MAO:302/18
ASIA Tekijänoikeutta koskeva riita
KANNE (dnro 2017/588)
Vaatimukset
A, B, C, D ja E ovat vaatineet, että markkinaoikeus:
1) vahvistaa, että A:lle, B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle on syntynyt tekijänoikeus Iron Sky elokuvaan ja sen Director’s tai Dictator’s Cut -versioon;
2) vahvistaa, että A:lla, B:llä, D:llä ja E:llä on tekijänoikeus Iron Sky -elokuvassa käytettyihin teoksiin seuraavasti:
a. A:lla aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Liberty Capsule, Rheingold ja Zeppelin sekä Japanin edustajien alukseen, kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) ja Helium 3 -junaan,
b. B:llä aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Rheingold, George W. Bush, Valkyrie sekä Australian edustajien alukseen, kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) mukaan lukien sisäpuoli ja kuuhunlaskeutumisalukseen (Landing Module),
c. D:llä aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Zeppelin, George W. Bush ja Mir ja
d. E:llä aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli ja Zeppelin sekä kuuhunlaskeutumisalukseen (Landing Module) ja kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) mukaan lukien sisäpuoli;
3) vahvistaa, että A, B, C, D tai E eivät ole luovuttaneet oikeuksia luomiinsa vaatimuksissa 1 ja 2 tarkoitettuihin teoksiin laajemmin tai muutoin kuin käytettäväksi Iron Sky elokuvassa tai sen Director’s Cut versiossa elokuvateoksena muuttamattomana, sellaisenaan esitettäväksi tai tavanmukaisesti levitettäväksi yleisölle;
4) vahvistaa, että Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy ovat loukanneet heidän tekijänoikeutta luvattomasti käyttämällä ja/tai valmistamalla kappaleita ja saattamalla yleisön saataviin Iron Sky elokuvaan tai sen Director’s tai Dictator’s Cut -versioon perustuvaa materiaalia;
5) kieltää Blind Spot Pictures Oy:tä ja Iron Sky Universe Oy:tä jatkamasta tai toistamasta vaatimuksessa 4 tarkoitettua tekijänoikeuden loukkausta;
6) kieltää Blind Spot Pictures Oy:tä ja Iron Sky Universe Oy:tä edelleen luovuttamasta oikeuksia Iron Sky elokuvaan tai sen Director’s tai Dictator’s Cut -versioon muutoin kuin elokuvateoksena muuttamattomana, sellaisenaan esitettäväksi ja tavanmukaisesti levitettäväksi yleisölle, sekä miltään osin elokuvissa esiintyvien kantajien yksittäisiin teoksiin.
Lisäksi A, B, C, D ja E ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Blind Spot Pictures Oy:n ja Iron Sky Universe Oy:n korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 901,20 eurolla ja palkkion osalta 49.243,60 eurolla eli yhteensä 50.144,80 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Asiavaltuudesta ja oikeuksien luovutuksen laajuudesta
A myötäpuolineen (jäljempänä myös henkilökantajat) eivät ole luovuttaneet tekijänoikeuksiaan Tuotantoyhtiö Energia Oy:lle muutoin tai laajemmalti kuin Iron Sky elokuvaan. Kaikenlainen muu käyttö muunneltuna tai sellaisenaan loukkaa kantajien tekijänoikeutta. Kantajien luomia teoksia koskee tekijänoikeuslain 28 §:ssä säädetty muuttamis- ja edelleenluovutuskielto, koska muusta ei ole sovittu. Sopiminen on koskenut rajoitettua käyttöä, esimerkiksi elokuvan yleisölle esittämistä. Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy (jäljempänä myös tuotantoyhtiöt) eivät ole voineet saada Tuotantoyhtiö Energia Oy:ltä enempää oikeuksia kuin mitä se on itse saanut.
Kanne perustuu henkilökantajien tekijänoikeuksiin ja heillä on asiassa asiavaltuus. Jo yksin väite tekijänoikeudesta perustaa asiavaltuuden. Henkilökantajien tekijänoikeus on kiistetty ja heillä on oikeudellinen intressi saada asiaan ratkaisu viime kädessä tekijänoikeuslain 3 §:ssä tarkoitettujen moraalisten oikeuksien perusteella.
Asiassa tulee tarpeen mukaan ja soveltuvin osin soveltaa tekijänoikeuslain 29 §:ssä säädettyä sovittelusäännöstä ja tulkita mahdollisia sopimuksia suppeasti myös sen johdosta, että henkilökantajien suorituksistaan saama korvaus on ollut olennaisen pieni, eikä siten ole voinut senkään johdosta koskea muuta kuin suppeaa luovutusta Iron Sky -elokuvaan.
Henkilökantajien tekijänoikeus koko elokuvaan ja yksittäisiin teoksiin
Henkilökantajat ovat visuaalisten tehosteiden (VFX) ja tietokoneanimoinnin ammattilaisia. Henkilökantajien tekijänoikeus koko elokuvaan perustuu kaikkien henkilökantajien luovaan ja merkittävään osuuteen elokuvassa ilmenevien avaruusalusten ja kuutukikohdan sekä lukuisten kohtausten tekemisessä. Henkilökantajat ovat tehneet lukuisiin kohtauksiin liittyviä taustaympäristöjen yksityiskohtia ja luoneet kohtausten varsinaiset visuaaliset pääsisällöt tietokoneanimoidulta osin. Kolmiulotteinen mallinnus vaatii tekijältään itsenäisiä ja luovia ratkaisuja. Elokuvateosta kokonaisuutena tarkasteltaessa kantajien omaperäinen ja itsenäinen panos on ollut merkittävä. Henkilökantajien on tullut itsenäisesti luoda kohtausten sisällöt, koska elokuvan kuvaussuunnitelmasta ja niin sanotusta kuvasarjasta ei ole ilmennyt haluttuja tai tarkoitettuja sisältöjä yksityiskohtineen. Mikäli henkilökantajien luova panos poistettaisiin elokuvasta, jäljelle ei jäisi käsillä olevaa elokuvateosta vaan vain eräänlainen kehikko. Lisäksi henkilökantajilla on erikseen tekijänoikeus tiettyihin heidän luomiinsa elokuvassa käytettyihin itsenäisiin ja omaperäisiin avaruusaluksiin ja muihin yksilöityihin teoksiin. Henkilökantajat ovat olleet mukana luomassa näihin liittyviä animaatioita, ympäristöjä ja kohtauksia. Nämä teokset yksin ja elokuvakuvakokonaisuuden ja tarinan osana vievät olennaisella ja luovalla tavalla elokuvan tarinaa eteenpäin.
A on tehnyt elokuvaan Liberty Capsule, Rheingold ja Zeppelin alukset ja Helium 3 -junan sekä kuutukikohdan ulko- ja sisäosat. Monien visuaalisten tehosteiden osalta A on joutunut improvisoimaan ja käyttämään luovuutta annettujen tehtävien viimeistelemiseksi. A on myös luonut muun ohessa Götterdämmerung-aluksen sisustuksia B:n kanssa sekä yksin erittäin yksityiskohtaisesti rakennetun Japanin edustajien aluksen.
B on luonut yksin tai muiden kanssa useita elokuvan kohtauksia, kuten kuuhunlaskeutumisaluksen räjähdyskohtauksen, Rheingold UFO nostokurkikohtauksen, Götterdämmerungin konehuoneen, Rheingoldin laskutelineanimaatiot ja George W. Bushin tärkeimmät aseet. B on ollut pääasiallisessa vastuussa Götterdämmerung-aluksen luomistyöstä, ja kyseinen alus sisältää erittäin suuren määrän yksityiskohtaista taiteellista panosta. B on myös luonut kuutukikohdan ulko- ja sisäosat, Valkyrie- ja kuuhunlaskeutumisalukset sekä erittäin yksityiskohtaisesti rakennetun Australian edustajien aluksen.
C:n tehtävänä on ollut VFX-tiimin johtaminen ja kompositointi eli kuvien liittäminen yhteen saumattomaksi yhdeksi uskottavaksi kokonaisuudeksi. Hänet on otettu projektiin mukaan kokeneena visuaalisten tehosteiden osaajana nimikkeellä CGI supervisor ja hän on toiminut muiden työntekijöiden luomistyön ohjaajana ja tuotantolinjasta vastuullisena hyväksyjänä. C on ollut luomassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa useita kohtauksia, esimerkiksi avaruusalusten välisiä taistelukohtauksia.
D on tehnyt elokuvaan animointeja, 3D-malleja ja niin sanottuja previsualisointimalleja. Projektin kuluessa D on omaksunut kompositointiohjelman, jonka avulla hän on rakentanut monia elokuvaan sellaisenaan päätyneitä kohtauksia. D on ollut luomassa Götterdämmerung, Zeppelin ja George W. Bush -aluksia sekä yksin erittäin yksityiskohtaisesti rakennetun Mir-aluksen.
E on ollut merkittävän kokenut alan osaaja ja on osallistunut laajasti elokuvan kohtausten luomiseen. E on toiminut muiden työntekijöiden luomistyön ohjaajana ja tuotantolinjasta vastuullisena hyväksyjänä. E on esimerkiksi luonut Zeppelin-alusten räjäyttämisen avaruustaistelussa ja ollut luomassa Götterdämmerung ja Zeppelin -aluksia sekä kuuhunlaskeutumisalusta ja kuutukikohtaa.
Ohjaaja TV ei ole merkityksellisellä tavalla vaikuttanut VFX-tiimin töiden ohjaamiseen ja siinä syntyneiden teosten luomiseen. Kaikki nämä ovat olleet VFX-tiimin jäsenten ja tässä tapauksessa henkilökantajien omaa, itsenäistä ja luovaa työtä. TV ja ST ovat olleet ulkomailla tekemässä viimeisiä varsinaisia kuvauksia sinä ajankohtana, kun VFX-tiimi on viimeistellyt tiettyjä yksittäisiä teoksia ja näihin liittyviä animaatioita ja kohtauksia. Kuvakäsikirjoitus (storyboard) ei ole tältä osin sisältänyt ohjetta tai kohtauksen sisällön kuvausta, ainoastaan tekstin "Full CGI". Teosten jälkikäteinen hyväksyminen osaksi elokuvaa ei tarkoita teosten luomista tai teosten syntymistä kiinteän ohjauksen tai ohjeistuksen mukaisesti.
Edellä todetulla tavalla henkilökantajien tekijänoikeuksia ei ole riidanalaiselta osin luovutettu työnantajalle.
Perusteet tekijänoikeuden loukkausta koskeville vaatimuksille 4–6
Blind Spot Pictures Oy on loukannut henkilökantajien tekijänoikeutta luovuttamalla lisenssin Reality Pump Studios nimiselle yhtiölle, joka on valmistanut ja saattanut yleisön saataviin henkilökantajien tekijänoikeutta loukkaavan Iron Sky Invasion tietokonepelin. Kyseisessä pelissä on hyödynnetty merkittävää määrää elokuvan audiovisuaalista aineistoa, muun ohella avaruusaluksia. Tuotantoyhtiöt ovat myös elokuvan pohjalta julkistamassa Iron Sky: The Roleplaying Game -peliä, jossa ennakkomarkkinoinnin perusteella tullaan käyttämään henkilökantajien tekijänoikeutta loukkaavaa aineistoa, ainakin Götterdämmerung-alusta.
Elokuvan jatko-osien sisältö ei ole vielä tässä vaiheessa henkilökantajien tiedossa, eivätkä vaatimukset 4 tai 5 koske elokuvan jatko-osia. Tuotantoyhtiöt tai ainakin Iron Sky Universe Oy ovat kuitenkin hyödyntäneet Iron Sky elokuvaa ja siinä henkilökantajien teoksia tekeillä olevissa kyseisen elokuvan jatko-osien markkinoinnissa ja joukkorahoitusta hakiessaan käyttäessään luvatta Iron Sky elokuvan kohtauksia ja ainakin seuraavia yksittäisiä teoksia: Götterdämmerung, Mir, Japanin edustajien alus ja kuutukikohta (Schwarze Sonne). Tämä loukkaa henkilökantajien tekijänoikeutta, koska tuotantoyhtiöille ei ole siirtynyt oikeuksia laajemmin tai muutoin kuin vain Iron Sky -elokuvaan eikä henkilökantajilta alkuperäisen elokuvan tekijöinä ole saatu tähän suostumusta.
Vaatimukset eivät ole ennenaikaisia. Markkinaoikeuden tulee kieltää pääkanteen vastaajia jatkamasta tai toistamasta kyseisiä tekijänoikeuden loukkauksia, mukaan lukien oikeuksien edelleen luovuttamisia.
Loukkausarvionnissa merkityksellistä on ulkoinen ilmenemismuoto, ei se, onko alkuperäisiä digitaalisia tiedostoja tai vastaavia teknisiä apuvälineitä mahdollisesti käytetty lopputuloksen valmistamisessa. Tuotantoyhtiöiden vetoaminen alalla vallitsevaan normaalikäytäntöön on merkityksetöntä ja tässä tapauksessa näin on erityisesti siksi, että Iron Sky elokuvaprojekti on ollut varsin amatöörimäinen ja sitä on toteutettu elokuva-alan normaalista toimintatavasta poiketen muun ohessa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Myöskään tekijänoikeuslain 46 a § ei luo oikeudellista perustetta harjoittaa liiketoimintaa tuotantoyhtiöiden esittämällä tavalla.
VASTAUS
Vaatimukset
Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta tai hylkää sen.
Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.050 eurolla ja palkkion osalta 54.000 eurolla eli yhteensä 56.050 eurolla sekä asianosaiskulut 10.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.
Perusteet
Henkilökantajille ei ole syntynyt tekijänoikeutta tai kaikki oikeudet on luovutettu yksinoikeudella eikä heillä ole asiavaltuutta tai oikeussuojan tarvetta
Henkilökantajille ei ole syntynyt tekijänoikeuksia tai mahdolliset tekijänoikeudet on luovutettu kokonaisuudessaan yksinoikeudella työnantajalle. Tämän vuoksi heillä ei ole asiavaltuutta esittää elokuvaan tai sen materiaaleihin perustuvia tekijänoikeuksiin perustuvia vaatimuksia ja kanne tulee jättää tutkimatta. Todetun johdosta kanne tulee jättää tutkimatta myös oikeussuojan tarpeen puuttumisen vuoksi, koska asiassa on vedottu vain tekijänoikeuslain taloudellisiin oikeuksiin ja niiden väitettyihin loukkauksiin.
Konkludenttisesti ja viimeistään työsopimuksilla kaikki mahdolliset oikeudet on kertakorvausta vastaan luovutettu yksinoikeudella työnantajalle ja siltä edelleen tuotantoyhtiöille. Henkilökantajille ei näin ollen ole jäänyt mitään oikeuksia. Oikeuksien luovutus ei ole koskenut vain Iron Sky elokuvaa, vaan kaikkea materiaalia ja elokuvaa sekä oikeutta siirtää oikeudet edelleen. C on sopinut toimeksiannon samoilla ehdoilla. Sopimusta tulee tulkita osapuolten tarkoituksen, alalla vallitsevan tavan ja sanamuodon mukaisesti. Henkilökantajat ovat olleet tietoisia luovutuksen laajuudesta ja yleisestä tavasta hyödyntää materiaalia liiketoiminnassa. Sopimusten sovittelulle ei ole perusteita.
Vaatimus kannevaatimusten 4 ja 5 ennenaikaisuudesta ja kanteen yksilöimättömyydestä
Iron Sky: The Coming Race ei ole vielä valmistunut täysin lopulliseen muotoonsa ja Iron Sky: The Ark -elokuvan materiaalia vasta valmistellaan. Kumpaakaan elokuvaa ei ole lopullisessa muodossaan saatettu yleisön saataviin. Väitettyjä tekijänoikeuksia ei ole loukattu yleisön saataviin saattamalla tai muutoin. Elokuvissa ei ole käytetty henkilökantajien väitteiden mukaisesti luvattomasti aiempien elokuvien materiaalia tai elementtejä sellaisenaan tai muokattuna. Jatko-osien tai muun julkaisemattoman materiaalin, kuten The Coming Race ja The Ark -elokuvien ja roolipelin, osalta ei voida vielä tehdä tekijänoikeudellista arviointia ja kannevaatimukset 4 ja 5 tulee jättää tutkimatta tai hylätä ennenaikaisina kyseisiltä osin.
Vaatimuksia ei ole yksilöity riittävästi kantajakohtaisesti. Vaatimuksen 4 osalta tekijänoikeuden loukkausta ei ole yksilöity eikä vaatimuksen 6 kohteena olevaa tekijänoikeutta ei ole riittävästi eritelty.
Henkilökantajille ei ole syntynyt tekijänoikeutta elokuvaan tai sen osiin
Henkilökantajille ei ole tekijänoikeuslain tai elokuva-alan liiketoimintakäytännön perusteella syntynyt tekijänoikeutta elokuvaan. Heidän panoksensa elokuvaan tai sen materiaaleihin ei ole ollut niin luovaa, itsenäistä ja omaperäistä, että heille olisi syntynyt tekijänoikeus edes yksittäisiin kannevaatimuksessa 2 yksilöityihin elementteihin. Visuaalisten tehosteiden osalta ei ole syntynyt elokuvateoksesta erotettavaa tai erottuvaa itsenäistä tekijänoikeutta kenellekään. Visuaaliset tehosteet eivät ole sellainen osa elokuvaa, että henkilökantajat saisivat tekijänoikeuden koko elokuvaan yhteisteoksena.
Mahdollinen tekijänoikeus johonkin elokuvan yksittäiseen, erotettavissa olevaan osaan, esimerkiksi kannevaatimuksessa 2 yksilöityihin aluksiin, ei saisi aikaan tekijänoikeutta koko elokuvaan. Henkilökantajat ovat osallistuneet vain elokuvan yksittäisten kohtien, eivät koko elokuvan tekemiseen.
Henkilökantajat ovat osallistuneet elokuvatuotantoon eri suorittavissa ja avustavissa työrooleissa ja eritasoisina toimijoina. Osallistuminen ja osaaminen on ollut erilaista. Henkilökantajat ovat tehneet työtään elokuvan keskeisimpien henkilöiden kuten ohjaaja TV:n, tehosteista sekä visuaalisesta ilmeestä vastanneiden henkilöiden ST:n ja JL:n ohjauksessa ja kirjallisten ohjeiden ja videoiden mukaan. Henkilökantajat on nimetty elokuvan lopputeksteissä osalliseksi elokuvan tekoon, mikä ei kuitenkaan luo olettamaa tekijäasemasta. Lopputeksteissä luetellaan useat elokuvan tekemiseen osallistuneet tahot. Elokuvan tekijöinä pidetään esimerkiksi elokuvan ohjaajaa, näyttelijöitä ja käsikirjoittajaa. Elokuvassa ei ole kysymys tekijänoikeuslain 5 §:ssä tarkoitetusta kokoomateoksesta tai 6 §:ssä tarkoitetusta yhteisteoksesta.
D on ollut työelämään tutustuja projektiin tullessaan. C on tehnyt sopimuksen vasta maaliskuussa 2011. B on liittynyt elokuvan tekoon ammatillisesti kokemattomana työharjoittelijana, ja hän on tehnyt tarkkaan ohjeistettua mekaanista työtä elokuvan ennalta suunniteltujen kolmiulotteisten mallien parissa. B on avustanut materiaalin tekemisessä työnantajan ohjeiden mukaisesti apunaan ohjaajan ja tehostetuottajan ohjeistukset, käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus ja konseptitaidekuvat sekä muut ohjeet. B:n työvaiheet ovat olleet osa suurempaa kokonaisuutta. B:n rooli on ollut pieni, ei-luova ja mekaaninen, eikä hänen panoksensa ole ylittänyt niin sanottua teoskynnystä. B ei ole tehnyt haastehakemuksessa yksilöityjä ja hänen tekijänoikeuden perusteina olevia elementtejä.
Henkilökantajilla ei ole oikeuksia muuhun liiketoimintaan
Elokuvaliiketoiminta perustuu elokuvien ja niihin sisältyvän materiaalin, eli kuvat, hahmot ja juoni, oikeuksien siirtämiseen, edelleen lisensointiin sekä jatko-osien ja oheismateriaalin tekemiseen ja teetättämiseen. Vaadittu kielto estäisi tuotantoyhtiöiden normaalin liiketoiminnan jatkamisen sisältäessään myös tuotantoyhtiöiltä kiistatta olevan tekijänoikeuslain 46 a §:n mukaiset oikeudet. Täten vaatimus on perusteeton, aiheeton, yksilöimätön ja shikaaninomaisena tuotantoyhtiöiden oikeusturvan vastainen.
VASTAKANNE (dnro 2017/701)
Vaatimukset
Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus:
1) vahvistaa, että B:llä, C:llä, E:llä, D:llä tai A:lla ei ole tekijänoikeuslain 2 §:n, 6 §:n tai 46 a §:n mukaista tekijänoikeutta Iron Sky tai Iron Sky Director’s tai Dictator’s Cut elokuvaan taikka mihinkään kyseisiin elokuviin tekemäänsä materiaaliin;
2) vahvistaa, että B:llä, C:llä, E:llä, D:llä tai A:lla ei ole tekijänoikeuslain 1 §:n, 2 §:n, 6 §:n tai 46 a §:n mukaista tekijänoikeutta Iron Sky: The Coming Race -elokuvaan;
3) vahvistaa, että B:llä, C:llä, E:llä, D:llä tai A:lla ei ole oikeutta käyttää mitään tekemäänsä Iron Sky tai Iron Sky Director’s tai Dictator’s Cut elokuvaan liittyvää materiaalia;
4) kieltää B:tä ja D:tä jatkamasta Blind Spot Pictures Oy:n ja Iron Sky Universe Oy:n tekijänoikeuksien loukkaamista sekä määrää 50.000 euron sakon uhalla heidät lopettamaan loukkaavan aineiston yleisön saataviin saattamisen.
Blind Spot Pictures Oy ja Iron Sky Universe Oy ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 3.050 eurolla ja palkkion osalta 6.000 eurolla eli yhteensä 9.050 eurolla sekä asianosaiskulut 4.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.
Perusteet
Pääkanteen henkilökantajat ovat luovuttaneet Iron Sky ja Iron Sky Director’s tai Dictator’s Cut elokuvien materiaaleihin ja yksittäisiin elementteihin liittyvät mahdolliset tekijänoikeuslain 2 §:n mukaiset tekijänoikeutensa työnantajalleen yksinoikeudella kertakorvauksella. Työnantajalta nämä oikeudet ovat siirtyneet tuotantoyhtiöille. Henkilökantajilla ei ole edes asiavaltuutta esittää kyseisiin tekijänoikeuksiin perustuvia vaatimuksia. Tuotantoyhtiöt ovat käyttäneet materiaalia ja elementtejä sopimuksien, alan käytännön ja osapuolten tahtojen mukaisesti.
Koska pääkanteen vahvistusvaatimukset 1–3 tulee hylätä, oikeusturvan ja oikeusvarmuuden vuoksi vastakanteen vahvistusvaatimus 1 tulee hyväksyä. Henkilökantajilla ei ole edes asiavaltuutta tältä osin. Henkilökantajat, erityisesti B, ovat esittäneet kantajien liiketoimintaa, elokuvia ja tekijänoikeutta koskevia väitteitä. B on ollut yhteydessä tuotantoyhtiöiden liikekumppaneihin, Iron Sky -lisenssin saajiin, elokuvien rahoittajiin ja muihin tahoihin sekä esittänyt internetissä perättömiä syytöksiä laittomuuksista. Pääkanteen hylkäävä tuomio ei ole käytännössä yhtä tehokas ja yksiselitteinen kuin käsillä oleva nimenomainen vahvistustuomio, jolla vallitseva oikeudellinen asiantila on mahdollista todistaa myös kolmansille osapuolille.
Mahdollinen tekijänoikeus elokuvan yksittäiseen, erotettavissa olevaan osaan, esimerkiksi avaruusaluksiin, ei tuota tekijänoikeutta koko elokuvaan. Henkilökantajien viittaamat tekijänoikeuslain 5 §:n ja 6 §:n säännökset eivät päde koko elokuvaan.
Vahvistusvaatimus 2 koskee tulevaa, vielä keskeneräistä elokuvaa Iron Sky: The Coming Race, jonka lopullista versiota ei ole vielä tehty. Kyseisessä elokuvassa ei ole mitään sellaista materiaalia aiemmista elokuvista tai muualta, jonka tekemisessä, valmistamisessa tai edes ideoinnissa vastaajat ovat olleet mukana tai osallisina. Henkilökantajilla ei siten ole asiavaltuutta kyseisen elokuvan suhteen.
Vaikka tekijänoikeus olisikin syntynyt, se olisi luovutettu kokonaisuudessaan yksinoikeudella, eikä henkilökantajille olisi jäänyt oikeutta käyttää materiaalia itse. Tämä asiantila tulee todeta vahvistusvaatimuksen 3 mukaisesti.
B on lisäksi ilmoittanut Internetissä perustaneensa yrityksen yhdessä D:n kanssa tekemään Iron Sky pelituotantoa ja on käyttänyt tekijänoikeudella suojattua materiaalia pelituotantonsa markkinoinnissa. B myös markkinoi 3D-tulosteita "Iron Sky 2012" -kuvauksella ja käyttäen luvatta Iron Sky -elokuvan kuvamateriaalia. Edellä todetusti henkilökantajilla ei ole tai ole jäänyt oikeutta käyttää materiaalia itse. Markkinaoikeuden tulee kieltää B:tä ja D:tä jatkamasta tekijänoikeuksien loukkaamista.
VASTAUS
Vaatimukset
A, B, C, D ja E ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää vastakanteen tutkimatta tai hylkää sen.
Lisäksi A, B, C, D ja E ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Blind Spot Pictures Oy:n ja Iron Sky Universe Oy:n korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 901,20 eurolla ja palkkion osalta 21.104,40 eurolla eli yhteensä 22.005,60 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Vaatimuksia ei voi käsitellä pääkanteen lis pendens -vaikutuksen vuoksi tai ne ovat ennenaikaisia taikka perusteettomia
Vahvistusvaatimukset 1 ja 3 koskevat pääkanteen vaadittua hylkäämistä ja siitä seuraavaa väitettyä vahvistustarvetta käänteisestä lopputuloksesta. Negatiivinen vahvistuskanne ei ole mahdollinen samasta kysymyksestä kuin mistä on nostettu positiivinen vahvistuskanne. Vastakanteella ei ole saavutettavissa parempaa tai laajempaa oikeussuojaa kuin vastustamalla pääkannetta. Pääkanteen vireilläolo estää tällaisen vastakanteen ajamisen ja vaatimus tulee jättää tutkimatta tai hylätä heti. Vahvistusvaatimus 3 on myös täysin yksilöimätön.
Vahvistusvaatimus 2 koskee Iron Sky -elokuvan jatko-osaa The Coming Race, jota ei ole julkaistu vielä eikä se ole yleisesti saatavilla. Vaatimus on näin ollen ennenaikainen, eikä vaatimus ole enemmälti käsiteltävissä tai ratkaistavissa tässä yhteydessä. Vaatimusta ei voida ratkaista ennen kuin vaatimuksen kohteena oleva teos on olemassa ja arvioitavissa. Asiaan ei ole myöskään mahdollista ottaa kantaa, koska kyseisestä jatko-osan sisällöstä ei ole esitetty selvitystä. Kattavaa selvitystä ei ole myöskään esitettävissä pääkanteen käsittelyn yhteydessä. Vahvistusvaatimus on aiheeton myös siksi, että vastaajat eivät ole edes väittäneet itse olleensa tekemässä kyseistä jatko-osaa. Näin ollen vaatimus tulee jättää tutkimatta tai hylätä heti.
Pääkanteen vaatimusten tekijänoikeudellinen perusta ja asiavaltuus on selvä.
Tuotantoyhtiöiden kieltovaatimus
Sikäli kuin B ja D olisivat käyttäneet toiminnassaan mitään Iron Sky -elokuvaan liittyvää aineistoa, heillä olisi ollut käyttöön pääkanteessa esitetyllä tavalla oikeus. B on muiden tekijöiden suostumuksella mallintanut alusta asti uudelleen Valkyrie-aluksen. Joka tapauksessa väitetty liiketoiminta tai käyttö ei olisi ollut tekijänoikeudellisessa mielessä relevanttia eikä siksi voisi tulla kiellettäväksi. Vaatimus on yksilöimätön, perusteeton ja toteen näyttämätön.
TODISTELU
Asiakirjatodistelu
Henkilökantajat
1. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 1)
2. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 2)
3. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 3)
4. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 4)
5. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 5)
6. Ote Iron Sky -elokuvan käsikirjoituksesta (shooting script) ja kuvasarjasta (storyboard) sekä kuvaruutukaappauksia Iron Sky elokuvasta (myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodiste 6)
7. Wikipedia-artikkeli "Iron Sky: Invasion" (10.8.2017)
8. SF Studios ja Iron Sky Universen lehdistötiedote "Iron Sky: The Coming Race -elokuva valkokankaille helmikuussa" (25.4.2017)
9. "Iron Sky: The Ark" -artikkeli ironsky.net-verkkosivulta (4.9.2017)
10. "Iron Sky: The Roleplaying Game" -kuvaruutukaappauksia kickstarter.com-verkkosivulta (21.8.2017)
11. Kuva Australian edustajien aluksesta
12. Kuva Mir-aluksesta
13. Kuvat Japanin edustajien aluksesta
14. Kuvia kuutukikohdasta (Schwarze Sonne)
15. Kuvaruutukaappaus Troll VFX -yhtiön Facebook-sivusta (20.6.2013) visuaalisille tehosteille myönnettyä AACTA-palkintoa koskien
16. A:n Pi Computer Solutions -yhtiön lasku (19.5.2010)
17. Kuvaruutukaappaus Iron Sky Invasion -tietokonepelin tekijänoikeusmerkinnöistä
18. Kuvaruutukaappaukset Iron Sky -elokuva lopusta ja Iron Sky: The Coming Race -elokuvan trailerista
19. Kuvaruutukaappauksia elokuvan kohtauksien tekemisestä vihreää taustaa vasten eli niin sanotusta green screen -kuvauksesta
20. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta
21. Iron Sky -elokuvan storyboardin otteita ja kuvaruutukaappauksia
22. Iron Sky 2012 Director’s Cut -videotallenne
23. Making of Iron Sky -videotallenne (a. "How It All Started", b. “Making of" ja c. “The Story and the Characters")
24. C:n Commentary -videotallenne
25. Here Zeppelin Kaboom -videotallenne
26. Be a Moon Trooper in Iron Sky: The Coming Race -videotallenne
27. Be a Moonbase Citizen in Iron Sky: The Coming Race -videotallenne
28. Todisteesta on luovuttu.
29. Iron Sky: The Coming Race -elokuvan virallinen traileri 1 videotallenne
30. Iron Sky Shooting Script III -käsikirjoitus
31. Iron Sky Storyboards -kuvakäsikirjoitus (21.10.2010)
32. JointAuthorshipDemo -videotallenne
33. Iron Sky Signal: Creating VFX for Iron Sky -videotallenne
34. Iron Sky Signal S02 Episode 5: Making of Iron Sky videotallenne
35. D:n Portfolio December 2011 -videotallenne
36. E:n Iron Sky reel 2011 -videotallenne
37. A:n Showreel -videotallenne
38. A:n – CGI/VFX work for Iron Sky -kooste
39. B:n Iron Sky showreel -videotallenne
40. Iron Sky: Invasion -tietokonepelistä tehty videotallenne
41. Kuvia gd_full_model_shaded_2011.mb -tiedostosta
42. Kuvia gd_machineroom_assembled_scene_shaded_2012_02.mb -tiedostosta
43. Kuvia gwb_front_section_with_weapons_rights.mb -tiedostosta
44. Kuvia park_hangar_master_scene_v57.mb -tiedostostosta
45. Kuvia sh_052A_0030_GWB_Zep_Exp.mb -tiedostosta
46. Kuvia seb_rheingold_lambert.mb -tiedostostosta
47. B:n lausuntopyyntö tekijänoikeusneuvostolle
Tuotantoyhtiöt
1. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 1)
2. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 2)
3. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 3)
4. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 4)
5. Kuvaruutukaappauksia Iron Sky -elokuvasta tekijöitä koskevin kommentein (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 5)
6. Ote Iron Sky -elokuvan käsikirjoituksesta (shooting script) ja kuvasarjasta (storyboard) sekä kuvaruutukaappauksia elokuvasta (myös henkilökantajien asiakirjatodiste 6)
7. D:n (18.5.2010, 4.11.2010 ja 13.8.2011), E:n (11.2.2010 ja 16.9.2010), A:n (4.11.2010) ja B:n (4.5.2011, 28.10.2011 ja 28.11.2011) työtehtäviin liittyvät sopimukset
8. B:n Twitter-viesti 22.4.2017
9. B:n Twitter-viesti (2017)
10. Kuvaruutukaappaus "Valkyrie UFO from Iron Sky 2012" -myynti-ilmoituksesta shapeways.com -verkkosivustolta
11. B:n työnhakua koskeva sähköposti (27.9.2010)
12. YouTube-video Iron Sky Teaser 2 – The First Footage (13.5.2010)
13. Sähköpostit B:n työelämävalmennuksesta 8.11.2010–8.5.2011 (29.3.2016–1.4.2016)
14. Energia Productions Ltd ja Declaration Pictures Inc:n välinen C:tä koskeva toimeksiantosopimus (22.3.2011)
15. Kuvamateriaalia elokuvien tekemisestä (salassa pidettävä)
16. TV:n sähköposti C:lle (12.8.2011)
18. Videotallenne elokuvan tekemisestä
19. Kuvamateriaalia elokuvien tekemisestä (salassa pidettävä)
20. TV:n sähköposti (2.8.2011)
21. ST:n sähköposti liitteineen (16.7.2009)
22. Kaksi Götterdämmerung VFX-videotallennetta
23. B:n sähköpostit (22.2.2018)
24. B:n Twitter-viesti (22.3.2018)
Henkilötodistelu
Henkilökantajat
1. B, todistelutarkoituksessa
2. C, todistelutarkoituksessa
3. E, todistelutarkoituksessa
4. D, todistelutarkoituksessa
5. A, todistelutarkoituksessa
Tuotantoyhtiöt
1. B, todistelutarkoituksessa
2. C, todistelutarkoituksessa
3. E, todistelutarkoituksessa
4. D, todistelutarkoituksessa
5. A, todistelutarkoituksessa
6. TV, elokuvaohjaaja, Iron Sky Universe Oy:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa
7. TK, elokuvatuottaja, Iron Sky Universe Oy:n ja Blind Spot Pictures Oy:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa
8. ST, VFX supervisor
9. JP, yhteisöpäällikkö
10. JL, luova johtaja
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1 Asioiden taustaa
1. Markkinaoikeuden valmisteluistunnossa päätetyn mukaisesti alkuperäinen kanne (dnro 2017/588, jäljempänä myös pääkanne) ja vastakanne (dnro 2017/701) käsitellään samassa oikeudenkäynnissä.
2. Asioissa on keskeisesti kysymys Iron Sky -elokuvaan kolmiulotteisia tietokoneella luotuja visuaalisia tehosteita ja animaatioita tehneiden A myötäpuolineen (jäljempänä myös henkilökantajat) tekijänoikeudesta koko elokuvaan sekä yksilöityihin avaruusaluksiin ja muihin teoksiin. Näistä on esitetty vahvistus- ja kieltovaatimuksia.
3. Asioissa esitetyn yhdenmukaisen todistelun perusteella kyseistä elokuvaa on ideoitu, käsikirjoitettu ja valmisteltu vuodesta 2005 alkaen. Henkilökantajat ovat tulleet mukaan Blind Spot Pictures Oy:n ja Iron Sky Universe Oy:n (jäljempänä myös tuotantoyhtiöt) elokuvaprojektiin työskentelemään visuaalisista tehosteista vastanneen alihankkijan Tuotantoyhtiö Energia Oy:n lukuun vaiheittain ja erilaisin tavoin pääosin loppuvuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 kuluessa. Elokuva on julkaistu helmikuussa 2012 ja sen hieman laajempi Director’s Cut (toiselta nimeltään Dictator’s Cut) -versio ilmeisesti vuonna 2013. Riidattomaksi on ilmoitettu, että oikeudet elokuvaan ja mainittuun versioon määräytyvät samalla tavalla.
4. Useimpien henkilökantajien työsopimuksissa on sovittu oikeuksien luovutuksesta työnantajalle riidanalaisilla ehdoilla, mutta kaikilta osin työskentelystä ja oikeuksien luovutuksesta ei ole sovittu kirjallisesti. Arvioitavaksi voi näin ollen tulla myös se, millaisin ehdoin tekijänoikeudet on mahdollisesti luovutettu Tuotantoyhtiö Energia Oy:lle ja/tai millaisen käyttöoikeuden tuotantoyhtiöt ovat saaneet.
2 Eräiden vaatimusten tutkimatta jättämisestä ja ennenaikaisuudesta
5. Tuotantoyhtiöt ovat vaatineet, että pääkanne tulee jättää tutkimatta, koska henkilökantajille ei ole syntynyt tekijänoikeutta ja joka tapauksessa mahdolliset tekijänoikeudet on luovutettu yksinoikeudella työnantajalle, eikä henkilökantajille ole näin ollen jäänyt mitään oikeuksia. Siten henkilökantajilla ei ole oikeussuojan tarvetta tai asiavaltuutta esittää tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia.
6. Oikeuskirjallisuudessa (Jokela, Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu, 2012, s. 253) on todettu, että vahvistuskannetta ei oteta tutkittavaksi, ellei kantajalla ole riittävää oikeudellista intressiä vaaditusta vahvistamisesta. Tämä edellyttää, että kyseisestä oikeussuhteesta tai oikeudesta on olemassa oikeudellista epävarmuutta ja että kantaja kärsii haittaa vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi väitetyn vahvistusintressin tulee olla ajankohtainen ja liittyä muutoin toteutettavissa olevaan oikeuteen, joka ei saa jäädä riippumaan jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan ehdon täyttymisestä.
7. Oikeuskirjallisuudessa (Harenko, ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 623 ja 624) on myös todettu, että vaatimusten esittämiseen vaadittava asiavaltuus on sillä oikeudenhaltijalla, jonka oikeuksia käyttö loukkaa. Taloudelliset yksinoikeudet teokseen syntyvät aina teoksen luoneelle luonnolliselle henkilölle. Jos hän on siirtänyt oikeutensa toiselle, esimerkiksi yritykselle, on tarkasteltava, missä laajuudessa ja mitkä oikeudet ovat siirtyneet. Mikäli kaikki taloudelliset oikeudet on siirretty yksinoikeudella yritykselle, on oikeus hyvitysvaatimuksen esittämiseen loukkauksen johdosta sillä, jolle taloudelliset oikeudet kuuluvat.
8. Markkinaoikeus katsoo, että pääkanteen kannevaatimukset 1–3 ja niihin perustuvat muut vaatimukset koskevat ensiksi kysymystä siitä, onko henkilökantajille syntynyt tekijänoikeutta ja vasta toiseksi sitä, miltä osin se on mahdollisesti luovutettu. Tällaisessa tilanteessa, kun riitaista on myös se, onko henkilökantajille alun perinkään syntynyt tekijänoikeutta, teokset väitetysti luoneilla henkilökantajilla on asiavaltuus ja riittävä oikeudellinen intressi.
9. Tuotantoyhtiöt ovat myös vaatineet kannevaatimusten 4 ja 5 tutkimatta jättämistä ennenaikaisina siltä osin kuin ne kohdistuvat vielä julkaisemattomaan materiaaliin. Tuotantoyhtiöt ovat myös pitäneet kannevaatimuksia 4 ja 6 riittämättömästi yksilöityinä tai eriteltyinä. Henkilökantajat ovat 2.3.2018 annetussa lausumassaan selvyyden vuoksi todenneet, kannevaatimuksia kuitenkaan rajaamatta tai olennaisesti täsmentämättä, että vaatimus 5 ei koske elokuvan vielä julkaisematonta jatko-osaa. Lausumassaan 20.3.2018 ja samana päivänä aloitetussa pääkäsittelyssä henkilökantajat ovat edelleen todenneet, että vaatimukset 4 ja 5 eivät koske elokuvan vielä julkaisemattomia jatko-osia tai pääkäsittelyssä esitetyn perusteella myöskään vielä julkaisematonta roolipeliä.
10. Markkinaoikeus katsoo, että pääkanteessa esitetyt vaatimukset 4 ja 5 eivät täsmennettyjen kanneperusteiden mukaisesti kohdistu vielä julkaisemattomiin elokuviin tai roolipeliin. Asiassa ei ole ilmennyt perustetta tuotantoyhtiöiden vaatimalla tavalla jättää kyseisiä vaatimuksia tutkimatta tai hylätä niitä ennenaikaisina. Vaatimuksia 4 ja 6 ei voi myöskään pitää sellaisella tavalla yksilöimättöminä, että kannetta ei näiltä osin voisi ottaa tutkittavaksi.
11. Henkilökantajat ovat puolestaan vaatineet vastakanteen vaatimusten 1 ja 3 jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä pääkanteen vireilläolovaikutuksen (lis pendens) vuoksi, koska henkilökantajien mukaan niissä on kysymys samasta asiasta kuin pääkanteessa. Lisäksi henkilökantajat ovat vaatineet vastakanteen vaatimuksen 2 tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä ennenaikaisena tai riidattomana.
12. Oikeuskirjallisuuden (Frände, ym., Prosessioikeus, 2017, s. 524–525) mukaan vastasuuntaisessa kanteessa ei ole kysymys samasta asiasta kuin pääkanteessa, jos se menestyessään voisi tuoda laajempaa oikeussuojaa kuin pelkkä menestyksekäs vastaaminen pääkanteeseen. Oikeudellinen intressi täyttyy, jos vastaaja voi omalla kanteella saavuttaa jotain enemmän kuin häntä vastaan ajettavan kanteen hylkäämisen.
13. Markkinaoikeus toteaa, että pääkanteen vahvistusvaatimusten 1–3 muodostama kokonaisuus koskee tekijänoikeutta Iron Sky elokuvaan ja yksilöityihin teoksiin ja osaltaan myös oikeuksien syntymisen ja luovuttamisen laajuuden vahvistamista. Tästä myös vastakanteen vahvistusvaatimuksessa 1 on pitkälti kysymys. Vahvistusvaatimusten 1–3 kerroksittaisuuden vuoksi vaatimukset eivät ole kuitenkaan sellaisenaan vastasuuntaisia. Lisäksi vastakanteen kyseisessä vaatimuksessa on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajilla ei ole tekijänoikeutta mihinkään kyseiseen elokuvaan tekemäänsä materiaaliin, mikä kattaa myös mahdolliset muut kuin pääkanteen vahvistusvaatimuksessa 2 yksilöidyt teokset. Näin ollen vastakanteen vahvistusvaatimus 1 on elokuvaa varten tehdyn materiaalin osalta pääkannetta laajempi, eikä vastakanteen vaatimuksen 1 tutkimiselle ole estettä.
14. Pääkanteen vahvistusvaatimusten 1–3 muodostamassa kokonaisuudessa on kysymys tekijänoikeuden syntymisestä ja siitä, että oikeuksia ei ole luovutettu muutoin tai laajemmin kuin vaatimuksesta 3 ilmenee. Vastakanteen vaatimuksessa 3 on sen sijaan kysymys keskeisesti siitä, onko henkilökantajilla oikeus käyttää tekemäänsä materiaalia, mistä pääkanteessa ei ole kysymys. Näin ollen myös kyseinen vahvistusvaatimus poikkeaa pääkanteen vaatimuksista sellaisella tavalla, ettei sen tutkimiselle ole estettä.
15. Markkinaoikeus toteaa myös, että pääkanteen vaatimukset 4 ja 5 on muotoiltu varsin yleisellä tasolla ja tekijänoikeutta loukkaavaa menettelyä lähemmin yksilöimättä. Vaatimusten tueksi esitetyt perusteet ovat muuttuneet valmistelun kuluessa ja viimeisimmin vielä pääkäsittelyä aloitettaessa. Siten tuotantoyhtiöille on voinut olla epäselvää, mihin menettelyyn vaatimukset kohdistuvat ja erityisesti ovatko ne kohdistuneet vielä julkaisemattomaan materiaaliin. Henkilökantajat eivät ole muotoilleet vahvistusvaatimusta 4 siten, että se yksiselitteisesti koskisi vain tekijänoikeutta väitetysti loukkaavaa menettelyä ja seikkoja. Markkinaoikeus katsoo, että näissä olosuhteissa vastakanteen vaatimukselle 2 on esitetty sinänsä riittävä oikeudellinen intressi.
16. Vastakanteen vaatimuksessa 2 on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajilla ei ole tekijänoikeuslain tiettyjen säännösten mukaista tekijänoikeutta Iron Sky: The Coming Race -elokuvaan. Riidatonta on, että henkilökantajat eivät ole olleet tekemässä kyseistä jatko-osaa. Kyseistä elokuvaa ei ole vielä julkaistu tai saatettu lopulliseen muotoonsa. Elokuvasta tai sen tekijänoikeuksiin vaikuttavista seikoista ei ole juurikaan esitetty eikä lopullisesta elokuvasta ole ollut esitettävissä selvitystä. Mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastakanteen vaatimus 2 on hylättävä ennenaikaisena. Edellä todetusti asioiden enemmälle käsittelylle ei ole muilta osin ilmennyt estettä.
3 Henkilökantajien vaatimus tekijänoikeudesta Iron Sky -elokuvaan
17. Tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.
18. Elokuvateosten osalta tekijänoikeuslain esitöissä (Komiteanmietintö 1953:5, s. 45) on todettu, että käytännössä voi olla vaikeata todeta, kenelle tekijänoikeuden elokuvateokseen on katsottava kuuluvan. Oikeuskirjallisuuden (Salokannel, Häviävät elokuvan tekijät, 1990, s. 28) mukaan pohjoismaisissa lainvalmisteluasiakirjoissa tehdään elokuvan tekijänoikeuden haltijoiden määrittelyssä ero toisaalta niiden tekijöiden välillä, joilla on tekijänoikeus koko elokuvateokseen ja toisaalta niiden tekijöiden välillä, joilla on tekijänoikeus ainoastaan elokuvaan sisältyviin yksittäisiin teoksiin tai suorituksiin. Pohjoismaisissa lainvalmisteluasiakirjoissa mainitaan henkilöistä, joille voi syntyä tekijänoikeus koko elokuvateokseen, yleensä käsikirjoittaja ja elokuvan ohjaaja. Syntyykö muille elokuvan valmistukseen taiteellisella panoksella osallistuville henkilöille tekijänoikeus koko elokuvaan vai vain omaan osuuteensa, riippuu heidän osuutensa merkityksestä elokuvalle kokonaisuutena. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa elokuvamusiikin tekijä, kuvaaja, leikkaaja, lavastaja, arkkitehti ja koreografi.
19. Viimeksi mainitussa teoksessa on edelleen todettu (s. 28 ja 29), että elokuvan oikeudenhaltijoiden määrittelyssä on ratkaisevaksi kysymykseksi muodostunut luovan työn ja teknisen taidon välisen rajan selvittäminen. Määräävinä seikkoina on pidetty työn (taiteellista) itsenäisyyttä ja omaperäistä ilmaisua. Työn itsenäisyyttä arvostellaan elokuvan tekemisessä yleensä sen perusteella, kuinka itsenäisesti henkilö työskentelee suhteessa elokuvan ohjaajaan. Tällä tarkoitetaan taiteellisin kriteerein itsenäiseksi katsottavaa luovaa työtä. Yksittäisen tekijän taiteellinen luova panos määräytyisi näin kunkin elokuvateoksen käsikirjoituksen ja ohjauksen perusteella, ja viime kädessä vasta käytännön valmistusprosessissa.
20. Asiassa esitetyn yhdenmukaisen todistelun perusteella idea elokuvaan on tullut JP:ltä, käsikirjoittajina ovat toimineet ainakin F ja G ja elokuvan ohjaajana on toiminut TV. Elokuvan lavastajina ovat toimineet H ja erityisesti digitaalisten lavasteiden osalta JL, joka on myös ollut elokuvan taiteellinen johtaja. Visuaalisista tehosteista on muiden tehtäviensä ohella vastannut ST. Elokuvan tekemiseen on osallistunut kaiken kaikkiaan satoja henkilöitä.
21. Henkilökantajat ovat tehneet elokuvaan tietokoneella luotuja kolmiulotteisia pääosin eri avaruusaluksia koskevia malleja ja animaatioita. Asiassa esitetyn todistelun perusteella C on toiminut lähinnä tietokoneanimoinnin yhtenä esimiehenä CGI supervisor tehtävässä. A, D ja B ovat toimineet pääsääntöisesti mallintamisen ja osin animointiin liittyvien tehtävien parissa. E on ainakin ohjannut mallintajia ja animoijia Maya-ohjelman käytössä, ja B on myös yhdistänyt ja yhteensovittanut Götterdämmerung-aluksen ulkokuoreen eri henkilöiden tekemiä osia. A:n ja D:n ei ole näytetty ohjanneen muiden työskentelyä, eikä heillä ollut projektiin tullessaan kovin laajaa kokemusta visuaalisten tehosteiden tekemisestä. Tietokoneella luotujen visuaalisten tehosteiden kannalta keskeisiä henkilöitä on ollut ainakin kymmenkunta ja kaiken kaikkiaan tehosteiden tekemiseen on osallistunut ainakin noin 30 henkilöä.
22. Henkilökantajat ovat esittäneet, että heidän luovan ja itsenäisen työn osuus elokuvassa ja sen tarinassa on ollut niin merkittävä, että se tuottaa tekijänoikeuden koko elokuvaan. Markkinaoikeus toteaa, että henkilökantajien työtä voidaan sinänsä pitää elokuvan kannalta merkityksellisenä. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn todistelun perusteella elokuvassa tietokoneella luodut visuaaliset tehosteet ovat olleet sinänsä keskeisiä ja elokuvassa on useita kokonaan näin luotuja kohtauksia, mutta kerronnallisesti ja ajallisesti ne eivät ole kuitenkaan olleet elokuvassa pääosassa tai määrittäneet kyseistä elokuvaa sellaisella tavalla, jolla olisi olennaista merkitystä koko elokuvateoksen tekijää koskevassa tekijänoikeudellisessa arvioinnissa.
23. Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetulla tavalla elokuvateoksen tekijöinä pidettävien henkilöiden joukko ei ole kovin laaja. Esimerkiksi edes elokuvan päävastuullista lavastajaa ei välttämättä voida pitää elokuvateoksen tekijänä. Markkinaoikeus katsoo, että henkilökantajat ovat olennaisesti ottaen toimineet erilaisissa rooleissa avustaen elokuvan tiettyjen osa-alueiden digitaalisten visuaalisten tehosteiden luomisessa, jota voidaan näiltä osin monilta osin rinnastaa lavastamiseen. Näyttämättä on jäänyt, että henkilökantajien rooli olisi ollut tyypillisesti elokuvan tekijöinä pidettäviin henkilöihin tai edes päävastuulliseen lavastajaan rinnastettavissa.
24. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei henkilökantajia voida pitää koko elokuvateoksen osalta tekijöinä riippumatta siitä, olisiko heidän visuaalisiin tehosteisiin liittyvä työnsä ollut heidän esittämällään tavalla itsenäistä ja omaperäistä ja olisiko heillä erikseen tekijänoikeus elokuvassa ilmeneviin aluksiin tai muihin väitettyihin yksittäisiin teoksiin. Näin ollen vahvistusvaatimus 1 on jo tällä perusteella hylättävä.
4 Henkilökantajien vaatimukset tekijänoikeudesta yksilöityihin teoksiin
4.1 Vaatimukset ja tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
25. Käsillä olevassa kannevaatimuksessa 2 on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajilla on eritellyllä tavalla tekijänoikeus Iron Sky elokuvassa käytettyihin avaruusaluksiin tai muihin yksilöityihin teoksiin. Kannevaatimuksella 2 on katsottava tarkoitetun vaatimuksen ja oikeudellisen intressin tueksi esitetyt perusteet sekä oikeuksien luovuttamiseen liittyvä kannevaatimus 3 huomioon ottaen sen vahvistamista, että henkilökantajille on syntynyt tekijänoikeus riippumatta siitä, onko tämä tekijänoikeus mahdollisesti joltakin osin sittemmin luovutettu.
26. Niin sanotuista yhteisteoksista säädetään tekijänoikeuslain 6 §:ssä. Säännöksen mukaan jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kannevaatimuksessa 2 on kysymys siitä, että ainakin henkilökantajat olisivat yksilöityjen teosten tekijöitä riippumatta siitä, olisiko teosten tekijöinä mahdollisesti pidettävä muitakin henkilöitä.
27. Henkilökantajilla on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n mukaisesti näyttötaakka siitä, että kannevaatimuksessa 2 yksilöidyt alukset ja muut väitetyt teokset ovat tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja teoksia ja että henkilökantajia on pidettävä niiden tekijöinä.
28. Markkinaoikeus on asian valmistelussa kiinnittänyt huomiota kannevaatimuksiin ja -perusteisiin ja tämän johdosta esittänyt asian selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset. Vaatimukset ja perusteet ovat valmistelun kuluessa ja eräiltä osin tämän jälkeenkin täsmentyneet. Henkilökantajat ovat oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:stä ilmenevän niin sanotun määräämisperiaatteen mukaisesti määrittäneet vaatimuksillaan ja niiden tueksi esitetyillä perusteilla oikeudenkäynnin kohteen.
29. Markkinaoikeus toteaa, että kannevaatimuksessa 2 on sinänsä yksilöity avaruusalukset ja muut väitetyt teokset. Kanteen perusteissa ei ole kuitenkaan nimenomaisesti tuotu esiin sitä, millaisesta tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitetusta teoksesta on kysymys ja näin ollen sitä, mitä vahvistusvaatimukset tarkalleen ottaen koskevat.
30. Edellä mainittu vaatimuksen ja sen tueksi esitettyjen perusteiden epäselvyys ja yksilöimättömyys korostuu erityisesti siltä osin kuin eräät henkilökantajat ovat vaatineet tekijänoikeuden vahvistamista alukseen Götterdämmerung ja kuutukikohtaan "mukaan lukien sisäpuoli".
31. Viimeksi mainitulla on katsottava tarkoitetun kaikissa elokuvan Götterdämmerung-alusta ja kuutukikohtaa koskevissa sisäpuolisissa kohtauksissa ilmenevää taustaa, jota vasten näyttelijöiden suoritukset näkyvät. Todistelun perusteella näitä taustoja on ollut hyvin monenlaisia ja ne ovat näkyneet elokuvassa varsin pitkän ajan, eivätkä henkilökantajat ole edes väittäneet tai todistelussa tuoneet ilmi tehneensä niistä kuin joitakin yksittäisiä osia. Markkinaoikeus katsoo, ettei mainittujen sisäosien kaikkia taustoja voida pitää sellaisina kanteen kannalta riittävästi yksilöityinä ja elokuvasta erotettavissa olevina omina teoksinaan, joidenka tekijöiksi henkilökantajat voitaisiin vahvistaa. Näin ollen vaatimus on joka tapauksessa hylättävä näiltä osin.
32. Muilta osin henkilökantajien on katsottava tarkoittaneen alusten, kuutukikohdan tai junan ulkopuolista visuaalista ilmettä mahdollisine ominaispiirteisine animointeineen. Sen sijaan vaatimuksen tueksi esitetyt perusteet huomioon ottaen vaatimuksella ei ole katsottava tarkoitetun esimerkiksi tekijänoikeutta kyseisten alusten kolmiulotteisiin tietokonemalleihin tai tiedostoihin sellaisenaan.
33. Henkilökantajat ovat jäljempänä todetusti esittäneet aluksia koskevan tekijänoikeutensa tueksi myös esimerkiksi aluksen lippujen valahtamista tai alusten tuhoutumista koskevan animoinnin. Markkinaoikeus katsoo, että näissä animaatiokohtauksissa on pikemminkin kysymys elokuvakohtausten tekemisestä kuin jostakin sellaisesta, minkä perusteella voisi syntyä tekijänoikeus kannevaatimuksessa 2 tarkoitetulla ja edellä kohdassa 32 todetulla tavalla itse aluksiin. Käsillä olevassa kannevaatimuksessa 2 ei ole siten myöskään kysymys tekijänoikeudesta yksilöityjä teoksia sisältäviin kaikkiin tai edes tiettyihin elokuvan kohtauksiin sellaisenaan.
34. Tekijänoikeusneuvosto on muun ohessa lausunnossaan 2014:6 todennut, että teoksella tarkoitetaan henkisen luomistyön tuotetta. Taiteellinen tuote kuten muutkin teokset on tekijänoikeudella suojattu, jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan työn itsenäisenä ja omaperäisenä tuloksena. Tällöin se ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Suojan edellytyksenä ei ole muita vaatimuksia. Edelleen lausunnon mukaan Euroopan unionin tuomioistuin (tuomio 1.11.2011, Painer, C-145/10, EU:C:2011:798) on katsonut, että teos voi saada tekijänoikeussuojaa, jos se on tekijänsä henkisen luomistyön tulos siten, että se kuvastaa tekijän persoonaa ja siitä käyvät ilmi tekijän vapaat ja luovat valinnat teosta tehtäessä.
35. Oikeuskirjallisuudessa on vielä muun ohessa esitetty (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 17), että omaperäisyydellä tarkoitetaan sitä, että kenenkään toisen kuin tekijän ei voitaisi olettaa päätyvän samankaltaiseen lopputulokseen, jos toinen ryhtyisi itsenäisesti vastaavaan luomistyöhön. Lain mukaisen suojan saamisen kannalta teoksen taiteellisella tai laadullisella arvioinnilla tai muillakaan vastaavilla seikoilla ei ole merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole sillä, minkä laatuista ja miten paljon työtä tai aikaa tekijä on teokseensa käyttänyt. Niin ikään oikeuskirjallisuudesta ilmenee (Haarmann, Tekijänoikeus ja lähioikeudet, 2005, s. 67), että vaikka tuote olisi vaatinut kuinka paljon työtä ja taitoa tahansa, sitä ei pelkästään tällä perusteella voida pitää tekijäoikeuslaissa tarkoitettuna suojattavana teoksena.
36. Markkinaoikeus toteaa, että kolmiulotteisen mallin toteuttamisessa tarvittavan ohjelmiston osaaminen tai mallinnuksen tekniset yksityiskohdat taikka mallinnuksen työläys ovat edellä todetun perusteella käsillä olevassa tekijänoikeudellisessa arvioinnissa sellaisenaan merkityksettömiä. Myöskään kaksiulotteisten kuvien mahdollisimman tarkkaa ja ohjauksessa tapahtuvaa mallintamista kolmiulotteisiksi malleiksi ei sellaisenaan voida pitää itsenäisenä ja omaperäisenä luomistyönä.
4.2 Yleistä todistelua ja alustavaa arviointia
37. TV on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut toimineensa elokuvan ohjaajana ja käsikirjoittajana. Idea elokuvaan tuli JP:ltä ja sitä kehiteltiin porukalla. ST toi elokuvaan visuaalista ilmettä ja JL rakensi konkretiaa ideoiden perusteella ja toimi elokuvan digitaalisena lavastajana. Ennen kuvauksia hän keskusteli lähes päivittäin ST:n ja JL:n kanssa siitä, millaisista elementeistä elokuva koostuu. Kuvausten aikana ja niiden jälkeen hän keskusteli päivittäin tai viikoittain ST:n kanssa tehosteista ja tutustui tehtyihin tehosteisiin Dropbox-kansion kautta sekä kävi valkokankaalta läpi sitä, mitä kulloinkin tehtiin.
38. ST on häntä todistajana kuultaessa kertonut muun ohella osallistuneensa elokuvan ideointiin ja käsikirjoittamiseen ja toimineensa elokuvassa VFX supervisor -tehtävässä. Hänen tehtävänään oli muun ohessa visuaalisia tehosteita tekevän tiimin rekrytointi ja työtehtävien määrittäminen ja yhteensovittaminen sekä ohjaajan vision välittäminen tiimille. Visuaalisen puolen osalta hän hyväksyi asioita ja delegoi niitä esimerkiksi JL:lle, I:lle, J:lle ja C:lle ja heille myös annettiin vastuuta tai vastuualueita toteutettaviksi ja valvottaviksi. ST on kertonut myös, että hän arvioi mallinnusta tekniseltä ja JL puolestaan visuaalisilta osin ja viime kädessä ohjaaja päätti mitä menee elokuvaan, että osa tehtävistä oli ulkoistettu taiteelliselle johtajalle eli JL:lle ja että aluksia koskevat päätökset teki JL ja lopullisesti TV.
39. JL on häntä todistajana kuultaessa kertonut toimineensa elokuvan ja visuaalisten tehosteiden taiteellisena johtajana ja suunnitelleensa kaikki elokuvan avaruusalukset ja ideoineensa niitä TV:n ja ST:n kanssa. Vuonna 2008 hän teki ensimmäiset konseptikuvat lentävistä lautasista, avaruustaisteluista ja kuutukikohdan sisäosista ja suunnitteli tarkasti Valkyrie-aluksen ja aloitti George W. Bush -aluksen suunnittelun. JL:n mukaan hän hyväksyi kolmiulotteiset mallit. Hän ohjeisti mitä mallinnetaan ja antoi piirustukset, yksinkertaiset kolmiulotteiset malliluonnokset ja referenssikuvat ja ohjasi työskentelyä ja päätti siitä, milloin malli oli valmis. Malli oli hyvä silloin kun asiat olivat paikallaan ja kun se kunnioitti suunnitelman olemusta ja henkeä sillä tarkkuudella, millä se tullaan elokuvassa näkemään. Tämän lisäksi paljon tehtiin myös ylimääräistä yksityiskohtiin liittyvää työtä. Malleja tehdessä olikin tehtävä myös rajanvetoa sen suhteen, milloin malli on tarpeeksi hyvä elokuvaa varten, ja ST tai J joskus sanoivat, että mallia ei kannata tehdä enempää. JL on myös kertonut tehneensä konseptikuvia, yksinkertaisia malleja ja kommentoineensa malleja. Varsinaisten mallien tekeminen oli suuri työ, jonka vuoksi tämä jaettiin mallintajien tehtäväksi.
40. JP on häntä todistajana kuultaessa kertonut olleensa luomassa elokuvaa ja toimineensa yhteisöpäällikkönä, joka kertoi sivusta katsoen tarinaa elokuvan tekemisestä. Hänen mukaansa JL aloitti karkeilla paperille sutaistuilla luonnoksilla, joita JL, TV ja ST "pyörittelivät". Näitä seurasivat konseptikuvat, karkeat kolmiulotteiset mallit ja usein piirustukset, joiden pohjalta varsinainen mallinnus toteutettiin. Mallinnusta teki yhtä aikaa enimmillään noin 20, yhteensä 30–40 henkilöä. JL seurasi hyvin tarkkaan sitä, että aluksista tulee oikeannäköisiä ja JL oli hyvin tärkeässä osassa elokuvan visuaalisen ilmeen luomisessa. JP on myös kertonut, että JL:n mukaan tulo oli käännekohta projektissa, koska hänen visuaalinen tyyli vastasi visioita, ja JL:n näkemyksiin ja makuun voitiin luottaa. JP:n mukaan avaruustaisteluiden koreografia oli aika pitkälti ST:n suunnittelemaa ja niistä tehtiin karkeat kolmiulotteiset mallit (animatic).
41. Markkinaoikeus toteaa, että henkilökantajat eivät ole kanteen perusteissa juurikaan tarkemmin yksilöineet sellaisia tekijänoikeudellisessa arvioinnissa merkityksellisiä seikkoja, joiden perusteella heitä olisi pidettävä kyseisten alusten ja muiden väitettyjen teosten tekijöinä. Näitä seikkoja on jossakin määrin tullut ilmi todistelusta. Tuotantoyhtiöt ovat puolestaan muun todistelun ohella esittäneet asiakirjatodisteinaan runsaasti JL:n laatimiksi esitettyjä osin varsin yksityiskohtaisia konsepti- ja viittauskuvia eri aluksista ja niiden sisätiloista.
42. Markkinaoikeus katsoo oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisesti JL:n roolia koskevan todistelun perusteella uskottavasti näytetyksi, että henkilökantajien tehtäviä on ainakin lähes poikkeuksetta ohjattu erilaisin konsepti- tai viittauskuvin, kuvien päälle piirretyin ja suullisin ohjein sekä yleispiirteisenä että yksityiskohtaisena ohjauksena. Osan henkilökantajistakin mukaan JL:n ohjaus on voinut ajoittain jopa mennä liiallisuuksiin tai tarpeettomiin detaljeihin. Henkilökantajista ainakin C, E ja B olisivat ilmeisesti halunneet työskennellä itsenäisemmin sen perusteella, mitä heidän kertomuksistaan on pääteltävissä. Markkinaoikeus katsoo niin ikään selvitetyksi, että ohjaaja TV on puolestaan ohjannut ST:tä ja JL:ää.
43. Jotta henkilökantajien vaatimukset voisivat menestyä, heidän on edellä todettu huomioon ottaen lähtökohtaisesti näytettävä myös se, että heidän luomistyönsä on ollut tekijänoikeudellisesti merkityksellistä siitä huolimatta, että sitä on edellä todetusti eri vaiheissa ohjattu.
44. Useissa henkilökantajien esittämissä asiakirjatodisteissa, erityisesti aluksia esittävissä kuvaruutukaappauksissa (kuten 1–5, 11–14 ja 20–21) ja henkilökantajien omasta työstään kertovissa videotallenteissa (24, 35–37 ja 39) pääsääntöisesti esitetään alukset kokonaisuutena, henkilökantajien omaa panosta yksityiskohtaisesti erittelemättä. Niistä ei myöskään juurikaan ilmene, millaisia lähtötietoja henkilökantajille on annettu ja millaisten vaiheiden kautta he ovat lopputulokseen päätyneet taikka sitä, mikä on tarkalleen ottaen ollut heille tekijänoikeuden synnyttävä henkinen luomistyö, kun otetaan huomioon, että edellä todetusti mallintamiseen käytetty työmäärä tai tekniset ratkaisut eivät ole sellaisenaan tekijänoikeudellisesti merkityksellisiä. Vastaavasti edellä kohdissa 32 ja 36 todettu huomioon ottaen henkilökantajien asiakirjatodisteina 41–46 esittämillä mallinnustiedostoilla tai kuvaruutukappauksilla on vain rajallisesti merkitystä asian arvioinnissa. Niin ikään henkilökantajien asiakirjatodisteissa 38 ja 47 B ja A ovat esittäneet näkemyksiään alusten luomisprosessista, millä on muun ohella kyseisten henkilöiden todistelutarkoituksessa kuuleminen huomioon ottaen vain rajallisesti itsenäistä merkitystä näyttönä asiassa.
4.3 Henkilökantajakohtainen todistelu ja sen arviointi
4.3.1 A
45. A on vaatinut vahvistettavaksi, että hänellä on tekijänoikeus aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Liberty Capsule, Rheingold ja Zeppelin sekä Japanin edustajien alukseen, kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) ja Helium 3 -junaan.
46. A on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että hän on tehnyt kolmiulotteista mallinnusta ja teksturointia eli mallien pintojen kuviointia ja väritystä. Hänen mukaansa työ oli luovaa ja itsenäistä. Konseptimalleja, ideoita ja muita kuvia oli, mutta ne piti muuttaa kolmiulotteisiksi malleiksi ja se edellytti luovuutta. Henkilökantajien asiakirjatodisteesta 38 ilmenevin tavoin konseptimalleista ja ohjauksesta huolimatta hänen piti improvisoida ja käyttää tehtävien toteuttamisessa taiteellisia kykyjään, mutta paljon aikaa kului tarpeettomaan pienten yksityiskohtien hiomiseen.
47. A on kertonut tehneensä Yhdistyneestä kuningaskunnasta käsin ennen Suomeen tuloaan Rheingold-aluksen mallin kolmea versioita JL:n kanssa. Tämä kesti kauan, koska JL halusi koko ajan lisää muutoksia ja lopulta A katsoi, että alus oli jo valmis. JL on puolestaan kertonut, että A sai käyttöönsä konseptikuvat ja yksinkertaisen kolmiulotteisen mallin ja että tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteesta 19 käyvät ilmi päivittäiset muutokset malliin. JP ja TV ovat kertoneet, että Rheingold oli perinteinen lentävä lautanen. Henkilökantajien asiakirjatodisteesta 38 ilmenee, että A:n mielestä konseptimallia mallinnettaessa "palaset eivät sopineet yhteen" ja hän käytti kykyjään yhteensovittamisessa.
48. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että JL on luonut tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteista 15 ja 19 ilmenevän Rheingold-aluksen kahdesta eri suunnasta näkyvän varsin yksityiskohtaisen konseptikuvan ja yksinkertaisen mallin, joiden pohjalta A ryhtyi JL:n ohjeiden mukaisesti toteuttamaan aluksen mallinnusta. A ei ole lähemmin yksilöinyt millaista omaperäistä ja itsenäistä luomistyötä hän olisi tehnyt ja markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:ta olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
49. A on myös kertonut, että hänellä oli kunnia "saada elokuvan ensimmäinen kuva", jossa näkyi Liberty Capsule -alus. Henkilökantajien asiakirjatodisteessa 38 A on esittänyt tehneensä kyseisen aluksen käyttäen internetistä löytämiään malleja ja referenssejä ja käyttäen luovuuttaan laittamalla yksityiskohdat oikeille paikoille, jotta malli näyttäisi realistiselta. TV on kertonut, että aluksella pyrittiin realistiseen Yhdysvaltojen National Aeronautics and Space Administrationin (NASA) kiertoratamoduulin kuvaamiseen. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva alus on pyritty mallintamaan tarkasti olemassa olevien kuvien ja mallien perusteella ja lähemmin yksilöimättä on jäänyt, mitä tekijänoikeudellisesti merkityksellistä luomistyötä A olisi tehnyt. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:ta olisi pidettävä aluksen tekijänä.
50. A on lisäksi kertonut tehneensä B:n ja E:n ohjeiden perusteella osia Götterdämmerung-aluksesta. Henkilökantajien asiakirjatodisteessa 38 on tuotu esiin teksturointi ja yksityiskohtien tekeminen sekä sisäosien osalta, että hän suunnitteli komentosillan taustalla näkyvät pilarit ja holvikaaret; katto-osat perustuivat uusklassisiin internetistä löytyneisiin arkkitehtuurimalleihin. Käsillä oleva vaatimus perustuu vain mainittuun aluksen sisätiloja koskevaan työhön, jolta osin vaatimus on edellä todetusti hylättävä, ja markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:ta olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
51. A on edelleen kertonut ST:n pyytäneen mahdollisimman yksinkertaisia neliönmuotoisia panssaroituja levyjä Zeppelin-alukseen ja hän teki tämän, mutta ei mitään muuta tai muita elementtejä. Henkilökantajien asiakirjatodisteessa 38 A on esittänyt tehneensä kuutukikohdan sisäänkäyntiin liittyviä töitä ja Helium 3 -junaan yksityiskohtia. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:ta olisi pidettävä Zeppelin-aluksen, Helium 3 junan tai kuutukikohdan tekijänä.
52. A on vielä kertonut tehneensä, mallintaneensa ja kokonaan teksturoineensa Japanin edustajien aluksen. Henkilökantajien asiakirjatodisteen 38 mukaan alus oli kokonaan hänen tekemä ja mallintama ja jossa eräät luodut yksityiskohdat olivat NASA-viittauskuvien inspiroimia, ja pääosat ja paneelit olivat konseptimallista, mutta hän käytti luovuutta sijoittelussa, jotta lopputulos olisi realistinen. A:n kertoman mukaan työn hyväksyi C.
53. Markkinaoikeus toteaa, että tuotantoyhtiöt ovat viitanneet konseptikuviin yleisesti ottaen, mutta eivät ole esittäneet konseptikuvia tai muutakaan todistelua nimenomaan ja konkreettisesti Japanin edustajien alusta koskien ja erityisesti JL:n tai muiden henkilöiden roolista sen tekemisessä. Kokonaisvaikutelman perusteella aluksen suunnitteluun voidaan katsoa sisältyneen omaperäisiä valintoja. Esitetyn näytön perusteella markkinaoikeus katsoo, että A:lle on syntynyt tekijänoikeus kyseiseen alukseen tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin. Muilta A:ta koskevilta osin kannevaatimus 2 on hylättävä.
4.3.2 B
54. B on vaatinut vahvistettavaksi, että hänellä on tekijänoikeus aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Rheingold, George W. Bush, Valkyrie sekä Australian edustajien alukseen, kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) mukaan lukien sisäpuoli ja kuuhunlaskeutumisalukseen (Landing Module).
55. E on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut toimineensa "supervisorina" B:n animoidessa Götterdämmerung-alusta ja B:n puolestaan toimineen aluksen mallinnuksen ohjaajana. Hänen mukaansa B:llä oli vahva näkemys siitä, miten alus tehdään aikataulun puitteissa, ja B toimi itsenäisesti ja teki hyvää työtä. Aluksesta oli olemassa sivusta ja edestä JL:n tekninen piirustus, joiden pohjalta E suunnitteli mallinnusta.
56. B on häntä todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut tehneensä muun ohessa aluksen pyörivän moottorin, konehuoneen ja hangaarin ja aluksen tuhoutumisanimaatiot. B on viitannut henkilökantajien asiakirjatodisteenaan 47 esittämään B:n lausuntopyyntöön tekijänoikeusneuvostolle. Lausuntopyynnön mukaan alus oli monimutkainen ja sen valmiiksi rakentamiseen tarvittiin kokonainen työryhmä. Lisäksi lausuntopyynnön mukaan aluksen mallintamista tehtiin yksityiskohtaisesti ja mielikuvituksellisesti. Kuvasuunnitelmia tai muita käyttökelpoisia referenssejä ei ollut tarjolla. Aluksesta näkyi elokuvassa myös lähikuvia, jonka vuoksi yksityiskohtien hiomiseen oli tehtävä työtä. Kyseisen asiakirjatodisteen mukaan B kokosi itsenäisesti aluksen takaosan omiin ratkaisuihin pohjautuen, eikä hän varsinaisesti edes keskustellut kyseisistä rakenteista JL:n kanssa.
57. D on häntä todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että B johti Götterdämmerung-aluksen mallintamista ja se jaettiin paloittain mallintajille. D oli yksi aluksen päämallintajista ja koko aluksen yläosa, moottoriosa ja pohja olivat hänen käsialaansa. B:llä ja JL:llä oli eri näkemyksiä aluksesta ja siitä tuli eri näköinen kuin alun perin oli suunniteltu. Suunnittelu ei ollut vielä valmis ja koska alus ei olisi muutoin valmistunut ajoissa, jo tehty neljäsosa aluksesta kopioitiin muihin osiin. B otti tässä johtajan paikan ja kertoi muille mallintajille mitä heidän pitäisi tehdä. Aluksen mallintaminen vei 5–8 henkilöltä kolme kuukautta. D:n valmistaman materiaalin hyväksyivät JL ja B, ja yleensä JL:ltä tarkistettiin, että tulos näytti hyvältä.
58. JL on kertonut, että B:lle annettiin tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteen 15 kohdasta "gotterdammerung30" ilmenevä kolmiulotteinen luonnossuunnitelma ja alus koottiin useiden henkilöiden tekemistä palasista. B sai tehtäväksi aluksen "layoutin", hän kokosi sen yhteen ja valmisteli sen animointia varten. JL:n mukaan ensimmäiset luonnokset konehuoneesta tulivat päälavastajalta ja yksi komponentti oli saanut mallin Titanicista. JL on lisäksi kertonut käyneensä läpi ongelmatilanteita mallintajien kanssa. TV on puolestaan kertonut, että aluksesta tehtiin JL:n kanssa useita versioita ja TV halusi siihen paljon liikkuvia osia, kuin "taskukellon sisuskalut avaruudessa", ja tämän pohjalta JL lähti määrittelemään alusta esittäen myös esimerkiksi, että aluksessa pitäisi olla "sydän joka sykkii", ja alukseen rakennettiin keskusmäntä ja pyöriviä rataksia. JP on kertonut, että aluksen oli tarkoitus olla yhdistelmä kelloa ja dieselmoottoria ja JL:n idean mukaan kuin koko ajan liikkeessä olevan kellon koneisto.
59. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Götterdämmerung-aluksen sisäosien osalta B:tä olisi pidettävä kannevaatimuksessa 2 tarkoitetulla tavalla aluksen ja sen sisäosien tekijänä. Markkinaoikeus katsoo niin ikään edellä kohdassa 33 todettu huomioon ottaen jääneen näyttämättä, että B:tä olisi aluksen tuhoutumista koskevan kohtauksen perusteella pidettävä kannevaatimuksessa 2 tarkoitetulla tavalla kyseisen aluksen tekijänä.
60. Markkinaoikeus toteaa todistelun perusteella olevan selvää, että aluksen ulkomuotoon on mallinnettu hyvin suuri määrä erilaisia rataksia ja muita yksityiskohtia, joita edellä mainitussa alkuperäisessä mallissa ei ole ollut. Esitetyn perusteella karkealla tasolla havaittavat aluksen ominaispiirteet ovat kuitenkin jo olleet olemassa. Kyseisten yksityiskohtien toteuttamisesta B:n toimesta ja tähän liittyvistä työvaiheista ja ohjeistuksesta ei ole esitetty juurikaan selvitystä. Näissä olosuhteissa ei ole tarpeen lähemmin arvioida sitä, onko kyseisiin yksityiskohtiin liittynyt sellaista riittävän omaperäistä henkistä luomistyötä, että ne perustaisivat tekijänoikeuden kyseiseen alukseen. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B:tä voitaisiin pitää kyseisen aluksen tekijänä.
61. B on myös kertonut, että Rheingold-aluksen jalakset eivät toimineet ja hän animoi ne. Henkilökantajien asiakirjatodisteen 47 mukaan laskutelineille oli alustava animointirunko (riggaus), jonka oli aloittanut E, ja B teki sen valmiiksi ja että jalakset ja aluksen rungon tekivät toiset henkilöt. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B:tä olisi jalasten animoinnin perusteella pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
62. Henkilökantajien asiakirjatodisteiden 39 ja 47 mukaan B on mallintanut ja animoinut George W. Bush -aluksen tärkeimmät aseet. Kyseinen, päällisin puolin samankaltainen ase ilmenee myös tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteessa 15 ilmenevistä kuvista, joista ainakin eräät ovat JL:n kertoman mukaan hänen laatimiaan tai alustavasti mallintamiaan ja että useampi henkilö mallinsi "niitä" ja B ainakin valmisteli animointia. J:n mukaan aseen keskeisimmät piirteet oli määritelty konseptikuvissa jo vuonna 2008, hänellä oli ollut idea aseesta jo ennen Iron Sky projektin alkamista, sillä eräässä pelissä oli ollut hyvin samankaltainen ase, ja hän suunnitteli myös aseen liikkumisen ja ohjeisti mallintajia. Markkinaoikeus katsoo, että esitetyn perusteella B:n tekijänoikeus voisi kohdistua lähinnä aseen animointiin, jota ei voi kuitenkaan pitää ainakaan erityisen omaperäisenä. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B:n toimet aluksen aseeseen ja erityisesti sen animointiin liittyen olisivat olleet sellaisella tavalla omaperäisiä ja itsenäisiä, että häntä voitaisiin pitää kyseisen aluksen tekijänä.
63. B on lisäksi kertonut, että Valkyrie-alus täytyi mallintaa pitkälti uudestaan, koska se oli ensimmäisiä malleja ja sitä käytettiin runsaasti tuotannossa. B ei ole kuitenkaan kertonut, mitä hän olisi itse tehnyt, eikä ilmi ole tullut mitä tekijänoikeudellisesti merkityksellistä luomistyötä uudelleen mallintamisessa olisi tehty. Henkilökantajien asiakirjatodisteesta 47 on pääteltävissä, että aluksen eri versiot ovat hänenkin mukaan olleet toisten henkilöiden tekemiä. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
64. B on edelleen kertonut, että Australian edustajien aluksen osalta kaikki animaatiot ja liikkeet kuuluivat hänen työtehtäviinsä ja aluksia tehtiin yhteistyössä. Tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteessa 15 on esitetty JL:n laatimia konsepti- ja muita eri suunnitteluvaiheen kuvia aluksesta. Markkinaoikeus toteaa, että lähemmin yksilöimättä on jäänyt, mitä tekijänoikeudellisesti merkityksellistä luomistyötä B olisi kyseiseen alukseen tehnyt. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että B:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
65. B on vielä kertonut tehneensä kuutukikohtaan nostokurkikohtauksissa käytetyn monimutkaisen sisätilanäkymän. Henkilökantajien asiakirjatodisteen 47 mukaan B työskenteli Valkyrien hangaarikohtauksen luomiseksi yksin suullisen ohjeen ja JL:n hyvin alkeellisten luonnosten pohjalta, ja Rheingold-nostokurkikohtauksen parissa animoimalla nostokurkea. Markkinaoikeus toteaa, että B:n vaatimukset ovat perustuneet vain kuutukikohdan sisätiloihin ja katsoo jääneen näyttämättä, että B:tä olisi pidettävä kuutukikohdan tekijänä.
66. B on edelleen kertonut tehneensä kuuhunlaskeutumisaluksesta toisen mallin sen räjäyttämistä varten. Henkilökantajien asiakirjatodisteissa 39 ja 47 B on esittänyt vastanneensa yksin kuuhunlaskeutumisaluksen geometriasta sen räjähtäessä. TV:n mukaan alus oli tavanomainen ja NASA-mallin mukainen. Markkinaoikeus katsoo edellä kohdassa 33 todettu huomioon ottaen jääneen näyttämättä, että B:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä pelkästään räjäytystä koskevan animoinnin perusteella.
67. Näin ollen B:n osalta kannevaatimus 2 on hylättävä.
4.3.3 D
68. D on vaatinut vahvistettavaksi, että hänellä on tekijänoikeus aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli, Zeppelin, George W. Bush ja Mir.
69. D on kertonut, että aluksista oli 1–2 konseptikuvaa, joista välittyi tunnelma ja "yleisfiilis", ei yksityiskohtia. JL antoi hänelle muun ohessa kansion toisen maailmansodan aikaisista kuvista. D:n mukaan mallinnusta tehtiin 95 prosenttia ajasta omatoimisesti. Välillä tarkistettiin JL:ltä vastasiko työ hänen näkemystään, jolloin JL hyväksyi sen tai pyysi tekemään pieniä korjauksia. Näin tehtiin erityisesti Mir-aluksen mallintamisen osalta.
70. D on myös kertonut edellä kohdassa 57 todetulla tavalla olleensa yksi Götterdämmerung-aluksen päämallintajista ja että koko aluksen yläosa, moottoriosa ja pohja olivat hänen käsialaansa. D:n valmistaman materiaalin hyväksyivät JL ja B, ja yleensä JL:ltä tarkistettiin, että tulos näytti hyvältä.
71. D on lisäksi kertonut, että henkilökantajien asiakirjatodisteesta 35 ilmenevästi Zeppelin-aluksen pohjalla oli malli, josta ilmeni muoto. Alukseen tuli mallintaa massiivisten metalliovien avautuminen ja takaosat, joista moottoriosan teki toinen henkilö. Etenkin metallirakenteiden osalta työssä oli paljon omatoimisuutta. JP on kertonut, että JL:n ensimmäisissä konseptikuvissa näkyi se, kun George W. Bush -alus ampuu läpi Zeppelin-aluksesta.
72. D on edelleen kertonut tehneensä henkilökantajien asiakirjatodisteesta 35 ilmenevästi George W. Bush -aluksen etuosan kuorta ja pienempiä aseita sekä "rinkulan" yksityiskohtia ja keskusta-aluetta. JP on kertonut, että aluksesta oli monia versioita ja se oli saanut vaikutteita ISS-avaruusasemasta ja siihen sisältyi pyörivä osa painovoiman luomiseksi. Tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteesta 15 ilmenee useita kymmeniä ilmeisesti JL:n laatimia hyvin yksityiskohtaisia konseptikuvia aluksesta sekä referenssejä.
73. Markkinaoikeus toteaa, että lähemmin yksilöimättä on jäänyt, mitä tekijänoikeudellisesti merkityksellistä luomistyötä D olisi Götterdämmerung-, Zeppelin- ja George W. Bush -aluksiin tehnyt. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että D:tä olisi pidettävä kyseisten alusten tekijänä.
74. D on vielä kertonut, että hän mallinsi Mir-aluksen kokonaan itse JL:n konseptikuvien perusteella ja se oli monimutkaisin ja tarkin malli, ja että tähän kului paljon aikaa, vaivaa ja ajatusta. Kaksiulotteisen kuvan mallintaminen kolmiulotteiseksi edellyttää luovuutta. Verrattaessa hänen previsualisointimallin perusteella JL:n tekemään konseptikuvaan, muoto pysyi samana, mutta kaikki muu kehittyi. Malliin myöhemmin toisen henkilön toimesta lisättiin tekstuurit JL:n konseptin perusteella.
75. Markkinaoikeus toteaa, että tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteesta 15 ilmenee, että Mir-aluksesta oli laadittu useita hyvin erilaisia konseptikuvia, joista kuitenkin viimeisimmät vastaavat ainakin päällisin puolin muodoiltaan hyvin pitkälti lopullista alusta. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, mitä sellaista tekijänoikeudellisesti merkityksellistä itsenäistä ja omaperäistä luomistyötä D olisi alukseen tehnyt, että häntä olisi pidettävä aluksen tekijänä.
76. Näin ollen D:n osalta kannevaatimus 2 on hylättävä.
4.3.4 E
77. E on vaatinut vahvistettavaksi, että hänellä on tekijänoikeus aluksiin Götterdämmerung mukaan lukien sisäpuoli ja Zeppelin sekä kuuhunlaskeutumisalukseen (Landing Module) ja kuutukikohtaan (Schwarze Sonne) mukaan lukien sisäpuoli.
78. E on kertonut tuoneensa projektiin toimintamallin, jolla isomman kokonaisuuden palasia voidaan jakaa eri henkilöiden tehtäväksi ja käytännössä toimineensa esituotannon suunnittelijana ja supervisor-tehtävässä tarkastaneensa päivittäin mitä on tehty ja tarvittaessa korjanneensa tai neuvoneensa korjauksissa. Hänen mukaansa "supervising" luovassa prosessissa tarkoittaa sitä, että lopputulos myös näyttää taiteellisesti hyvältä ja toimii ja että palaset sopivat yhteen kokonaisuuteen. E on toisaalta myös kertonut, että hänet syrjäytettiin hyvin aikaisessa vaiheessa kaikenlaisesta päätöksenteosta ja häntä kiellettiin antamasta palautetta mallintamisesta.
79. E on myös kertonut edellä kohdassa 55 todetulla tavalla toimineensa B:n ohjaajana tämän mallintaessa Götterdämmerung-alusta. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että mainitun aseman johdosta tai muutoin E:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
80. E on lisäksi kertonut miettineensä L:n kanssa Zeppelinin sisätilat ja supervisorina "saatelleensa" kyseisen aluksen alusta loppuun. E:n mukaan esimerkiksi aluksen räjähtämisen kestoa ei ollut määritelty ja hän räjähdystä suunnitellessaan määritteli vaihe vaiheelta tarvittavat yksityiskohdat. JP on kertonut, että JL:n ensimmäisissä konseptikuvissa näkyi se, kun George W. Bush -alus ampuu läpi Zeppelin-aluksesta ja edellä todetusti sen, että ST suunnitteli avaruustaistelut.
81. Markkinaoikeus katsoo edellä kohdassa 33 todettu huomioon ottaen jääneen näyttämättä, että Zeppelin-aluksen räjähdyksen perusteella E:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä. Muilta osin perusteet vaatimuksille ovat jääneet pitkälti yksilöimättä ja rajoittuneet lähinnä muiden henkilöiden työn ohjaukseen ja yhteensovittamiseen. Näiltäkin osin on jäänyt näyttämättä, että E:tä olisi pidettävä aluksen tekijänä.
82. E on edelleen kertonut tehneensä animaation, jossa kuuhunlaskeutumisaluksesta laskeutuvat alas presidentinvaaleja koskevat liput. TV on kertonut, että alus oli tavanomainen ja NASA-mallin mukainen ja erityistä olivat liput. Markkinaoikeus katsoo edellä kohdassa 32 todettu huomioon ottaen jääneen näyttämättä, että E:tä olisi pidettävä kyseisen aluksen tekijänä.
83. E on vielä kertonut kuuaseman osalta mallintaneensa vain yhtä hissiä ja että hissistä oli olemassa saksalaisen lavastussuunnittelijan piirustus, joka ei kuitenkaan tyydyttänyt, vaan häntä pyydettiin käyttämään mielikuvitusta ja tekemään toisenlainen tai sirompi. Markkinaoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että kyseistä sisätiloja koskevan mallinnuksen perusteella E:tä olisi pidettävä kuuaseman tekijänä.
84. Näin ollen E:n osalta kannevaatimus 2 on hylättävä.
5 Ovatko henkilökantajat luovuttaneet mahdollisia tekijänoikeuksiaan
85. Vahvistusvaatimuksella 3 on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajat eivät ole luovuttaneet oikeuksia luomiinsa vaatimuksissa 1 ja 2 tarkoitettuihin teoksiin laajemmin tai muutoin kuin käytettäväksi vaatimuksessa yksilöidyin tavoin Iron Sky -elokuvaan liittyen.
86. Tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain. Asiassa ei ole ilmennyt riitaisuutta tekijänoikeuslain 3 §:ssä säädetyistä niin sanotuista moraalisista oikeuksista. Asian luonne ja vaatimuksen tueksi esitetyt perusteet huomioon ottaen vaatimuksen on katsottava koskevan tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitettuja taloudellisia oikeuksia.
87. Edellä todetusti kannevaatimus 1 on hylättävä ja myös kannevaatimus 2 on hylättävä muutoin kuin siltä osin, että A:ta on pidettävä Japanin edustajien aluksen tekijänä. Näin ollen kannevaatimusta 3 on tarpeen arvioida vain A:n mainitun teoksen osalta.
88. Tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteena 7 on esitetty A:n työsopimus, joka on koskenut aikaa 21.3.2011–31.10.2011. A on kertonut, että hän aloitti työnsä Japanin edustajien aluksen tai Götterdämmerung-aluksen sisätilojen parissa. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että A on tehnyt Japanin edustajien aluksen mainitun sopimuksen puitteissa.
89. Kyseisessä sopimuksessa on mainittu "Project: Iron sky" ja kohdassa "Rights" on todettu seuraavaa:
"The employee shall give the employer exclusive rights to any material created during work as well as the motion picture itself, including but not limited to unlimited rights to produce, distribute, perform and promote the film in any form, via any distribution method, in all countries. Such rights are transferable to a third party (such as Blind Spot Pictures) without hearing the employee. The compensation agreed on in this contract includes compensation for any such rights."
90. Markkinaoikeus toteaa mainitun sopimuksen sanamuodosta "any material created during work" ilmenevän, että sopimuksella A on luovuttanut työnantajalle yksinoikeudella tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitetut oikeudet kaikkeen tekemäänsä aineistoon. Edelleen sanamuotonsa "including but not limited to unlimited rights to" perusteella markkinaoikeus katsoo, että oikeuksien luovutus on koskenut kaikkia hyödyntämismuotoja ja sopimuksessa erikseen luetellut hyödyntämismuodot ovat olleet vain esimerkinomaisia. Myös työnantajan oikeudesta luovuttaa oikeudet edelleen on sovittu nimenomaisesti.
91. Tekijänoikeuslain 28 §:n mukaan ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle.
92. Kyseiseissä säännöksessä säädettyjen edelleenluovutus- ja muunteluoikeuksien osalta oikeuskirjallisuudessa (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 351) on esitetty, että jos osapuolten tarkoituksena on, että luovutus pitää sisällään myös muuntelu- tai edelleenluovutusoikeuden, on tämä mainittava nimenomaisesti luovutussopimuksessa. Maininnan puuttuminen ei toisaalta merkitse sitä, ettei luovutuksensaaja olisi voinut saada hyväkseen myös näitä oikeuksia. Oikeuskirjallisuudessa on myös todettu (Haarmann, Tekijänoikeus ja lähioikeudet, 2005, s. 309), että lainkohdassa tarkoitetun sopimuksen ei tarvitse olla nimenomainen; olosuhteista ja luovutuksen tarkoituksesta voidaan päätellä tiettyjen muutosten olevan sallittuja. Esimerkiksi lehden julkaisijan katsotaan olevan oikeutettu tekemään julkaistavakseen ottamiinsa kirjoituksiin niin sanottuja toimituksellisia muutoksia. Työsuhteen osalta viimeksi mainitussa teoksessa on todettu (s. 323), että yleisenä voitaneen nykyään pitää ajattelumallia, jonka mukaan työnantaja saa sopimusten puuttuessa työntekijänsä luomaan teokseen normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. Se oikeus, jonka työnantaja kuvatun ajattelumallin mukaan sopimuksen puuttuessa työntekijänsä teoksen hyväksikäyttämiseen saa, on yleensä eksklusiivinen.
93. Markkinaoikeus toteaa, että käsillä olevassa asiassa työsopimuksessa ei ole nimenomaisesti erikseen mainittu muunteluoikeutta. Markkinaoikeus on kuitenkin edellä katsonut, että sopimuksella on luovutettu oikeudet kaikkeen työsuhteessa luotuun aineistoon ja luovutus koskee rajoituksetta kaikkia hyödyntämistapoja. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että elokuva-alalla työnantajan normaalin toiminnan edellyttämän käyttöoikeuden on tyypillisesti katsottava olevan varsin laajan ja sisältävän myös oikeuden tietynasteiseen muunteluun. Nyt käsillä olevassa asiassa alukset on teknisistä syistä ollut välttämätöntä luoda elokuvaa varten useissa eri perättäisissä työvaiheissa, joista yksi on ollut mallinnus. Työvaiheista ovat vastanneet osin eri henkilöt ja myös yksittäiseen työvaiheeseen, kuten mallinnukseen, on voinut osallistua samankin aluksen osalta useita henkilöitä. Markkinaoikeus katsoo, että elokuvan digitaaliset visuaaliset tehosteet alukset mukaan lukien ovat olleet sen luonteisia, että niitä on ollut tarpeen ja tarkoituskin vielä tarvittaessa muunnella ja että A:n on tullut ymmärtää tämä. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus arvioi kokonaisuutena, että nyt käsillä olevassa asiassa A:n on katsottava joka tapauksessa luovuttaneen yksinoikeudella myös muunteluoikeuden.
94. Henkilökantajien mukaan asiassa tulee tarpeen mukaan ja soveltuvin osin soveltaa tekijänoikeuslain 29 §:ssä säädettyä sovittelusäännöstä ja tulkita mahdollisia sopimuksia suppeasti myös sen johdosta, että kantajien suorituksistaan saama korvaus on ollut olennaisen pieni.
95. Tekijänoikeuslain 29 §:n 1 momentin mukaan, jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Pykälän 2 momentin mukaan kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
96. A on kertonut työskennelleensä Rheingold-aluksen parissa aluksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta käsin ilman korvausta, koska hän halusi työskennellä Iron Sky -elokuvassa ja tällöin koko ajan viestineensä haluavansa tulla projektiin, koska kysymyksessä oli hänen ensimmäinen elokuvansa. A on niin ikään kertonut toivoneensa uutta uraa ja hyväksyneensä sopimuksen, vaikka olikin mielestään alipalkattu. A:n työsopimuksen mukainen palkka oli 2.200 euroa kuukaudessa.
97. Markkinaoikeus toteaa edellä mainitun oikeuksien luovutusta koskevan sopimuksen olevan sanamuodoltaan yksiselitteinen ja A:n tietoisesti hyväksyneen sopimuksen, eikä A:n kertomus huomioon ottaen asiassa ole ilmennyt perusteita tulkita sopimusta myöskään tekijänoikeuslain 29 §:n perusteella muutoin kuin edellä kohdissa 90 ja 93 todetulla tavoin. Kannevaatimus 3 on näin ollen hylättävä myös A:n edellä mainituilta osin.
98. Koska tekijänoikeutta elokuvaan koskeva vahvistusvaatimus 1 on hylättävä ja tekijänoikeutta elokuvaa varten tehtyihin materiaaleihin koskeva vahvistusvaatimus 2 on pääosin hylättävä ja muilta osin materiaaleja koskevat luovutettavissa olleet tekijänoikeudet muunteluoikeus mukaan luettuna on luovutettu yksinoikeudella työnantajalle ja olleet luovutettavissa eteenpäin, eivät tuotantoyhtiöt ole voineet vahvistusvaatimuksessa 4 tarkoitetulla tavalla loukata henkilökantajien tekijänoikeutta ja siten kyseinen vaatimuskin on hylättävä. Niin ikään edellä mainittuihin vahvistusvaatimuksiin tai niiden menestymiseen perustuvat kieltovaatimukset 5 ja 6 on hylättävä.
6 Tuotantoyhtiöiden vastakanteessa esittämät vaatimukset
99. Vastakanteen vahvistusvaatimuksessa 1 on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajilla ei ole tekijänoikeuslain eräiden säännösten mukaista tekijänoikeutta Iron Sky -elokuvaan versioineen tai oikeutta mihinkään kyseisiin elokuviin tekemäänsä materiaaliin. Tuotantoyhtiöt ovat perustaneet vaatimuksen siihen, että henkilökantajat ovat luovuttaneet elokuviin ja niihin tekemiinsä materiaaleihin liittyvät mahdolliset tekijänoikeuslain 2 §:n mukaiset tekijänoikeutensa työnantajalleen yksinoikeudella.
100. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Henkilökantajat ovat vaatineet vaatimuksen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä vastustaen kyseistä vaatimusta ainoastaan sillä perusteella, ettei samasta kysymyksestä ole nostettavissa vastakannetta eikä vastakanteella olisi saavutettavissa parempaa tai laajempaa oikeussuojaa kuin vastustamalla pääkannetta. Markkinaoikeus on edellä kohdassa 13 katsonut, ettei kyseistä estettä vaatimuksen käsittelylle ole.
101. Edellä pääkanteen vahvistusvaatimusten 1–3 osalta todetusti henkilökantajille ei ole katsottava syntyneen tekijänoikeutta kyseiseen elokuvaan eikä tekijänoikeutta heidän yksilöimiinsä aluksiin tai muihin väitettyihin teoksiin A:n Japanin edustajien alusta lukuun ottamatta, miltä osin tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitetut oikeudet on kuitenkin yksinoikeudella luovutettu. Henkilökantajat eivät ole vastustamisensa tueksi edes väittäneet, että he olisivat luoneet muita teoksia, vaan päinvastoin katsoneet, että vastakanteessa on kyse samasta kysymyksestä kuin pääkanteessa ja ettei vastakanteella ole saavutettavissa laajempaa oikeussuojaa kuin vastustamalla pääkannetta. Näin ollen henkilökantajilla ei ole katsottava olevan vahvistusvaatimuksessa 1 tarkoitettua tekijänoikeutta mihinkään materiaaliin.
102. Edellä kohdassa 16 todetusti vielä julkaisemattomaan elokuvaan Iron Sky: The Coming Race kohdistuva vahvistusvaatimus 2 on hylättävä ennenaikaisena.
103. Vastakanteen vahvistusvaatimuksessa 3 on vaadittu vahvistettavaksi, että henkilökantajilla ei ole oikeutta käyttää mitään tekemäänsä Iron Sky -elokuviin liittyvää materiaalia. Tuotantoyhtiöt ovat perustaneet vaatimuksen siihen, että vaikka henkilökantajille olisikin syntynyt tekijänoikeus, se olisi luovutettu kokonaisuudessaan yksinoikeudella, eikä henkilökantajille olisi jäänyt oikeutta käyttää materiaalia itse. Henkilökantajat ovat vastustaneet vaatimusta muun ohella yksilöimättömänä.
104. Markkinaoikeus toteaa, ettei vaatimuksessa tai sen tueksi esitetyissä perusteissa ole yksilöity sitä, millä tavoin henkilökantajat eivät saisi käyttää kyseisiä materiaaleja. Tuotantoyhtiöiden on katsottava vaatineen, että henkilökantajat eivät saisi käyttää materiaaleja missään olosuhteissa. Tuotantoyhtiöt ovat siten yleisluontoisella vahvistusvaatimuksellaan käytännössä vaatineet markkinaoikeutta ennakollisesti ratkaisemaan sen, että kaikenlainen materiaalin käyttö loukkaisi tuotantoyhtiöille siirtynyttä tekijänoikeutta. Henkilökantajien on katsottava vaatimuksen yksilöimättömyydellä tarkoittaneen sitä, ettei vahvistusvaatimusta voi sen yleisluonteisuuden vuoksi hyväksyä. Markkinaoikeus edellä todetun perusteella katsoo, että vahvistusvaatimus 3 on hylättävä.
105. Vastakanteen vaatimuksessa 4 on vaadittu, että markkinaoikeus kieltää B:tä ja D:tä jatkamasta tuotantoyhtiöiden tekijänoikeuden loukkaamista ja määrää heidät sakon uhalla lopettamaan loukkaavan aineiston yleisön saataviin saattamisen. Tuotantoyhtiöt ovat perustaneet vaatimuksen siihen, että kyseiset henkilöt ovat käyttäneet tekijänoikeudella suojattua materiaalia pelituotantonsa markkinoinnissa ja B on käyttänyt 3D-tulosteissa elokuvan kuvamateriaalia, eikä heillä ole tai ole jäänyt oikeutta käyttää materiaalia itse. Henkilökantajat ovat vastustaneet vaatimusta sillä perusteella, että vaatimus on yksilöimätön, perusteeton ja toteen näyttämätön ja että käyttö ei olisi ollut tekijänoikeudellisessa mielessä relevanttia.
106. Tuotantoyhtiöiden asiakirjatodisteista 8 ja 10 ilmenee kuva avaruusaluksesta ja malli kolmiulotteista tulostamista varten. B on kertonut, että kyse on alusta alkaen uudelleen tehdystä ja muokatusta Valkyrie-aluksen mallista ja todisteen 8 kuva perustuu tähän malliin.
107. Tuotantoyhtiöiden vaatimus on perustunut elokuvan kuvamateriaalin luvattomaan käyttöön, mutta yksilöimättä on muun ohella jäänyt, mihin teokseen liittyvää tekijänoikeutta ja miten sitä on kyseisellä menettelyllä väitetty loukatun. Markkinaoikeus katsoo yhtäältä jääneen näyttämättä, että kyseisillä kuvilla olisi loukattu tuotantoyhtiöiden tekijänoikeutta Iron Sky elokuvateokseen. Toisaalta vaatimuksella on mahdollisesti tarkoitettu sitä, että elokuvaa varten tehdystä tekijänoikeuslailla suojatusta Valkyrie-aluksesta on tällä tavoin valmistettu kappaleita tai saatettu sitä yleisön saataviin.
108. Edellä todetusti B:lle ja D:lle ei ole katsottu syntyneen tekijänoikeutta Valkyrie-alukseen. Tuotantoyhtiöt eivät ole kuitenkaan väittäneet tai esittäneet sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi todettavissa kenelle, jos kenellekään, tekijänoikeus kyseiseen alukseen olisi syntynyt ja onko tätä koskeva tekijänoikeus siirtynyt yksinoikeudella tuotantoyhtiöille taikka esittäneet muitakaan perusteita sille, miten B:n ja D:n menettely olisi loukannut niiden tekijänoikeuksia. Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen tekijänoikeuden loukkaus on jäänyt näyttämättä eikä menettelystä ole tarpeen enemmälti lausua. Näin ollen edellytyksiä vaaditun kiellon ja loukkauksen lopettamisen määräämiselle ei ole ja kieltovaatimus 4 on hylättävä.
7 Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut
109. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.
110. Pääkanteen osalta tuotantoyhtiöt ovat voittaneet asian lukuun ottamatta kokonaisuuden kannalta hyvin vähäiseksi jäänyttä osuutta A:n tekijänoikeuden syntymisestä yhteen alukseen, miltä osin tekijänoikeus on kuitenkin katsottu luovutetuksi yksinoikeudella. Markkinaoikeus katsoo, että tuotantoyhtiöillä on näin ollen lähtökohtaisesti oikeus saada täysi korvaus tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan.
111. Vastakanteen osalta tuotantoyhtiöiden vahvistusvaatimus 1 on menestynyt, mutta muut vaatimukset on hylätty henkilökantajien pääosin vaatiman tutkimatta jättämisen asemesta. Markkinaoikeus toteaa, että yhtäältä vastakanteen vaatimukset ja niiden tueksi esitetyt perusteet ovat jääneet osin varsin epätäsmälliseksi ja toisaalta vastustamisen tueksi esitetyt perusteet varsin ohuiksi. Tämän perusteella pelkästään vastakannetta koskevat tosiasiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut on katsottava määrältään puolin ja toisin pääkanteeseen verrattuna varsin vähäisiksi. Näissä olosuhteissa markkinaoikeus katsoo, että asianosaiset saavat pitää vastakanteesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Asiaa ei ole syytä arvioida henkilökantajien esittämin tavoin toisin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 tai 5 §:ssä säädetyn perusteella.
112. Pääkanteen osalta tuotantoyhtiöiden arvonlisäveroton oikeudenkäyntikuluvaatimus on ollut kulujen osalta määrältään 2.050 euroa ja palkkion osalta 54.000 euroa eli yhteensä 56.050 euroa sekä asianosaiskulujen osalta 10.500 euroa. Pääkanteen osalta henkilökantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukseksi on puolestaan ilmoitettu yhteensä 50.144,80 euroa, johon on heidän mukaan vielä tullut lisätä arvonlisäveron määrä.
113. Pääkanteen osalta henkilökantajat ovat paljoksuneet tuotantoyhtiöiden palkkiovaatimusta 100 tuntia ylittäviltä osin ja esittäneet, että heillä on ollut näyttötaakka ja lähtökohtaisesti enemmän toimenpiteitä vaativa asema prosessissa. Tuotantoyhtiöiden palkkiovaatimus pääkanteen osalta on käsittänyt toimenpiteitä noin 277 tunnilta, kun taas henkilökantajien osalta tämä on ollut noin 175 tuntia.
114. Tuotantoyhtiöt ovat esittäneet muun ohella, että ne ovat joutuneet käyttämään paljon aikaa haastehakemuksen epämääräisiin ja yksilöimättömiin vaatimuksiin ja niihin löyhästi liittyviin perusteluihin sekä virheellisyyksiin. Henkilökantajat ovat vasta oikeudenkäynnin loppuvaiheessa luopuneet vielä julkaisemattomaan elokuvaan liittyvästä loukkausväitteestään ja kohdistaneet sen vain elokuvan markkinointiin. Tuotantoyhtiöiden toimenpiteiden määrä on ollut asiaan nähden tarpeellinen.
115. Markkinaoikeus toteaa, että henkilökantajat ovat pääkanteen osalta määrittäneet oikeudenkäynnin kohteen sellaiseksi kuin se on ollut. Vaatimukset ja niiden tueksi esitetyt perusteet ovat olleet monilta osin varsin väljät ja asia on konkretisoitunut vasta vähitellen ja osittain vasta todistelussa. Markkinaoikeus katsoo, että näissä olosuhteissa ei ole ilmennyt perusteita sille, että tuotantoyhtiöiden toimenpiteet eivät olisi olleet tarpeellisia ja niistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisia. Pääkanteesta johtuvien kulujen osalta ei ole esitetty huomautuksia. Henkilökantajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan pääkanteen oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä.
116. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 107/1998 vp s. 18) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.
117. Asianosaiskuluja on vaadittu korvattavaksi 14.500 eurolla, sisältäen TK:lta 150 tuntia, TV:ltä 100 tuntia ja K:lta 20 tuntia 50 euron tuntiveloituksella sekä TK:n matkakuluina 1.000 euroa, joista pääkanteen erittelemätön osuus on ollut 10.500 euroa. Kyseisistä kuluista tai niiden perusteista ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Henkilökantajat ovat tältä osin esittäneet, että asianosaiskulujen korvaamiseen ei ole erityisiä syitä, lukuun ottamatta TV:n ja TK:n henkilökohtaisen kuulemisen osalta 1,5 tunnilta 30 euron tuntitaksan mukaisesti, eli yhteensä 90 euroa. Tuotantoyhtiöt ovat tästä puolestaan lausuneet, että asianosaiskulujen osalta TK on ollut erityisesti tekemisissä vastaajayhtiöiden liiketoiminnan ja lisensoinnin kanssa ja TV:n rooli ohjaajana on ollut keskeinen ja hänen erityisosaamisensa on ollut tärkeää. Myös K:n läsnäolo on ollut tarpeen. Asianosaiskuluna vaadittu tuntiveloitus on ollut tavanomainen.
118. Markkinaoikeus toteaa, että asian laatu ja todistelun laajuus ja yksityiskohtaisuus huomioon ottaen tuotantoyhtiöille on voinut aiheutua menetystä TK:n ja TV:n erityisosaamisensa puitteissa tekemistä paljon aikaa vaativista toimenpiteistä. Tarkemman selvityksen puuttuessa markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi korvaukseksi TK:n osalta 1.500 euroa ja TV:n osalta 1.000 euroa. TK:n matkakuluista tai K:n osalta asianosaiskuluista ei ole esitetty sellaista selvitystä, että kuluja voitaisiin määrätä korvattaviksi.
Tuomiolauselma
Markkinaoikeus vahvistaa, että A:lle on syntynyt tekijänoikeus Iron Sky -elokuvassa käytettyyn Japanin edustajien alukseen.
Markkinaoikeus vahvistaa, että B:llä, C:llä, E:llä, D:llä tai A:lla ei ole tekijänoikeuslain 2 §:n, 6 §:n tai 46 a §:n mukaista tekijänoikeutta Iron Sky tai Iron Sky Director’s tai Dictator’s Cut elokuvaan taikka mihinkään kyseisiin elokuviin tekemäänsä materiaaliin.
Markkinaoikeus velvoittaa B:n, C:n, E:n, D:n ja A:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Blind Spot Pictures Oy:n ja Iron Sky Universe Oy:n oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.050 eurolla ja palkkion osalta 54.000 eurolla eli yhteensä 56.050 eurolla sekä asianosaiskulut 2.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän tuomion antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää muilta osin kanteen ja vastakanteen sekä vaatimukset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 30.7.2018.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Mattila ja Pekka Savola.
Lainvoimaisuus
Lainvoimainen