MAO:350/15

ASIAN TAUSTA

Salon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.7.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kaupungin katuvalaistuksen saneerauksesta ESCO-hankkeena.

Salon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on 16.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä § 150 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta ja valinnut hankinnan toteuttajaksi Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n (jäljempänä myös Turku Energia.)

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.500.000–3.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 7.10.2014 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä väliaikaisesti tekemästä muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Markkinaoikeus on 1.4.2015 antamallaan päätöksellä määrännyt, että markkinaoikeuden asiassa 7.10.2014 antama väliaikainen kielto raukeaa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 27.4.2015.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Caverion Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintasopimuksen tehottomaksi. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.292 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa on kilpailutettu katuvalaisimet ja niiden suunnittelu-, huolto- ja ylläpitotyöt. Hankinnan tyyppi on virheellisesti määritelty rakennusurakaksi. Hankintailmoituksen mukaan hankkeeseen kuuluu muun ohella elohopealamppuvalaisinten vaihtaminen energiatehokkaampiin valaisimiin nykyisiin pylväisiin sekä huonokuntoisimman valaistuksen uusiminen ST-periaatteella kaapelointeineen, perustoineen, pylväineen sekä valaisimineen.

Sopimuskautena maksettava hinta on koostunut kahdesta erästä. Tarjoajan on tullut ilmoittaa hankintayksikön maksettavaksi tuleva kertakorvaus sekä määritellä laskennallinen energiansäästö vuositasolla, joka uusilla valaisimilla saavutettaisiin verrattuna vanhoihin. Tämä energiansäästö maksetaan vuosittain rahana tarjoajalle koko kymmenen vuoden sopimuskauden ajan.

Hankinta on tarjouspyynnön ja siihen sisältyneen katuluettelon mukaisesti käsittänyt yhteensä 5.274 katuvalaisimen vaihtamisen pääasiassa nykyisiin pylväisiin, sekä niitä koskevan kymmenen vuoden mittaisen niin sanotun ESCO-energiansäästösopimuksen. Mainittujen asiakirjojen mukaan hankintaan on sisältynyt valaisimien lisäksi suunnittelu-, huolto- ja ylläpitotöitä sekä huonokuntoisten valaisimien ja kytkentäkalusteiden uusimista.

Kuten voittaneeseen tarjoukseen sisältyneestä yksikköhintaluettelosta käy ilmi, yksittäisen valaisimen hinta on noin 300–500 euroa, joten 5.274 valaisimen vaihdossa pelkkien valaisinten hinnaksi saadaan noin 1,5–2,5 miljoonaa euroa. Valaisinten osuus noin 3,3 miljoonan euron kokonaisarvosta on ollut vähintään puolet. Lisäksi ESCO-sopimuksen 3 kohdan mukaisesti hankintaan on sisältynyt myös valaisinten huolto- ja ylläpitotyöt koko kymmenen vuoden sopimuskauden ajan. Hankinnassa on tosiasiallisesti ollut kysymys tavara- ja palveluhankinnasta.

Lain mukaan tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muuten yhdistellä keinotekoisesti lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintayksikkö on julkaissut kyseisestä yli kolmen miljoonan euron hankinnasta vain kansallisen hankintailmoituksen ja jättänyt noudattamatta EU-hankintamenettelyä koskevia säännöksiä. Tavara- ja palveluhankinnan kutsuminen rakennusurakaksi on johtanut juuri siihen tilanteeseen, joka mainitulla säännöksellä on pyritty estämään, sillä jo pelkkien valaisinten arvo olisi ylittänyt EU-kynnysarvot kymmenkertaisesti. Lisäksi on tullut huomioida myös pitkän huolto- ja ylläpitosopimuksen arvo.

Tarjouspyynnössä on edellytetty valaisinten ilkivallankestoisuusluokan eli niin sanotun IK-luokituksen olevan vähintään IK09. Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjouksessa ei ole ollut tietoa valaisinten IK-luokituksesta. Kun valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan IK-luokituksen perusteella, myös voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Tarjouspyyntö on rahoituksen osalta ollut epäselvä, kun siinä on edellytetty, että tarjoaja esittää tarjouksen yhteydessä selvityksen rahoituksen toteutuksesta. Tätä ei ole täsmennetty millään tavalla. Tarjoajat ovat tältä osin esittäneet hyvin erilaisia tarjouksia. Jotkut tarjoajat ovat lähteneet siitä, että kaupunki rahoittaa hankinnan, jotkut ovat ilmoittaneet rahoittavansa hankinnan omasta taseestaan tai rahoitusyhtiön kautta. Tästä on johtunut huomattavia eroja tarjousten hinnoille. Rahoitus ja sen riittävyys on ollut tarjouksen keskeinen ehto. Siten sen olisi tullut olla tarkasti määritelty. Tarjoukset eivät ole olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Vastine

Vaatimukset

Salon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla.

Perusteet

Hankintailmoituksessa on jo ilmoitettu hankintalajiksi rakennusurakka ja hankinnan kuvauksessa on ilmoitettu, että hanke toteutetaan ESCO-hankkeena ja siihen kuuluu muun muassa seuraavia toimenpiteitä: elohopealamppuvalaisimien vaihtaminen energiatehokkaampiin valaisimiin nykyisiin pylväisiin (niin sanottu valaisinvaihto) sekä huonokuntoisimman valaistuksen uusiminen ST-periaatteella kaapelointeineen, perustoineen, pylväineen sekä valaisimineen. Urakoitsija toimii hankkeen päätoteuttajana. Hankkeeseen kuuluu myös hankkeen suunnittelu sekä huoltotoimenpiteet. Hankintailmoituksessa, jossa pyydettiin osallistumishakemuksia, viitattiin eri kohdissa hankkeen kokonaistoteutukseen ja muun muassa ehdokkaan pätevyyteen urakoitsijana. Seitsemän ehdokasta valittiin varsinaiseen tarjouskilpailuun. Kukaan ehdokkaista ei osallistumishakemuksessaan kyseenalaistanut hankkeen toteutusta rakennusurakkana.

Tarjouspyynnössä hankinnan kohteena on ollut katuvalaistuksen saneerauksen toteuttaminen energiatehokkaalla tekniikalla ESCO-hankkeena, jonka yhteydessä katuvaloverkolta poistetaan energiatehottomat elohopealamppuvalaisimet, yhteensä noin 5.500 kappaletta. Hankinta pitää sisällään kymmenen vuoden pituisen ESCO-energiansäästösopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että valaistuksen saneerannut urakoitsija sitoutuu kymmeneksi vuodeksi ylläpitämään valaisimet ja sitoutuu energiansäästöön. Tämän tarkoitus on, että kun kaikki elohopeavalaisimet vaihdetaan urakkana kerralla, saadaan suurin mahdollinen energiansäästö heti aikaan. Urakkasuorituksesta osa maksetaan urakansuorituksen yhteydessä ja loput kymmenen vuoden ajan energiansäästöä vastaavalla summalla.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on ilmoitettu, että hankinta toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana ja että sopimus sisältää urakan toteuttamiseksi tarvittavat katselmukset, suunnitelmat ja investoinnit, sisältäen purkutyöt uusittavan valaistuksen alueella ja rakennustekniset työt. Tarjouksen hintaliitteessä on tullut antaa urakkasuorituksen hinta, vuosihinta energiansäästölle sekä ylläpitokustannukset. Tarjottuun urakkahintaan sekä vuosittain maksettavaan energiansäästöä vastaavaan summaan kuuluvat urakkaan sisältyvät materiaalit sekä niiden asennustyöt, joita ei voida selkeästi erottaa toisistaan.

Tarjouspyyntö perustuu siten katuvalaistuksen saneeraukseen ja hankkimiseen Salon kaduille eikä pelkkien valaisimien hankkimiseen. Katutyypeille on annettu valaistusluokka tarjouspyynnön liitteessä toimivuus- ja tuotevaatimukset, jonka mukaan urakoitsija on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan kadun valaistuksen siten, että valaistusluokka täyttyy. Näin ollen tilaaja ei ole tarjouspyynnössä määritellyt hankittavaksi tuotteita, joilla katuvalaistus tulee toteuttaa, vaan urakoitsijan tehtävä on ollut muun muassa valita ne tarjouspyynnön mukaisesti ja suunnitella hanke niin, että vaadittu valaistus toteutuu. Pelkällä tuotteen toimittamisella ei kadun valaistusluokkaa saada toteutettua, vaan se vaatii suunnittelua, asentamistyötä sekä tarjouspyynnön mukaisia lisätöitä pylväille (valaisimien liitoskaapelin vaihto ja valaisimen varren lyhennys tai vaihto).

Tarjouspyynnön liitteessä toimivuus- ja tuotevaatimukset on todettu, että urakkaan kuuluu katu- ja tievalaistuksen suunnittelu ja rakentaminen kohdassa 1 Urakan määrittely kuvatussa laajuudessa. Lisäksi valaistus tulee suunnitella julkaisun Tievalaistuksen suunnitteluohje mukaisesti ja toteuttaa laatutasoltaan Infra RYL2006, Infra-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset sekä vastaavasti kyseisen tekovuoden sähköturvallisuusmääräysten (SFS 6000 sarjan standardien) mukaisesti ja sen numeroinnin mukaan pyydettyjen yksikköhintojen on tullut sisältää asennustyöt. Näin ollen pelkän valaisimen tarkkaa hintaa ei ole voitu määritellä, koska tarjouksessa annettujen yksikköhintojen on tullut sisältää myös asennukset. Huolto- ja ylläpitokustannusten osuus kokonaishinnasta on ollut vain muutamia prosentteja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa huolto- ja ylläpitokustannusten osuus on ollut 0 euroa.

Voittaneen tarjouksen liitteenä on selkeä todistus (SGS-sertifikaatti ja Investigation Report) siitä, että koko valaisintuoteperhe täyttää IK09-luokituksen. Valittajan tarjouksessa ei sen sijaan ollut toimitettu mitään sertifiointitodistusta tai selvitystä siitä, että tarjottu valaisin täyttää siltä vaaditun IK09-ilkivaltaluokituksen.

Tarjoajat ovat tarjouksissaan vakuuttaneet, että valaistusteknilliset laskelmat on laadittu toimivuus- ja tuotevaatimusten mukaisesti. Tämä vakuutus on annettu tarjoajien allekirjoittamalla tarjouspyynnön liitteellä, jota on käytetty tarjousten vertailussa sekä pisteytyksessä. Siten voittaneen tarjouksen liitteessä 6 on todettu, että valaistusteknilliset laskelmat on laadittu toimivuus- ja tuotevaatimusten mukaisesti. Liitteessä on todettu, että urakka toteutetaan laskelmissa esitetyillä valaisintyypeillä, jotka on tullut ilmoittaa erillisellä liitteellä.

Tarjouspyynnön liitteessä urakkaohjelma on todettu, että valaistus tulee suunnitella muun muassa tekovuoden sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti (SFS6000 sarjan standardi). Kaikki tarjotut led-valaisimet kytketään normaaliin 240 V sähköverkkoon. Led-yksiköiden toimintajännite valaisimissa on enintään 24 V, joka on SFS standardisarjan mukaan suojajännite. Tämä jännitetaso ei edellytä jännitteen poiskytkemistä mahdollisen led-paneelin turvallisen vaihtamisen yhteydessä.

Kaikki tarjoajat ovat tarjonneet led-tuotteita tarjouksissaan, eikä yhdelläkään tarjoajalla ollut nimenomaista selvitystä jännitteettömyydestä. Kokonaisuus huomioiden jännitteettömyyden vaatimus on siten hankkeeseen nähden merkityksetön, koska jännitteettömyys täyttyy kaikilla tarjoajilla. Väite siitä, että tarjoajia olisi kohdeltu tältä osin eri tavoin, on perusteeton.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta ensisijaisesti sillä perusteella, että sen tarjous valaistusteknillisine laskelmineen ei ole ollut tarjouspyynnön mukaisesti toteutettavissa. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan suunnitellut valaisinpylväät olisivat sijainneet tarjouksen laskelmien mukaan ajoradalla. Tarjouspyynnön tuote- ja toimivuusvaatimusten mukaan tonttikadun valaisinpylväät on tullut suunnitella TIEH 2100034-06 suunnitteluohjeen vaatimusten mukaan. Tässä ohjeessa on kohdassa 6.3.2 annettu pylväiden minimietäisyys kaistan reunasta. Valittajan toimittamissa laskelmissa pylvään paikka ei täytä mainitun suunnitteluohjeen vaatimuksia. Laskelman esittämä valaisinpaikka on mahdoton. Laskelmasta saadut tulokset vaikuttaisivat myös tarjousten pisteytykseen siten, että tarjoukset eivät olisi energiansäästöpisteiden osalta vertailukelpoisia.

Rahoituksen osalta hankintayksikkö on hankkeen laajuudesta ja pitkästä kestosta johtuen halunnut varmistua siitä, että hankkeen toteuttajalla on riittävä rahoitus koko hankkeen ajan. Rahoitus ei ole ollut varsinaisesti tarjousten vertailuun vaikuttava seikka eli se ei ole ollut osana laatupisteytystä, vaan se on ollut ehdoton edellytys. Tarjouspyynnön mukaan urakoitsijan on tullut antaa taloudellinen selvitys siitä, miten projekti rahoitetaan. Kohtaa on täsmennetty tarjoajien esittämiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa siten, että tarjoajan tulee liittää rahoitusselvitykseen kolmen viimeisen vuoden tuloslaskelma ja tase sekä tieto siitä, miten ja kuka rahoituksen toteuttaa. Tarjoajan on siis tullut esittää tarjouksessa, miten hankkeen rahoitus on aiottu sopimuskautena hoitaa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan halunnut rajoittaa tarkkaan sitä, miten tarjoaja hankkeen rahoittaa, vaan se on jäänyt tarjoajan valittavaksi. Tämä siksi, että jollain tarjoajalla on voinut olla mahdollisuus rahoittaa hanke taseestaan tai joku tarjoaja on hakenut hankkeeseen ulkopuolista rahoitusta. Valittaja on antanut tarjouksessaan selvityksen, jossa rahoituksen ottajana olisi Salon kaupunki, mikä ei ole tarjouspyynnön mukainen tarkoitus. Tarjouspyynnön mukaan ESCO-toteuttaja eli urakoitsija vastaa hankkeen rahoitusjärjestelyistä.

Kuultavan lausunto

Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab on lausunnossaan esittänyt, että valittajan tulkinta valaisinten hinnasta on virheellinen. Yksikköhintaluettelo perustuu lisätöiden hinnoitteluun ja niiden perusteella ei voida mitenkään laskea, että valaisinten hinnaksi saataisiin 1,5–2,5 miljoonaa euroa, koska lisätyöyksiköt kunkin osalta pitävät sisällään paitsi valaisimien hinnan myös suunnittelun, asennustyön, matkakustannukset ja projektin yleiskustannuksia. Yksikköhinnoittelu johtaa myös korkeampaan arvoon, koska se on laskettu sillä perusteella, että kyseisiä töitä ei välttämättä voida tehdä muun työn yhteydessä, vaan työt voivat olla yksittäisiä töitä melko eri maantieteellisillä alueilla, jolloin yksikköhinnoissa saattaa olla isojakin matkakustannuksia. Valaisinten ja muun materiaalin osuus valittajan mainitsemasta 3,3 miljoonan euron kokonaisarvosta on Turku Energian tarjouksessa 30 prosentin luokkaa eli näin ollen kyse ei ole tavarahankinnasta.

Itse valaisimien vaihdon toteutusurakan hinnaksi Turku Energia on laskenut 890.000 euroa sisältäen suunnittelun, valaisimet ja työn. Tämä osuus on tilaajan maksettavaksi jäävä urakkasuoritus. Tässä hinnassa Turku Energia on huomioinut sen, että osa urakan takaisinmaksusta toteutuu vasta ylläpitokauden aikana saadusta energiansäästöstä kymmenen vuoden aikana. Valaisimien vaihtotyö on nimenomaisesti urakkaa ja asennustyön osuus on tässä urakassa merkittävä. Ylläpitotöiden osuus on murto-osa varsinaisesta toteutusurakasta.

Tarjouspyynnössä ei ollut mainintaa siitä, että IK09-luokitus pitää erikseen todentaa todistuksella, vaikka kuultava on laittanut sen mukaan yhdestä kokoluokasta. Kaikki Turku Energian tarjouksen valaisimet kuitenkin täyttävät vaaditun IK09-luokituiksen. Valaisin on täysin sama mallista riippumatta ja valaisimen fyysinen koko vaihtelee. Kaikista valaisimista löytyvät kuitenkin testaustulokset hyväksytystä luokituksesta. Tarjouksen kaikki valaisimet täyttävät vaaditut vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on sivulla 1 selkeästi mainittu, että rahoitus liittyy projektin ESCO-osuuden rahoitusjärjestelyyn ja ESCO-urakoitsija vastaa hankkeen rahoitusjärjestelystä. Tarjouspyyntö on rahoituksen osalta ollut yksiselitteinen ja vastaa normaalia menettelyä vastaavissa rakennusurakoissa. Rahoituksen osalta tarjouksen pyytäjät haluavat luonnollisesti vakuuttua siitä, että tarjoajilla on taloudelliset mahdollisuudet viedä läpi hankkeita, joissa kassavirran menot ja tulot ajoittuvat pitkälle ajalle toisiaan vuositasolla kohtaamatta.

Rahoituksella tarkoitetaan tässä hankkeessa myös sitä, että osa urakan takaisinmaksusta toteutuu vasta ylläpitokauden aikana saadusta energiansäästöstä kymmenen vuoden aikana, mikäli urakoitsija rahoittaa toteutusurakkaa siten, että tilaajan maksettavaksi jäävä osuus pienenee ja toimittaja saa vastineen urakalleen vasta myöhemmin sidottuna säästettyyn sähkön määrään. Tällöin urakoitsija, joka kykenee eniten rahoituksen avulla siirtämään takaisinmaksua ylläpitokaudelle ja pienentämään tilaajan maksettavaksi jäävän osuuden alhaisimmaksi, saa hintapisteytyksessä parhaat pisteet. Tätä asiaa on painotettu erikseen tiedotustilaisuudessa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on erehtynyt hankinnan pääasiallisen sisällön määrittelyssä. Kyse ei ole ollut liitteeseen C sisältyvästä rakennustyöstä, vaan tavara- ja palveluhankinnasta, johon voi sisältyä erilaisia yhdistelmiä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennustöistä.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohde on elohopealamppujen vaihtaminen energiatehokkaampiin valaisimiin nykyisiin pylväisiin. Hankintailmoituksessa on ollut myös yleisluonteinen maininta siitä, että hankintaan kuuluisi huonokuntoisimman valaistuksen uusiminen ST periaatteella kaapelointeineen, perustoineen, pylväineen ja valaisimineen. Tarjoajien kysymyksiin annetuista vastauksista käy ilmi, että tarjous on kuitenkin tullut antaa pelkästään valaisinvaihtotarjouksena. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa sitä, että tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta tietää, kuinka monta valaisinpylvästä mahdollisesti vaihdetaan, eikä näitä töitä ole tullut huomioida tarjouksessa.

Hankinnassa ei ole kilpailutettu lainkaan pylväiden uusimista, eikä siitä aiheutuvia mahdollisia lisätöitä voida ottaa lainkaan huomioon määritettäessä hankinnan tyyppiä. Käytännössä kilpailutettu osuus on koostunut kokonaisuudessaan uusista valaisimista sekä niihin liittyvistä vanhan valaisimen irrottamisesta ja uuden käyttöönotosta aiheutuvista töistä. Valaisinten asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät työt ja materiaalit kuuluvat kyseiseen tavarahankintaan. Myös voittaneen tarjoajan mainitsemat suunnittelu- ja matkakustannukset sekä projektin yleiskustannukset ovat valittajan näkemyksen mukaan tavarahankinnan liitännäisiä osia, eivätkä ne voi muuttaa hankinnan pääasiallista luonnetta. Valaisinten vaihto olemassa oleviin pylväisiin ei vaadi merkittävää suunnittelutyötä, vaan lähinnä käyttöönottoon liittyviä toimia.

Hankintayksikön väittämä siitä, että IK-luokitusta ja jännitteettömyyskytkintä koskevat vaatimukset olisivat erilaisia johtuen LED-valaisinten alhaisesta kytkentäjännitteestä, on virheellinen. Kaikkien tarjoajien tarjoamat valaisimet olisi tullut varustaa jännitteettömät huoltotyöt mahdollistavalla kytkimellä. Kukaan valmistajista ei ole toimittanut tätä tietoa tarjouksensa mukana.

Hankintayksikön väitettä siitä, että valittajan tarjoamat valaisinpylväät sijaitsisivat keskellä ajorataa, ei ole hankintapäätöksessä tai hankintayksikön vastineessa kunnollisesti perusteltu, mutta se pohjautunee valittajan toimittamaan Tonttikatua esittävään valaistuslaskelmaan. Laskelmassa valittaja on merkinnyt valaisimen valovoimaisen osan sijainnin olevan 1,5 metriä valaisinpylväästä. Valittaja on ilmoittanut käyttävänsä metrin valaisinvartta saavuttaakseen ilmoitetun laskelman mukaisen valaisun. Hankintayksikkö on virheellisesti tulkinnut tämän tarkoittavan sitä, että valaisinpylväs olisi ajoradalla. Todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että valittajan tarjoaman valaisimen valovoimainen osuus alkaa noin 50 senttimetrin etäisyydellä valaisinvarresta. Tämä ilmenee esimerkiksi valittajan tarjoukseen sisältyneestä valaisintyypin esitteestä, josta on selvästi havaittavissa valaisimen muotoilu. Valittajan tarjous ei tältä osin poikkea tarjouspyynnön vaatimuksista, ja mahdollinen epäselvyys johtuu tarjouspyynnön laatijan vastuulle luettavasta syystä. Valittajan tarjousta ei olisi tullut hylätä tälläkään perusteella.

Rahoitussuunnitelman puutteita ei ole tosiasiallisesti käytetty kenenkään tarjoajan osalta varsinaisena hylkäysperusteena. Tämä ei silti ole vapauttanut hankintayksikköä vastuusta laatia yhteismitalliset tarjoukset mahdollistava tarjouspyyntö. Seurauksena tarjouspyynnön täsmentämättömyydestä on ollut se, että saadut tarjoukset eivät ole rahoituksen osalta olleet yhteismitallisia.

Muut kirjelmät

Markkinaoikeuden varattua valittajalle tilaisuuden täydentää vaatimuksiaan hankintapäätöksen täytäntöönpanon johdosta valittaja on ilmoittanut, ettei se esitä uusia vaatimuksia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettelyn pääpiirteittäinen kulku

Hankinnasta on 3.7.2014 julkaistu kansallinen hankintailmoitus, jossa on pyydetty osallistumishakemuksia Salon kaupungin katuvalaistuksen saneerauksesta ESCO-hankkeena. Hankintamenettelyn on ilmoitettu olevan rajoitettu menettely.

Ensimmäisessä vaiheessa osallistumishakemuksen jättäneet ehdokkaat on rajattu soveltuvuuden perusteella. Määräaikaan mennessä on saapunut kahdeksan osallistumishakemusta, joista yksi on hylätty ja seitsemälle tarjoajalle on lähetetty tarjouspyyntöasiakirjat.

Tarjoajille on järjestetty tiedotustilaisuus. Tarjoajien hankintayksikölle esittämiin kysymyksiin on annettu vastaukset kirjallisesti. Määräaikana tarjouksen on tehnyt viisi tarjoajaa.

Onko hankinnassa ollut kysymys rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu hankinnan olevan rakennusurakka. Valittajan mukaan hankinnan kohteena on kuitenkin ollut tavara- ja palveluhankinta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Säännöksen mukaan rakennusurakalla tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Sanotun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta; tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Säännöksen mukaan tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Sanotun pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa tai julkista tavarahankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen. Säännöksen mukaan palveluhankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on palvelujen ohella tavaroita, jos palvelujen arvo on suurempi kuin tavaroiden arvo, ja lisäksi palveluhankintasopimukseksi katsotaan hankintasopimus, johon palvelujen ohella sisältyy liitteessä C tarkoitettuja rakennustöitä.

Hankintayksikön 3.7.2014 julkaisemassa hankintailmoituksessa on pyydetty osallistumishakemuksia Salon kaupungin katuvalaistuksen saneerauksesta ESCO-hankkeena. Hankinnan kohteeksi on ilmoitettu Salon kaupungin elohopealamppuvalaisimien korvaaminen ESCO-hankkeena. Mainitussa kohdassa on ilmoitettu, että hanke on osa Salon kaupungin energiatehokkuuden parantamista. Nykyiset elohopealamppuvalaisimet katuvalaistuksessa vaihdetaan energiatehokkaampiin valaisimiin. Hanke toteutetaan ESCO-hankkeena ja siihen kuuluu muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Elohopealamppuvalaisimien vaihtaminen energiatehokkaampiin valaisimiin nykyisiin pylväisiin (niin sanottu valaisinvaihto) sekä huonokuntoisimman valaistuksen uusiminen ST-periaatteella kaapelointeineen, perustoineen, pylväineen sekä valaisimineen. Urakoitsija toimii hankkeen päätoteuttajana. Hankkeeseen kuuluu myös hankkeen suunnittelu sekä huoltotoimenpiteet.

Hankintailmoituksessa on hankinnan pääkohteeksi ilmoitettu Katuvalojen asennustyöt (45316110-9). Hankintailmoituksessa on ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevissa vaatimuksissa mainittu, että menestyksekäs toimiminen ESCO-palveluntuottajana edellyttää energia-alan tai projektinjohdon osaamista. Eri osaamisalueita, joissa ESCO-palveluntuottaja käyttää joko omaa osaamistaan tai hankkii sen ulkoa, ovat muun muassa energiansäästötekniikat, rahoitus, energiansäästöjärjestelmät, energiakatselmustoiminta, suunnittelu, urakointi ja kunnossapito. Hankkeen laajuudesta johtuen ESCO-palveluntuottajalta vaaditaan myös vakavaraisuutta ja taloudellista riskinottokykyä (rahoituksen toteutus) ja myös omaa tai hankittua kohteen käyttö-, huolto- ja ylläpitohenkilökuntaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankinnan kohteena olevaan urakkaan on kuulunut katuvalaistuksen saneeraus kaikkine siihen liittyvine töineen ja hankintoineen. Urakka on sisältänyt muun ohella valaisimien, valaisinvarsien sekä vaijereiden ja niihin liittyvien asennustarvikkeiden vaihtamista, kytkentäkalusteiden uusimista, liittimien ja kaapelointien uusimista sekä kaapelointiin liittyviä kaivutöitä.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan 2014:129 pitänyt rakennusurakkaa koskevana hankintana hankintaa, jossa oli kysymys katuvalaistuksen saneerauksesta siihen liittyvine ratkaisusta tarkemmin ilmenevine töineen. Ottaen huomioon edellä mainitun ratkaisun ja nyt kysymyksessä olevan hankinnan sisällöstä saatavilla olevan selvityksen markkinaoikeus katsoo, että hankinnassa on nyt ollut kysymys rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hankinnan arvosta markkinaoikeudessa esitetty selvitys, kysymys on ollut hankintalain 15 §:n 3 kohdan mukaisen kansallisen kynnysarvon ylittävästä, mutta 16 §:n 3 kohdan mukaisen EU-kynnysarvon alittavasta rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta. Tämän johtopäätökseen ei vaikuta se, että hankintayksikkö on kysymykseen koskien huonokuntoisten valaisimien uusimista 28.8.2014 vastannut, että tarjous tulee antaa valaisinvaihtotarjouksena.

Näin ollen hankintamenettelyssä ei ole ollut väitettyä hankintailmoitukseen ja hankinnan kohteen määrittelyyn liittyvää virheellisyyttä.

Tarjouspyynnön rahoitusta koskeva vaatimus

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä siltä osin kuin siinä on edellytetty tarjoajan esittävän tarjouksen yhteydessä selvityksen rahoituksen toteutuksesta.

Hankintayksikön mukaan valittaja on antanut tarjouspyynnön tarkoituksen vastaisen selvityksen, kun valittaja on esittänyt rahoituksen toteutettavaksi siten, että rahoituksen ottajana on hankintayksikkö eikä valittaja.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muutenkin arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Tarjoajan on tullut 12.8.2014 päivätyn tarjouspyynnön kohdan "Tarjoajalle asetetut vähimmäisvaatimukset" mukaan antaa taloudellinen selvitys siitä, miten projekti rahoitetaan. Selvityksestä on tullut ilmetä projektin ESCO-osuuden rahoitusjärjestely ja rahoittajan tiedot sekä rakennusaikaisten vakuuksien antajan tiedot. Tarjoaja on ollut velvollinen esittämään tarjouksen yhteydessä selvityksen rahoituksen toteutuksesta.

Hankintayksikkö on toimittaessaan tarjoajille tiedoksi näiden esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset samalla esittänyt täsmennyksiä tarjouspyyntöön ilmoittamalla, että kohtaa "Tarjoajille asetetut vähimmäisvaatimukset" täsmennetään seuraavasti:

"Tarjoajan tulee liittää tarjouksen rahoitusselvitykseen seuraavat asiakirjat: kolmen viimeisen vuoden tuloslaskelma ja tase. Rahoitusselvityksessä tulee lisäksi kertoa, miten rahoitus toteutetaan ja kuka tai ketkä on rahoittajataho. Rahoittajataholta vaaditaan nähtäväksi myös kolmen viimeisen vuoden tuloslaskelma ja tase".

Hankintayksikkö on esittänyt, että selvitys rahoituksen järjestämisestä on ollut tarjouspyynnön ehdoton edellytys, mutta että se ei ole etukäteen halunnut rajoittaa sitä, miten tarjoaja hankkeen rahoittaa, vaan rahoituksen järjestämistapa on jäänyt tarjoajien valittavaksi. Hankintayksikön mukaan jollain tarjoajalla on voinut olla mahdollisuus rahoittaa hanke taseestaan ja joku tarjoaja on saattanut hakea ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen. Hankintayksikön mukaan se, että hankkeen rahoittaisi hankintayksikkö, ei ole tarjouspyynnön mukainen tarkoitus.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyynnössä esitetty vaatimus selvityksen esittämisestä rahoituksesta on ollut yleisluonteinen, tarjoajien on katsottava ammattitoimintansa perusteella olleen selvillä ESCO-hankkeiden rahoitusjärjestelyjä koskevista periaatteista. Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin myös täsmentänyt sanottua vaatimustaan. Tarjoajille ei ole voinut jäädä sellaista kuvaa, että hankintayksikkö itse rahoittaisi kysymyksessä olevan ESCO-hankkeen. Tarjouspyynnön yleisluonteisuudesta huolimatta kysymys hankkeen rahoitustavasta ei valittajan väittämin tavoin ole voinut jäädä tarjoajille epäselväksi.

Edellä lausutuilla perusteilla tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan väittämin tavoin epäselvä.

Hankintayksikkö ei ole sulkenut tarjoajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei olisi täyttänyt tarjoajille asetettua vähimmäisvaatimusta tältä osin, vaan on ottanut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus huomioon ottaen hankintayksikkö ei enää voi vedota siihen, että sillä olisi ollut oikeus katsoa, ettei sen asettama rahoitusta koskeva vähimmäisvaatimus valittajan osalta täyty.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta myös saattaa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta niiden vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten yksityiskohtien täsmennyttäminen voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun tarjousten vertailukelvottomuus on seurausta tarjouspyynnössä olevista epäselvyyksistä. Menettely ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouspyyntöä vastaamattomana tarjouskilpailusta ensinnäkin sen vuoksi, että tarjottujen valaisimien ei ole katsottu täyttävän tarjouspyynnön vaatimusta IK-luokituksen osalta.

Tarjouspyynnön liitteen "Toimivuus ja tuotevaatimus" mukaan valaisimien ilkivallankestoisuusluokan on tullut olla vähintään IK09. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimusta siitä, että IK09-luokitus pitäisi erikseen todentaa todistuksella. Kun tällaista vaatimusta ei ollut asetettu, tarjoajalla ei ole ollut velvollisuutta esittää selvitystä, kun hankintayksikkö ei ollut selvitystä myöskään erikseen pyytänyt. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut perusteita katsoa valittajan tarjousta tältä osin tarjouspyynnön vastaiseksi.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan valaisimet on tullut varustaa laitteella, joka mahdollistaa huoltotyöt jännitteettömänä. Kaikki tarjoajat ovat tarjonneet led-tuotteita, joiden jännitetaso ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellytä jännitteen poiskytkemistä mahdollisen led-paneelin turvallisen vaihtamisen yhteydessä. Siten tarjouspyynnön vastaista ei ole ollut se, ettei yhdelläkään tarjoajalla eli siis myöskään voittaneella tarjoajalla ole ollut nimenomaista selvitystä jännitteettömyydestä.

Hankintapäätöksessä on katsottu valittajan tarjouksen olevan myös valaisinpylvään sijoittamisen osalta tarjouspyynnön vastainen. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan valittajan ja erään toisen tarjoajan tekemissä laskelmissa "valaisinpylväs on ajoradalla". Perusteluissa on lisäksi lausuttu seuraavaa:

"Tonttikadun laskelmassa pylvään paikka on pientareen puolella noin 0,5 metriä tien reunasta ja asennuksessa saa käyttää enintään yhden metrin pituista vartta. Täten laskelman esittämä valaisinpaikka on mahdoton. Laskelmasta saadut tulokset vaikuttavat myös tarjousten pisteytykseen siten, että tarjoukset eivät ole energiansäästöpisteiden osalta vertailukelpoisia."

Lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudessa vedonnut siihen, että sillä olisi ollut oikeus hylätä tarjous myös sillä perusteella, että valittajan tarjous ei olisi ollut valaisinpylväiden suunnittelua koskevilta osin TIEH 2100034-06 suunnitteluohjeen vaatimusten mukainen. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön "Toimivuus ja tuotevaatimus" -liitteen 3.1 kohdan mukaan tonttikadun valaisinpylväät on tullut suunnitella TIEH 2100034-06 suunnitteluohjeen vaatimusten mukaan. Hankintapäätöksessä tai hankintayksikön markkinaoikeudelle antamassa vastineessa ei kuitenkaan ole yksilöity sitä, millä tavalla valittajan tarjous olisi vastoin suunnitteluohjetta TIEH 2100034-06. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että hankintayksiköllä olisi ollut oikeus hylätä tarjous tarjouspyynnön vastaisena tällä vasta markkinaoikeudessa esitetyllä perusteella.

Edellä mainitun tarjouspyynnön liitteen "Toimivuus ja tuotevaatimus" mukaan uusien valaisinvarsien varren pituus on saanut olla enintään 1 metri. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut valaisimen poikkivarren pituudeksi 1 metrin ja valaisimen valovoimaisen osan etäisyydeksi tien reunaan 1,5 metriä. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet mallipoikkileikkaukset ja mallivalaistuslaskelmat, jotka tarjoajien on tullut täydentää. Valaistuslaskelmassa on tullut muun ohella antaa edellä mainittu poikkivarren pituutta ja etäisyyttä tien reunaan koskeva tieto. Valittajan valaistuslaskelmassa antamien tietojen perusteella hankintayksikkö on katsonut, että valaisinpylväs sijaitsisi ajoradalla. Valittaja on markkinaoikeudessa lausunut, että hankintayksikön tulkinta valaisinpylvään sijaitsemisesta ajoradalla on virheellinen. Valittajan mukaan sen tarjoaman valaisimen valovoimainen osuus alkaa noin 50 senttimetrin etäisyydellä valaisinvarresta, joten sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittaja on tehnyt hankintayksikön tarkoittaman, tarjoukseensa sisältyneen tonttikadun valaistuslaskelman edellä mainitulle hankintayksikön laatimalle asiakirjapohjalle. Koska valaistuslaskelma on tehty hankintayksikön laatimalle asiakirjapohjalle, markkinaoikeus katsoo sen käyttämisestä johtuneiden epäselvyyksien kuuluvan hankintayksikön vastuulle. Koska hankintayksikkö on tulkinnut tällaisessa tilanteessa valittajan toimittaman valaistuslaskelman johtavan mahdottomaan lopputulokseen ja ottaen huomioon, että ei ole uskottavaa, että ammattimainen katuvalaisintoimittaja tarjoaisi katuvalaisinta asennettavaksi keskelle ajoväylää, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan tältä osin. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole pyytänyt täsmennystä.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on täsmennystä pyytämättä katsonut valittajan tarjouksen olleen valaisinpylvään sijoittamisen osalta tarjouspyynnön vastainen ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus voidaan määrätä vain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Koska nyt on kysymys kansallisesta hankinnasta, valittajan ainoa seuraamuksia koskeva vaatimus eli vaatimus hankintasopimuksen määräämisestä tehottomaksi on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Salon kaupungin korvaamaan Caverion Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.292 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Salon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 15.2.2018 taltionumero 633.