustarvikkeiden, toimistotarvikkeiden, kosmetiikkatuotteiden, meikkaustuotteiden, ehostustuotteiden, hygieniatuotteiden, puhdistusaineiden, tahranpoistoaineiden, pesuaineiden, kemikaalien, maalien, sateensuojien, puutarhatuotteiden, työkalujen ja huonekasvien, vaatteiden ja jalkineiden tukku- ja vähittäismyyntipalvelut; Farmaseuttisten ja eläinlääkinnällisten valmisteiden, saniteettivalmisteiden sekä lääkintätarvikkeiden vähittäiskauppa- tai tukkukauppapalvelut; Hankintapalvelut muille [tavaroiden ja palveluiden osto muille yrityksille]; Henkilöstörekrytointi; Kaupallinen tai teollinen manageritoiminta; Kaupalliset tietotoimistot; Kaupallisten messujen järjestäminen; Kaupallisten näyttelyiden järjestäminen; Kopiokoneiden vuokraus; Kustannushinta-arviointi; Lehtileikepalvelut; Liikkeenhoidon avustaminen; Mainosajan vuokraus elektronisista viestimistä; Mainosmateriaalin jakelu; Mainosmateriaalin vuokraus; Mainostilan vuokraus; Manageripalvelut esiintyville taiteilijoille; Manageripalvelut urheilijoille; Myynninedistäminen [muille]; Myyntiautomaattien vuokraus; PR-toiminta; Puhelinmyyntipalvelut; Sanomalehtitilausten tekeminen [muille]; Sponsoroinnin etsintäpalvelut; Tavaranäytteiden jakelu; Tiedon etsintä tietokonetiedostoista [muille]; Tietokantatietojen koostaminen; Tilastotietojen kerääminen; Tilausten järjestäminen kaukoviestintäpalveluihin [muille]; Toimistolaitteiden ja -tarvikkeiden vuokraus; Tuonti- ja vientitoiminta; Työnvälitys; Ulkoistamispalvelut [yritystoiminnan avustamisena]; Vertailupalvelut (hintojen); Yritysten uudelleensijoittamispalvelut,

- Luokka 36: Vakuutustoiminta; Rahatalousasiat; Raha-asiat; Kiinteistöasiat; Arvopaperinvälityspalvelut; Asunnonvälitys [huoneistot]; Asunnonvälitystoimistot; Huoneistojen vuokraus; Hyväntekeväisyyskeräykset; Keräysten (Rahan-) järjestäminen; Kiinteistöjen vuokraus; Kiinteistönvälitystoimistot; Lainananto; Lainaus takuita vastaan; Luottotoimistot; Maatilojen vuokraus; Meklaritoiminta; Osamaksulainojen myöntäminen; Pankkitoiminta; Perintätoimistot; Rahoituspalvelut; Sijoituspalvelut; Sijoitusyhtiöt; Takausmeklarointi; Takauspalvelut; Uskotun miehen tehtävät; Vakuutusmeklarointi; Vakuutuspalvelut; Varainhoito; Vuokranperintä; Vuokraus (Toimisto-),

- Luokka 37: Rakentaminen; Huolto ja korjaus; Asennuspalvelut; Kaivurien vuokraus; Kirvesmiehen palvelut; Nostokurkien vuokraus [rakennustyömaille]; Raivaustraktoreiden vuokraus; Rakennuslaitteiden vuokraus; Siivouskoneiden vuokraus; Tyhjennyspumppujen vuokraus,

- Luokka 38: Kaukoviestintä; Henkilöhakupalvelut [elektronisilla viestimillä]; Kaukoviestintälaitteiden vuokraus; Modeemien vuokraus; Puhelinten vuokraus; Saantiajan vuokraus maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin; Telefaksilaitteiden vuokraus; Uutistoimistot; Viestien ja kuvamateriaalin siirto tietokoneilla; Viestintälaitteiden vuokraus,

- Luokka 39: Kuljetus; Tavaroiden pakkaus ja varastointi; Matkojen järjestäminen; Ajoneuvojen kattotelineiden vuokraus; Ajoneuvojen vuokraus; Autonvuokraus; Autotallivuokraus; Energian toimitus; Hevosten vuokraus; Ilmakulkuneuvojen vuokraus; Jääkaappien vuokraus; Kilpa-autojen vuokraus; Kuljetus; Kuljetusvälitys; Kuriiripalvelut [viestien tai tavaroiden toimitukseen]; Laivameklarointi; Lentokonemoottoreiden vuokraus; Linja-autojen vuokraus; Matkalippujen varaus; Matkavaraus; Paikoitusalueiden vuokraus; Pakettien jakelu; Pyörätuolien vuokraus; Sukelluskellojen vuokraus; Sukelluspukujen vuokraus; Tavaravaunujen (Rautatie-) vuokraus; Tavaroiden jakelu; Tavaroiden jakelu postimyynnin kautta; Tavaroiden kuljetus; Varastojen vuokraus; Varastosäiliöiden vuokraus; Vaunujen (Rautatie-) vuokraus; Vedenjakelu; Vedentoimitus; Veneiden vuokraus; Vuokraus (Pakastimien -),

- Luokka 40: Aineiden ja esineiden käsittely; Alihankintatyö [kokoonpano muille]; Boilereiden vuokraus; Energian tuotanto; Generaattorien vuokraus; Ilmastointilaitteiden vuokraus; Kutomakoneiden vuokraus; Lämmityslaitteiden vuokraus; Puutavaran kaato,

- Luokka 41: Koulutus; Koulutuksen järjestäminen; Ajanviete; Urheilu- ja kulttuuritoiminnat; Äänityslaitteiden vuokraus; Ammatillinen uudelleenkoulutus; Elokuvaprojektorien ja -laitteiden vuokraus; Elokuvien vuokraus; Juhlien järjestäminen; Kilpa-areenoiden vuokraus; Konferenssien järjestäminen; Kongressien järjestäminen; Kuvatoimittajan palvelut; Lainakirjastot; Lelujen vuokraus; Liikkuvat kirjastot; Lippujen varaus esityksiin; Lippupalvelut [ajanviete- ja huvitilaisuuksiin]; Musiikkiäänitteiden vuokraus; Näyttämölavasteiden vuokraus; Näyttelyiden järjestäminen koulutustarkoituksiin; Opetus; Pelilaitteiden vuokraus; Radio- ja televisiovastaanottimien vuokraus; Seminaarien järjestäminen; Symposiumien järjestäminen; Tenniskenttien vuokraus; Työharjoittelu [osana koulutusta]; Urheilusukelluslaitteiden vuokraus; Urheiluvälineiden vuokraus [paitsi ajoneuvojen]; Uutistoimittajan palvelut; Valaistuslaitteiden vuokraus teatteriesityksiin tai televisiostudioihin; Valmennus [koulutus]; Videokameroiden vuokraus; Videonauhojen vuokraus; Videonauhureiden vuokraus; Vuokraus (Urheilukenttien -),

- Luokka 42: Tieteelliset ja teknologiset palvelut sekä niihin liittyvä tutkimus ja suunnittelu; Teolliset analyysi- ja tutkimuspalvelut; Tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen; Malminetsintä; Öljynetsintä; Tietokoneiden vuokraus; Vuokraus (tietokoneohjelmistojen); Vuokraus (Web-palvelimien),

- Luokka 44: Lääkinnälliset palvelut; Eläinlääkintäpalvelut; Terveyden- ja kauneudenhoitopalvelut ihmisille tai eläimille; Maatalous-, puutarhanhoito- ja metsänhoitopalvelut; Eläinten kasvattaminen; Keinosiemennys; Koeputkihedelmöitys; Lääketieteellisten laitteiden vuokraus; Maatalousvälineiden vuokraus; Terveydenhoitotilojen vuokraus; Veripankkipalvelut,

- Luokka 45: Oikeudelliset palvelut; Turvallisuuspalvelut omaisuuden ja ihmisten suojaamiseksi; Muiden tarjoamat henkilökohtaiset ja sosiaaliset palvelut yksilöiden tarpeiden täyttämiseksi; Adoptionvälityspalvelut; Avioliittotoimistot; Iltapukujen vuokraus; Kassakaappien vuokraus; Palovaroittimien vuokraus; Sammuttimet (vuokraus); Treffipalvelut; Vaatteiden vuokraus; Verkkotunnusten rekisteröinti [oikeuspalveluna].

Edellä todetuin tavoin valituksenalaista päätöstä on perusteltu siten, että sana hankkija tarkoittaa tavarantoimittajaa, joka toimittaa tavaraa tai materiaaleja valmistajille ja lisäksi se on tekijämuoto verbistä hankkia, joka tarkoittaa toimimista jonkun saamiseksi, tuottamiseksi tai toimittamiseksi ja valmistelemista sekä suunnittelemista. Päätöksen mukaan merkki ilmaisee, että kyseiset palvelut ovat tavarantoimittajan palveluita tai tällaisille suunnattuja tai että palveluiden tarjoaja toimii hankkijana eli toimii jonkun saamiseksi, tuottamiseksi tai toimittamiseksi tai valmistelijana tai suunnittelijana tai palvelut on kohdistettu tällaiselle toimijalle eikä merkki siten ole omiaan erottamaan hakemuksessa tarkoitettuja palveluita muiden vastaavista palveluista. Päätöksessä ei ole esitetty perusteluja palvelukohtaisesti, vaan edellä esitetyt perustelut ovat koskeneet kaikkia valituksenalaisessa päätöksessä lueteltuja palveluja.

Sana hankkija on verbistä hankkia johdettu substantiivimuotoinen yksikön nominatiivi. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0:ssa on sanan hankkija käytöstä mainittu esimerkkeinä oman asunnon hankkija, ilmoitusten hankkija ja ilmoitushankkija. Lisäksi sana hankkija merkitsee kyseisen sanakirjan mukaan talouden alalla tavaran toimittajaa, josta merkityksestä on mainittu esimerkkeinä ali- ja hovihankkija. Verbillä hankkia on edellä mainitun sanakirjan mukaan useita eri merkityksiä. Sana merkitsee ensinnäkin toimimista jonkin saamiseksi tai tuottamiseksi tai toimittamista, mistä on mainittu esimerkkeinä muun ohella "hankkia uusi puku, asunto", "paikalle hankittiin lääkäri", "hankkia lapsia" ja "päätettiin hankkia lisäselvityksiä". Verbin toinen merkitys on valmistella, puuhata ja suunnitella. Tämän merkityksen mukaisesta käytöstä on sanakirjassa mainittu esimerkit "hankkia lähtöä" ja "hankkii, näyttää hankkivan sadetta". Verbin kolmas merkitys on arkikielellä ansaita, "näissä hommissa hankkii hyvin".

Edellä todetuin tavoin sana hankkija merkitsee muun ohella tavarantoimittajaa ja se sisältyy osana yhdyssanoihin alihankkija ja hovihankkija. Lisäksi sana on yksikön nominatiivimuoto verbistä hankkia, joka merkitsee muun ohella toimimista jonkin saamiseksi tai tuottamiseksi tai toimittamista. Markkinaoikeus katsoo olevan selvää ainakin osan rekisteröintihakemuksessa tarkoitettujen palvelujen osalta, että rekisteröitäväksi haetun merkin HANKKIJA ja sanottujen palvelujen välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys ja merkki ilmaisee palvelujen olevan tavarantoimittajan palveluita tai tällaisille suunnattuja tai palveluiden tarjoajan toimivan hankkijana eli toimivan jonkun saamiseksi, tuottamiseksi tai toimittamiseksi. Tällaisia palveluita ovat ainakin myyntiin, vuokraukseen ja hankintaan liittyvät palvelut. Rekisteröitäväksi haettua merkkiä on näiltä osin pidettävä erottamiskyvyttömänä valituksenalaisessa päätöksessä esitetyin tavoin.

Valituksenalaisessa päätöksessä on lisäksi todettu merkin HANKKIJA ilmaisevan, että palveluiden tarjoaja toimii valmistelijana tai suunnittelijana tai että palvelut on kohdistettu tällaiselle toimijalle. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetystä MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0:sta ei ilmene, että sanaa hankkija käytettäisiin verbistä hankkia johdetun substantiivin yksikön nominatiivimuotona siltä osin kuin verbi merkitsee valmistelemista tai suunnittelemista. Sanakirjassa esitetyt käyttötilanteet viittaavat päinvastoin siihen, että sana hankkija liittyisi erityisesti siihen hankkia-verbin merkitykseen, joka koskee toimimista jonkin saamiseksi tai tuottamiseksi tai toimittamista. Sanan hankkija ei siten voi asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa merkitsevän valmistelijaa tai suunnittelijaa. Lisäksi sanakirjasta ilmenevät hankkia-verbin valmistelemista tai suunnittelemista merkitsevät käyttötilanteet ovat sen luonteisia, että niiden perusteella merkistä HANKKIJA eivät tule heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta mieleen esimerkiksi kaupalliset suunnittelupalvelut tai suunnittelijoille tarkoitetut palvelut. Rekisteröitäväksi haettua merkkiä ei siten ole pidettävä ainakaan yksinomaan tällä perusteella erottamiskyvyttömänä palveluille, jotka koskevat jonkin valmistelemista tai suunnittelemista tai ovat kohdistettuja tällaisten palveluiden tarjoajille.

Erottamiskyvyn saavuttamisesta käytön perusteella

Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei rekisteröitäväksi haettu merkki HANKKIJA ole itsenäisesti erottamiskykyinen ainakaan kaikille valituksenalaisessa päätöksessä mainituille palveluille. Asiassa on siten arvioitava, onko rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki valittajan esittämin tavoin joka tapauksessa saavuttanut erottamiskyvyn käytön perusteella edellä mainittujen palveluiden osalta luokissa 35−42 ja 44−45.

Jotta tavaramerkki voidaan rekisteröidä merkin käyttöön perustuvan erottamiskyvyn saavuttamisen perusteella, sen tulee olla ollut erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä. Rekisteröitävän tavaramerkin erottamiskykyä koskeva kysymys on siten ratkaistava sen hetken tilanteen pohjalta, kun puheena olevaa rekisteröintiä on 30.4.2009 haettu.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitulla päätöksellään katsonut, ettei korkeimmassa hallinto-oikeudessa esillä ollut selvitys ole tukenut käsitystä, jonka mukaan rekisteröintihakemuksessa tarkoitettujen palvelujen kuluttajat olisivat mieltäneet HANKKIJA-tunnuksen rekisteröintihakemuksen jättämisen aikaan tavaramerkiksi, joka on omiaan erottamaan yhtiön hakemuksessa tarkoitettuja palveluja muiden vastaavista palveluista.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittaja ole markkinaoikeudessa esittänyt rekisteröitäväksi haetun merkin käytöstä sellaista uutta selvitystä, joka ei olisi ollut korkeimman hallinto-oikeuden käytössä sen antaessa päätöksensä. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiaa ole syytä arvioida korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä poikkeavalla tavalla.

Valittaja ei ole esittänyt riittävää näyttöä rekisteröitäväksi haetun merkin HANKKIJA käytöstä niin kauan ja laajalti, että se olisi rekisteröimishakemuksen tekemishetkeen mennessä käytön perusteella tullut tavaramerkkilain 13 §:n tarkoittamalla tavalla erottamiskykyiseksi kysymyksessä oleville palveluille.

Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että rekisteröitäväksi haettua merkkiä HANKKIJA ei ole pidettävä erottamiskyvyttömänä kaikille valituksenalaisessa päätöksessä mainituille palveluille ainakaan yksinomaan sillä perusteella, että sana on substantiivimuotoinen yksikön nominatiivi verbistä hankkia, jonka eräs merkitys liittyy valmistelemiseen tai suunnittelemiseen. Valituksenalainen päätös olisi kumottava siltä osin kuin päätös on perustunut yksinomaan kyseiseen seikkaan. Valituksenalaisessa päätöksessä ei kuitenkaan ole eritelty, minkä palvelujen osalta rekisteriviranomainen on katsonut merkin olevan erottamiskyvytön tällä perusteella ja minkä palvelujen osalta sanan hankkija merkityksiin liittyvillä muilla perusteilla.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan (tuomio BVBA Management, Training en Consultancy, C-239/05, EU:C:2007:99, 38 kohta) mukaan rekisteriviranomaisen on tavaramerkin rekisteröintihakemuksen hylätessään ilmoitettava päätöksessään päätelmänsä kunkin tavaramerkkihakemuksessa tarkoitetun tavaran ja palvelun osalta riippumatta tavasta, jolla tämä hakemus on muotoiltu. Kuitenkin silloin, kun sama hylkäysperuste koskee tavaroiden tai palvelujen luokkaa tai ryhmää, toimivaltainen viranomainen voi antaa ainoastaan yhteiset perustelut kaikkien kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen osalta.

Valituksenalaisessa päätöksessä on esitetty yhteiset hylkäysperustelut kaikkien kyseessä olevien palvelujen osalta. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin olevan ilmeistä, että valituksenalainen päätös on ainakin osaksi perustunut eri palvelujen osalta sanan hankkija eri merkityksiin ja että päätöksessä esitetyt hylkäysperustelut eivät siten sellaisinaan kaikilta osin koske kaikkia palveluja. Asia on siten palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi sen arvioimiseksi palvelukohtaisesti, minkä palvelujen osalta rekisteröitäväksi haettua merkkiä HANKKIJA on pidettävä erottamiskyvyttömänä edellä tässä markkinaoikeuden päätöksessä todetuilla perusteilla ja miltä osin rekisteröintihakemus voidaan hyväksyä.

Niiltä osin kuin hakemus koskee luokkaotsikoiden mukaisia palveluja, erottamiskyky voidaan arvioida luokkaotsikon pohjalta. Tällöin luokkaotsikon pohjalta suoritettavassa arvioinnissa tulee ottaa huomioon se, mitä palveluita luokkaotsikoiden selitysten mukaan kuhunkin palveluluokkaan kuuluu.

Markkinaoikeus toteaa lopuksi, että valituksenalaisella päätöksellä rekisteröintihakemus on hyväksytty ainakin seuraavien palveluiden osalta, joille rekisteröitäväksi haetun merkin on kuitenkin toisaalla päätöksessä katsottu olevan ilman erottamiskykyä: mainonta luokassa 35, hyväntekeväisyyskeräykset luokassa 36, rakentaminen luokassa 37, ajanviete luokassa 41, eläinlääkintäpalvelut luokassa 44 ja sammuttimet (vuokraus) luokassa 45. Patentti- ja rekisterihallituksen tulee asiaa uudelleen käsitellessään ottaa huomioon, että valituksenalainen päätös on tullut lainvoimaiseksi niiltä osin kuin rekisteröintihakemus on hyväksytty edellä mainittujen palveluiden osalta.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 18.2.2014 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen numero T200901221 uudelleen käsittelemiseksi. Patentti- ja rekisterihallituksen on hakemusta uudelleen käsiteltäessä otettava huomioon, mitä tässä päätöksessä on todettu.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Markus Mattila.

PRH:n päätös.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.