MAO:320/18

ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET

Markkinaoikeus on 24.1.2018 antanut väliaikaista todistelun turvaamista koskevan päätöksen numero 40/18, jolla MAK-System International Groupin hakemus ja sen nyt käsillä olevat vaatimukset on todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa viitatun oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti hyväksytty osittain varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Ulosottomies on pannut kyseisen päätöksen täytäntöön 27. ja 28.2.2018. Kyseisessä päätöksessä mainituilla toimenpiteillä saatu aineisto on määrätty jäämään ulosottomiehen haltuun. Päätöksen mukaan siinä annetut määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistoimipäätös tai asiassa toisin määrätään.

HAKEMUS

Vaatimukset

MAK-System International Group (jäljempänä myös MAK-System tai hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisena turvaamistoimena ulosottomiehen ja tämän mahdollisesti käyttämän asiantuntijan

a) tutkimaan ja kopioimaan tai muuten taltioimaan Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun omistuksessa, hallinnassa tai käytössä oleville tietokoneille tai muille tallennusvälineille tallennetut sähköpostiviestit liitetiedostoineen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun edustajien tai työntekijöiden kesken ja CGI Suomi Oy:n edustajien tai työntekijöiden kanssa (sähköpostit muotoa [email protected]) 1.1.2016 lähtien ja jotka koskevat hakijan ePROGESA/PROGESA-ohjelmistoa taikka Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun veren ja verenluovutuksen ohjaukseen tarkoitettujen ohjelmistojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa

b) tutkimaan ja kopioimaan tai muuten taltioimaan Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hallinnassa olevat fyysisessä tai sähköisessä muodossa olevat asiakirjat, jotka koskevat Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun veren ja verenluovutuksen ohjaukseen tarkoitettuja ohjelmistoja, mukaan lukien muistiot, tekniset erittelyt ja suunnitelmat sekä CGI Suomi Oy:n kanssa tehdyt sopimukset

c) toimittamaan mainituin toimenpitein saadusta aineistosta kopiot MAK-System International Groupille.

Perusteet

MAK-System ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu (jäljempänä myös Veripalvelu) ovat 9.7.2014 tehneet aikaisempaa ohjelmistolisenssisopimusta täydentävän sopimuksen, joka on koskenut Veripalvelun veren ja verivalmisteiden tuotannon- ja jakelunohjauksessa sekä verenluovutuksen ohjauksessa käytettävää, MAK-Systemin kehittämää ePROGESA-ohjelmistoa. Veripalvelulla on sanotun 9.7.2014 päivätyn sopimuksen mukaan ollut oikeus käyttää muita palveluntarjoajia ohjelmistoon liittyviä palveluja hankkiessaan.

Veripalvelun käyttämä ohjelmisto on asennettu hosting- ja IT-infrastruktuuripalveluita Veripalvelulle tarjoavan CGI Suomi Oy:n (jäljempänä myös CGI) palvelimelle. CGI:llä on siten ollut pääsy ohjelmiston tietokantarakenteeseen ja -malliin eli käyttölogiikkaan, eli siihen, miten ohjelmistoon on syötetty muun muassa verta, verivalmisteita, luovuttajia, vastaanottajia koskevat tiedot ja siihen, miten tiedot ovat vuorovaikutuksessa ohjelmiston toiminnallisuuksiin. Veripalvelulle on näin myös toimitettu ePROGESA-ohjelmiston

Java-kielinen tavukoodi, joka sisältää kaiken lähdekoodista löytyvän tärkeän informaation. Ohjelmiston lähdekoodi on tällaisesta tavukoodista helpommin palautettavissa kuin muiden ohjelmointikielten yhteydessä syntyvästä ohjelmiston konekielisestä muodosta. Veripalvelulla ja CGI:llä on näin ollen ollut tosiasiallinen mahdollisuus päästä tarkastelemaan ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia ja analysoida ohjelman toiminnallisuuksia tällaisen takaisinmallinnuksen kautta.

MAK-Systemin tietoon on keväällä 2017 tullut, että Veripalvelu ja CGI ovat olleet yhteistyössä osana Veripalvelun toimintojen digitalisointia kehittämässä kilpailevaa ohjelmistoa, jonka on määrä korvata MAK-Systemin ePROGESA-ohjelmisto. Veripalvelu on irtisanonut ePROGESA-ohjelmistoa koskevan lisenssisopimuksen elokuussa 2017. CGI:n verkkosivuilla julkaistun artikkelin mukaan CGI:n ja Veripalvelun yhteistyössä kehittämä järjestelmä on ollut tarkoitus ottaa käyttöön syksyn 2017 aikana. MAK-System ja CGI ovat siten toisiinsa nähden kilpailevia yrityksiä. Myös Veripalvelu on tullut tästä kilpailuasetelmasta tietoiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun se on aloittanut edellä mainitun uuden ohjelmiston kehitysyhteistyön CGI:n kanssa. CGI on jatkanut ePROGESA-ohjelmiston hosting-palvelua ainakin marraskuuhun 2017 asti. Tällöin Veripalvelu on sulkenut MAK-Systemin yhteyden ohjelmistoon, eikä MAK-Systemillä ole enää mahdollisuutta saada tietoa ohjelmiston käytöstä.

MAK-Systemin ja Veripalvelun välisen 9.7.2014 päivätyn lisenssisopimusta täydentävän sopimuksen kohdassa 9.2 on sovittu, ettei Veripalvelu saa antaa MAK-Systemin suorille tai epäsuorille kilpailijoille pääsyä ohjelmiston lähdekoodiin tai muihin ohjelmistoa koskeviin tietoihin, kuten tietokannan rakenteeseen ja käyttölogiikkaan. Veripalvelu on menetellyt lisenssisopimuksen vastaisesti, kun se ei ole estänyt MAK-Systemin kanssa kilpailevan yrityksen CGI:n pääsyä ohjelmiston lähdekoodiin ja muihin tietoihin. MAK-Systemin käsityksen mukaan tämä sopimuksenvastainen menettely jatkuu yhä.

ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodilla sekä tietomallilla ja -rakenteella on keskeinen merkitys MAK-Systemin elinkeinotoiminnalle, jonka ytimen kyseisen ohjelmiston kehittäminen ja tarjoaminen muodostavat. Tietokoneohjelmistot muodostuvat ohjelmoijan suunnittelemista ja luomista loogisista algoritmeistä ja tietomalleista, joihin ohjelman käsittelemää tietoa tallennetaan ja joista haettua tietoa algoritmeillä käsitellään. Tietokoneohjelmaan liittyvien tietomallien arkkitehtuuriset ratkaisut muodostavat ohjelmiston toiminnallisuuksien ytimen. ePROGESA-ohjelmisto (tai sen edeltäjä PROGESA) on MAK-Systemin alun perin jo vuonna 1982 kehittämä kaupallinen valmisohjelmisto, jota MAK-System on toimittanut useille lisenssinsaajille. Sitä ei ole suunniteltu Veripalvelulle. MAK-System on käyttänyt tietomallin kehittämiseen aikaa useita vuosia ennen kuin ohjelmiston ensimmäinenkään versio on toimitettu Veripalvelulle.

MAK-Systemin intressi säilyttää lähdekoodi sekä tietomalli ja -rakenne kilpailijoidensa ulottumattomissa on ilmeinen, mitä osoittaa myös lisenssisopimuksen kohdan 9.2 nimenomainen ehto. ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodi sekä tietomalli ja rakenne ovat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja liikesalaisuuksia ja teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita. MAK-Systemillä on perusteltu epäily siitä, että Veripalvelun ja CGI:n yhteistyössä kehittämä uusi ohjelmisto on merkittävässä määrin laadittu oikeudettomasti hyödyntäen ja jopa kopioiden MAK-Systemin liikesalaisuuksia, teknisiä esikuvia ja teknisiä ohjeita. Uutta ohjelmistoa on kehitetty Veripalvelun liiketoimintaa varten ja Veripalvelun intressissä. Veripalvelulla ei ole ollut oikeutta edellä mainittujen tietojen ilmaisemiseen kolmansille ilman MAK-Systemin suostumusta tai luovuttamisen nimenomaisesti sallivaa sopimusehtoa. Veripalvelun sopimuksenvastainen menettely on merkityksellinen liikesalaisuuksien ja teknisten esikuvien tai teknisten ohjeiden ilmaisemisen oikeudettomuutta arvioitaessa.

Tekijänoikeuslain 25 j § sallii lisenssinsaajalle ohjelmiston tutkimisen. Säännös ei kuitenkaan laajenna lisenssinsaajan oikeutta käyttää ohjelmistoa laajemmin kuin mitä lisenssisopimuksessa on sovittu. Lisäksi säännös koskee yksinomaan tekijänoikeuteen kuuluvien yksinoikeuksien tulkintaa. Vaikka lisenssinsaaja ei toiminnallaan mahdollisesti loukkaisi tekijänoikeutta, säännöksestä ei seuraa, ettei toimintaa voitaisi katsoa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaiseksi eikä säännös luo subjektiivista oikeutta teknisten esikuvien ja teknisten ohjeiden käyttämiseen ja ilmaisemiseen. Koska tekijänoikeuden suojaa vain ohjelmiston ilmaisumuotoa, ohjelmiston kehittäjällä ja lisensoijalla voi olla tarve muilla oikeuskeinoilla varmistaa riittävä suoja algoritmi- tai arkkitehtuuritasoisille ratkaisuilleen. Tietokantaoikeuksien osalta kysymys ei ole tietokannan sisällöstä ja määritellyistä tiedoista, vaan informaation vuorovaikutuksesta ohjelmistojen toimintojen kanssa eli siitä, miten ohjelmisto käsittelee Veripalvelun tietoja. Ohjelmiston käyttämien tietomallien tulee saada suojaa oikeudetonta hyödyntämistä vastaan.

Veripalvelu on yhdessä CGI:n kanssa todennäköisesti hyödyntänyt ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia myös tekijänoikeuslain vastaisella tavalla. On aihetta olettaa, että Veripalvelun toiminta ei ole rajoittunut ePROGESA-ohjelmiston ideoiden ja periaatteiden tutkimiseen tekijänoikeuslain 25 j §:ssä tarkoitetulla tavalla, vaan kääntämällä ohjelmiston muotoa takaisin lähdekoodiin tekijänoikeuslain 25 k §:ssä tarkoitetulla tavalla. Ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittäminen, valmistaminen tai markkinoille saattaminen ohjelmiston koodia kopioimalla tai sen muotoa kääntämällä on kielletty myös tekijänoikeuslain 25 k §:n nojalla. Veripalvelun ja CGI:n yhteistyön tuloksena on syntynyt ePROGESA-ohjelmiston kanssa kilpaileva tuote. Niillä on ollut käytettävissään ePROGESA-ohjelmiston Java-tavukoodi, joka on edellä esitetyllä tavalla helposti käännettävissä takaisin lähdekoodiksi.

ePROGESA-ohjelmistossa on kyse yksinomaan veripalvelujen tarpeisiin useamman vuosikymmenen kehitystyön jälkeen räätälöidystä tuotteesta, jonka toiminnallisuudet eivät ole missään määrin yleisiä ja jolle ei ole saatavissa markkinoilta korvaavia tuotteita ilman olemassa olevien standardiratkaisujen pitkälle menevää modifiointia. CGI ei MAK-Systemin tietämyksen mukaan myöskään ole aiemmin ainakaan Suomessa tarjonnut kyseisen käyttöympäristön tuotteita ja palveluja. Tätä taustaa vasten se, että Veripalvelu ja CGI yhdessä kehittävät Veripalvelulle korvaavan ohjelmiston ja ottavat sen käyttöön hyvin lyhyessä ajassa, luo vahvan olettaman MAK-Systemin ohjelmistoa koskevien liikesalaisuuksien, teknisten esikuvien tai teknisten ohjeiden oikeudettomasta käyttämisestä sekä tekijänoikeuden loukkauksesta.

Hakemuksessa tarkoitetuilla aineistoilla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n mukaisen kiellon määräämistä ja tekijänoikeusloukkausta sekä menettelystä aiheutuneen vahingon korvaamista koskevassa pääasiaprosessissa. Veripalvelun ja CGI:n välisen sähköpostikirjeenvaihdon sekä muun aineiston avulla voidaan todennäköisesti osoittaa Veripalvelun lainvastainen menettely.

Aineistosta käy suurella todennäköisyydellä ilmi muun muassa Veripalvelun tietoisuus MAK-Systemin ja CGI:n keskinäisestä kilpailuasemasta viimeistään keväällä 2017, CGI:n pääsy MAK-Systemin ohjelmistoa koskeviin tietoihin edellä todetusta tietoisuudesta huolimatta sekä se, missä määrin Veripalvelu on yhdessä CGI:n kanssa uutta käyttöön otettavaa ohjelmistoa suunnitellessaan ja kehittäessään hyödyntänyt ja jopa kopioinut MAK-Systemin ohjelmistoa koskevia tietoja.

Kun hakemuksessa yksilöity aineisto on tallennettu sähköisesti, on se luonteeltaan sellaista, että hävittämisen vaara on olennainen. Arvioitaessa aineiston hävittämisen vaaraa ei ole merkitystä Veripalvelun asemalla osana Suomen Punaista Ristiä, joka on julkisoikeudellinen yhdistys. Lisäksi vaaran käsillä olosta oikeuskäytännössä on katsottu riittäväksi, että vaara ei esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Näin ollen myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaaraedellytys täyttyy.

Ottaen huomioon vaadittujen turvaamistoimenpiteiden kohde, laajuus ja toteutustapa, ei turvaamistoimesta MAK-Systemin näkemyksen mukaan voi turvattavaan etuuteen nähden aiheutua Veripalvelulle kohtuutonta haittaa. Kopioitavaksi määrättyä aineistoa koskee lakiin perustuva vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Aineisto tulee luovuttaa hakijalle, koska ulkopuolisella asiantuntijalla ei ole kykyä arvioida, mitkä ja missä määrin aineistot ilmentävät lainvastaista toimintaa.

Ulosottomiehen väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon yhteydessä kopioima CGI:n palvelimella ollut projektinhallinta-aineisto on ollut väliaikaisessa turvaamistoimipäätöksessä tarkoitetulla tavalla Veripalvelun hallinnassa. Veripalvelulla on aineistoon lukuoikeus, mikä on välineneutraalisuus huomioon ottaen rinnastettavissa siihen, että asiakirja olisi fyysisesti CGI:n hallinnassa.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Punainen Risti, Veripalvelu on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä kumoaa asiassa annetun väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen ja määrää ulosottomiehen taltioimat ja jäljentämät aineistot välittömästi palautettavaksi Veripalvelulle.

Perusteet

Veripalvelulle ei ole luovutettu eikä sillä ole hallussaan ePROGESA-ohjelmiston Java-ohjelmointikielistä tai muuta lähdekoodia. Veripalvelu ei siten ole voinut myöskään tarjota CGI:lle pääsyä tällaiseen koodiin.

Ohjelmistoa ei tosiasiallisesti ole myöskään mahdollista kääntää konekielisestä muodosta lähdekieliseen muotoon ja tällä tavoin tarjota pääsyä lähdekoodiin. Veripalvelulla ei ole ohjelmistoa, jonka avulla tämän voisi tehdä eikä Veripalvelun tietojen mukaan myöskään CGI:llä. Vaikka tällainen kääntäminen olisi mahdollista, lopputulos ei kuitenkaan olisi teknisesti hyvä. MAK-Systemin väite siitä, että ePROGESA-ohjelmisto olisi kirjoitettu Java-ohjelmointikielellä, ei ole uskottava. Java-ohjelmointikieli on julkistettu ensimmäisen kerran vasta toukokuussa 1995, kun taas MAK-System on ilmoituksensa mukaan kehittänyt ePROGESA-ohjelmiston alun perin jo vuonna 1982. Siten koko ohjelmistoa ei ole voitu kirjoittaa Java-kielellä ja ainakin ohjelmiston ydin on todennäköisesti kirjoitettu jollain muulla ohjelmointikielellä. MAK-System ei ole myöskään esittänyt mitään näyttöä siitä, että Java-kielinen ohjelma olisi sen väittämällä tavalla palautettavissa lähdekieliseen muotoon muita ohjelmointikieliä helpommin ja täydellisemmin.

Veripalvelu ei myöskään ole tutkinut ePROGESA-ohjelmiston loogisia rakenteita. Veripalvelulla olisi kuitenkin ePROGESA-ohjelmiston käyttöoikeuden haltijana oikeus tutkia ohjelmiston toimintaperiaatteita tekijänoikeuslain 25 j §:n 3 momentin nojalla. Veripalvelulla on 9.7.2014 päivätyn täydentävän sopimuksen mukaan ainainen ja peruuttamaton lisenssi ohjelmiston käyttämiseen. Tutkimisoikeus kattaa myös ohjelmiston rakenteiden ja logiikan tutkimisen, koska nämä ovat osan ohjelman toimintaperiaatteita. Edellä mainitut toimet on sallittua tehdä myös uuden ohjelman luomista varten. Tutkimisessa saa käyttää apuna myös kolmatta osapuolta. Tekijänoikeuslain 25 j §:n 5 momentin mukaan tutkimisoikeutta ei voi rajoittaa sopimuksella.

MAK-Systemin tietokoneohjelmisto ei voi saada liikesalaisuuden suojaa, koska ohjelmiston toimintaperiaatteet ovat vapaasti selvitettävissä. Joka tapauksessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentti ei voi tulla sovellettavaksi liikesalaisuuksien suojan osalta tässä asiassa, koska Veripalvelu ei ole säännöksessä tarkoitetulla tavalla suorittanut tehtävää MAK-Systemin puolesta eikä tietoja ole toimitettu Veripalvelulle työn tai tehtävän suorittamista varten.

Asiassa ei ole kysymys myöskään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta teknisestä esikuvasta tai teknisestä ohjeesta. Lain esityöt eivät tue sitä, että valmis tuote voisi sellaisenaan olla tekninen esikuva. Vapaasti selvitettävissä olevat ohjelmiston tietomallit ja -rakenteet eivät ole myöskään teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita. Lisäksi joka tapauksessa tietoja ei olisi käytetty säännöksessä tarkoitetulla tavalla oikeudettomasti, kun Veripalvelulla olisi tekijänoikeuslain mukainen oikeus tutkia ohjelmistoa ja käyttää näin saatuja tietoja uuden ohjelmiston kehittämiseen.

Tietokannassa datan vuorovaikutus ohjelmiston kanssa on tietokoneohjelman ominaisuus, kun taas rakenne on osa tietokantaa. Tietokannan sisältö määräytyy lainsäädännön perusteella, ja Veripalvelu on jo MAK-Systemiltä ensimmäistä ohjelmistoversiota tilatessaan vuonna 1998 laatinut vaatimukset, jotka ohjelmiston on tullut täyttää. Vaatimukset ovat sisältäneet yksityiskohtaisia määrityksiä siitä, mitä tietoja on tallennettava ja tätä määrittelyä tehdessään Veripalvelu on myös määrittänyt järjestelmien välisiä yhteyksiä (interfaces). Jo tätä ennen Veripalvelu oli kerännyt vastaavia tietoja toiminnastaan tietokantaan sekä suunnitellut tietojen siirtämistä tietokantojen välillä. Tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin mukainen tietokantaoikeus kuuluu Veripalvelulle ja siten se voi sallia kolmannelle taholle tietokantarakenteisiin ja logiikkaan tutustumisen.

Veripalvelulla ei myöskään olisi mitään tarvetta tai mahdollisuutta hyödyntää ePROGESA-ohjelmiston koodia tai rakennetta uuden ohjelmiston toteutuksessa. CGI:n Veripalvelulle suunnittelema uusi ohjelmisto on mukautettu valmisohjelmistoista. Uusi ohjelmisto perustuu Microsoftin AX-, CRM- ja BizTalk-ohjelmistoihin ja Veripalvelulle räätälöitävään verikeskusasiakkaiden tilauskäyttäjäliittymään sekä jo aiemmin käytössä olleeseen Qlikview-ohjelmistoon. Nämä valmisohjelmistot määräävät käytettävät rakenteet. Kehitettävä ohjelmisto poikkeaa myös ilmaisutavaltaan ePROGESA-ohjelmistosta.

Koska Microsoftin ohjelmistoja voidaan käyttää vähäisin muutoksin useilla erilaisilla toimialoilla, ne on helppo mukauttaa myös verituotteiden käsittelyprosessin hallintaan. Veripalvelun käyttöön tulevaa ohjelmistoa ei ole luotu tyhjästä lyhyessä ajassa. Microsoftin valmisohjelmistojen taustalla on pitkäaikainen kehitystyö. Uusi ohjelmisto voidaan luoda hyvin lyhyessä ajassa näihin valmisohjelmistoihin perustuen. Veripalvelun käyttöön mukautetun ohjelmiston lyhyestä kehitysajasta ei siten ole tehtävissä MAK-Systemin esittämiä johtopäätöksiä.

Siltä osin kuin MAK-System on perustellut hakemustaan väitteellä tekijänoikeuden loukkauksesta, hakemuksessa tarkoitetulla aineistolla ei olisi merkitystä todisteena asiassa. Tietokoneohjelmistojen toimintaperiaatteet jäävät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Tekijänoikeuden loukkausta voidaan arvioida ainoastaan vertaamalla ohjelmistojen lähdekoodeja toisiinsa. Kun hakemuksessa tutkittavaksi ja kopioitavaksi sekä MAK-Systemille luovutettavaksi vaadittu aineisto ei sisällä Veripalvelulle laadittavan uuden ohjelmiston lähdekoodia, hakemuksen perusteella ei olisi edes mahdollista saada näyttöä väitetystä tekijänoikeuden loukkauksesta.

Asiassa ei ole olemassa vaaraa, että Veripalvelu hävittäisi aineistoa, jolla voisi olla merkitystä todisteena asiassa. Veripalvelu on osa Suomen Punaisen Ristin toimintaa ja siten osa voittoa tavoittelematonta julkisoikeudellista yhdistystä, jolla on oma sisäinen tarkastuksensa. Turvaamistoimen vaaraedellytys ei täyty.

Turvaamistoimesta aiheutuisi merkittävää haittaa Veripalvelulle ja CGI:lle, jos turvaamistoimella saatu aineisto luovutettaisiin MAK-Systemille. Veripalvelu on yhdessä CGI:n kanssa kehittänyt uutta ohjelmistoa Veripalvelun tarpeisiin ja panostanut ohjelmistoon merkittäviä summia. Jos tiedot kehitystyöstä päätyisivät MAK-Systemille, sen voisi olla mahdollista käyttää saamiaan tietoja omassa tuotekehityksessään. Tätä haittaa ei poista lainsäädännössä asetetut turvaamistoimella saatua aineistoa koskevat ilmaisu- ja hyväksikäyttökiellot. Siinäkin tapauksessa, että turvaamistoimihakemus hyväksyttäisiin, aineisto tulisi luovuttaa ainoastaan ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan tutustuttavaksi.

Markkinaoikeuden antama väliaikainen turvaamistoimipäätös on koskenut Veripalvelun hallinnassa olevia asiakirjoja. Väliaikaista turvaamistoimipäätöstä täytäntöön pantaessa ulosottomies on kuitenkin kopioinut myös CGI:n palvelimelle CGI:n luomia ja tallentamia projektinhallintatietoja, joihin Veripalvelulla on ollut ainoastaan lukuoikeus. Veripalvelu ei ole hallinnoinut kyseistä aineistoa eikä aineisto ole ollut fyysisesti sen hallussa. MAK-Systemille ei tule luovuttaa tällaista aineistoa, joka on kopioitu laajemmin kuin mikä on ollut sallittua väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen mukaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Salassapitomääräys

MAK-System International Group on vaatinut, että markkinaoikeus määrää MAK-System International Groupin ja Veripalvelun välisen 9.7.2014 päivätyn lisenssisopimusta täydentävän sopimuksen salassa pidettäväksi viidentoista vuoden ajaksi. MAK-Systemin mukaan lisenssisopimus sisältää sen liikesalaisuuksia. Veripalvelulla ei ole ollut huomautettavaa salassapitoa koskevan vaatimuksen johdosta.

Markkinaoikeus määrää lisenssisopimuksen oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 ja 11 §:n nojalla liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo riittäväksi salassapitoajaksi kymmenen vuotta asian vireilletulosta. Salassapitoaika päättyy näin ollen 13.12.2027.

Turvaamistoimiasiaa koskevat perustelut

1 Asian tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa

riita-asioissa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu muun ohella tekijänoikeuslaissa säädettyjen tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan muun ohella myös todistelun turvaamiseen riita-asiassa, joka koskee sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun liikesalaisuuden, teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen oikeudettomaan käyttöön tai ilmaisemiseen perustuvan vahingon korvaamista tai lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä mainitulla perusteella.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 2 §:n 1 momentin perusteella tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä lain soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n perusteella turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Lisäksi turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 §:n perusteella mainitussa laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan vastapuolta kuulematta annettu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa, kunnes toisin määrätään. Luvun 13 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi turvaamistoimesta päättäessään antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä sen täytäntöönpanosta.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa säädetyn takavarikon – tai muun sitä lievemmän toimenpiteen – tarkoituksena on kyseisen lain esitöihin kuuluvan perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan todistusaineiston varmistaminen, jotta oikeudenhaltija voisi saattaa oikeutensa loukkaamista koskevan riita-asian vireille tuomioistuimessa (PeVL 12/1999 vp s. 2).

Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, tulee hakijan saattaa todennäköiseksi väittämänsä oikeus (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on se, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Lopuksi edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

MAK-System on esittänyt Veripalvelun oikeudettomasti käyttäneen ja ilmaisseen MAK-Systemin liikesalaisuuksia taikka teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n vastaisesti sekä menetelleen tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaisesti. Turvaamistoimiasian käsittely on summaarista ja sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu lopullisesti tutkia sitä, onko vastapuoli menetellyt MAK-Systemin väittämin tavoin, mutta MAK-Systemin on kuitenkin saatettava oikeutensa loukkaus todennäköiseksi todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n mukaisesti.

Markkinaoikeus arvioi aluksi väitettä tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaisesta menettelystä ja tämän jälkeen väitettä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n vastaisesta menettelystä.

2 Markkinaoikeuden arviointi

2.1 Väitetty tekijänoikeuslain 25 k §:n vastainen menettely

MAK-System on esittänyt, että Veripalvelu on tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaisesti kääntänyt tai CGI:n avulla käännättänyt ePROGESA-ohjelmiston muodon Java-tavukoodista takaisin lähdekoodiin kehittäessään kilpailevaa ohjelmaa yhdessä CGI:n kanssa.

Tekijänoikeuslain 25 k §:n 1 momentin mukaan ohjelman koodin kopioiminen ja sen muodon kääntäminen on sallittua, jos nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä, ja pykälän 2 momentissa todetut edellytykset täyttyvät. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tietoja, jotka on saatu 1 momentin säännösten nojalla, ei saa näiden säännösten nojalla käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen. Pykälän 3 momentin mukaan sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan tämän pykälän mukaista tietokoneohjelman käyttöä, on tehoton.

Markkinaoikeus toteaa, että MAK-Systemin esittämä oletus ePROGESA-ohjelmiston Java-kielisen tavukoodin kääntämisestä takaisin lähdekoodiksi ja tällä tavoin saadun lähdekoodin oikeudettomasta ilmaisemisesta sekä hyväksikäytöstä perustuu pääosin siihen, että Veripalvelu ja CGI ovat hyvin lyhyessä ajassa kehittäneet ja ottaneet käyttöön ePROGESA-ohjelmiston korvanneen ohjelmiston, vaikka CGI:llä ei ole ollut aikaisempaa kokemusta vastaavista ohjelmistoista ja ePROGESA-ohjelmisto on pitkälle räätälöity ja pitkän kehitystyön tulos.

MAK-Systemin mukaan Java-kielinen tavukoodi on konekielistä ohjelmaa huomattavasti helpommin ja täydellisemmin käännettävissä takaisin lähdekoodiksi. Veripalvelun esittämän lehdistötiedotteen mukaan Java-ohjelmointikieli on julkistettu ensimmäisen kerran vasta vuonna 1995, kun taas MAK-System on ilmoituksensa mukaan kehittänyt ePROGESA-ohjelmiston alun perin jo vuonna 1982. Kun muutakaan selvitystä ei ole esitetty, markkinaoikeus toteaa asiassa jääneen selvittämättä, miltä osin ePROGESA-ohjelmisto on toteutettu Java-ohjelmointikielellä. Samaten on jäänyt selvittämättä, miten ja missä määrin takaisinkääntäminen olisi ollut mahdollista sekä miten mahdollisesti saatavia tietoja olisi voitu hyödyntää Veripalvelun ja CGI:n välisessä yhteistyössä uutta tietojärjestelmää käyttöön otettaessa. Koska MAK-Systemin väite on koskenut takaisinkääntämistä Java-tavukoodista, asiassa ei ole tarvetta arvioida mahdollista takaisinkääntämistä konekielisestä ohjelmasta.

Veripalvelu on myös esittänyt, että sille kehitetty uusi ohjelmisto on voitu luoda hyvin lyhyessä ajassa muun ohella Microsoft AX-, CRM- ja BizTalk-valmisohjelmistoihin perustuen eikä ePROGESA-ohjelmiston ratkaisuja ole ollut tarvetta hyödyntää näiden valmisohjelmistojen määrätessä käytettävät rakenteet. Veripalvelu on esittänyt asiakirjatodisteenaan otteen CGI:n laatimasta 28.10.2016 päivätystä toimintakuvauksesta (Functional Description), jonka mukaan Veripalvelulle on ollut tarkoitus räätälöidä käyttäjäkohtainen käyttöliittymä edellä mainittujen valmisohjelmistojen pohjalta.

Ottaen huomioon, mitä edellä on todettu MAK-Systemin vaatimuksensa tueksi esittämistä perusteista, tavukoodin takaisinkääntämisestä ja Veripalvelun uuden ohjelmiston rakentumisesta pääosin erilaisten valmisohjelmistojen pohjalle, markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen saattamatta todennäköiseksi, että Veripalvelu olisi menetellyt MAK-Systemin esittämin tavoin tekijänoikeuslain 25 k §:n vastaisesti. Näin ollen turvaamistoimen vaade-edellytys ei tältä osin täyty.

2.2 Väitetty sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n vastainen menettely

2.2.1 Kysymyksenasettelu

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Pykälän 3 momentin mukaan joka elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jolle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, ei saa sitä oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista.

Markkinaoikeus on 24.1.2018 antamassaan väliaikaista todistelun turvaamista koskevassa päätöksessä numero 40/18 todennut, että hakemuksessa esitetty väitetyn sopimattoman menettelyn kuvaus huomioon ottaen asiassa ei ole käynyt ilmi, että

vaade-edellytyksen toteutumista olisi arvioitava muulla kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentin perusteella. Päätöksessä on edelleen todettu, että hakemuksessa esitetyn perusteella Veripalvelu ei ole suorittanut tehtävää hakijan puolesta eikä tietoja ole toimitettu Veripalvelulle työn tai tehtävän suorittamista varten edellä mainitussa 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, vaan hakija on toimittanut tietojärjestelmän Veripalvelulle, joka on saanut siihen sopimukseen perustuvan lisenssioikeuden. Edelleen näin ollen tässä todistelun turvaamista koskevassa asiassa ei ole mainitun 4 §:n 3 momentin sanamuoto huomioon ottaen tarvetta arvioida sitä, ovatko ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodi sekä tietokantarakenne hakijan liikesalaisuuksia.

MAK-System ei ole kyseisen päätöksen ja Veripalvelun vastauksen saatuaan antamassaan lausumassa esittänyt liikesalaisuuksia koskevia väitteitä tai tuonut ilmi, että markkinaoikeuden käsitys MAK-Systemin keskeisistä väitteistä ja vaade-edellytyksen toteutumisen arvioinnista olisi ollut virheellinen. Näin ollen asiaa on nytkin syytä arvioida vain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentin perusteella siltä osin, onko MAK-System uskonut Veripalvelulle liiketarkoituksessa teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen, eli MAK-Systemin esittämän mukaan lähdekoodin taikka tietomallin tai -rakenteen, joita olisi oikeudettomasti käytetty tai ilmaistu.

2.2.2 Lähdekoodin oikeudeton käyttö tai ilmaiseminen

MAK-System ei ole enää Veripalvelun vastauksen saatuaan edes väittänyt, että Veripalvelulle olisi toimitettu ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodi ja että toimitettu lähdekoodi olisi ilmaistu CGI:lle.

MAK-System ei ole myöskään edes suoranaisesti väittänyt, että ePROGESA-ohjelmisto tai sen Java-ohjelmointikielinen tavukoodi olisi sellaisenaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu tekninen esikuva tai tekninen ohje. Sen sijaan MAK-System on perustanut vaatimuksensa siihen, että ohjelmiston Java-ohjelmointikielinen tavukoodi olisi käännettävissä takaisin lähdekoodiksi ja näin saatu "tekninen esikuva" olisi tällä tavoin ilmaistu mainitun lainkohdan vastaisesti.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöissä (HE 114/1978 vp s. 15) on todettu 4 §:n 3 momentin osalta teknisestä esikuvasta ja teknisestä ohjeesta muun ohella seuraavaa: "Teknisellä esikuvalla ja teknisellä ohjeella tarkoitetaan jokaista sellaista suullista tai kirjallista teknistä toimintaohjetta tai -mallia, jota tavalla tai toisella voidaan käyttää elinkeinotoiminnassa. Esimerkkejä teknisistä esikuvista ovat erilaiset piirrokset, mallit ja kaavat. Erilaiset näytteet, kuten esimerkiksi tekstimallit ja uudet pakkausnäytteet, jotka tulevat kaupalliseen käyttöön, ovat myöskin teknisiä esikuvia. Tekninen ohje voi olla muun muassa resepti, kuvaus tai muuta sellaista. Sanottujen esikuvien ja ohjeiden suoja ei perustu salaisuuden olemassaoloon, vaan siihen seikkaan, että ne on luottamuksellisesti uskottu jollekulle tietyn tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketarkoituksessa."

Markkinaoikeus toteaa, että puheena olevassa lainkohdassa on kysymys toiselle liiketarkoituksessa uskotun teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen oikeudettomasta ilmaisemisesta. MAK-System ei ole yhtäältä enää edes väittänyt luovuttaneensa Veripalvelulle ePROGESA-ohjelmiston lähdekoodia eikä ole toisaalta myöskään väittänyt, että ePROGESA-ohjelmisto tai sen tavukoodi sellaisenaan olisi Veripalvelulle liiketarkoituksessa uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje.

MAK-Systemin lähdekoodin takaisinkääntämistä koskevat väitteet eivät näin ollen voi tulla arvioitaviksi käsillä olevan säännöksen perusteella.

Näin ollen edellä mainituilta osin markkinaoikeus katsoo jääneen saattamatta todennäköiseksi, että MAK-System olisi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla liiketarkoituksessa uskonut Veripalvelulle teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen, jota olisi oikeudettomasti käytetty tai ilmaistu.

2.2.3 Tietomallin tai -rakenteen oikeudeton käyttö tai ilmaiseminen

MAK-System on esittänyt, että tietomalli tai -rakenne on sen tekninen esikuva tai tekninen ohje ja että Veripalvelu on oikeudetta käyttänyt sitä sekä oikeudetta ilmaissut sen CGI:lle. MAK-Systemin esittämän 9.7.2014 päivätyn lisenssisopimuksen täydentämissopimuksen kohdassa 9.2 on sovittu muun ohella siitä, että Veripalvelu saa hankkia ohjelmistoon liittyviä palveluja kolmansilta osapuolilta, kunhan Veripalvelu ei anna MAK-Systemin nykyisille tai tuleville suorille tai epäsuorille kilpailijoille pääsyä muun ohella ohjelmiston loogiseen arkkitehtuuriin tai tietokantatauluihin. MAK-Systemin mukaan Veripalvelun on aihetta olettaa menetelleen kohdan 9.2 vastaisesti ja sopimusrikkomus on merkityksellinen erityisesti arvioitaessa sitä, onko edellä mainitut tiedot ilmaistu oikeudettomasti.

Veripalvelu on kiistänyt menetelleensä väitetyllä tavalla. Lisäksi Veripalvelun mukaan väitetty käyttö tai ilmaiseminen ei kuitenkaan voisi olla oikeudetonta, koska sillä on joka tapauksessa ollut ePROGESA-ohjelmiston käyttöoikeuden haltijana tekijänoikeuslain 25 j §:n mukainen oikeus tutkia ohjelmiston rakennetta ja logiikkaa sekä lisäksi oikeus käyttää tässä apunaan ulkopuolista palveluntarjoajaa. Tällaiset vapaasti selvitettävissä olevat tiedot eivät Veripalvelun mukaan voisi ylipäätänsä olla liikesalaisuus, tekninen esikuva tai ohje. Veripalvelu on vielä esittänyt, että se on määritellyt tietokannan tiedot sekä vuorovaikutuksen ja sillä on tietokantaan tekijänoikeuslain 49 §:n mukainen oikeus.

Markkinaoikeus toteaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 1991:11 ilmenevän, että teknisenä esikuvana tai teknisenä ohjeena suojaamisen esteenä ei ole se, että kyseiset tiedot ovat myös itsenäisesti ja vapaasti tutkittavissa ja selvitettävissä. Näin ollen tietomalli tai -rakenne voi sinänsä olla tekninen esikuva tai tekninen ohje.

Tekijänoikeuslain 25 j §:n 3 momentin mukaan se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa tarkastella, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä. Pykälän 4 momentin mukaan se, jolla on oikeus käyttää tietokantaa, saa valmistaa tietokannasta kappaleita ja tehdä kaikki muutkin toimet, jotka ovat tarpeen tietokannan sisältöön pääsyä ja sisällön tavanmukaista käyttöä varten. Pykälän 5 momentin mukaan sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan 3 tai 4 momentin mukaista käyttöä, on tehoton.

Veripalvelulla on 9.7.2014 päivätyn lisenssisopimuksen täydentämissopimuksen 9.2 kohdan mukaan ajallisesti rajoittamaton ja peruuttamaton lisenssi ePROGESA-ohjelmiston käyttöön. Näin ollen Veripalvelulla on katsottava olevan tekijänoikeuslain 25 j §:n 3 momentin mukainen oikeus tarkastella, tutkia tai kokeilla ePROGESA-ohjelmiston toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 2008:45 ilmenevällä tavalla tämän voi myös ainakin lähtökohtaisesti antaa toimeksiannolla toisen tehtäväksi.

MAK-System ei ole Veripalvelun vastauksen saatuaankaan esittänyt selvitystä käsillä olevasta tietomallista tai -rakenteesta ja sen luonteesta teknisenä esikuvana tai teknisenä ohjeena. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, mitä sellaista tietoa tietomalliin tai -rakenteeseen sisältyisi, mitä Veripalvelulla ei olisi ollut oikeutta tutkia ja tarkastella tekijänoikeuslain mainittujen säännösten puitteissa.

MAK-System ei sinänsä ole edes väittänyt, että Veripalvelu olisi menetellyt tekijänoikeuslain 25 j §:n vastaisesti. MAK-System onkin vedonnut lähinnä siihen, että Veripalvelu olisi ilmaissut kysymyksessä olevia tietoja CGI:lle ja että tällainen menettely voi olla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista, vaikka se olisikin sallittua tekijänoikeuslain nojalla.

Markkinaoikeus toteaa, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuna oikeudettomana teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen käyttönä tai ilmaisemisena ei lähtökohtaisesti voida pitää sellaista menettelyä, joka on pakottavalla erityissääntelyllä sen soveltamisalalla säädetty ja Euroopan unionin oikeuden mukaisesti tullutkin säätää sallituksi.

Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu (tuomio 2.5.2012, SAS Institute, C-406/10, EU:C:2012:259, 59 kohta), tietokoneohjelman tekijänoikeuden haltija ei voi lisenssisopimukseen vedoten estää sitä, että lisenssin saanut henkilö selvittää ohjelman kaikkien osien perustana olevat ideat ja periaatteet, kun hän suorittaa toimia, joihin hänellä on mainitun lisenssin perusteella lupa, sekä ohjelman lataamisen ja ajamisen, jotka ovat tietokoneohjelman kappaleen käytön kannalta välttämättömiä, edellyttäen, ettei hän loukkaa kyseistä ohjelmaa koskevan tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuksia. Mainitussa tuomiossa on myös todettu (61 kohta), ettei tietokoneohjelmaa koskevaa tekijänoikeutta voida loukata silloin, kun lisenssin laillisesti hankkineella ei ole ollut pääsyä kyseisen lisenssin kattaman tietokoneohjelman lähdekoodiin, vaan lisenssin hankkinut on ainoastaan tarkkaillut, tutkinut ja kokeillut kyseistä ohjelmaa toisintaakseen sen toiminnallisuuden toisessa ohjelmassa.

Asiassa esitetyn perusteella on pääteltävissä, että CGI on toiminut Veripalvelun lukuun kootessaan erilaisista pääosin jo valmiista ja yleiskäyttöisistä ohjelmistoista ePROGESA-ohjelmiston korvaavaa tietojärjestelmää. Veripalvelulla on ollut lähtökohtaisesti oikeus antaa CGI:lle toimeksi tehtäviä, joihin sillä itsellä on ollut oikeus, sekä ilmaista CGI:lle tämän toimeksiannon toteuttamiseksi tarpeellisia sen käytössä olleeseen tietojärjestelmään ja tietokantaan liittyviä tietoja. MAK-System ei ole saattanut todennäköiseksi, että Veripalvelu olisi ilmaissut CGI:lle teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita ainakaan muutoin kuin edellä mainitussa tarkoituksessa.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo jääneen saattamatta todennäköiseksi, että Veripalvelu olisi MAK-Systemin väittämällä tavalla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla oikeudettomasti käyttänyt tai ilmaissut sille liiketarkoituksessa uskottuja teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita. Turvaamistoimen niin sanottu vaade-edellytys ei näin ollen täyty tältäkään osin.

2.3 Johtopäätökset

Koska turvaamistoimen vaade-edellytys ei edellä todetuin perustein miltään osin täyty, hakemus on hylättävä. Asiassa ei näin ollen ole tarvetta lausua turvaamistoimen edellytysten täyttymisestä muilta osin.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan vastapuolta kuulematta annettu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa, kunnes toisin määrätään. Hakemuksen tullessa hylätyksi markkinaoikeuden 24.1.2018 antamalla päätöksellä numero 40/18 määräämä väliaikainen turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tarvetta antaa ulosottomiehelle täytäntöönpanon peruuttamisen toteuttamisesta tarkempia määräyksiä. Veripalvelun vaatimus on siten tältä osin hylättävä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää MAK-System International Groupin hakemuksen.

Markkinaoikeus määrää 24.1.2018 antamallaan päätöksellä numero 40/18 määräämänsä väliaikaisen turvaamistoimen peruutettavaksi.

Markkinaoikeus hylkää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun vaatimuksen antaa täytäntöönpanon peruuttamisen toteuttamisesta tarkempia määräyksiä.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 13.8.2018.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Mattila ja Pekka Savola.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.