MAO:453/16

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.2.2012 (liitteenä)

Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

ASIAN TAUSTA

Oy Exrei Ab on 31.1.2006 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Menetelmä ja järjestelmä kutsuviestin välittämiseksi ja hallinnoimiseksi".

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.4.2007 myöntänyt Oy Exrei Ab:lle patentin numerolla FI 117912.

Miratel Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti numero FI 117912 kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 6.5.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 117912 voimassa.

Miratel Oy on valittanut edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on 14.10.2011 antamallaan päätöksellä kumonnut edellä mainitun Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 6.5.2008 ja palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on 17.2.2012 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Miratel Oy:n tekemän väitteen ja kumonnut patentin numero FI 117912 kokonaisuudessaan.

Oy Exrei Ab:n toiminimi on sittemmin muutettu Oy Everon Ab:ksi.

Miratel Oy:n toiminimi on sittemmin muutettu Ascom Miratel Oy:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Oy Everon Ab on vaatinut että Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.2.2012 kumotaan ja patentti numero FI 117912 pysytetään voimassa ensisijaisesti mainitussa päätöksessä tarkasteltujen patenttivaatimusten (jäljempänä myös ensisijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa ja toissijaisesti valittajan 5.3.2015 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman yhteydessä esittämien muutettujen patenttivaatimusten (jäljempänä myös toissijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa. Lisäksi valittaja on pyytänyt, että asiassa markkinaoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely.

Perusteet

Ascom Miratel Oy on perustanut Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemänsä väitteen puuttuvaan uutuuteen ja esittänyt väitteensä tueksi yhteensä 20 eri viitejulkaisua. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut ainoastaan verkkosivujen www.mobisoft.fi sisältöä kuvanneen viitejulkaisun olevan uutuudeneste. Asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä ei ole kuitenkaan esitetty todisteita siitä, että mainittu viitejulkaisu olisi tullut julkiseksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Ascom Miratel Oy:n esittämät kyseistä viitejulkaisua koskevat tulosteet on tulostettu 1.12.2008. Edellä mainittua viitejulkaisua ei siten voida pitää uutuudenesteenä.

Vaikka edellä mainitun viitejulkaisun katsottaisiin tulleen julkiseksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, kyseistä viitejulkaisua ei ole pidettävissä uutuudenesteenä kysymyksessä olevien ensisijaisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaisille ratkaisuille. Edellä mainittu viitejulkaisu esittää lyhyen kuvauksen taksinvälitysjärjestelmästä ilman tarkempaa teknistä kuvausta. Kun mainitun viitejulkaisun mukaisessa järjestelmässä taksitilausten vastaanottaja saa puhelimitse tilauksen, hän syöttää tilaajan osoitteen tilausjärjestelmään, joka valitsee paikan ja muiden kriteerien mukaan sopivimman taksin. Viitejulkaisusta ei käy ilmi, siirtyykö tilaus kyseessä olevaan taksiin tämän jälkeen automaattisesti vai vastaanottajan toimesta. Viitejulkaisussa ei ole esitetty, että järjestelmä toimii automaattisesti ilman tilauksia vastaanottavaa henkilöä tai että järjestelmä tekee valinnan kutsun sisältämän tiedon perusteella.

Asian väitekäsittelyn yhteydessä Patentti- ja rekisterihallituksessa Ascom Miratel Oy ei ole esittänyt, että kysymyksessä oleva keksintö olisi kumottava puuttuvan keksinnöllisyyden johdosta. Patentti- ja rekisterihallitus on kuitenkin ottanut käsiteltäväkseen myös sanotun seikan, ilman että valittajalle olisi annettu mahdollisuutta ottaa asiaan kantaan.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitaan yksitoista viitejulkaisua, joita on pidetty kysymyksessä olevien ensisijaisten itsenäisten patenttivaatimusten kannalta oleellisina. Päätöksessä ei ole kuitenkaan esitetty, mikä mainituista viitejulkaisuista on arvioitu tekniikan tasoltaan lähimmäksi viitejulkaisuksi taikka mitkä piirteet kyseisissä viitejulkaisuissa esiintyvät tai mitkä niistä puuttuvat. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä ei ole myöskään mainittu, missä viitejulkaisussa edellä mainitut puuttuvat piirteet on esitetty.

Ascom Miratel Oy ei ole osoittanut, että asiassa viitatun sen Miracle-asiakaslehden asiasisältöön ei olisi tehty muutoksia alkuperäisen päivämäärään jälkeen. Joka tapauksessa mainitusta asiakaslehdestä puuttuu useita kysymyksessä olevien ensisijaisten itsenäisten patenttivaatimusten piirteitä, kuten esimerkiksi se, että kuvattu turvarannekkeen lähettämä signaali ei sisällä osoitteen valinnassa käytettävää kutsutietoa eikä palvelimeen tallenneta palveluntarjoajiin liittyviä lisätietoja. Myöskään muut asiassa esitetyt viitejulkaisut eivät kuvaa edellä mainitusta asiakaslehdestä puuttuvia piirteitä. Kysymyksessä olevien ensisijaisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaiseen keksintöön ei siten päädyttäisi myöskään yhdistämällä mainittuun asiakaslehteen jokin muista asiassa esitetystä viitejulkaisuista.

Valittajan markkinaoikeudessa esittämiin toissijaisiin muutettuihin patenttivaatimuksiin sisältyvät muutokset perustuvat itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuvatun menetelmän osalta alkuperäisten epäitsenäisten patenttivaatimusten 4, 13, 14 ja 15 piirteiden käyttämiseen. Toissijaisten itsenäisten patenttivaatimusten 21 ja 41 kuvaamat järjestelmä ja palvelin ovat täsmennetty vastaavilla epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa kuvatuilla piirteillä.

Toissijaisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaisen ratkaisun keksinnöllisyys muodostuu siitä, että palvelimeen saapuva kutsu aktivoi palvelimen (automaattisesti) valitsemaan käsillä olevien tietojen perusteella palveluntarjoajan ja että palvelimelle tallennetaan saapuneiden kutsujen ja kuittaustietojen perusteella lokitietoa, jota käytetään palvelujen laskutuksessa asiakkaalta.

Ascom Miratel Oy:n vastaus

Vaatimukset

Ascom Miratel Oy on vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi Ascom Miratel Oy on pyytänyt, että asiassa markkinaoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely.

Perusteet

Asiassa viitatusta Ascom Miratel Oy:n Miracle-asiakaslehdestä ilmenee, että kyseinen asiakaslehti on julkaistu toukokuussa 2004. Mainittu asiakaslehti esittää CareWin-ohjelmiston, joka käsittää miehittämättömän palvelupyyntöjen vastaanottokeskuksen, mikä mahdollistaa suoran yhteyden ottamisen asiakkaaseen tai palvelupyyntöjen yhdistämisen ohjelmoituun numeroon. Järjestelmään on mahdollista tallentaa tietoa sekä asiakkaista että palveluntarjoajista. Järjestelmä mahdollistaa hallintajärjestelmän, jota voidaan käyttää palveluiden laskutusraportoinnissa.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö on edellä esitetyn lisäksi tunnettu verkkosivujen www.mobisoft.fi sisältöä kuvanneesta, Suorataksi-järjestelmää koskeneesta viitejulkaisusta. Viimeksi mainittu viitejulkaisu on kuvannut automatisoitua Suorataksi-järjestelmää, jossa asiakkaan puhelu paikannetaan ja yhdistetään suoraan lähimpään vapaaseen taksiin.

Toissijaiset itsenäiset patenttivaatimukset ovat epätäsmällisiä, sillä niistä ei käy ilmi, mitä ollaan patentoimassa. Patentin selityksestä ei myöskään käy ilmi, kuinka lokitietoja käytetään laskutukseen. Toissijaisille itsenäisille patenttivaatimuksille ei myöskään löydy tukea perusasiakirjasta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Asiassa esitetty huomioon ottaen syytä valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen muuttamiseen ei ole.

Viitatun verkkosivuilla www.mobisoft.fi esitetyn aineiston on wayback.archive.org -nimisen sivuston valossa katsottava tulleen julkiseksi 27.7.2001, eli ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on esitetty viittaukset eri viitejulkaisuihin riittävällä tarkkuudella. Yhdistetyissä viitejulkaisuissa esitetyt asiat ovat niin läheistä tekniikkaa keskenään, että niiden yhdistämistä on pidettävä alan ammattimiehelle luonnollisena.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta

Sekä Oy Everon Ab että Ascom Miratel Oy ovat pyytäneet, että asiassa markkinaoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely, mikäli asiaa ei ratkaista niiden vaatimusten mukaisesti. Tämän lisäksi Ascom Miratel Oy on pyytänyt, että asiassa markkinaoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely henkilötodistajien kuulemiseksi asiassa viitatun Ascom Miratel Oy:n Miracle-asiakaslehden sisällöstä ja julkaisuajankohdasta.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittuun asiakaslehteen painetuista julkaisutiedoista ilmenee kyseisen asiakaslehden julkaisuajankohta. Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella edellä mainittua julkaisuajankohtaa koskevaa tietoa olisi syytä perustellusti epäillä. Kyseisen asiakaslehden sisällön on puolestaan katsottava ilmenevän itse kyseisestä asialehdestä.

Muutoin Oy Everon Ab ja Ascom Miratel Oy ovat pyytäneet suullisen käsittelyn toimittamista ainoastaan sen varalta, että asiaa ei voida ratkaista niiden esittämien vaatimusten mukaisesti, esittämättä kuitenkaan muutoin varsinaisia perusteluita sille, minkä vuoksi suullinen käsittelyn toimittaminen olisi asiassa tarpeen.

Edellä esitettyyn nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentti ja 38 §:n 1 momentti, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole asian selvittämiseksi tarpeen toimittaa suullista käsittelyä. Oy Everon Ab:n ja Ascom Miratel Oy:n pyynnöt suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttivaatimuksessa tulee olla täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville patenttihakemuksesta, kun patenttihakemus on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

2 Tarkasteltavina olevat patenttivaatimukset

Valittaja on ensisijaisesti vaatinut kysymyksessä olevan patentin pysyttämistä voimassa valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltujen patenttivaatimusten (edellä mainitut ensisijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa.

Kyseiset ensisijaiset patenttivaatimukset koostuvat menetelmän käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1, järjestelmän käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 21 ja palvelimen käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 41 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–20, 22–40 ja 42–43.

Toissijaisesti valittaja on vaatinut kysymyksessä olevan patentin pysyttämistä voimassa sen 5.3.2015 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman yhdessä esittämien patenttivaatimusten (edellä mainitut toissijaiset patenttivaatimukset) mukaisessa muodossa.

Viimeksi mainitut toissijaiset patenttivaatimukset koostuvat ensisijaisten patenttivaatimusten tavoin menetelmän käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1, järjestelmän käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 17 ja palvelimen käsittävästä itsenäisestä patenttivaatimuksesta 33 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–16, 18–32 ja 34–35.

3 Tunnettu tekniikka

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin (alla mainittujen viitejulkaisujen seuraavassa noudatettava numerointi markkinaoikeuden):

D1: www.miratel.fi/tuotteet
D1a: Miracle-asiakaslehti 1/2004
D1b: Miracle-asiakaslehti 1/2003
D1c: Miracle-asiakaslehti 3/2004
D2: www.pikosystems.fi
D3: www.teletalo.fi
D4: www.mobisoft.fi
D4a: Capricode esitys koskien SuoraTaksi-palvelua
D4b: Ote Wikipedia-sivustosta koskien Suorataksi-palvelua
D5: www.faqs.org/rfcs/rfc1297.html
D6: www.hitachi.com/rev/1998/revoct98/r4_110.pdf
D7: WO95/23391
D8: WO03/036977
D9: EP1316934
D10: EP1205896
D11: WO99/21380
D12: WO96/19908
D13: US6,292,542
D14: WO03/017694
D15: WO02/09337
D16: DE2158278
D17: DE4101885
D18: US2005/0201529
D19: WO2005/0069848
D20: US2005/0143048

Edellä mainitun viitejulkaisun D1a mukaiseen asiakaslehteen painetuista julkaisutiedoista ilmenee, että kyseisen asiakaslehden julkaisuajankohta on ollut toukokuu 2004. Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella edellä mainittua julkaisuajankohtaa koskevaa tietoa olisi syytä perustellusti epäillä. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, että mainittu viitejulkaisu D1a on tullut julkiseksi ennen kysymyksessä olevan patentin hakemispäivää.

Edellä mainitun viitejulkaisun D4 osalta markkinaoikeus sen sijaan toteaa, että siitä ei yksiselitteisesti ilmene, että kyseinen viitejulkaisu D4 olisi tullut julkiseksi ennen kysymyksessä olevan patentin hakemispäivää. Tämän vuoksi markkinaoikeus jättää mainitun viitejulkaisun D4 huomiotta seuraavassa uutuus- ja keksinnöllisyystarkastelussa.

4 Ensisijaiset patenttivaatimukset

4.1 Itsenäiset patenttivaatimukset

Edellä selostetulla tavalla kysymyksessä oleviin ensisijaisiin patenttivaatimuksiin sisältyy kolme itsenäistä patenttivaatimusta, menetelmän käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 1, järjestelmän käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 21 sekä palvelimen käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 41.

Kysymyksessä olevassa ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuvattu keksintö koskee menetelmää palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jolloin asiakaspääte lähettää kutsun ja palvelupääte vastaanottaa toimeksiannon, tunnettu siitä, että kutsutieto siirretään asiakaspäätteestä palvelimeen (120), jossa palvelimessa palvelimeen tallennetut tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen sekä palveluntarjoajan lisätietoja, jolloin palvelimeen saapuva kutsu aktivoi palvelimen valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen (130) sekä mainittujen lisätietojen perusteella (140) ja lähettämään kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon valitun palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen (150)."

Itsenäinen patenttivaatimus 21 käsittää puolestaan järjestelmän palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa järjestämässä on asiakaspäätteitä kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä toimeksiannon vastaanottamiseksi, sekä palvelin, jossa on muisti, ja järjestelmä on järjestetty toteuttamaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 21 kuuluu seuraavasti:

"21. Järjestelmä palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa järjestelmässä on asiakaspäätteitä (230, 250) kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä (270) toimeksiannon vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää palvelimen (210), jossa on muisti (214) palveluntarjoajien tietojen tallentamiseksi, jotka tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen (270) sekä palveluntarjoajan lisätietoja, ja järjestelmä käsittää lisäksi välineet (212, 230–250) kutsutiedon siirtämiseksi asiakaspäätteestä (230, 250) palvelimeen (210), jolloin palvelin on järjestetty aktivoitumaan saapuvasta kutsusta valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen sekä mainittujen lisätietojen perusteella ja lähettämään kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon valitun palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen (270)."

Itsenäinen patenttivaatimus 41 käsittää taas palvelimen palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa palvelimessa on välineet toteuttamaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 41 kuuluu seuraavasti:

"41. Palvelin (210) palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi järjestelmässä, jossa on asiakaspäätteitä (230, 250) kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä (270) toimeksiannon vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että palvelimessa on muisti (214) palveluntarjoajien tietojen tallentamiseksi, jotka tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen sekä palveluntarjoajan lisätietoja, ja palvelin käsittää lisäksi välineet (212) kutsutiedon vastaanottamiseksi asiakaspäätteestä, jolloin palvelin on järjestetty aktivoitumaan saapuvasta kutsusta valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen sekä mainittujen lisätietojen perusteella ja lähettämään (216) kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon valitun palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen."

4.2 Itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen uutuus ja keksinnöllisyys

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a esitetään CareWin-niminen turvapuheluiden ja hälytysten vastaanottamiseen suunniteltu ohjelmisto. Mainitun viitejulkaisun D1a mukaan CareWin-ohjelmiston avulla on mahdollista vastaanottaa turvapuhelinhälytyksiä ja yhdistää turvapuhelu mihin tahansa numeroon. Edelleen viitejulkaisussa D1a todetaan, kuinka CareWin-ohjelmiston avulla voidaan hälyttäjäkohtaisesti valita puhelujen ohjautuminen halutuille henkilöille, kuten esimerkiksi asiakkaalle tutulle hoitajalle. Viitejulkaisussa D1a on siten katsottava kuvatun menetelmä palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa asiakaspääte (turvapuhelin) lähettää kutsun, jossa palvelupääte (hoitaja/huollosta vastaava henkilö) vastaanottaa toimeksiannon ja jossa kutsutieto on siirretty asiakaspäätteestä palvelimelle (CareWin-ohjelmisto). Viitejulkaisussa D1a esitetyn mukaan CareWin-ohjelmiston avulla turvapuhelut voidaan ohjata hälyttäjäkohtaisesti halutuille henkilöille. Viimeksi mainitun on katsottava tarkoittavan, että CareWin-ohjelmistoon voidaan tallentaa tietoja ohjelmiston käyttäjistä (kutsutietoja) ja hoitajista (palvelutarjoajan lisätietoja). Hälytyksen tullessa CareWin-ohjelmisto yhdistää kutsutiedon (kuka hälyttää) palvelimeen tallennettuihin hoitajia koskeviin tietoihin ja näiden tietojen perusteella turvapuhelu yhdistetään halutulle hoitajalle.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a on edelleen kuvattu, kuinka CareWin-ohjelmistoon pohjautuva järjestelmä voi olla miehittämätön. Mainitussa viitejulkaisussa D1a on lisäksi kuvattu, kuinka CareWin-ohjelmistoon pohjautuvaan järjestelmään voidaan myös liittää muuta hälytyslaitteistoa, kuten palovaroitin taikka ovi-, murto-, matto- tai sänkyhälytin.

Edellä esitetty huomioon ottaen CareWin-ohjelmistoon yhdistettyjen turvapuhelinhälytysten tai hälytinlaitteiden lähettämien signaalien, jotka yhdistetään niiden perusteella toimivalle palveluntarjoajalle, on katsottava vastaavan kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaihetta, jossa palvelin lähettää toimeksiannon valitun palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen.

Edellä esitetyillä perusteilla kaikki ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet ilmenevät edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a. Mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei siten ole uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi mainitun viitejulkaisun D1a perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää. Näin ollen ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei myöskään eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä oleva ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole sanotun johdosta patentoitavissa.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 41 mukainen palvelin sisältävät samat tekniset piirteet kuin mitkä edellä on esitetty sisältyvän ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1. Sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että myös ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 21 ja 41 mukaiset keksinnöt ilmenevät edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a ja että myöskään mainitut keksinnöt eivät siten ole uusia siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi sanotun viitejulkaisun D1a perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää. Näin ollen ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 21 ja 41 mukaiset keksinnöt eivät myöskään eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevien ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 21 ja 41 mukaiset keksinnöt eivät ole sanotun johdosta patentoitavissa.

4.3 Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä olevien ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1, 21 ja 41 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua ensisijaisten patenttivaatimusten epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

5. Toissijaiset patenttivaatimukset

5.1 Itsenäiset patenttivaatimukset

Edellä selostetulla tavalla kysymyksessä oleviin toissijaisiin patenttivaatimuksiin sisältyy kolme itsenäistä patenttivaatimusta, menetelmän käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 1, järjestelmän käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 17 sekä palvelimen käsittävä itsenäinen patenttivaatimus 33.

Kysymyksessä olevassa toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuvattu keksintö koskee menetelmää palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jolloin asiakaspääte lähettää kutsun ja palvelupääte vastaanottaa toimeksiannon, tunnettu siitä, että kutsutieto siirretään asiakaspäätteestä palvelimeen (120), jossa palvelimessa palvelimeen tallennetut tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen sekä palveluntarjoajan lisätietoja, jolloin palvelimeen saapuva kutsu aktivoi palvelimen valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen (130) sekä mainittujen lisätietojen perusteella (140), jolloin mainittu lisätieto sisältää tiedon palveluntarjoajan tarjoamasta palvelusta, jolloin palveluntarjoajan valinnan perusteena käytetään ainakin kutsun sisältämää tietoa palveluntarpeesta ja mainittua lisätietoa palveluntarjoajan tarjoamista palveluista, ja lähettämään kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon palvelimen valitseman palvelutarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen (150), jolloin menetelmässä
- tallennetaan palvelimelle, palvelimen käsittämän lokimuistiin, saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja koskevia tietoja,
- tallennetaan palvelimelle kuittaustieto toimeksiannon vastaanotosta palveluntarjoajalle ja/tai kuittaustieto palvelun tulemisesta suoritetuksi, ja
- käytetään mainittuja lokitietoja palvelujen laskutuksessa asiakkaalta.

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää siten kaikki ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet. Tämän lisäksi toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää ensinnäkin piirteen, joka määrittelee, että palvelimen sisältämää lisätietoa palvelutarjoajan tarjoamista palveluista käytetään palveluntarjoajan valitsemisessa, sekä lisäksi piirteet, jotka määrittelevät että palvelimen lokimuistiin tallennetaan saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja koskevia tietoja ja näitä tietoja käytetään palvelujen laskutuksessa asiakkaalta. Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritetään vielä, että kuittaustietoja koskien toimeksiannon vastaanotosta ja/tai palvelun tulemisesta suoritetuksi tallennetaan palvelimelle.

Itsenäinen patenttivaatimus 17 käsittää puolestaan järjestelmän palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa järjestämässä on asiakaspäätteitä kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä toimeksiannon vastaanottamiseksi, sekä palvelin, jossa on muisti, ja järjestelmä on järjestetty toteuttamaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 17 kuuluu seuraavasti:

"17. Järjestelmä palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa järjestelmässä on asiakaspäätteitä (230, 250) kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä (270) toimeksiannon vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää palvelimen (210), jossa on muisti (214) palveluntarjoajien tietojen tallentamiseksi, jotka tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen (270) sekä palveluntarjoajan lisätietoja, ja järjestelmä käsittää lisäksi välineet (212, 230–250) kutsutiedon siirtämiseksi asiakaspäätteestä (230, 250) palvelimeen (210), jolloin palvelin on järjestetty aktivoitumaan saapuvasta kutsusta, jolloin mainittu lisätieto sisältää tiedon palveluntarjoajan tarjoamista palveluista, jolloin palveluntarjoajan valinnan perusteena käytetään ainakin kutsun sisältämää tietoa palvelutarpeesta ja mainittua lisätietoa palveluntarjoajan tarjoamista palveluista, valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen sekä mainittujen lisätietojen perusteella ja lähettämään kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon palvelimen valitsemaan palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen (270);
- jolloin järjestelmän mainittu palvelin käsittää
- lokimuistin saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja koskevien tietojen tallentamiseksi,
- välineet (214, 218) tallentamaan palvelimelle kuittaustieto toimeksiannon vastaanotosta palveluntarjoajalle ja/tai kuittaustieto palvelun tulemisesta suoritetuksi, ja
- välineet (214, 218) palvelujen laskuttamiseksi asiakkaalta mainittujen lokitietojen perusteella."

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 17 sisältää siten samat tekniset piirteet kuin edellä selostettu toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

Itsenäinen patenttivaatimus 33 käsittää taas palvelimen palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi, jossa palvelimessa on välineet toteuttamaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 33 kuuluu seuraavasti:

"33. Palvelin (210) palvelukutsujen välittämiseksi ja hallinnoimiseksi järjestelmässä, jossa on asiakaspäätteitä (230, 250) kutsun lähettämiseksi ja palvelupäätteitä (270) toimeksiannon vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että palvelimessa on muisti (214) palveluntarjoajien tietojen tallentamiseksi, jotka tiedot palveluntarjoajista sisältävät tiedot yhteyden muodostamiseksi palveluntarjoajan palvelupäätteeseen sekä palveluntarjoajan lisätietoja, ja palvelin käsittää lisäksi välineet (212) kutsutiedon vastaanottamiseksi asiakaspäätteestä, jolloin palvelin on järjestetty aktivoitumaan saapuvasta kutsusta, jolloin mainittu lisätieto sisältää tiedon palveluntarjoajan tarjoamista palveluista, jolloin palveluntarjoajan valinnan perusteena käytetään ainakin kutsun sisältämää tietoa palveluntarpeesta ja mainittua lisätietoa palveluntarjoajan tarjoamista palveluista, valitsemaan palveluntarjoajan mainitun kutsun sisältämien tietojen sekä mainittujen lisätietojen perusteella ja lähettämään (216) kutsun sisältämiin tietoihin perustuvan toimeksiannon valitun palveluntarjoajan yhteystiedon mukaiseen palvelupäätteeseen, jolloin mainittu palvelin käsittää
- lokimuistin saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja koskevien tietojen tallentamiseksi,
- välineet (214, 218) tallentamaan palvelimelle kuittaustieto toimeksiannon vastaanotosta palveluntarjoajalle ja/tai kuittaustieto palvelun tulemisesta suoritetuksi, ja
- välineet (214, 218) palvelujen laskuttamiseksi asiakkaalta mainittujen lokitietojen perusteella."

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 33 sisältää siten samat tekniset piirteet kuin edellä selostettu toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

5.2 Perusasiakirjojen mukaisuus

Ascom Miratel Oy on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan toissijaisille patenttivaatimuksille ei löydy tukea perusasiakirjoista.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin kuviossa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä (s. 5 ja 6), kuvataan eräs keksinnön mukainen menetelmä, jossa palvelimella oleva lisätieto palveluntarjoajien tarjoamista palveluista toimii perustana palvelimen tekemälle valinnalle palveluntarjoajasta, jolle toimeksianto lähetetään. Tämä vastaa perusasiakirjojen mukaista epäitsenäistä patenttivaatimusta 4.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että edellä mainitun lisäksi samaisessa sovellusesimerkissä kuvataan, miten lähetetyt kutsu- ja toimeksiantoviestit edullisesti kuitataan vastaanotetuiksi ja edelleen, että palveluntarjoaja edullisesti kuittaa palvelun suoritetuksi, ja miten näin palvelimelle muodostuu loki, jota voidaan käyttää hyväksi palvelujen laskuttamisessa. Nämä viimeksi mainitut piirteet vastaavat perusasiakirjojen mukaisia epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 13, 14 ja 15 esitettyjä piirteitä.

Edellä esitetty huomioon ottaen toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän muodostaman kokonaisuuden on siten katsottava kuvatun patenttihakemuksen selitysosassa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 käsitä Ascom Miratel Oy:n esittämällä tavalla sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Kuten edellä on todettu, toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 33 mukainen palvelin käsittävät samat tekniset piirteet kuin toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, etteivät myöskään toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiset patenttivaatimukset 17 ja 33 käsitä Ascom Miratel Oy:n esittämällä tavalla sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

5.3 Patenttivaatimusten täsmällisyys

Ascom Miratel Oy on lisäksi esittänyt, että toissijaisia patenttivaatimuksia olisi pidettävä epätäsmällisinä.

Markkinaoikeus toteaa, että toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetään, kuinka palvelimen lokimuistiin tallennetaan tietoja koskien saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja ja kuinka mainittuja lokitietoja käytetään palvelujen laskutuksessa asiakkaalta. Kyseisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tarkoittama menetelmä ei ole kuitenkaan rajattu niin, että laskutuksen tulisi perustua ainoastaan viimeksi mainittuihin lokitietoihin. Alan ammattimiehen on näin katsottava ymmärtävän mainitusta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1, että laskutuksessa tulee käyttää tietoja koskien saapuneita kutsuja ja/tai lähetettyjä toimeksiantoja sekä palvelimelle tallennettuja kuittaustietoja, mutta patenttivaatimus ei sinänsä rajaa, miten näitä tietoja käytetään laskutuksessa eikä myöskään sitä, ettei myös muita tietoja voitaisi käyttää laskutuksessa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei toissijaisten patenttivaatimusten itsenäistä patenttivaatimusta 1 ole pidettävä Ascom Miratel Oy:n esittämällä tavalla epätäsmällisenä.

Kuten edellä on todettu, toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 33 mukainen palvelin käsittävät samat tekniset piirteet kuin toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisiä patenttivaatimuksia 17 ja 33 ole pidettävä Ascom Miratel Oy:n esittämällä tavalla epätäsmällisinä.

5.4 Itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen uutuus ja keksinnöllisyys

Kuten edellä on todettu, ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä uutena suhteessa edellä mainittuun viitejulkaisuun D1a.

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden lisätty ensinnäkin piirre, joka koskee lisätiedon käyttämistä palveluntarjoajan valintaan. Lisätieto on määritelty olevan tieto palveluntarjoajan tarjoamasta palveluista.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a esitetään, kuinka CareWin-ohjelmistoon pohjautuvan järjestelmän avulla voidaan valita puhelujen ohjautuminen halutuille henkilöille, kuten esimerkiksi kutsujalle tutulle hoitajalle, tai huoltohälytykset voidaan ohjata suoraan huollosta vastaavalle henkilölle. Viitejulkaisusta D1a on näin ollen katsottava käyvän ilmi, että CareWin-ohjelmistoon pohjautuvassa järjestelmässä on oltava ainakin joitain tietoja myös palveluntarjoajien tarjoamista palveluista ja näitä tietoja käytetään hyväksi, kun puheluja/kutsuja ohjataan halutuille henkilöille/palveluntarjoajille. Myös tarkasteltavana olevan lisätiedon käyttämistä koskevan piirteen on siten katsottava olevan tunnettu edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a.

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden lisätty toiseksi piirteet, kutsu-, toimeksianto- ja kuittaustietojen tallentamisesta palvelimelle sekä lokitietojen käyttämisestä laskutuksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a esitetään, kuinka seurantajärjestelmä on omiaan muun ohella palveluiden laskutusraportoinnissa. Viitejulkaisussa D1a ei kuitenkaan mainita, mitä järjestelmän tietoja käytetään laskutusraportoinnissa, tai ylipäätänsä, mitä tietoja koskien kutsuja ja/tai toimeksiantoja tallennetaan palvelimelle.

Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä tallennetaan palvelimelle ainakin kutsuihin ja toimeksiantoihin liittyviä tietoja. Koska edellä mainitusta viitejulkaisusta D1a ei kuitenkaan käy ilmi, että siinä kuvatussa menetelmässä tallennetaan kutsu-, toimeksianto- ja kuittaustietoja, toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä on pidettävä uutena suhteessa mainittuun viitejulkaisuun D1a.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin selitysosasta ei käy ilmi, että siihen, mitä tietoja tallennetaan palvelimelle tai mihin lokitietoihin laskutus perustuu, liittyisi mitään teknistä vaikutusta. Ainoan ongelman, jonka keksinnön mukainen menetelmä patentin selityksen perusteella ratkaisee, liittyy järjestelmän automatisointiin. Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a esitetty menetelmä on myös automatisoitu.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että edellä mainittuun viitejulkaisuun D1a perehtyvälle alan ammattimiehelle, jonka tehtävänä olisi suunnitella järjestelmän pohjalta asiakkaan laskutusta, on katsottava olevan itsestään selvää, että laskutuksessa voidaan käyttää tallennettuja kutsu- ja/tai toimeksiantotietoja. Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaihe, jossa mainitaan, että laskutuksessa käytetään kutsu- ja/tai toimeksiantotietoja ei siten ole katsottava tekevän kyseisestä menetelmästä keksinnöllistä suhteessa mainitussa viitejulkaisussa D1a esitettyyn menetelmään. Alan ammattimiehen on katsottava myös ymmärtävän, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1a esitettyyn ohjelmistoon voi sisältyä tai siihen on mahdollista lisätä toiminto, jossa tietoja koskien kutsuja, toimeksiantoja ja kuittauksia tallennetaan palvelimelle.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun D1a perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole sanotun johdosta patentoitavissa.

Kuten edellä on todettu, toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 33 mukainen palvelin käsittävät samat tekniset piirteet kuin toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että myöskään toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 17 ja 33 mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun D1a perusteella ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevien toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 17 ja 33 mukaiset keksinnöt eivät ole sanotun johdosta patentoitavissa.

5.5 Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla kysymyksessä olevien toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1, 17 ja 33 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua toissijaisten patenttivaatimusten epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

6. Yhteenveto

Edellä esitetyin tavoin sen paremmin ensisijaisten patenttivaatimusten kuin toissijaisten patenttivaatimusten mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Petri Rinkinen, markkinaoikeusinsinööri Krister Karlsson sekä asiantuntijajäsen Pekka Salomaa.

PRH:n päätös.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.6.2018 taltionumero 2605.