MAO:237/2026

Asian tausta

Hansel Oy on ilmoittanut 10.5.2023 julkaistulla ja 19.3.2025 korjatulla hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta IT-konsultointipalvelujen hankkimiseksi ajalle 9.5.2023–10.6.2028.

Opetushallitus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on Hansel Oy:n perustaman dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 9.9.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Opintopolun palvelukokonaisuuden ylläpito- ja jatkokehityspalveluista kahdeksan vuoden sopimuskaudelle.

Opetushallituksen pääjohtajan sijaiset ovat 13.11.2025 tekemällään hankintapäätöksellä
OPH-5371-2025 valinneet CGI Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 48–80 miljoonaa euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Nordcloud Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä asettaa edellä mainitun tehosteeksi uhkasakon. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua, sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 26.100 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, sillä jo dynaamisen hankintajärjestelmän osallistumispyynnön liitteessä asetetut ja sittemmin tarjouspyynnön liitteessä 6 (Hankinnan vaatimukset) mainitut vähimmäisvaatimukset sekä tarjouspyynnön liitteessä 11 (Kuvaus palvelun tuottamisesta) asetetut vertailuperusteet ovat olleet osin päällekkäisiä. Tämä on johtanut siihen, että tarjoajat ovat saaneet pisteitä sellaisten seikkojen perusteella, jotka ovat myös olleet pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Vertailuperusteiden on koskettava ehdottomien vaatimusten ylittävää tasoa. Koska näin ei ole ollut, on tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten edellyttämän vaiheittaisuuden vastainen. Lisäksi tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan johtamaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan.

Pakollisissa ympäristövaatimuksissa toimittajalta on vaadittu kirjallista ohjeistusta ja kuvausta energiatehokkuutta edistävistä menetelmistä sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja mittareiden toteuttamista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vertailuperusteissa on arvioitu ja pisteytetty uudestaan nämä vähimmäisvaatimuksia vastaavat ympäristövaikutuksiin ja energiatehokkuuteen liittyvät toimintatavat. Lisäksi vertailuperusteissa on arvioitu seuranta- ja noudattamismenetelmiä, jotka ovat rinnastettavissa toimittajan vähimmäisvaatimuksena toteuttamiin mittareihin (seuranta) ja siihen, että henkilöstö tuntee mahdollisuudet tehdä ympäristöystävällisiä valintoja (noudattaminen).

Pakolliset tietoturvavaatimukset ovat myös olleet päällekkäisiä laadun vertailutekijöiden kanssa, sillä molemmat ovat koskeneet häiriötilanteisiin varautumista. Pakollisissa tietoturvallisuusvaatimuksissa on vaadittu toimittajaa organisoimaan häiriöiden selvittämisen ja niistä toipumisen sekä laatimaan toipumisstrategian- ja suunnitelman. Niissä on vaadittu toimittajalta ohjeistusta ja koulutusta häiriötilanteiden varalle. Laatupisteytyksen perusteena on vastaavasti käytetty prosessia, jolla häiriötilanteisiin varaudutaan, häiriöt tunnistetaan, priorisoidaan ja korjataan ilman, että asiakkaalle aiheutuu järjestelyistä ylimääräistä työtä. Tarjoajat ovat tosiasiassa saaneet pisteitä sellaisista seikoista, jotka ovat samanaikaisesti myös pakollisia vaatimuksia.

Myös pakolliset laadunhallinnan vaatimukset ovat olleet päällekkäisiä vertailuperusteiden kanssa. Tarjouspyynnön liitteessä 6 (Hankinnan vaatimukset) tarkoitettu toimittajan nimetty organisaatio ja/tai vastuutaho, joka valvoo hankinnan kohteena olevan palvelun laatua, on merkitykseltään päällekkäinen tarjouspyynnön liitteen 11 (Kuvaus palvelun tuottamisesta) pisteytettävien työnjohdon roolien ja vastuiden kanssa, jotka varmistavat ylläpitopalvelun laatutason säilymisen. Koska pisteytettävissä kohdissa ei ole miltään osin viitattu siihen, että kuvauksen tulisi ylittää pakolliset vähimmäisvaatimukset, kohtien päällekkäisyys on johtanut siihen, että tarjoajat ovat tosiasiassa saaneet pakollisen vaatimuksen täyttämisestä pisteitä.

Vaatimuksessa vaadittu palvelun laatua valvova organisaatio ja/tai vastuutaho on sama asia kuin laatupisteytyksessä esitetty työnjohdon rooli ja vastuu, joka varmistaa palvelun laatutason säilymisen. Vaatimuksessa vaadittu korvaavan asiantuntijan järjestäminen on sama asia kuin laatupisteytyksessä esitetty asiantuntijaresurssien skaalaaminen laatutason säilymisen varmistamiseksi.

Laadunhallinnan vähimmäisvaatimus ja laadunvarmistuksen pisteytettävä kuvaus ovat keskenään päällekkäisiä. Tämän vuoksi tarjoajat ovat voineet saada pisteitä kuvatessaan vähimmäisvaatimuksen täyttävän, muttei sitä ylittävän, laadunvarmistuksen toimintamallinsa. Laadun valvonta ja mittaaminen on sama asia kuin laadunvarmistuksen toimintamalli ja laadunvarmistuksen ja testauksen toimenpiteet palvelukokonaisuuden luotettavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi.

Tarjouspyynnön vertailuperusteet ovat olleet myös epäselviä pisteytyksen osalta. Pisteytystaulukon perusteella eri pisteiden erot ovat käytännössä riippuneet siitä, miten hyvin tarjoajat ovat ymmärtäneet kutakin vaatimusta koskevat ”arvostettavat asiat”. Arvostettavat asiat ovat rajanneet pisteytystä, mutta epäselväksi on jäänyt erot etenkin erinomaisen, hyvän ja puutteellisen välillä. Arvostuskriteerinä ilmoitettu laadukkuus on myös subjektiivinen seikka, eikä objektiivinen vertailutekijä.

Valittaja on joka tapauksessa saanut liian vähän pisteitä laatuselvityksestä. Valittajan olisi kuulunut saada ”Opintopolun palvelukokonaisuuden kustannustehokkuus” kohdasta täydet viisi pistettä. Valittaja on tarjouksessaan tarjouspyynnössä vaadituin tavoin kuvannut sekä resurssien tehokasta kohdentamista että prosessien automatisointia. Tarjouspyynnössä tai laatuvertailun perusteluissa ei kuitenkaan ole miltään osin tarkennettu, mitä viitatuilla asiakkaan ja toimittajan resursseilla ja tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä.

Tarjouspyynnössä ei myöskään ole määritelty prosessien automatisointiin liittyen tarkalleen, mitä prosesseja tulisi automatisoida. Näin ollen on jäänyt arvailujen varaan, mitä tällä on tarkoitettu. Valittaja on kuvauksessaan tuonut esiin, miten prosesseja voidaan automatisoida. Valittajan kuvaus olisi tältä osin tullut katsoa täysien pisteiden arvoiseksi.

Vastine

Vaatimukset

Opetushallitus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 20.250,94 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet eivät ole olleet päällekkäisiä.

Vähimmäisvaatimukset ovat olleet koko dynaamista hankintajärjestelmää koskevia palveluntoimittajan toimintaa ohjaavia periaatteita ja lähtökohtia, joihin toimittaja sitoutuu. Tarjoaja on ilmoituksellaan vahvistanut niiden täyttymisen. Laatuvertailussa on tarjouspyynnön mukaan arvioitu tarjoajien laatimia palvelujen ylläpito- ja jatkokehityssuunnitelmia ja sitä, miten ne aikovat toteuttaa juuri esillä olevan hankinnan kohteena olevat palvelut mahdollisimman korkeatasoisesti.

Laatuvertailussa on arvioitu tarjoajien laatimia palvelujen ylläpito- ja jatkokehityssuunnitelmia vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjoajat ovat kuvanneet suunnitelmissa tarkemmin, miten ne aikovat toteuttaa palvelut mahdollisimman korkeatasoisesti. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella laatuvertailussa arvioidaan tarjoajien toimintamalleja siltä osin kuin ne ylittävät vähimmäisvaatimukset. Tarjoajat, mukaan lukien valittaja, ovat esittäneet ylläpito- ja jatkokehityssuunnitelmissaan pääosin kattavia, yksityiskohtaisia ja havainnollisia kuvauksia soveltamistaan toimenpiteistä ja keinoista.

Vähimmäisvaatimuksista tai ylläpito- ja kehityssuunnitelmaan liittyvistä laatuvertailuperusteista ei ole esitetty hankintayksikölle tarjousaikana yhtäkään lisäkysymystä pois lukien yksittäisen laatuvertailuperusteen sanamuotoon liittyvä kysymys.

Ympäristöön liittyvänä vähimmäisvaatimuksena on ollut yleinen organisaatiotasoinen ohjeistus energiatehokkuuden edistämisen ja ympäristökuormituksen vähentämisen menetelmistä, henkilöstön yleinen tuntemus mahdollisuuksista ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen sekä pyrkimys ympäristöystävällisyys- ja energiatehokkuusmittarien toteuttamiseen. Laatuvertailuperusteena ovat puolestaan olleet täsmälliset toimenpiteet, joilla seurataan ja edistetään Opintopolun palvelukokonaisuuden energiatehokkuutta ja vähennetään tämän hankinnan kohteena olevien palveluiden ympäristökuormitusta, sekä täsmälliset keinot tämän hankinnan kohteena olevia palveluita tuottavan henkilöstön ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita valintoja koskevan asiantuntemuksen varmistamisesta hankintayksikön konsultoimiseksi.

Tietoturvaanliittyvien vaatimusten ja vertailuperusteiden osalta vähimmäisvaatimuksena on ollut häiriöiden selvittämisen ja niistä toipumisen yleinen organisointi ja vastuuttaminen, tärkeimpien palveluiden toipumisstrategian ja -suunnitelman laatiminen sekä vaatimuksessa tarkemmin kuvatun ohjeistuksen laatiminen. Laatuvertailuperusteena ovat puolestaan olleet tämän hankinnan kohteena olevan ylläpitopalvelun toimintamallin ja tarjoajan soveltaman prosessin ominaisuudet ja keinot.

Laadunhallintaan ja palveluiden organisointiin liittyvien vaatimusten ja vertailuperusteiden vähimmäisvaatimuksena on ollut, että toimittajalla on olemassa organisoidut laadunvarmistuksen sekä asiantuntijan sijaistamisen tai korvaamisen toimintamallit. Toimintamallien kuvaus on tullut esittää asiakkaalle pyydettäessä. Laatuvertailuperusteena ovat puolestaan olleet ylläpitopalvelun työnjohdon roolitus ja vastuutus sekä asiantuntijoiden skaalaamisen toteutus. Kuten vertailuperusteessa ja muualla tarjouspyyntöaineistossa on kuvattu, skaalaamisella on tarkoitettu resurssien lisäämistä ja vähentämistä, mikä tarkoittaa eri asiaa kuin vähimmäisvaatimuksessa viitattu palvelun jatkuvuuden varmistaminen äkillisissä poissaolotilanteissa.

Laadunvarmistukseen liittyvien vaatimusten ja vertailuperusteiden osalta vähimmäisvaatimuksena on ollut, että toimittajalla on käytössä ja kuvattuna palvelun lopputuloksen laatua valvova menettely, jota myös sovelletaan. Kuvaus on tullut esittää asiakkaalle pyydettäessä. Laatuvertailuperusteena ovat puolestaan olleet tämän hankinnan kohteena olevan jatkokehityspalvelun laadunvarmistuksen toimintamallin ominaisuudet ja keinot siten kuin laatuvertailuperusteessa on tarkemmin esitetty.

Tarjouspyyntö on täyttänyt hankintasäännösten asettamat edellytykset koskien tarjoajan soveltuvuuden ja tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuuden arviointia ennen tarjousten vertailua sekä vertailuperusteiden selkeää erotettavuutta tarjouspyynnön vähimmäis- ja soveltuvuusvaatimuksista.

Tarjouspyyntö on lisäksi ollut selvä vertailuperusteiden pisteytyksen osalta. Valittajan väitteet koskien arvostuskriteerien epäselvyyttä ovat virheellisiä ja perusteettomia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet sekä niiden painotuksen.

Erilaisten suunnitelmien ja kuvausten arviointi perustuu arvostuksenvaraisiin tekijöihin. Alalla ammattimaisesti toimivan, tavanomaisen huolellisen sekä kohtuullisen valistuneen tarjoajan tulee tuntea oman alansa palvelutarjonta ja sen rakenne, sisältäen erot muun muassa palveluiden sisällön laajuudessa ja laadussa, ja pystyä arvioimaan näiden seikkojen merkitystä laatuvertailussa.

Tarjouspyynnössä asetettujen kaltaisten tai väljempienkin laatuvertailuperusteiden ja pisteytysten on useissa hankinnoissa katsottu olevan hankintasäännösten mukaisia.

Laatuvertailuperusteiden tai pisteytyksen ei voida katsoa olleen epäselvä alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle. Tarjoajien on ollut mahdollista antaa vertailukelpoisia tarjouksia ja saada etukäteen tietoonsa, mihin niiden tarjouksissa kuvaamiin seikkoihin tarjousten laadullinen arviointi ja vertailu sekä pisteytys perustuu.

Valittajan väite sen saamien pisteiden virheellisyydestä on perusteeton ja virheellinen. Hankintayksikkö on arvioinut valittajan tarjouksen kohdan "Opintopolun palvelukokonaisuuden kustannustehokkuus" sisällön tarjouspyynnössä asettamiensa kriteerien mukaisesti. Valittajan kuvausta resurssien käytön kohdentamisesta ei ole juurikaan kytketty juuri tämän hankinnan kohteena olevan palvelukokonaisuuden toteuttamiseen. Kuvaus prosessien automatisoinnista on puolestaan jäänyt yksittäisen esimerkin varaan sen sijaan, että siinä olisi kuvattu ratkaisuja juuri tämän hankinnan kohteena olevan palvelukokonaisuuden toteuttamisessa. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt laatuvertailuperusteiden sen harkintavallalle asettamia rajoja arvioidessaan valittajan ylläpito- ja jatkokehityssuunnitelmaa.

Kuultavan lausunto

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.262,50 eurolla viivästyskorkoineen.

CGI Suomi Oy on esittänyt, että valittaja on esittänyt tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevan väitteen vasta sen jälkeen, kun valittajalle on käynyt ilmi pieni piste-ero voittaneeseen tarjoajaan. Valittaja ei ole esittänyt tätä koskevia kysymyksiä hankintamenettelyn aikana.

Hankintayksikkö on dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuen tarkentanut dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvat vertailuperusteet ja niiden painoarvot omaan tarjouspyyntöönsä. Valittaja ei ole valittanut dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta ja siinä todetuista, sisäisiin kilpailutuksiin tarkoitetusta vertailuperustemallista.

Ympäristövaatimuksia koskevan laadun vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on esitetty tarkentavia yksityiskohtia vaatimuksen sisällöstä, joita valittaja ei ole kuvannut valituksessaan. Vähimmäisvaatimuksissa on varmistettu, että toimittajalla on olemassa järjestelmätason kyvykkyys ja selkeät, kirjalliset toimintatavat, ohjeet, mittarit ja peruskuvaukset ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vertailuperusteissa puolestaan on ilmoitettu arvostettavan sitä, että tarjoaja osoittaa konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja, joilla edistetään, seurataan ja varmistetaan kohdassa kuvattujen seikkojen toteutumista. Alalla toimivalle tarjoajalle tässä ei olisi pitänyt olla mitään epäselvää.

Tietoturvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset koostuvat 77 vaatimuksesta. Valittaja on valinnut kolme yksittäistä kohtaa ja tulkinnut niiden olevan päällekkäisiä vertailuperusteiden kanssa. Valittajan esille nostamat kohdat vähimmäisvaatimuksista koskevat pelkästään häiriötilanteisiin varautumista. Laatuvertailussa puolestaan arvostetaan toimintamallia, joka takaa laadukkaan ja keskeytyksettömän ylläpitopalvelun koko sopimuskauden ajan. Lisäksi arvostetaan ennakoivia ja kehittäviä toimenpiteitä, kuten järjestelmävalvontaa ja kapasiteettiseurantaa, sekä prosessia, jolla häiriötilanteisiin varaudutaan, häiriöt tunnistetaan, priorisoidaan ja korjataan ilman, että asiakkaalle aiheutuu järjestelyistä ylimääräistä työtä.

Laadunhallinnan vaatimusten osalta valittaja on nostanut yhdeksi nimenomaiseksi ongelmaksi sen, että pisteytettävissä kohdissa ei ole miltään osin viitattu siihen, että kuvauksen tulisi ylittää pakolliset vähimmäisvaatimukset. Ammattimaisen tarjoajan on tullut hahmottaa, että tarjousten vertailussa on eduksi vähimmäistason ylittäminen. Siinä missä vähimmäisvaatimukset ovat koskeneet organisaation nimeämistä ja toimintamallia, tarjousten vertailussa on otettu huomioon laatutasoa tukevat ja ylläpitävät toimet sekä prosessi asiantuntijaresurssien skaalaaminen. Vertailussa on siten ollut kysymys eri asiasta kuin vähimmäisvaatimuksissa. Saadakseen vertailussa pisteitä on tullut ylittää perustaso.

Vertailuperusteissa ei mainita välineitä tai prosesseja. Sen sijaan niissä on todettu, että hankintayksikkö arvostaa laadunvarmistuksen toimintamallia, joka varmistaa palvelun laadun ennakoivasti koko sopimuskauden ajan. Lisäksi hankintayksikkö arvostaa laadunvarmistuksen ja testauksen toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa Opintopolun palvelukokonaisuuden luotettavuus ja toimivuus. Vertailuperusteessa on siten arvioitu, miten toimintamallissa on kuvattu arvostettavia seikkoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet ovat olleet keskenään päällekkäisiä vähäisistä eroista huolimatta. Oikeuskäytännön nojalla on ilmeistä, etteivät pelkästään keskenään täysin identtiset vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet ole hankintalainsäädännön vastaisia, vaan myös sellaiset, joilla on vähäisiä eroja, jos niiden perusteella jää epäselväksi se, mikä on vähimmäisvaatimukset täyttävää ja mikä puolestaan on pisteytettävää laatua. Esillä olevassa asiassa tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet ovat olleet keskenään päällekkäisiä siten, että tarjoajat eivät ole voineet tietää, millainen taso on pisteytettävää eli vähimmäisvaatimukset ylittävää. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että jos tarjousten vertailu edellyttää vähimmäisvaatimusten ylittymistä, tulee vähimmäistason olla selvä.

Tarjouspyynnössä tai sen liitteissä ei ole tuotu millään tavoin esiin, että laatuvertailussa arvioitaisiin tarjoajien käyttämiä toimintamalleja siltä osin kuin ne ylittävät vähimmäisvaatimukset.

Vähimmäisvaatimukset ovat olleet jo lähtökohtaisesti ylätasoisia, koska ne ovat koskeneet koko dynaamista hankintajärjestelmää. Hankintayksikön olisi tullut dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä hankinnassa kiinnittää erityistä huomiota laadun vertailuperusteiden selkeyteen, kun sen tiedossa on ollut, että vähimmäisvaatimukset ovat ylätasoisia periaatteita ja lähtökohtia. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole tarkentanut vähimmäisvaatimuksia, vaan on sen sijaan asettanut laadullisia vertailuperusteita, jotka vastaavat vähimmäisvaatimuksia sisällön ohella muotoilultaan. Näin ollen tarjoajille ei ole kyseisten liitteiden perusteella muodostunut selkeää kuvaa siitä, mille tasolle periaatteelliset vähimmäisvaatimukset ovat nyt kyseessä olevassa hankinnassa asettuneet ja miltä osin laadulliset vertailuperusteet ovat ne ylittäneet.

Tarjouspyynnön epäselvyyttä tukee edelleen se, että hankintayksikkö on perustellut markkinaoikeudessa kaikkien vertailuperusteiden osalta niiden eroa vähimmäisvaatimuksiin tuomalla esiin, että tarjoajat ovat antaneet tarjouksissaan vertailuperusteisiin liittyen ”pääosin kattavia, yksityiskohtaisia ja havainnollisia kuvauksia”.

Lisäkysymysten puuttuminen ei sinänsä osoita, etteikö asia voisi olla epäselvä. Oikeuskäytännön nojalla tarjoajilla ei ole velvollisuutta esittää lisäkysymyksiä epäselvinä pitämistään kohdista.

Ympäristöön liittyvien vähimmäisvaatimusten ja vertailuperusteiden suhteen osalta myös ”Arvostettavat asiat” -sarakkeessa kuvatut laatuvertailussa keskeisesti arvioidut asiat ovat olleet vähimmäisvaatimusten kanssa päällekkäisiä.

Vähimmäisvaatimuksessa numero 1 on edellytetty kuvausta energiatehokkuuden edistämis- ja ympäristökuormituksen vähentämismenetelmistä, yhdistettynä vähimmäisvaatimukseen numero 3, jossa on vaadittu mittareita ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden saavuttamiseen. Edellä todetut vähimmäisvaatimukset ovat tarkoittaneet samaa kuin pisteytettävän kuvauksen toimenpiteet, joilla edistetään energiatehokkuutta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Näin ollen tarjoajat ovat voineet saada pisteitä siitä, että ne kertovat laatuvertailuun liittyvässä kuvauksessa samat asiat, joilla ne täyttävät vähimmäisvaatimukset 1 ja 3. Vastaavasti vähimmäisvaatimus numero 2, jonka mukaan toimittajan tulee huolehtia, että henkilöstö tuntee mahdollisuudet tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, vastaa täysin pisteytyksessä arvostettavaa kohtaa keinoista, joilla varmistetaan, että henkilöstö tuntee ympäristöystävälliset valinnat.

Tarjoajat ovat voineet myös laatuvertailussa kuvata yleisiä organisaatiotasoisia ohjeistuksiaan eli vähimmäisvaatimuksen täyttymistä, koska tarjouspyynnössä ei ole tehty eroa sen välille, mikä on yleistä organisaatiotasoista ohjeistusta ja mikä laatuvertailussa pisteytettävää pääosin kattavaa, yksityiskohtaista ja havainnollista kuvausta toimenpiteistä.

Vertailuperusteet ovat jääneet siinä määrin tulkinnanvaraisiksi, ettei niiden perusteella ole ilmeistä, mitä tarjouksessa on tullut olla, jotta se saa tietyt pisteet. Erityisesti arvosteluasteikon mukaisen hyvän vastauksen ”pieniä puutteita” ja puutteellisen vastauksen ”osittain selvitetty” välinen ero on jäänyt tarjoajille epäselväksi.

Vaikka hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden soveltamisessa, harkintavallan tulee olla rajattu ennalta tarjouspyynnössä ilmoitettuihin perusteluihin. Valittajan olisi tullut saada täydet pisteet sen tarjouksessaan antamasta kuvauksesta liittyen tarjouspyynnön kohtaan 3.1 koskien kustannustehokkuutta. Valittaja on antanut tarjouksessaan tiedot, joita hankintayksikkö on ilmoittanut arvostavansa pisteytyksessä. Näin ollen valittajalta ei ole voitu vähentää pisteitä muilla perusteilla. Valittaja on tarjouksessaan nimenomaisesti kuvannut juuri nyt kyseessä olevaan hankintaan liittyen ehdotukset sekä resurssoinnin että automatisoinnin osalta. Näin ollen hankintayksikkö on tältä osin ylittänyt harkintavaltansa, kun se ei ole antanut valittajalle kohdasta täysiä pisteitä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö ja kuultava ovat antaneet lisälausumat.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vähimmäisvaatimuksia ja laadun vertailuperusteita asettaessaan. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita soveltaessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 51 §:ssä on säädetty dynaamiseen hankintajärjestelmään hakemisesta ja hyväksymisestä. Pykälän 1 momentin mukaan kaikki kiinnostuneet toimittajat voivat pyytää koko menettelyn keston ajan oikeutta osallistua perustettuun hankintajärjestelmään. Hankintayksikön on hyväksyttävä dynaamiseen hankintajärjestelmään kaikki ehdokkaat, jotka täyttävät soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Jos hankintayksikkö on jakanut järjestelmän tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden luokkiin 49 §:n
1 momentin mukaisesti, sen on täsmennettävä kuhunkin luokkaan sovellettavat ehdokkaiden soveltuvuusvaatimukset. Järjestelmään hyväksyttävien ehdokkaiden määrää ei saa rajoittaa.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä järjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävistä erillisistä hankinnoista. Jos dynaaminen hankintajärjestelmä on jaettu tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden luokkiin, hankintayksikön on pyydettävä kyseiseen luokkaan hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi milloin tahansa dynaamisen hankintajärjestelmän keston aikana vaatia hyväksyttyjä ehdokkaita toimittamaan 87 §:ssä tarkoitetun uudistetun ja päivitetyn yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan tai 88 §:ssä tarkoitetut poissulkemisen ja soveltuvuuden selvitykset. Selvitysten antamiseen on varattava kohtuullinen aika, jonka on kuitenkin oltava vähintään 5 työpäivää pyynnön esittämispäivästä.

Pykälän 3 momentin mukaan tarjouksen valintaan sovelletaan, mitä 93–96 §:ssä säädetään. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (kohta 1), ja tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (kohta 2). Pykälän 2 momentin mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi tarkistaa tarjousten vaatimustenmukaisuuden ja vertailla tarjoukset ennen
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tarkistamista.

Hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöistä (HE 108/2016 vp s. 202) ilmenevän periaatteen mukaisesti hankintayksikkö ei saa asettaa samaa kriteeriä sekä vähimmäisvaatimukseksi että hinta-laatusuhteen vertailuperusteeksi. Muutoin osa tarjoajista voi katsoa kriteerin painopisteen olevan tarjousvertailussa, ja osa taas ehdottomana edellytyksenä tarjousvertailuun pääsemisessä, mikä voi vaikuttaa tarjousten laatimiseen tai potentiaalisen tarjoajan harkintaan tarjouskilpailuun osallistumisesta.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hansel Oy on perustanut dynaamisen hankintajärjestelmän IT-asiantuntijatyön hankkimiseksi.

Hankintayksikkö on pyytänyt dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa koskien IT-asiantuntijatyön hankintaa.

Dynaamisen hankintamenettelyn perustamisvaiheen osallistumispyynnön liitteessä 3 ”Hankinnan vaatimukset” sekä nyt esillä olevan sisäisen tarjouskilpailun tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hankinnan vaatimukset” alakohdassa ”Ympäristövaatimukset” on esitetty seuraava vähimmäisvaatimus:

”1. Vaatimus

Toimittajalla on kirjallinen yleinen organisaatiotasoinen ohjeistus ja kuvaus menetelmistä, joiden tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja vähentää hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Ohjeissa neuvotaan esimerkiksi hankinnan kohteena olevien palveluiden tuottamiseen liittyvän matkustamisen ja toimistotyön hiilijalanjäljen vähentämiseen; julkisen liikenteen käytön kannustamiseen, sähkölaitteiden sammuttamiseen, kun niitä ei käytetä, sekä kierrättämiseen. Menetelmäkuvauksen tulee sisältää haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen sekä energiatehokkuuden parantamisen keinot hankinnan kohteena olevien palveluiden tuottamisen eri vaiheissa sekä lopputuloksen osalta. Nämä ohjeet sekä menetelmäkuvaus tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.”

Dynaamisen hankintamenettelyn perustamisvaiheen osallistumispyynnön liitteessä 3 ”Hankinnan vaatimukset” sekä nyt esillä olevan sisäisen tarjouskilpailun tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hankinnan vaatimukset” alakohdassa ”Tietoturvallisuusvaatimukset” esitetty 77-kohtainen lista vähimmäisvaatimuksia, muun ohella seuraavat vaatimukset:

”Tietojenkäsittely-ympäristöt

[– –]

Vaatimus nro 63

Toimittaja valvoo hankinnan kohteeseen liittyviä palveluita, järjestelmiä ja verkkoja.

[– –]

Tietojärjestelmien toipuminen häiriöstä

Vaatimus nro 67

Toimittaja organisoi ja vastuuttaa hankinnan kohteeseen liittyvien häiriöiden selvittämisen ja niistä toipumisen hankinnan kohteeseen liittyen hyviä tietoturvakäytäntöjä vastaavaksi.

Vaatimus nro 68

Toimittaja laatii tärkeimpien palveluun liittyvien järjestelmien häiriöille yleisen toipumisstrategian ja -suunnitelman.

Vaatimus nro 69

Toimittajalla on oltava ohjeistukset häiriötilanteiden varalle ja koulutettava hankinnan kohteen tuottamiseen osallistuva henkilöstö vastaavasti. Toimittajan on ulotettava ohjeistus sopimusvelvoittein hankinnan kohteeseen liittyvään alihankkijaverkostoonsa.”

Dynaamisen hankintamenettelyn perustamisvaiheen osallistumispyynnön liitteessä 3 ”Hankinnan vaatimukset” sekä nyt esillä olevan sisäisen tarjouskilpailun tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hankinnan vaatimukset” alakohdassa ”Laadunhallinnan vaatimukset” on esitetty muun ohella seuraavat vähimmäisvaatimukset:

”Vaatimus nro 1

Toimittajalla nimetty organisaatio ja/tai vastuutaho valvoo hankinnan kohteena olevan palvelun laatua.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Asiakkaalle tuotettujen palveluiden laadunvarmistuksen organisointi tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 2

Toimittaja valvoo alihankkijansa työn laatua käyttäessään hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottamiseen alihankkijoita.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Toimittajan alihankkijoiden työn laadun valvonnan organisointi ja menetelmät tulee olla esitettävissä Asiakkaalle, mikäli Toimittaja käyttää Asiakkaan toimeksiannossa alihankkijoita.

Vaatimus nro 3

Toimittajalla on kuvattu hankinnan kohteena olevan palvelun lopputuloksen laatua valvova järjestelmällinen menettely. Laatua valvotaan ja mitataan menetelmän avulla.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Kuvauksen tulee sisältää vähintään tiedot välineistä (esim. tietojärjestelmä) ja keinoista (esim. prosessi), joilla Asiakkaalle tuotettavan palvelun lopputuloksen laatua valvotaan ja varmistetaan. Kuvauksen mittareineen tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 4

Toimittajalla on kuvattu toimintamalli korvaavan asiantuntijan järjestämiseksi sairastuneen tai muuten poisjääneen tilalle hankinnan kohteena olevan palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Kuvauksen tulee sisältää vähintään menetelmät, joilla Toimittaja varmistaa, että Asiakkaalla on tarvittavat resurssit saatavilla odottamattoman poissaolon tilanteissa. Kuvauksen tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 5

Toimittaja ylläpitää ja kehittää tarjoamiensa asiantuntijoiden osaamista systemaattisesti.

Kuvaus Asiakkaalle tarjottavien asiantuntijoiden osaamisen sekä kokemuksen systemaattisesta ylläpitämisestä ja kehittämisestä tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 6

Toimittaja käyttää kuvattua projektin- ja/tai palvelunhallinnan menetelmää hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamisessa.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Kuvaus Asiakkaan toimeksiannoissa käytettävistä projektin- ja palvelunhallinnan menetelmistä tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 7

Toimittaja käsittelee hankinnan kohteena olevia palveluita koskevat reklamaatiot kuvatun menettelyn tai järjestelmän avulla.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Kuvauksen tulee sisältää vähintään, miten Asiakkaan reklamaatioiden vastaanotto, käsittely ja toimenpiteisiin ryhtyminen on järjestetty. Kuvaus tulee olla esitettävissä Asiakkaalle pyydettäessä.

Vaatimus nro 8

Toimittaja sitoutuu pitämään hankinnan kohteena olevia palveluita koskevaa raportointia käsitteleviä seurantapalavereja Asiakkaan kanssa Asiakkaan vaatimuksesta. Toimittaja ei laskuta Asiakasta näistä seurantapalavereista tai raportoinnista. Raportoinnin yksityiskohdat ja reunaehdot sovitaan aina erikseen Toimittajan ja Asiakkaan välillä.

Tarkennus/esimerkki soveltamisesta

Asiakas voi vaatia DPS:n sisäisessä kilpailutuksessaan Toimittajaa raportoimaan Asiakkaan tilaamien palveluiden osalta. Raportointi voidaan määrittää koskevaksi toimeksiantoja Asiakkaille sekä Asiakkaan Asiakkaille. Raportointi voi kattaa esim. tiedot asiantuntijatyön käytöstä, sisällöstä ja laskutuksesta.”

Opetushallituksen 8.9.2025 päivätyn tarjouspyynnön liitteessä 11 ”Kuvaus palvelun tuottamisesta” alakohdassa ”1. Ylläpitopalvelun toimintamalli” seuraava pisteytettävä vertailuperuste:

”Vaadittu sisältö

1.1 Ylläpitopalvelun toimintamalli (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata ylläpitopalvelun toimintamalli

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa toimintamallia, joka takaa laadukkaan ja keskeytyksettömän ylläpitopalvelun koko sopimuskauden ajan. Lisäksi arvostetaan ennakoivia ja kehittäviä toimenpiteitä, kuten järjestelmävalvontaa ja kapasiteettiseurantaa. Lisäksi asiakas arvostaa prosessia, jolla häiriötilanteisiin varaudutaan, häiriöt tunnistetaan, priorisoidaan ja korjataan ilman, että Asiakkaalle aiheutuu järjestelyistä ylimääräistä työtä.

1.2 Ylläpitopalvelun organisointi (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata, miten se hoitaa ylläpitopalvelun työnjohdon sekä järjestää ylläpitotyön asiantuntijaresurssien mahdollisen skaalaamisen (lisäys ja vähennys).

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa sellaisia työnjohdon rooleja ja vastuita, jotka tukevat ylläpitopalvelun ohjausta ja seurantaa sekä varmistavat ylläpitopalvelun laatutason säilymisen. Lisäksi Asiakas arvostaa prosessia asiantuntijaresurssien skaalaamiseen, jolla varmistetaan ylläpitopalvelun laatutason säilyminen.”

Tarjouspyynnön liitteessä 11 ”Kuvaus palvelun tuottamisesta” alakohdassa ”2. Jatkokehityspalvelun toimintamalli” seuraavat pisteytettävät vertailuperusteet:

”Vaadittu sisältö

2.1 Jatkokehityspalvelun toimintamalli (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata jatkokehityspalveluiden toimintamalli.

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa toimintamallia, jonka avulla varmistetaan Opintopolun palvelukokonaisuuden jatkuva parantaminen ja käyttäjäkokemuksen huomioiminen yhteistyössä Asiakkaan kanssa koko sopimuskauden ajan. Lisäksi arvostetaan keinoja, joilla tarpeettomien räätälöintien tekemistä vältetään, mikä tukee kustannustehokkuutta ja ylläpidettävyyttä.

Vaadittu sisältö

2.2 Laadunvarmistus (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata jatkokehityspalvelun laadunvarmistuksen toimintamalli.

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa laadunvarmistuksen toimintamallia, joka varmistaa palvelun laadun ennakoivasti koko sopimuskauden ajan. Lisäksi Asiakas arvostaa laadunvarmistuksen ja testauksen toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa Opintopolun palvelukokonaisuuden luotettavuus ja toimivuus.”

Tarjouspyynnön liitteessä 11 ”Kuvaus palvelun tuottamisesta” alakohdassa ”3. Opintopolun palvelukokonaisuuden kustannustehokkuus” seuraava pisteytettävä vertailuperuste:

”Vaadittu sisältö

3.1 Kustannustehokkuus (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata, miten se toteuttaa sopimuskaudella Asiakkaan näkökulmasta kustannustehokkaan palvelun Opintopolun palvelukokonaisuuteen.

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa toimintamallia, joka varmistaa Opintopolun palvelukokonaisuuden kustannustehokkuuden koko sopimuskauden ajan. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan sitä, että Asiakkaan ja Toimittajan resurssien käyttöä kohdennetaan tehokkaasti. Lisäksi kustannustehokkuudella tarkoitetaan prosessien automatisointia mahdollisimman pitkälle sekä manuaalisen työn määrän vähentämistä.”

Tarjouspyynnön liitteessä 11 ”Kuvaus palvelun tuottamisesta” alakohdassa ”4. Korruptionvastainen toiminta, integriteetti sekä energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys” seuraava pisteytettävä vertailuperuste:

”Vaadittu sisältö

4.1 Korruptionvastainen toiminta ja integriteetti (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata, miten korruptionvastainen toiminta ja integriteetti käytännössä näkyvät tarjoajan ja sen henkilöstön toiminnassa suhteessa Asiakkaaseen, sen virkahenkilöihin ja Asiakkaan asiakkaisiin. (OECD ohjeistaa yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan, joita kaikkien vastuullisten yritysten tulee noudattaa.)

Vaadittu sisältö

4.2 Palvelun energiatehokkuus, ympäristökuormitus sekä ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat toimintatavat (enintään 5 pistettä)

Tarjoajan tulee kuvata keinot ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä niiden seuranta- ja noudattamismenetelmät.

Arvostettavat asiat

Asiakas arvostaa toimenpiteitä, joilla edistetään sekä seurataan Opintopolun palvelukokonaisuuden energiatehokkuutta ja vähennetään ylläpito- ja jatkokehityspalvelun toteuttamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Lisäksi Asiakas arvostaa keinoja, joilla varmistetaan, että ylläpito- ja jatkokehityspalvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö tuntee ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat valinnat Asiakkaan konsultoimiseksi.”

Tarjouspyynnön liitteessä 11 ”Kuvaus palvelun tuottamisesta” on kaikkien pisteytettävien kohtien osalta esitetty pisteytyksen perusteena oleva neliportainen asteikko, jossa kukin kohta on arvioitu seuraavasti:

”Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em. arvostettavat asiat = (5) pistettä.

Kuvaus on hyvä, mutta sisältää pieniä puutteita em. arvostettavien asioiden selvittämisessä = (3) pistettä.

Kuvaus on puutteellinen ja siinä on selvitetty em. arvostettavia asioita vain osittain = (1) piste.

Kuvauksessa ei ole selvitetty arvostettavia asioita lainkaan = 0 pistettä.”

Hankintayksikkö on 13.11.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut CGI Suomi Oy:n tarjouksen 0,01 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen valittajan tarjoukseen.

Asian arviointi

Vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KHO 2015:151) mukaan hankintasäännösten vastainen tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustetta virheettömälle hankintamenettelylle.

Markkinaoikeus arvioi ensin, onko esillä olevassa dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnössä menetelty hankintasäännösten mukaisen vaiheittaisuuden vaatimuksen vastaisesti asettamalla dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisvaiheessa määriteltyihin vähimmäisvaatimuksiin nähden päällekkäisiä laadun vertailuperusteita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintamenettely on vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ennen tarjousten vertailua tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tämän jälkeen tarjousvertailu tehdään niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei tule sulkea tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi ja joiden tarjoukset ovat tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten mukaisia. Vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyyntöä laadittaessa. Tarjousvertailussa ei lähtökohtaisesti tule pisteyttää pakollisia vaatimuksia niiltä osin kuin ne ilmentävät tarjoajan soveltuvuutta tai tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Tarjousvertailussa voidaan sinänsä arvioida pakollisten vaatimusten vähimmäistason ylittävää toteutumista, jos tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, mikä on vähimmäistaso ja miten tämä vähimmäistason ylittävä toteutuminen arvioidaan. Vähimmäistason ylittävällä osalla tulee olla merkitystä arvioitaessa tarjouksen laatua.

Hankintayksikkö on toteuttanut kyseessä olevan tarjouskilpailun hankintalain 52 §:ssä säädettynä dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä kilpailutuksena. Dynaaminen hankintajärjestelmä on kaksivaiheinen hankintamenettely, joka sisältää dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisvaiheen ja järjestelmän sisällä toteutettavat yksittäiset sisäiset kilpailutukset. Hankintayksikön on hyväksyttävä dynaamiseen hankintajärjestelmään kaikki ehdokkaat, jotka täyttävät soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun voi tietyin edellytyksin hakea valittamalla muutosta. Hankintalain 52 §:n 3 momentin mukaan dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevan rajoitetun menettelyn ensimmäisessä vaiheessa eli dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisvaiheessa osallistumispyynnössä on liitteenä esitetty muun ohella ”Hankinnan vaatimukset” niminen asiakirja, jossa on määritetty tietyt tietoturvaan, laadunhallintaan ja ympäristövaatimuksiin liittyvät vaatimukset, joihin ehdokkaan on tullut sitoutua.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on sittemmin rajoitetulla menettelyllä toteutetun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisellä kilpailutuksella lähettänyt dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksytyille soveltuvuusvaatimukset täyttäneille tarjoajille tarjouspyynnön. Sisäistä kilpailutusta koskevassa tarjouspyynnössä on asetettu muun ohella palvelun ympäristövaatimuksia, tietoturvaa ja laadunvalvontaa koskevia laadun vertailuperusteita. Hankintayksikkö on lisäksi liittänyt jo perustamisvaiheen osallistumispyynnön liitteenä olleet vähimmäisvaatimukset sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnön liitteeksi.

Vaiheittain etenevässä rajoitetussa menettelyssä on tarjouspyyntövaiheessa kysymys tilanteesta, jossa ehdokkaat on jo valittu tarjoajiksi. Vaikka hankintayksikkö onkin liittänyt hankintamenettelyn perustamisvaiheessa asetetut vähimmäisvaatimukset myös sisäisen kilpailutuksen hankinta-asiakirja-aineistoon, ei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ole jäänyt epäselväksi, mitkä vaatimukset ovat olleet jo perustamisvaiheessa asetettuja vähimmäisvaatimuksia ja mitä tarjoajien on puolestaan tullut ottaa huomioon osana sisäisen kilpailutuksen perusteella toteutettua laatuvertailua. Edellä todettuun nähden ja dynaamisen hankintamenettelyn luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessaan sekä tarjouksia vertaillessaan ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden eikä ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatuvertailun pisteytysperusteita asettaessaan.

Tarjouspyynnössä on edellä todetusti kaikkien ylläpito- ja jatkokehityssuunnitelman pisteytettävien kohtien osalta esitetty neliportainen asteikko. Tarjoukset on ollut tarkoitus pisteyttää sen perusteella, miten hyvin annettu kuvaus on vastannut tarjouspyynnössä tarkemmin kuvattuja ”Arvostettavia asioita” kunkin kohdan osalta. Tarjoajat ovat voineet saada 5, 3, 1 tai 0 pistettä riippuen siitä, onko kuvaus ollut erinomainen (kattavasti selvitetty arvostettavat asiat), hyvä (sisältänyt pieniä puutteita arvostettavien asioiden selvittämisessä), puutteellinen (selvitetty arvostettavia asioita vain osittain) tai sellainen, että siinä ei ole selvitetty arvostettavia asioita lainkaan.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevassa laadullisessa vertailuperusteessa on ollut kysymys tarjoajien laatimien kuvausten arvioinnista suhteessa hankintayksikön asettamiin arviointiperusteisiin. Tällaisten tarjoajien tuottamien kuvausten arvioiminen on aina jossain määrin haasteellista ja vaativaa johtuen siitä, ettei laatu ole monestikaan yksiselitteisesti mitattavissa. Tällaiseen arviointiin voidaan siten katsoa sisältyvän väistämättä aina jonkinasteista hankintayksikön harkintaa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä käytetty laatua koskeva arvosteluasteikko ei sinänsä ole ollut poikkeuksellinen. Lisäksi laadun vertailuperusteet ja niiden sisällölliset vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnössä varsin yksityiskohtaisesti, minkä lisäksi niiden yhteydessä on kunkin kohdan osalta selostettu pisteytyksen periaatteet. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät pisteytysperusteet ole olleet tavoin epäselviä, etteivät alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat olisi riittävällä tavalla ymmärtäneet, minkä seikkojen perusteella tarjouksia tullaan vertailemaan. Kun lisäksi otetaan huomioon vertailuperusteiden osalta arvostettavia asioita koskevat yksityiskohtaiset määrittelyt, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikölle ei ole jäänyt rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laatuvertailun pisteytysperusteita asettaessaan.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että sisäisen kilpailutuksen ympäristövaatimuksia, tietoturvaa ja laadunhallintaa koskevat vertailuperusteet itsessään ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja niillä on katsottava ollen merkitystä arvioitaessa hankittavan palvelun laatua. Näin ollen ei ole todettavissa, että laadun vertailuperusteet olisivat olleet myöskään syrjiviä tai, että hankintayksikkö olisi ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa kyseisiä vertailuperusteita asettaessaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on myös käyttänyt hyväkseen kilpailuolosuhteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita asettaessaan.

Markkinaoikeus arvioi vielä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti valittajan tarjousta pisteyttäessään.

Markkinaoikeus toteaa, että opintopolun palvelukokonaisuuden kustannustehokkuutta koskevassa vertailuperusteessa tarjoajilta on edellä todetuin tavoin edellytetty kuvausta siitä, miten se toteuttaa kustannustehokkaan palvelun Opintopolun palvelukokonaisuuteen koko sopimuskauden ajan. Tämä on vertailuperusteessa esitetyn perusteella tarkoittanut resurssien käytön tehokasta kohdentamista ja prosessien automatisointia sekä manuaalisen työn vähentämistä. Valittaja on saanut kyseisestä kohdasta kolme pistettä, joka on pisteytysmallin perusteella merkinnyt sitä, että kuvaus on ollut hyvä, mutta sisältänyt pieniä puutteita arvostettavien asioiden selvittämisessä.

Hankintapäätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että valittajan kuvauksessa ei ole riittävällä tasolla selvitetty asiakkaan ja toimittajan resurssien käytön tehokasta kohdentamista. Hankintapäätöksen perusteluiden mukaan valittajan kuvauksessa on esitetty manuaalisen työn vähentäminen esimerkin kautta, mutta ei riittävällä tavalla kuvattu prosessien automatisointia ja manuaalisen työn määrän vähentämistä palvelukokonaisuudessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten sisällöllisissä kuvauksissa on ollut jonkin verran eroavaisuuksia muun ohella manuaalisen työn määrän vähentämisen kuvaamisessa. Kun otetaan huomioon, että hankintapäätöksen perusteluista on käynyt ilmi, mihin erot tarjousten pisteytyksessä ovat perustuneet ja ne eroavaisuudet suhteessa täydet pisteet edellä mainituista pisteytyskohdasta saaneisiin tarjoajien tarjouksiin, jotka on valittajan kohdalla todettu, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut epätasapuolisesti ja tarjouspyynnössä esitettyjen laatuvertailuperusteiden vastaisesti tai ylittänyt harkintavaltansa pisteyttäessään valittajan tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemilla määrillä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nordcloud Oy:n korvaamaan Opetushallituksen oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Nordcloud Oy:n korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Mika Kuuppo ja
Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.