MAO:454/16

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.12.2014 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Andritz Oy on 7.9.2004 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Laite ja menetelmä massan käsittelemiseksi".

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.6.2009 myöntänyt Andritz Oy:lle patentin numerolla FI 122775.

Metso Paper Sweden AB on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana Andritz Oy on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle ensin 16.10.2013 yhdet vaihtoehtoiset muutetut patenttivaatimukset sekä sittemmin 12.5.2014 toiset vaihtoehtoiset muutetut patenttivaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 1.12.2014 antamallaan päätöksellä pysyttänyt patentin numero FI 122775 voimassa 12.5.2014 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettujen muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Metso Paper Sweden AB:n toiminimi on sittemmin muutettu Valmet AB:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valmet AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.12.2014 ja kumoaa patentin numero FI 122775 kokonaisuudessaan. Lisäksi Valmet AB on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Andritz Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.925,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kysymyksessä olevassa patentissa määritelty keksintö ei ole uusi tunnettuun tekniikkaan verrattuna eikä eroa olennaisesti siitä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu O1 kuvaa massankäsittelyyn tarkoitettua kiekkosuodinta, joka käsittää kaikki kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 piirteet. Mainitun viitejulkaisun O1 mukainen kiekkorakenne vastaa toiminnaltaan kysymyksessä olevan patentin mukaista rumpua ja on sille vaihtoehtoinen ratkaisu, kuten patentin selityksessä on todettu. Myös viitejulkaisun O1 mukaisessa laitteessa eri massat käsitellään kussakin tilassa erillään. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset laite ja menetelmä eivät ole siten uusia verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta O1, eivätkä siten myöskään eroa olennaisesti siitä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu O2 koskee viiratyyppistä massapesuria, jossa akselin ympäri pyörivä viira vastaa kysymyksessä olevan patentin mukaista rummun nestettä läpäisevää pintaa. Mainitun viitejulkaisun O2 mukaiseen laitteeseen kuuluvat myös kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset syöttö- ja poistolaitteet, minkä lisäksi viitejulkaisun O2 mukainen laite käsittää erillisistä käsittelyvaiheista tuleville massoille ainakin kaksi erillistä käsittelytilaa, joista massat myös poistetaan toisistaan erillisinä. Lisäksi ensimmäisen käsittelytilan massan syöttövälineet on kytketty ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on ensimmäiset olosuhteet, ja toisen käsittelytilan massan syöttövälineet on kytketty toiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on toiset olosuhteet. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laite ei siten ole uusi edellä mainittuun viitejulkaisuun O2 verrattuna eikä siten myöskään eroa olennaisesti siitä. Myöskään kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisun O2 mukaisesta.

Andritz Oy:n vastaus

Vaatimukset

Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu O1 ei kuvaa kysymyksessä olevan patentin tavoin rumpusuodinta vaan kiekkosuodinta, joka voi sisältää useita suodatinkiekkoja. Mainitun viitejulkaisun O1 kuvaaman laitteen massa-allas on jaettu väliseinillä ainakin kahteen tilaan, mutta altaassa olevan massasuspension pinnan ja suodatinkiekkojen akselin yläpuolisessa tilassa ei ole väliseiniä, jolloin mainitussa yläpuolisessa tilassa ei ole erillisiä käsittelytiloja. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset laite ja menetelmä ovat näin ollen uusia edellä mainittuun viitejulkaisuun O1 verrattuna.

Edellä mainitun viitejulkaisun O1 mukaisessa laitteessa akselin yläpuolella olevat kiekkosektorit ja niillä olevat massat ovat samassa tilassa, mistä aiheutuu ongelmia. Viitejulkaisun O1 mukaisessa laitteessa myös altaassa olevissa väliseinissä on aukkoja, joiden kautta massasuspensio voi virrata yhtenäisesti koko altaaseen. Viitejulkaisu O1 opettaa siten enemmänkin yhdistämään myös allastilan kuin erottamaan sen eri käsittelytiloiksi. Viitejulkaisu O1 kuvaa samaa alkuperää olevan massan monivaiheista käsittelyä kiekkosuotimessa, mutta mainitusta viitejulkaisusta ei ilmene, miten eri käsittelyvaiheista tulevia massoja voitaisiin käsitellä toisistaan erillisinä rumpusuotimessa. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset laite ja menetelmä eroavat siten olennaisesti siitä, mikä on tunnettua edellä mainitusta viitejulkaisusta O1.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu O2 koskee viirapesuria, jossa voidaan pestä kahta eri massaa. Viirapesurissa käsiteltävä massa sijaitsee viiran tasomaisella, kuljetinhihnan kaltaisella osalla, joka ei pyöri. Päätytelojen kohdalla tyhjä viirapinta ainoastaan muuttaa suuntaansa. Ensimmäisessä pesussa massa tuodaan viiran yläpinnalle. Kun viira on tyhjennetty, se kääntyy takaisin, jolloin massa toisesta käsittelyvaiheesta voidaan tuoda viiran toiselle puolelle. Viirapesuri on kuitenkin aivan eri laite kuin kysymyksessä olevan keksinnön kohteena oleva laite, jossa on akselinsa ympäri pyörivä nestettä läpäisevä rumpupinta. Edellä mainitussa viitejulkaisussa O2 ei mitään viitettä, jonka perusteella voisi päätyä kysymyksessä olevan keksinnön mukaiseen ratkaisuun. Viirapesurissa on mahdotonta toteuttaa kysymyksessä olevan keksinnön mukaista ratkaisua. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukainen ratkaisu on siten uusi edellä mainittuun viitejulkaisuun O2 verrattuna ja eroaa olennaisesti siitä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta O1 ei tunneta laitetta, jossa pyörivän suodatuspinnan muodostaa rumpu, vaan suodatus tapahtuu mainitun viitejulkaisun mukaisessa ratkaisussa kiekkosuotimella. Kysymyksessä olevassa keksinnössä tyypillisen rumpupesurin rakennetta on muutettu siten, että rumpu ja sitä ympäröivä käsittelytila on jaettu ainakin kahteen osaan. Edellä mainitussa viitejulkaisussa O1 ei esitetä, että kiekkosuotimen sijasta voitaisiin käyttää rumpusuodinta, joka olisi jaettu kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaisella tavalla ainakin kahteen käsittelytilaan. Pikemminkin mainitussa viitejulkaisussa O1 ohjataan korvaamaan rumpusuotimet kiekkosuotimilla.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan eri tiloissa käsiteltävät massat ovat oleellisesti peräisin eri käsittelyvaiheista, joissa vallitsevat eri olosuhteet ja massan syöttö tapahtuu kustakin käsittelyvaiheesta omalla syöttölaitteella vastaavaan käsittelytilaan. Kysymyksessä olevan keksinnön mukaisella laitteella voidaan siten samassa laitteessa käsitellä eri käsittelyvaiheista peräisin olevia massoja.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa O1 ei esitetä, että sen mukaisen kiekkosuotimen käsittelytiloissa käsiteltävät massat olisivat oleellisesti peräisin eri käsittelyvaiheista. Käsittelytilassa sijaitsevilla liikuteltavilla väliseinillä ja niissä olevilla aukoilla mahdollistetaan virtausyhteys vierekkäisten käsittelytilojen välillä ja saman massasuspension jakaminen eri käsittelytiloihin. Mainittu viitejulkaisu O1 koskee kiekkosuotimella tapahtuvaa massan pesua, jossa samaa sakeudeltaan muuttunutta massaa kierrätetään ensimmäisestä käsittelytilasta toiseen (sarjapesu). Viitejulkaisussa O1 ei ehdoteta, että esimerkiksi valkaistun massan pesu tehtäisiin samassa laitteessa. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukainen ratkaisu on siten uusi ja keksinnöllinen mainittuun viitejulkaisuun O1 verrattuna.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta O2 tunnetaan viiratyyppinen massapesuri, jossa voidaan pestä kahta eri massaa. Massa tuodaan ensimmäisessä pesussa viiran yläpuolelle ja viiran tyhjentämisen jälkeen massa kierrätetään takaisin, jolloin toisen käsittelyvaiheen massa tuodaan viiran toiselle puolelle. Massat voivat olla eri käsittelyvaiheista. Mainitusta viitejulkaisusta O2 ei kuitenkaan käy ilmi kaikkia kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselle laitteelle tunnusomaisia piirteitä.

Edellä mainittu viitejulkaisu O2 ei myöskään sisällä opetusta, joka johtaisi alan ammattimiehen sitä erikseen tai edellä mainitun viitejulkaisun O1 kanssa yhdessä tarkasteltaessa kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun.

Valmet AB:n lausuma

Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 uutuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta O1 tunnetussa laitteessa altaassa oleva väliseinä ei ulotu suodinkiekon akselin yläpuoliseen tilaan, jolloin akselin yläpuolella ei ole erillisiä käsittelytiloja, sillä kyseisissä itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 12 ei ole lainkaan määritelty, kuinka tilat ovat rakenteellisesti muodostetut. Erityisesti edellä mainitut itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 12 eivät sisällä ympäröivään tilaan liittyviä määritteitä. Mainitut itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 12 eivät sisällä myöskään määritteitä siitä, etteivät käsiteltävät massat ja pesusuodokset voisi sekoittua toisiinsa. Pesunesteen sekoittumisella ei muutoinkaan ole merkitystä, koska pesunesteenä käytetään puhdasta pesuvettä, joka lisäksi applikoidaan suunnatuilla pesusuuttimilla.

Kysymyksessä olevan patentin selityksestä ja aikaisemmista patenttivaatimuksista käy ilmi, että kiekkosuodinta voidaan pitää vaihtoehtona rumpusuotimelle. Kysymyksessä olevan keksinnön tarkoittama ongelma on ratkaistavissa niin rumpu- kuin kiekkorakenteellakin.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa O1 esitetään muun ohella menettely, jossa neitseellinen massa johdetaan ensimmäiseen vaiheeseen ja pesty massa toiseen vaiheeseen eli toisen vaiheeseen johdetaan erilainen massa kuin ensimmäiseen vaiheeseen. Lisäksi on huomattava, että massan pesun on katsottava kuuluvan kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 tarkoittamiin käsittelyvaiheisiin.

Ainoa ero edellä mainitun viitejulkaisun O1 ja kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 välillä on siinä, että viitejulkaisu O1 esittää kiekkosuotimen rumpusuotimen sijasta. Näin ollen kyse on siitä, mikä ongelma ratkaistaan sillä, että modifioidaan rumpusuodin käsittämään kaksi tilaa verrattuna siihen, että modifioidaan kiekkosuodin käsittämään kaksi tilaa. Tilan käytön ja tilan säästämisen kannalta ei ole pidettävä merkityksellisenä, kumpi suodintyyppi on kyseessä. Tilan käyttöön liittyvään ongelmaan alan ammattimies löytää tilaa säästävän ratkaisun rumpusuotimeen myös mainitun viitejulkaisun O1 mukaisesta kiekkosuotimesta.

Muut lausumat

Andritz Oy on lausumassaan esittänyt, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu O1 ei ole relevantti jo siitä syystä, että sen mukainen laite ei sisällä rumpua eikä siinä ole kahta erillistä käsittelytilaa. Kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaisessa ratkaisussa käsiteltävät massat ja pesusuodokset eivät voi sekoittua toisiinsa.

Valmet AB on lausumassaan esittänyt, että kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjojen mukaan keksintö kattaa myös kiekkosuotimet ja sen, että keksintöä voidaan käyttää kummankin tyyppisissä suotimissa yhtä hyvin. Andritz Oy:n esittämät rakenteelliset erot eivät ole relevantteja, eikä kysymyksessä olevissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 12 ole esitetty tarvetta sille, että kiekkosuotimessa tulisi olla tiivistetyt/suljetut yläosastot, jotta voidaan toteuttaa erilliset käsittelyvaiheet.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

2 Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään pysyttänyt kysymyksessä olevan patentin numero FI 122775 voimassa Andritz Oy:n väitekäsittelyn yhteydessä 12.5.2014 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Valmet AB on markkinaoikeudessa vaatinut, että edellä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan ja patentti numero FI 122775 kumotaan kokonaisuudessaan.

Edellä mainitut Andritz Oy:n väitekäsittelyn yhteydessä 12.5.2014 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamat muutetut patenttivaatimukset koostuvat itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 12 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–11 ja 13–21.

Viimeksi mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksinnön kohteena on laite, joka on määritelty sanotussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 seuraavasti:

"1. Laite massan käsittelemiseksi, johon laitteeseen kuuluu ainakin yksi, akselin ympäri pyörivä nestettä läpäisevä pinta, jonka muodostaa ainakin yksi akselin ympäri pyörivä rumpu, jota pintaa ympäröi vaippa ja johon pintaan massasta muodostetaan massakerros, välineet käsiteltävän massan syöttämiseksi laitteeseen, välineet käsitellyn massan poistamiseksi laitteesta ja välineet suodoksen poistamiseksi laitteesta, tunnettu siitä, että laite on varustettu ainakin yhdellä sisärakenteella sisätilan jakamiseksi ainakin kahden käsittelytilan muodostamiseksi laitteeseen siten, että kukin tila on kytketty ainakin yhden massan syöttövälineisiin siten, että tiloissa käsiteltävät massat ovat oleellisesti peräisin eri käsittelyvaiheista, ja massan poistovälineisiin siten, että käsitellyt massat poistetaan laitteesta erillään, jolloin laite käsittää ensimmäisen ja toisen käsittelytilan, joista ensimmäisen tilan massan syöttövälineet on kytketty ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on ensimmäiset olosuhteet, ja toisen tilan massan syöttövälineet on kytketty toiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on toiset olosuhteet."

Edellä mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12 keksinnön kohteena on puolestaan menetelmä, joka on määritelty sanotussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12 seuraavasti:

"12. Menetelmä massan käsittelemiseksi, jossa menetelmässä massa syötetään käsittelylaitteen akselin ympäri pyörivälle, nestettä läpäisevälle pinnalle jonka muodostaa ainakin yksi akselin ympäri pyörivä rumpu, jota ympäröi vaippa ja johon pintaan massasta muodostetaan massakerros, josta poistetaan nestettä, ja käsitelty massa poistetaan laitteesta, tunnettu siitä, että pyörivälle pinnalle muodostetaan ensimmäinen massakerros massasta, joka on ensimmäisestä käsittelyvaiheesta, jossa on ensimmäiset olosuhteet ja akselin pituussunnassa etäisyyden päähän ensimmäisestä kerroksesta muodostetaan toinen kerros massasta, joka on toisesta käsittelyvaiheesta, jossa on toiset olosuhteet, ja massakerrokset käsitellään toisistaan oleellisesti erillään ja käsitellyt massakerrokset poistetaan laitteesta erillään."

3 Tunnettu tekniikka

Asiassa on markkinaoikeudessa viitattu tunnetun tekniikan osalta seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:
O1: US 5641402
O2: US 5275024
O3: WO 92/22703
O4: US 4551248

Edellä mainittu viitejulkaisu O1 koskee massan käsittelyä kiekkosuotimella, jossa massa-allas on jaettu väliseinällä ainakin kahteen tilaan ja vastaavasti ontto akseli on jaettu väliseinällä ainakin kahteen suodostilaan. Kuhunkin tilaan liittyvät massan syöttölaitteet ja vastaavasti massan poistolaitteet.

Edellä mainittu viitejulkaisu O2 kuvaa tasoviirapesuria, jossa massa käsitellään ensimmäisessä vaiheessa viiran yläjuoksun yläpinnalla ja toisessa vaiheessa saman viiran alajuoksun yläpinnalla.

Edellä mainittu viitejulkaisu O3 koskee rumpusuodinta, jossa rummun akseli koostuu kahdesta pohjien suhteen yhteen liitetystä kartiosta siten, että rummun pinnan läpäissyt suodos ohjautuu rummun molemmissa päissä oleviin poistoyhteisiin. Rummun pinnalle muodostetaan yhtenäinen massakerros, johon voidaan syöttää pesuvettä kahdessa vaiheessa (kahdessa eri kohdassa).

Edellä mainittu viitejulkaisu O4 esittää myös rumpusuodinta, jossa on edellä mainitun viitejulkaisun O3 tavoin kahdesta vastakkain asetetusta kartiosta muodostettu akseli.

4 Uutuus ja keksinnöllisyys

4.1 Itsenäinen patenttivaatimus 1

Markkinaoikeus toteaa, ettei yksikään edellä mainituista viitejulkaisuista kuvaa sellaista rumpusuodinta, jossa laite olisi varustettu ainakin yhdellä sisärakenteella sisätilan jakamiseksi ainakin kahteen käsittelytilaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laite on uusi asiassa esitettyyn tunnettuun tekniikkaan nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laite liittyy sinänsä rumpusuotimeen.

Siltä osin kuin on kysymys edellä mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteen sisätilan jakamisesta ainakin yhdellä sisärakenteella ainakin kahteen käsittelytilaan, sanotun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ei kuitenkaan ole katsottava sisältävän sellaisia sisärakennetta (väliseinää) koskevia piirteitä, joiden olisi katsottava liittyvän ainoastaan johonkin tietyn tyyppiseen suotimeen. Mainittua sisärakennetta ei muutoinkaan ole katsottava kuvatun tarkemmin sen enempää kysymyksessä olevan patentin selityksessä kuin patenttivaatimuksissakaan.

Kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyy edellä mainitun lisäksi vain piirre, jonka mukaan kuhunkin käsittelytilaan syötettävät massat ovat oleellisesti peräisin eri käsittelyvaiheista, joissa vallitsevat eri olosuhteet. Tämän mukaisesti itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ainoastaan edellytetään, että kuhunkin käsittelytilaan tulevat massat ovat oleellisesti peräisin eri käsittelyvaiheista, joissa on eri olosuhteet ja käsitellyt massat poistetaan laitteesta erillään. Edellä mainittua on pidettävä niin sanottuna menetelmällisenä piirteenä. Piirre ei sinänsä kuvaa itse laitteen rakennetta. Kyseinen piirre ei myöskään sisällä tietoa siitä, mitä viitatut käsittelyvaiheet ovat.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteen on katsottava käsittävän myös laitteen, joka soveltuu niin sanottuun sarjakäsittelyyn, jossa ensimmäiseen käsittelytilaan tuleva massa on peräisin mistä tahansa massan käsittelyvaiheesta ja toiseen käsittelytilaan massa tulee mainitun ensimmäisen käsittelytilan suodoksena.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun viitejulkaisun O1 mukainen patenttijulkaisu koskee kiekkosuodinta, jossa suodatuspinta ei siten muodostu rummun vaipan lieriöpinnasta, vaan suodatinkiekkojen sivupinnoista. Mainitun viitejulkaisun O1 mukaisen laitteen massa-allas on kuitenkin jaettavissa väliseinillä (34) ainakin kahteen tilaan ja vastaavasti akselin sisällä oleva suodostila voidaan jakaa väliseinällä (24) ainakin kahteen tilaan. Lisäksi on todettavissa, että erityisesti viitejulkaisun O1 kuviosta 7 ja siihen liittyvästä selityksen kohdasta ilmenee, että käsiteltävä massa syötetään suotimen vasemman puolen altaaseen ja että massakakku muodostetaan vastaaville kiekkopinnoille ja poistetaan. Syntynyt suodos, joka sisältää niin sanottua nollakuitua, syötetään puolestaan suotimen oikean puoleiseen altaaseen, jolloin mainitusta nollakuidusta syntyy massakerros oikean puolen kiekkopinnoille, joilta massa poistetaan ja johdetaan esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa saostetun massan joukkoon. Mainitun viitejulkaisun O1 mukaisessa laitteessa on siten katsottava käsiteltävän ainakin kahta eri käsittelyvaiheesta tulevaa massaa niin, että ensimmäisen tilan (vasemman puolen) massan syöttövälineet on kytketty ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen ja toisen tilan (oikean puolen) massan syöttövälineet on kytketty toiseen käsittelyvaiheeseen.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta O1 on siten katsottava olevan tunnettua kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiset piirteet, joiden mukaan käsittelytiloissa olevat massat ovat peräisin eri käsittelyvaiheista siten, että ensimmäisen tilan massan syöttövälineet on kytketty ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on ensimmäiset olosuhteet, ja toisen tilan massan syöttövälineet on kytketty toiseen käsittelyvaiheeseen, jossa on toiset olosuhteet.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta O1 on katsottava olevan tunnettua myös kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan laitteen sisätila on jaettu ainakin yhdellä sisärakenteella (väliseinillä) ainakin kahteen käsittelytilaan. Mainitussa viitejulkaisussa O1 kuvatussa kiekkosuotimessa väliseinä ei tosin sinänsä ulotu kiekkojen akselin yläpuoliseen tilaan. Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 ei kuitenkaan edellä todetuin tavoin sisällä väliseinärakennetta tai käsittelytilojen rakennetta koskevia määritteitä. Lisäksi on todettavissa, että mainitun viitejulkaisun O1 mukaisen kiekkosuotimen rakenteesta ja toimintaperiaatteesta johtuen eri massat ovat toisistaan erillisinä kiekkojen pinnalla myös massa-altaan ja akselin yläpuolella olevassa tilassa, jossa kunkin kiekon pinnalla olevat massat poistetaan toisistaan erillään.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta O1 ilmenevät siis kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet, joiden mukaan laite on varustettu ainakin yhdellä sisärakenteella sisätilan jakamiseksi ainakin kahden käsittelytilan muodostamiseksi, niin että käsittelytiloissa voidaan käsitellä massaa, joka on peräisin kahdesta eri käsittelyvaiheesta, joissa on toisistaan erilaiset olosuhteet, ja laitteessa käsitelty massa voidaan poistaa laitteesta erillisillä poistovälineillä. Ainoan eron kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteen ja mainitussa viitejulkaisussa O1 kuvatun laitteen välillä on siten katsottava muodostavan sen, että kysymyksessä oleva keksintö koskee rumpusuodinta viitejulkaisussa O1 kuvatun kiekkosuotimen sijasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan tilaa säästävä ja laitekustannuksiltaan edullinen ratkaisu, jossa massan käsittelyssä useammat eri käsittelyvaiheissa tarvittavat pesu- tai sakeutuslaitteet korvataan yhdellä laitteella, jossa voidaan käsitellä useampia, eri käsittelyvaiheista tulevia massoja. Mainitun selityksen mukaan tehtävä on ratkaistu jakamalla laitteen sisätila ainakin yhdellä sisärakenteella (väliseinä) ainakin kahteen käsittelytilaan, joissa kussakin käsitellään oleellisesti eri käsittelyvaiheista peräisin olevaa massaa.

Myös edellä mainitun viitejulkaisun O1 selityksessä todetaan, että kiekkosuotimen säilyttämiseksi kilpailukykyisenä rumpusuotimeen nähden, olisi kiekkosuodinta kehitettävä siten, että tavanomaisesti käytetyt kaksi kiekkosuodinta voitaisiin korvata yhdellä kaksivaiheisella suotimella. Tällöin tilan ja laitekustannusten säästöt olisivat merkittävät.

Kysymyksessä olevan patentin mukaisella keksinnöllä on näin ollen katsottava pyrittävän ratkaisemaan sama ongelma kuin edellä mainitun viitejulkaisun O1 mukaisella keksinnöllä. Edellä todetun mukaisesti mainittu viitejulkaisu O1 myös esittää kiekkosuotimella toteutettuna olennaisesti saman ratkaisun, joka on esitetty kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 rumpusuotimella toteutettuna.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että edellä mainitun viitejulkaisun O1 mukaan rumpusuodinta ja kiekkosuodinta on pidettävä vaihtoehtoisina massankäsittelylaitteina paperi- ja selluteollisuudessa. Ottaen huomioon, mitä edellä on esitetty viitejulkaisun O1 selityksessä todetusta, kysymyksessä olevalla keksinnöllä aikaansaadun tilan ja laitekustannusten säästön ei myöskään voida katsoa olevan seurausta nimenomaan rumpusuotimen käyttämisestä. Kysymyksessä olevan ratkaisun toteutuksen nimenomaan rumpusuotimen yhteydessä ei myöskään ole kuvattu vaativan mitään erityistä teknistä ratkaisua, joka ei olisi pidettävissä ilmeisenä alan ammattimiehelle.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitusta viitejulkaisusta O1 tunnetun ratkaisun soveltamista myös rumpusuotimen yhteydessä on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteen ei siten ole katsottava eroavan olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi mainitun viitejulkaisun O1 perusteella ennen kysymyksessä olevan patentin tekemispäivää.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä oleva itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole viimeksi mainitun johdosta patentoitavissa.

4.2 Itsenäinen patenttivaatimus 12

Kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12 keksinnön kohteena on edellä todetuin tavoin menetelmä. Mainitun menetelmän on katsottava koostuvan samoista teknisistä piirteistä kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteen.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaisen menetelmän on siten katsottava eroavan valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun O1 mukaisesta keksinnöstä ainoastaan käytettävän suotimen osalta siten, että mainittu itsenäinen patenttivaatimus 12 koskee rumpusuodinta, kun taas mainittu viitejulkaisu O1 koskee kiekkosuodinta.

Edellä esitetty sekä aikaisemmin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myös kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä on uusi asiassa esitettyyn tunnettuun tekniikkaan nähden, mutta kyseisen menetelmän ei ole katsottava eroavan olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitun viitejulkaisun O1 perusteella ennen kysymyksessä olevan patentin tekemispäivää.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä oleva itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö ei ole viimeksi mainitun johdosta patentoitavissa.

4.3 Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma muodostuu edellä todetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 12 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–11 ja 13–21. Kuten edellä on todettu, itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

5 Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 122775 kumoamista varten.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian laatu huomioon ottaen ei ole pidettävä kohtuuttomana, että asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta Valmet AB saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 1.12.2014 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 122775 kumoamista varten.

Markkinaoikeus hylkää Valmet AB:n esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.