MAO:281/17

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.9.2015 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Metso Fiber Karlstad AB, joka on sittemmin sulautunut Metso Paper Sweden AB -nimiseen yhtiöön, on 17.9.2010 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Syöttöjärjestelmä jatkuvatoimista keitintä varten varustettuna yhteenliitännällä".

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.10.2012 myöntänyt Metso Paper Sweden AB:lle patentin numerolla FI 123076.

Andritz Inc. on 26.7.2013 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.9.2015 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 123076 kokonaisuudessaan.

Metso Paper Sweden AB:n toiminimi on sittemmin muutettu Valmet AB:ksi.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valmet AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 28.9.2015 ja pysyttää patentin numero FI 123076 voimassa.

Perusteet

Kuten valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessäkin on todettu, lähintä tunnettua tekniikkaa edustavasta, sanotussa päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei ilmene kaikkia kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä on siten pidettävä uutena.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä todetuin tavoin edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei ilmene, että hakesuspension siirtolinjassa on ensimmäinen osuus eikä myöskään sitä, että ainakin kahden pumpun siirtolinjojen ensimmäiset osuudet on yhdistetty yhteenliittymispisteessä siirtolinjan yhdistetyn toisen osuuden muodostamiseksi ennen kuin mainittu toinen osuus johdetaan kohti keittimen yläosaa ja että laimennuslinja on yhdistetty yhteenliittymispisteeseen.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D2 on esitetty järjestely, jossa hakkeessa olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi kivet ja metallikappaleet, voidaan poistaa. Sanottu järjestely ei vastaa toiminnaltaan kysymyksessä olevan patentin mukaista ratkaisua, jossa tarkoituksena on ylläpitää riittävää virtausnopeutta keittimen paineessa olevassa yhdistetyssä siirtolinjassa, joka johtaa 60−100 metrin korkeudelle keittimen yläosaan. Mainitussa viitejulkaisussa D2 huuhteluneste ainoastaan parantaa epäpuhtauksien poistamista kevyemmästä hakkeesta. Kyseessä ei ole hakesuspension laimentaminen eikä kysymyksessä olevan patentin mukainen siirtolinjojen yhteenliittymiskohta, jossa hakesuspension virtausta parannetaan laimennuslinjan avulla.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestelmä eroaa näin ollen olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua edellä mainituista viitejulkaisuista D1 ja D2 sekä muista asiassa esitetyistä viitejulkaisuista.

Andritz Oy:n vastaus

Vaatimukset

Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1, joka esittää asiassa lähintä tunnettua tekniikkaa, tunnetaan syöttöjärjestelmä hakkeen syöttämiseksi keittimen yläosaan. Sanottu järjestelmä käsittää astian hakkeen suspendoimiseksi, astiaan järjestetyn linjan nesteen lisäämiseksi astiaan ja astian pohjaan liitettyjä pumppuja hakkeen siirtämiseksi siirtolinjassa keittimen yläosaan. Mainitusta viitejulkaisusta D1 käy lisäksi ilmi, että pumppuja voi olla yksi tai kaksi tai useampia rinnan tai sarjaan kytkettynä. Alan ammattimiehen on lisäksi katsottava omaavan perustiedot siitä, mitä etuja pumppujen rinnankytkentään liittyy.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan siirtolinjat yhdistetään yhteenliittymispisteessä, johon myös laimennuslinja on yhdistetty. Kysymyksessä olevan patentin selityksestä ilmenee, että laimennuslinjan yhdistäminen saa aikaan teknisen vaikutuksen, jonka avulla varmistetaan optimaalinen virtaus yhdistetyssä siirtolinjassa ja joka estää hakkeen vajoamista virtauksessa alaspäin ja siirtolinjan tukkeutumista.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on yksityiskohtaisesti esitetty, miten sanotussa päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D2 avustetaan laimennusnesteellä hakesuspension virtausta putkilinjojen yhtymäkohdassa. Lisätty laimennusneste pitää hakkeen liikkeessä niin, ettei se pääse laskeutumaan.

Edellä esitetyn lisäksi myös viitejulkaisu D1 esittää laimennuslinjan, joka on liitetty pumppujen ja keittimen välissä olevaan siirtolinjaan. Vastaavanlaisia laimennuslinjoja on kaikissa hakesuspension syöttöjärjestelmissä, koska siirtolinjojen tukkeutumista pyritään välttämään. Viitejulkaisun D1 mukaan laimennuslinjan tarkoituksena on vahvistaa virtausta siirtolinjassa. Laimennuslinjan liittämistä putkilinjojen yhteenliittymispisteessä on tässä yhteydessä pidettävä ilmeisenä alan ammattimiehelle.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestelmä ei näin ollen eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 perusteella.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valittaja on valituksessaan korostanut, että kysymyksessä olevan patentin mukaisessa keksinnössä hakesuspension pumppaus tapahtuu keittimen paineeseen, jolloin pumpattavan hakesuspension virtausnopeuden pitäminen riittävän suurena keittimeen johtavassa yhdistetyssä siirtolinjassa on haastavaa. Kyseistä ongelmaa on kuitenkin pidettävä tavanomaisena esimerkiksi sellu- ja paperitehtaiden pumppausjärjestelmissä, joissa käytetään laimennusvesilinjoja.

Valittaja on valituksessaan todennut myös, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D2 esitetty hakesuspension laimennus tapahtuu aiemmassa vaiheessa prosessia, eli jo ennen varsinaista syöttöä keittimeen ja että mainitun viitejulkaisun D2 mukaisessa järjestelyssä ei tapahdu hakesuspension laimennusta, vaan laimennusveden syöttö tapahtuu vain painavamman ei-toivotun materiaalin erottamiseksi hakkeesta. Viitejulkaisun D2 mukaisessa ratkaisussa hakesuspensio kuitenkin laimenee, sillä mainitussa viitejulkaisussa D2 todetaan, että "liquid added via conduit (47) acts as a dilution and purge to carry lighter, preferably cellulosic material from cavity (45) to pipe section (38)".

Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös perustuu sanotussa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D2 yhdistelmään, jossa viitejulkaisu D1 muodostaa lähimmän tekniikan tason, ja jonka tietoja viitejulkaisu D2 täydentää. Valituksenalaisessa päätöksessä esitetyin perustein kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö ei eroa olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta.

Valmet AB:n lausuma

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D2 esittää putkessa (15) tapahtuvan ainoastaan raskaamman epäpuhtausmateriaalin erottamisen kevyemmästä hakkeesta. Mainitulta osin ei kuitenkaan ole kyse kahden hakevirtauksen yhdistämisestä yhdeksi keittimeen johtavaksi linjaksi keittimen paineessa. Mainitun viitejulkaisun D2 mukaisessa jätemateriaalin erottamisessa on myös kyse eri ongelmasta kuin kysymyksessä olevan patentin mukaisessa ratkaisussa.

Käsillä olevassa asiassa voidaan todeta, että kysymyksessä olevan patentin mukaisella keksinnöllä on voitu tyydyttää alalla jo pitkään vallinnut tarve toteuttaa massasuspension syöttö luotettavasti ja yksinkertaisesti myös siinä tapauksessa, että yksi pumpuista ei ole toiminnassa. Edellä sanottu vahvistaa käsitystä, että kysymyksessä oleva keksintö ei ole ollut alan ammattimiehelle ilmeinen.

Muut lausumat

Andritz Oy on lausumassaan esittänyt, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitut viitejulkaisut D1 ja D2 osoittavat, että laimennusnesteen käyttö riittävän hakevirtauksen ylläpitämiseksi on ollut tavanomaista tekniikkaa. Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä ei ole eronnut olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D2 tai vaihtoehtoisesti sanotussa päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja D9 mukaisesta tunnetusta tekniikasta.

Kysymyksessä olevan patentin mukaista ratkaisua ei voida pitää myöskään pitkään vallinneen tarpeen tyydyttämisenä, sillä rinnakkaisten pumppujen käyttö hakesuspension kuljettamiseksi keittimeen on ollut tunnettua edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 jo vuonna 1996.

Valmet AB on lausumassaan esittänyt, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetty edustaa joka tapauksessa vanhaa tekniikkaa kysymyksessä olevaan keksintöön nähden.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö koskee syöttöjärjestelmää jatkuvatoimista keitintä varten. Kysymyksessä oleva patentti kostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–8.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Syöttöjärjestelmä jatkuvatoimista keitintä (6) varten, jossa syöttöjärjestelmässä puuhaketta syötetään jatkuvasti keittimen yläosaan ja syötetään ulos keittimen pohjaosasta, tunnettu siitä, että keittimen yläosaan syötettävä puuhake suspendoidaan astiassa (3) hakesuspension muodostamiseksi, ainakin kaksi pumppua (12a, 12b) on rinnan kytketty astian pohjaosaan, jossa kukin pumppu pumppaa hakesuspension siirtolinjan ensimmäisen osuuden (13a, 13b) läpi keittimen yläosaan ja ainakin kahden pumpun siirtolinjojen ensimmäiset osuudet on yhdistetty yhteenliittymispisteessä (16) siirtolinjan yhdistetyn toisen osuuden (13ab) muodostamiseksi ennen kuin tämä toinen osuus johdetaan kohti keittimen yläosaa, ja että laimennuslinja on yhdistetty yhteenliittymispisteeseen (16)."

Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:

D1: US-patenttijulkaisu 5753075

D2: US-hakemusjulkaisu 2001022283

D9: WO-hakemusjulkaisu 2007036603.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on lisäksi mainittu seuraavat pumppuja ja pumppauksen teoriaa koskevat julkaisut, joiden on katsottu kuvastavan alan ammattimiehen yleistietoa:

P1: Marshall G. and. Chapman D., “Resilience, Reliability and Redundancy", Power quality application guide, ECI/CDA, 2002, s. 1−8

P2: Andrews D. B., Run times, Lawrence pumps Inc., December 2005, vol. 2, Iss. 12, 3p

P3: Energy tips – pumping systems, Pumping systems tip sheet #8, October 2006, U.S. department of energy

P4: Pumpteknik, Andra upplagan, Aktiebolaget De Lavals Ångturbin, 1956, s. 46–68

P5: Garay P. N., Pump application desk book, third edition 1996, s. 317

P6: Improving pumping system performance, a sourcebook for industry, second edition, U.S. department of energy, s. 117

P7: Coulson J. M. et al., Fluid flow, heat transfer and mass transfer, Chemical Engineering, Vol. 1, 4th edition, 1990, s. 28−32.

Edellä mainittu viitejulkaisu D1 koskee menetelmää ja järjestelyä hakesuspension syöttämiseksi keittimen yläosaan. Mainittuun järjestelyyn kuuluu tavanomaisen korkeapainesyöttimen sijasta ainakin yksi, mieluummin kaksi korkeapainepumppua. Viitejulkaisussa D1 on myös esitetty, että mainittuun julkaisuun sisältyvässä kuvassa 3 esitetyn, kaksi pumppua sisältävän suoritusmuodon lisäksi voidaan käyttää yhtä pumppua tai jopa kolmea tai useampaa pumppua sarjassa tai rinnan. Lisäksi viitejulkaisun D1 mukaiseen järjestelyyn kuuluu mainitussa julkaisussa esitetyn mukaan laimennuslinja, joka liittyy hakkeen siirtolinjaan pumppujen jälkeen ja jonka tarkoituksena on keittimeen menevän hakevirtauksen tehostaminen.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D2 on muun ohella esitetty järjestely hakkeen syöttämiseksi hakeastiasta keittimeen (mainittuun julkaisuun sisältyvä kuva 4). Siirtolinjan alkuosa muodostuu kahdesta rinnakkaisesta siirtolinjasta, joihin kumpaankin kuuluu pumppu ja korkeapainesyötin. Rinnakkaiset siirtolinjat on yhdistetty ennen keitintä.

Edellä mainittu viitejulkaisu D9 koskee revolverityyppistä syötintä esimerkiksi hakesuspension siirtämiseksi hakeastiasta paineistettuun keittimeen. Mainitussa syöttimessä voi olla kaksi matalapaineliitäntää ja vastaavasti kaksi korkeapaineliitäntää, jolloin syöttimeen tulee kaksi rinnakkaista siirtolinjaa hakeastiasta ja vastaavasti syöttimeltä lähtee kaksi hakkeen siirtolinjaa, jotka yhdistetään ennen keitintä.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön keksinnöllisyys

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 on esitetty jatkuvatoimista keitintä varten tarkoitettu puuhakkeen syöttöjärjestelmä, jossa haketta syötetään jatkuvasti keittimen yläosaan ja syötetään ulos keittimen pohjaosasta. Syötettävä puuhake suspendoidaan astiassa, josta ainakin kaksi rinnan kytkettyä pumppua pumppaa hakesuspensiota siirtolinjan kautta keittimen yläosaan. Viitejulkaisuun D1 sisältyvässä kuvassa 3 kuvatussa järjestelyssä on sinänsä tosin kaksi sarjassa olevaa pumppua, mutta kyseisen viitejulkaisun D1 selityksessä kuitenkin todetaan (palsta 10, rivit 8−10), että järjestelmässä voidaan käyttää useampiakin pumppuja, sarjassa tai rinnan.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että pumppausta ja pumppuja tuntevan alan ammattimiehen yleistietoon on katsottava kuuluvan muun ohella ne pumppujen rinnankäyttöön liittyvät seikat ja edut, joihin kysymyksessä olevan patentin selityksessä on viitattu (käsiksipäästävyys, hyötysuhteen optimointi, toiminta osakapasiteetilla).

Edellä esitetyn valossa pumppujen kytkemistä rinnan hakkeen syöttöjärjestelmässä on pidettävä sinänsä tunnettuna.

Rinnakkaisia pumppuja käytettäessä siirtolinjat voidaan järjestää joko siten, että (i) kuhunkin pumppuun liittyvä siirtolinja johdetaan omana linjanaan keittimelle asti, jolloin keittimen yläosassa olevien ulostulojen lukumäärä vastaa pumppujen lukumäärää, tai siten, että (ii) sanotut siirtolinjat liitetään ainakin joiltakin osin yhteen yhdistetyksi siirtolinjaksi pumppujen jälkeen, jolloin keittimen yläosassa olevien ulostulojen lukumäärä on pienempi kuin pumppujen lukumäärä. Myös viimeksi mainitussa tapauksessa siirtolinjoihin kuuluvat kuitenkin niin sanotut "ensimmäiset osuudet", joiden vaiheessa siirtolinjat kulkevat erillisinä toisistaan pumppujen läpi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimiehelle on ollut ilmeinen vaihtoehto liittää mainitut siirtolinjojen ensimmäiset osuudet yhteen pumppujen jälkeen siirtolinjan toisen, yhdistetyn osuuden muodostamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan mainittu laimennusnesteen syöttölinja on kytketty yhteenliittymispisteeseen syötön edistämiseksi. Mainitusta selityksestä ilmenee edelleen, että laimennuslinjan avulla tehostetaan hakkeen virtausta ja ylläpidetään riittävää virtausnopeutta yhdistetyssä siirtolinjassa erityisesti toisen pumpun ollessa poissa toiminnasta ja keittimen toimiessa vähennetyllä kapasiteetilla.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei sinänsä ilmene, että siirtolinjojen yhteenliittymispisteeseen olisi kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti yhdistetty laimennuslinjaa. Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D1 on kuitenkin esitetty järjestely, jossa keittimestä otettua paineistettua laimennusnestettä syötetään linjan kautta hakkeen siirtolinjaan pumppujen jälkeen olevassa kohdassa. Mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyn mukaan järjestelyn tarkoituksena on edistää pumpuilta tulevaa virtausta. Samalla voidaan vähentää pumppujen kuluttamaa energiaa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 ei sinänsä ole nimenomaisesti esitetty, mihin kohtaan hakkeen siirtolinjalla laimennuslinja tuodaan siinä tapauksessa, että pumput ovat rinnan kytkettyinä ja pumpuilta tulevat siirtolinjojen ensimmäiset osuudet on liitetty yhteen. Viitejulkaisun D1 perusteella alan ammattimiehen on kuitenkin katsottava ymmärtävän, että laimennuslinjaa voidaan käyttää hakkeen siirtolinjalla hakevirtauksen tehostamiseen. Alan ammattimiehelle on katsottava olevan myös ilmeistä, että hakevirtauksen kannalta merkittävä kohta siirtolinjalla on ensimmäisten osuuksien yhteenliittymispiste, jossa virtauspoikkipinta-ala kasvaa, mikä puolestaan vaikuttaa alentavasti virtausnopeuteen. Laimennuslinjan yhdistämistä yhteenliittymispisteeseen on siten pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei siten ole viimeksi mainitun johdosta patentoitavissa.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma koostuu edellä todetulla tavalla itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−8. Kuten edellä on todettu, itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.

Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Sanna Holkeri sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.

PRH:n päätös.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.