MAO:297/14

HAKEMUS

Vaatimukset

Peikko Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Linterm Oy:tä vähintään 500.000 euron sakon uhalla levittämästä asiakkaille totuudenvastaista ja/tai harhaanjohtavaa tietoa siitä, että Peikko Finland Oy:n Niro-ulokeparvekeraudoiteella

a) ei olisi Suomen Betoniyhdistys r.y:n antamaa asianmukaista tuotehyväksyntää ja etteikö Suomen Betoniyhdistys r.y. olisi antanut tuotehyväksyntää Niro-ulokeparvekeraudoitteelle oikein perustein
b) etteikö Niro-ulokeparvekeraudoitetta voitaisi käyttää myös rakentamismääräyskokoelman mukaisesti suunniteltuihin rakennuksiin
c) etteikö Niro-ulokeparvekeraudoite olisi turvallinen sekä Suomen olosuhteisiin soveltuva.

Lisäksi Peikko Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Linterm Oy:n kustantamaan kieltopäätöksen julkaisemisen Rakennuslehdessä tai muussa vastaavan kohderyhmän tavoittavassa julkaisussa.

Vielä Peikko Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Linterm Oy:n korvaamaan Peikko Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen

Perusteet

Taustaa

Peikko Finland Oy on tuonut vuonna 2011 Suomen markkinoille uuden ulokeparvekeraudoitteen nimeltään Peikko Niro. Tuotteella on Suomessa virallinen tuotehyväksyntä, kun Suomen Betoniyhdistys r.y. on 12.7.2011 tekemällään päätöksellä hyväksynyt tuotteen käyttöselosteen.

Keväällä 2012 Linterm Oy, joka toimii Peikko Finland Oy:n saksalaisen kilpailijan Schöck Bauteile GmbH:n (jäljempänä myös Schöck) edustajana Suomessa, on ottanut yhteyttä Schöckin työntekijöiden kanssa Suomen Betoniyhdistys r.y:n toimihenkilöihin yrittäen omalla tutkimustiedollaan vaikuttaa siihen, että edellä mainittu käyttöseloste peruutettaisiin. Suomen Betoniyhdistys r.y. on kuitenkin 26.4.2012 päättänyt pitää käyttöselosteen voimassa todeten, että koejärjestelyt Linterm Oy:n viittaaman kokeen osalta eivät ole vastanneet tuotteen normaalia käyttötapaa, joten niiden osoitusvoima on puutteellinen.

Syksyn 2012 aikana Suomen Betoniyhdistys r.y. ja Peikko Finland Oy ovat jatkaneet asian selvittämistä, kunnes VTT:n johdolla tammikuussa 2013 tehtyjen testien jälkeen Suomen Betoniyhdistys r.y. on pysyttänyt puheena olevan käyttöselosteen edelleen voimassa ilman mitään muutoksia.

Suomen Betoniyhdistys r.y. on 28.6.2013 uudistanut Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteen hyväksynnän siten, että käyttöseloste on voimassa 14.6.2018 saakka.

Schöck on esittänyt Itävallassa Peikko Niro -tuotetta kohtaan vuosina 2012–2013 samanlaisia väitteitteitä kuin Linterm Oy on esittänyt Suomessa.

Linterm Oy:n menettely

Linterm Oy:n edustaja on keväällä 2012 ollut yhteydessä erään rakennuskohteen suunnittelijaan kertoen, että Suomen Betoniyhdistys r.y. harkitsee Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteen käyttöselosteen tarkistamista, koska asiassa on epäselvyyksiä. Linterm Oy:n edustaja on vedonnut Schöckin testiin. Toiminnallaan Linterm Oy on pyrkinyt kielletyin keinoin vaikuttamaan loppuasiakkaan tekemään tilaukseen pyrkien saamaan tilauksen edustamilleen tuotteille.

Keväällä 2013 Linterm Oy on jatkanut virheellisen tiedon levittämistä Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteesta. Tämä ilmenee muun ohessa Linterm Oy:n edustajan Alavuden Betoni Oy:n edustajalle lähettämässä sähköpostiviestistä, jossa on muun ohella väitetty, että Peikko Finland Oy:n Niro-tuote ei kestäisi Alavuden Betoni Oy:n kohteessa.

Lisäksi Linterm Oy:n edustaja on sähköpostissa virheellisesti väittänyt, että Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteita ei voitaisi käyttää rakentamismääräyskokoelman mukaisesti suunniteltuihin rakennuksiin, vaan ainoastaan eurokoodin mukaisesti suunniteltuihin rakennuksiin. Peikko Finland Oy:n Niro-tuote on tehty laskennallisesti eurokoodin mukaisin arvoin, mutta tuotteen käyttö on täysin mahdollista Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan. Eurokoodin ja rakentamismääräyskokoelman niin sanottu rinnakkaiskäyttö on vielä tällä hetkellä täysin tavanomainen tilanne käytännön tasolla.

Syksyllä 2013 Linterm Oy:n edustaja on ottanut yhteyttä erään rakennuskohteen suunnittelijaan kyseenalaistaen Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteen soveltuvuuden kyseiseen kohteeseen ja perustellut näkemystään muun muassa seka- eli rinnakkaiskäytöllä. Linterm Oy:n edustajan menettely on ollut tässä tilanteessa olennaisilta osiltaan samanlaista kuin edellä mainitussa tapauksessa Alavuden Betoni Oy:n suuntaan.

Linterm Oy:n menettelyssä on kysymys totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta sen kilpailijan Peikko Finland Oy:n tuotteesta. Linterm Oy:n menettelyn tarkoituksena on ollut edistää sen omien tuotteiden myyntiä. Lisäksi Linterm Oy:n menettely on Peikko Finland Oy:n liiketoimintaa olennaisesti vaarantavaa kyseenalaistaessaan perusteettomasti Peikko Finland Oy:n valmistamien tuotteiden turvallisuuden. Asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon erityisesti se, että Peikko Finland Oy toimii alalla, jolla tuotteiden turvallisuus on erityisen sääntelyn ja valvonnan alaista.

VASTAUS

Vaatimukset

Linterm Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Kiellon määräämisen varalta Linterm Oy on vaatinut, että uhkasakkoa ei aseteta tai että ainakin vaadittua uhkasakon määrää alennetaan tuntuvasti.

Lisäksi Linterm Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Peikko Finland Oy:n korvaamaan Linterm Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Linterm Oy on myynyt ja markkinoinut Suomessa saksalaisen päämiehensä Schöckin valmistamia ulkoparvekkeiden kantavia rakenteita. Schöckin tuotteiden myynti ja markkinointi on siirtynyt 1.9.2013 Linterm Oy:n tytäryhtiö HauCon Finland Oy:lle.

Linterm Oy ei ole ilmoittanut julkisuudessa, että Suomen Betoniyhdistys r.y. ei olisi antanut Niro-ulokeparvekeraudoitteelle tuotehyväksyntää tai että tuotehyväksyntää ei olisi annettu oikein perustein eikä myöskään että Niro-ulokeparvekeraudoite ei soveltuisi Suomen oloihin. Linterm Oy:n tiedossa on, että sen päämies Schöck on aiemmin ollut yhteydessä Suomen Betoniyhdistys r.y:hyn ja pyrkinyt selvittämään, mitä teknisiä kriteereitä yhdistys soveltaa lupakäytännössään. Linterm Oy on ollut tämän vuoropuhelun ulkopuolella. Linterm Oy:n kannalta tilanteessa on ollut kysymys siitä, että Schöckin ja Suomen Betoniyhdistys r.y:n välinen keskustelu on levinnyt alan toimijoiden tietoon, jonka jälkeen nämä ovat ottaneet Niro-osan ominaisuudet puheeksi Linterm Oy:n edustajan kanssa tarjoustilanteissa. Lisäksi Linterm Oy:n edustaja on ottanut Niro-osan ominaisuudet puheeksi suunnittelijoiden kanssa varmistaakseen, että suunnitelmat on mahdollista toteuttaa tarjotuilla tuotteilla.

Niro-osaan liittyy teknisiä puutteita, joiden käsittely alan toimijoiden piirissä on hyväksyttävää. Linterm Oy ei ole esittänyt virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteesta eikä väittänyt, että Peikko Finland Oy:n kiinnikkeet eivät olisi turvallisia.

Hakemuksessa viitatuissa kevään 2012 tapahtumissa on ollut kysymys siitä, onko rakennesuunnittelija mitoittanut parvekkeet oikein ja miten valitut osat soveltuvat suunnitelman mukaisiin kuormiin. Yhteydenpidossa on ollut kysymys tavanomaisesta eri valmistajien tuotteiden soveltuvuuden arvioinnista yksittäiseen rakennuskohteeseen.

Hakemuksessa viitatussa Alavuden Betoni Oy:lle lähetetyssä sähköpostiviestissä on ollut kysymys yksittäisestä ilmaisusta betonitehtaan palveluksessa olevalle henkilölle, joka on alan ammattilainen. Käytetty ilmaisu on esitetty sähköpostiviestissä, joka on lähetetty vastauksena betonielementtien toimittajana yksittäisessä rakennuskohteessa olevan betonitehtaan kysymykseen. Sähköpostiviestin sisällössä on kysymys markkinoilla toimivan yrityksen arviosta kilpailijan tuotteen soveltuvuudesta tiettyyn rakennuskohteeseen. Tällaisessa arvioissa on kysymys normaalista tietojen vaihdosta ja keskustelusta markkinoilla tarjottavista tuotteista.

Puheena olevassa sähköpostiviestissä Linterm Oy:n edustaja on maininnut, että Niro-osa on hyväksytty vain eurokoodin mukaisiin suunnitelmiin. Tämä on sopusoinnussa Suomen Betoniyhdistys r.y:n päätöksen kanssa. Väite siitä, että Peikko Finland Oy:n Niro-tuote soveltuisi ainoastaan eurokoodin mukaiseen rakentamiseen, ei perustu testeihin, vaan Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteen omaan käyttöselosteeseen.

Lisäksi Linterm Oy:n edustajan toteamus siitä, että eurokoodin ja rakentamismääräyskokoelman mukaisesti hyväksyttyjen osien seka- eli rinnakkaiskäyttö ei ole yleisesti ottaen sallittua, ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä Rakennusteollisuus RT ry on asiaan liittyen lausunut.

Hakemuksessa viitatuissa syksyn 2013 tapahtumissa ei ole ollut kysymys Niro-osien toimivuuden kyseenalaistamisesta. Linterm Oy on tuolloin kyseenalaistanut rakennesuunnittelijoiden kuormalaskelmat, joiden perusteella Niro-osat on valittu. Kysymys on ollut tavanomaisesta kohteen laskennan tarkistamisesta.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Peikko Finland Oy

1. Peikko Finland Oy:n Niro-tuotteen tekninen käyttöseloste, kahden minuutin animaatio tuotteesta
2. Peikko NIRO BY 5 B-EC 2 Betonirakenteiden kiinnitysosien käyttöseloste n:o 28, päätös annettu12.7.2011
3. Suomen Betoniyhdistys r.y:n 26.4.2012 päivätty lausunto "Niro-ulokeparvekeraudoitteen käyttöseloste on voimassa"
4. Linterm Oy:n edustajan sähköposti 27.3.2013 Alavuden Betoni Oy:n edustajalle
5. Rakennusteollisuus RT ry:n 12.4.2013 päivätty "Lausunto eurokoodin mukaisesti mitoitettujen rakennusosatuotteiden soveltamisesta rakennusmääräyskokoelman (RakMk) mukaisesti suunniteltuihin kohteisiin"
6. Peikko NIRO BY 5 B-EC 2 Betonirakenteiden kiinnitysosien käyttöseloste n:o 88, päätös annettu 28.6.2013
7. Peikko Niro -ulokeparvekeraudoitteen tekninen käyttöohje, versio FI 10/2012
8. Alpenländische Veredelungs-Industrie Gesellschaft m.b.H. -nimisen yhtiön Managing Director MR:n lausunto 6.6.2013
9. Sähköpostit 15.3.2012 ja 4.4.2012 KV ja PSA ynnä muut
10. Sähköpostit 30.4.2012 AR ja PSA
11. Sähköpostit 11.6.2012 ja 5.7.2012 HF ja PSA
12. Sähköposti 3.5.2012 RP ja PSA
13. Sähköpostit 9.10.2013 ja 10.10.2013 JI ja PSA

Linterm Oy

1. Schöck Engineeringin laskenta-asiakirjat parvekelaatoista 28.11.2011 Vantaan Piccadilly -hankkeessa
2. Alavuden Betoni Oy:n edustajan sähköposti 27.3.2013 Linterm Oy:n edustajalle
3. Rakennesuunnittelija Finnmap Consuting Oy:n rakennesuunnitelmat 21.3.2013 Vantaan Piccadilly -kohteessa
4. Linterm Oy:n edustajan sähköpostiviesti 27.3.2013 Alavuden Betoni Oy:n edustajalle
5. Linterm Oy:n 27.3.2013 päivätty tarjous Alavuden Betoni Oy:lle
6. Tuloste Peikko Group Oy:n internetsivuilta 15.2.2013
7. Peikko Group Oy:n 12.4.2013 julkaistu tiedote "Peikko Group has filed a petition to the Finnish Market Court to prohibit actions of Schöck Bauteile GmbH’s Finnish distributor"
8. Kauppalehdessä 16.4.2013 julkaistu artikkeli "Peikolla tuli mitta täyteen saksalaisten mollaamisesta"
9. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry:n 30.6.2010 päivätty julkaisu "Eurokoodien ja RakMk:n nykyisen B-sarjan rinnakkaiskäytön pelisäännöt kantavien rakenteiden suunnittelussa"
10. Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen Rakennusvalvonnan 19.10.2010 päivätty asiakirja "Suunnitteluohjejärjestelmien rinnakkaiskäyttö ja CE-merkintään kuuluva rakennesuunnittelu"
11. Linterm Oy:n sähköposti Santalan Betoni Oy:lle 1.2.2012
12. Parma Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 23.2.2012
13. Linterm Oy:n sähköposti Skanska Talonrakennus Oy:lle 14.3.2011
14. AS TMB -betonitehtaan sähköposti Linterm Oy:lle 14.3.2012
15. Neljä sähköpostia Linterm Oy:n, Finnmap Consulting Oy:n, Asuntosäätiön ja Lemminkäinen Oyj:n välillä 15.–17.3.2012
16. Finnmap Consulting Oy:n sähköposti Asuntosäätiölle 10.5.2012
17. Linterm Oy:n sähköposti Finnmap Consulting Oy:lle 11.5.2012
18. Linterm Oy:n sähköposti Santalan Betoni Oy:lle 15.5.2012 ja Santalan Betoni Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 21.5.2012
19. Päijät-Suunnittelu Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 14.8.2012
20. Universität Karlsruhe, Prüfungsbericht 8.1.2008
21. Karlsruhen yliopiston materiaalien testaus- ja tutkimuslaitoksen testausraportti 8.1.2008 (suomenkielinen käännös vastaajan asiakirjatodisteesta 20)
22. Linterm Oy:n sähköposti Finnmap Consulting Oy:lle 23.4.2012
23. Insinööritoimisto Savela Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 15.9.2011
24. Insinööritoimisto Savela Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 21.10.2011
25. Insinööritoimisto Savela Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 23.3.2012
26. Schöck Innovative Baulösungen, Prüfbericht 10.12.2008
27. Schöckin innovatiiviset rakennusratkaisut, testausraportti 10.12.2008 (suomenkielinen käännös vastaajan asiakirjatodisteesta 26)
28. Schöckin sähköposti Peikko Group Oy:lle 15.6.2012
29. Peikko Group Oy:n sähköposti Schöckille 15.6.2012
30. YIT Rakennus Oy:n sähköposti Linterm Oy:lle 27.8.2013
31. Linterm Oy:n sähköposti Insinööritoimisto J. Lampela Oy:lle 6.9.2013
32. Schöckin sähköposti Insinööritoimisto Ilmo Sipilälle 5.4.2012
33. Insinööritoimisto Ilmo Sipilän sähköposti Schöckille 13.4.2012
34. Schöckin faksi Suomen Betoniyhdistys r.y:lle 27.11.2012
35. Beurteilung der Tragfähigkeit und des Verformungsverhaltens der Bewehrungselemente der AVI-NIRO-Thermokorb-Wärmedämmelemente und der für die Anwendung und Bemessung erstellten Unterlagen, Konstruktive Versuchsanstalt, TU – Graz, 11/199936. Lausunto AVI-Niro-ulokeparveraudoitteiden lämmöneristys-elementtien raudoituselementtien kantavuudesta ja muodonmuutoksista sekä niiden käyttöä ja mittauta varten laadituista asiakirjoista, Grazin teknillisen yliopiston rakennetutkimuslaitos 11/1999 (suomenkielinen käännös vastaajan asiakirjatodisteesta 35)
37. Julkaisu "Beurteilung der Tragfähigkeit eines Thermokorb-Wärmedämmelements" 17.9.2012 ja sen suomenkielinen käännös
38. Peikko Finland Oy:n TP:n sähköposti Schöckille 25.10.2012
39. Peikko Group Oy:n ilmoitus "Peikko NIRO – hyvä ulokeparvekeraudoite. Niin hyvä että kilpailijamme kampittaa sen myyntiä." Rakennuslehdessä 3.5.2012
40. Ote "Menestyykö Suomen markkinoilla kilpailijoita kampittamalla" Peikko Group Oy:n internetsivulta 19.12.2013
41. Prüfbericht, Versuch an einer Stahlbetonkragplatte mit einem Peikko NIRO-Korb TKM/5G, Karlsruhe Institut für Technologie, 7.11.2012
42. Testausraportti, Koe teräsbetonisella ulokelaatalla, jossa Peikko NIRO -ulokeparvekeraudoite TKM/5G, Karlsruhen teknologinen laitos, 7.11.2012 (suomenkielinen käännös vastaajan asiakirjatodisteesta 41)
43. Rakennuskohteen As Oy Rovaniemen Koivula rakennepiirustuksen 3.3.2014 päivätty lisäys "Parvekekatto elementti C9 lisäkiinnitys"

Henkilötodistelu

Peikko Finland Oy

1. TP, Peikko Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. PSA, Peikko Group Oy:n tuotepäällikkö
3. JV, Suomen Betoniyhdistys r.y:n toimitusjohtaja
4. TR, Alavuden Betoni Oy:n tehtaanjohtaja
5. MR, Alpenländische Veredelungs-Industrie Gesellschaft m.b.H. -nimisen yhtiön Managing Director
6. MP, VTT Expert Services Oy:n johtava asiantuntija (eläkkeellä 1.12.2013 alkaen)

Linterm Oy

1. BL, Linterm Oy:n hallituksen puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. LS, HauCon Finland Oy:n myyntipäällikkö
3. AS, tekniikan tohtori, professori emeritus
4. HF, Schöck Bauteile GmbH:n tuotekehitysjohtaja
5. CH, Doktor-Ingenieur, Ingenieursozietät Peil, Ummenhofer und Partner

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

1. Asian hakija Peikko Finland Oy on tuonut vuonna 2011 Suomen markkinoille uuden ulokeparvekeraudoitteen nimeltään Peikko Niro. Tuotteella on ollut ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen Suomen Betoniyhdistys r.y:n hyväksymä käyttöseloste voimassa 12.7.2011 alkaen, ensin numerolla 28 ja 28.6.2013 alkaen numerolla 88. Käyttöselosteiden mukaan tuotteen metalliosien valmistaja on itävaltalainen Alpenländische Veredelungs-Industrie Gesellschaft m.b.H. -niminen yhtiö.

2. Asian vastaaja Linterm Oy on edustanut Suomessa vuodesta 2003 lähtien syksyyn 2013 saakka saksalaisen päämiehensä Schöckin valmistamia ulkoparvekkeiden kantavia rakenteita.

3. Peikko Finland Oy:n mukaan Linterm Oy on levittänyt asiakkaille totuudenvastaista tai ainakin harhaanjohtavaa tietoa siitä, että Peikko Finland Oy:n Niro-ulokeparvekeraudoitteella a) ei olisi Suomen Betoniyhdistys r.y:n antamaa asianmukaista tuotehyväksyntää ja etteikö Suomen Betoniyhdistys r.y. olisi antanut tuotehyväksyntää Niro-ulokeparvekeraudoitteelle oikein perustein b) etteikö Niro-ulokeparvekeraudoitetta voitaisi käyttää myös rakentamismääräyskokoelman mukaisesti suunniteltuihin rakennuksiin c) etteikö Niro-ulokeparvekeraudoite olisi turvallinen sekä Suomen olosuhteisiin soveltuva. Myös asiaa markkinaoikeudessa valmisteltaessa asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä ensinnäkin siitä, että asiassa on kysymys Linterm Oy:n mutta ei Schöckin menettelystä, ja toiseksi siitä, että asiassa on arvioitavana Linterm Oy:n menettelyn sopimattomuus asiakkaiden mutta ei Suomen Betoniyhdistys r.y:n suuntaan.

4. Esittämiensä Linterm Oy:öön kohdistettujen vaatimustensa tueksi Peikko Finland Oy on vedonnut neljää eri rakennushanketta koskevaan tapaukseen, joissa väitettyjä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja Niro-ulokeparvekeraudoitteesta on esitetty (jäljempänä Arabianranta, Vantaan Piccadilly, Insinööritoimisto Savela ja Rovaniemen Koivula). Asiassa ilmenneen perusteella on selvää, että kaikissa näissä tapauksissa Linterm Oy:n puolesta toiminut henkilö on ollut Schöck-tuotteiden edustaja LS.

5. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1−3 §:n vastaista menettelyä. Jotta Peikko Finland Oy:n kieltovaatimuksia voitaisiin hyväksyä, Peikko Finland Oy on velvollinen osoittamaan, että Linterm Oy olisi esittänyt asiakkaille totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja Peikko Finland Oy:n tuotteesta.

6. Peikko Finland Oy:n hakemuksessa Linterm Oy:n käyttämiksi väitetyt ilmaisut on annettu alan asiantuntijoille, etupäässä rakennesuunnittelijoille, jotka ovat tietoisia esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman ja eurokoodien rinnakkaiskäyttöä koskevista periaatteista.

Arabianranta

7. Peikko Finland Oy:n mukaan sen jälkeen, kun Arabianrannan rakennuskohteeseen oli valittu Peikko Niro -tuotteet, LS on keväällä 2012 ollut yhteydessä kohteen rakennesuunnittelija AR:ään. Tällöin LS on kertonut AR:lle, että Suomen Betoniyhdistys r.y. harkitsee Niro-käyttöselosteen tarkistamista, koska asiassa on epäselvyyksiä. Samassa yhteydessä LS on myös kertonut Schöckin toimesta suoritetusta testistä ja antanut AR:lle nettilinkin, josta testi on nähtävissä. Sittemmin nettilinkki on suljettu siten, että siihen ei ole enää päässyt käsiksi.

8. Linterm Oy:n mukaan AR:n ja LS:n välisten Linterm Oy:n tarjoukseen ja suunnittelijan kuormaehdotuksiin liittyvien keskustelujen kuluessa AR on tiedustellut LS:n mielipidettä Peikko Niro -tuotteesta. LS on kertonut AR:lle Schöckin teettämästä tutkimuksesta ja lähettänyt AR:lle tämän pyynnöstä linkin tutkimusraporttiin.

9. Asiassa ei ole markkinaoikeudessa kuultu AR:ää. AR:n 30.4.2012 Peikko Group Oy:n tuotepäällikkö PSA:lle lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee lähinnä, että AR:n Linterm Oy:ltä saama linkki edellä mainittuun raporttiin on vanhentunut tai suljettu.

10. Markkinaoikeudessa todistajana kuultu PSA on kertonut AR:n kertoneen hänelle, että Schöckin vetoaman raportin mukaan Niro-kannatinrakenteissa eivät hitsaukset kestä.

11. Suomen Betoniyhdistys r.y:n 26.4.2012 päivätystä lausunnosta käy yhtäältä ilmi, että Niro-ulokeparveraudoitteelle kesällä 2011 myönnetty käyttöseloste numero 28 on jäänyt edelleen voimaan. Toisaalta lausunnosta käy myös ilmi, että kilpailijan väittämiä puheena olevaan käyttöselosteeseen liittyviä kysymyksiä on selvitetty Suomen Betoniyhdistys r.y:n toimesta. Markkinaoikeudessa todistajana kuullun Suomen Betoniyhdistys r.y:n toimitusjohtaja JV:n mukaan Schöckin yhteydenoton johdosta lisäselvityksen pyytäminen Peikko Finland Oy:ltä on ollut aiheellista.

12. Markkinaoikeus toteaa, että LS:n ja AR:n välisten keskustelujen tarkempi sisältö on jäänyt selvittämättä. Joka tapauksessa käsitys siitä, että Suomen Betoniyhdistys r.y. on keväällä 2012 harkinnut Niro-käyttöselosteen tarkistamista, ei ole ollut totuudenvastainen.

Vantaan Piccadilly

13. Peikko Finland Oy:n mukaan Alavuden Betoni Oy on ollut tilaamassa Vantaan Piccadilly -nimiseen rakennuskohteeseen parvekeraudotteita. Suunnitelman mukaisesti ne on ollut laskettuna Peikko Niro -osilla. Tässä vaiheessa LS on ollut yhteydessä Alavuden Betoni Oy:öön väittäen, että Peikko Niro -osat eivät sovellu kohteeseen.

14. Asianosaiset ovat vedonneet vaatimustensa tueksi Alavuden Betoni Oy:n tehtaanjohtaja TR:n ja LS:n väliseen sähköpostikirjeenvaihtoon 27.3.2013. Kirjeenvaihdon on aloittanut TR seuraavalla LS:lle osoitetulla sähköpostiviestillä: "Tarvitsisin vähän apua. Pystytkö toimittamaan noihin 10 parvekkeeseen korvaavan ulkoraudoitteen näillä tiedoilla ja mitä maksaisi? Kyse on siitä että kilpailijan raudoite ei anna tuossa kohdassa tarpeeksi kapasiteettia." Tähän viestiin LS on vastannut seuraavasti: "Piccadillyyn ollaan laskettu kuvan mukaiset osat puolitoista vuotta sitten. Suunniteltu Peikon Niro-osa oli jo silloin tiedossa että se ei tule kestämään. Sitä paitsi se on hyväksytty vain Eurokoodin mukaisiin suunnitelmiin, ja tämä taitaa kuitenkin olla RakMK:n mukaan suunniteltu. Sekakäyttö kun ei ole yleisesti ottaen sallittua."

15. Markkinaoikeudessa todistajana kuullun TR:n mukaan Alavuden Betoni Oy on selvittänyt rakennusliikkeen toimeksiannosta vaihtoehtoa suunnitelman mukaisesti lasketuille osille. Linterm Oy tarjosi tuotteitaan Alavuden Betoni Oy:lle TR:n pyynnöstä.

16. Keväällä 2013 voimassa olleen Niro-ulokeparvekeraudoitteen käyttöselosteen numero 28 mukaan Suomen Betoniyhdistys r.y. "on hyväksynyt sen riittäväksi selvitykseksi kyseisen betonirakenteen kiinnitysosien ominaisuuksista ja käyttöön liittyvistä seikoista, kun suunnittelu perustuu Eurokoodi-standardeihin ja niiden kansallisiin liitteisiin".

17. Asiassa on selvitetty, että Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry on antanut 30.6.2010 päivätyn menettelytapaohjeen "Eurokoodien ja RakMk:n nykyisen B-sarjan rinnakkaiskäytön pelisäännöt kantavien rakenteiden suunnittelussa". Ohjeessa on tuotu esiin, että rakennesuunnittelun perussääntönä on ollut, että eri suunnitteluohjejärjestelmiä ei saa sekoittaa keskenään, vaan yksi rakennekokonaisuus on suunniteltava yhden normijärjestelmän mukaan. Edelleen ohjeen mukaan käytännön rakennushankkeissa täysin oikeaoppinen vain yhden suunnitteluohjejärjestelmän käyttö on kuitenkin tällä hetkellä usein mahdotonta eri syistä. Menettelytapaohjeen tarkoituksena on luoda rakennesuunnittelijoille mahdollisimman johdonmukaiset, selkeät ja yksinkertaiset pelisäännöt eurokoodien ja nykyisen rakentamismääräyskokoelman B-sarjan rinnakkaiskäytölle siirtymäajan rakennushankkeissa. Edelleen ohjeen mukaan tarkoitukselliseen normijärjestelmien sekakäyttöön niin sanotulla "rusinat pullasta" -periaatteella, minkä motiivina voi olla esimerkiksi kilpailuedun tai muun taloudellisen hyödyn saaminen, voi liittyä suuriakin riskejä, eikä se ole missään tapauksessa sallittua.

18. Rakennusteollisuus RT ry on 12.4.2013 antamassaan lausunnossa esittänyt, että eurokoodien mukaisesti mitoitettuja rakennusosia voidaan käyttää rakentamismääräyskokoelman mukaisesti suunniteluissa rakennuskohteissa Suomessa, kun suunnittelija varmistuu kokonaisvarmuustason säilymisestä. Lausunnossa on viitattu ohjeistustarkoituksessa edellä kohdassa 17 mainittuun menettelytapaohjeeseen.

19. Asiassa esitetty selvitys tukee käsitystä siitä, että aloitteentekijä TR:n ja LS:n välisessä keskustelussa on ollut tarjousta pyytänyt TR, joka on myös esittänyt ensin oman epäilynsä Peikko Niro -tuotteen soveltuvuudesta puheena olevan rakennuskohteen kaikkiin parvekkeisiin. Jo tähän nähden LS:n samansuuntaista toteamusta TR:lle Peikko Niro -tuotteesta ei voi pitää sopimattomana. Ottaen huomioon, mitä edellä kohdassa 16 viitatussa käyttöselosteessa on todettu Niro-ulokeparvekeraudoitteen hyväksynnästä ja kohdassa 17 viitatussa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry:n menettelytapaohjeessa on todettu eri normijärjestelmien rinnakkaiskäytöstä, LS:n TR:lle lähettämää vastausviestiä ei voi muiltakaan osin pitää sopimattomana.

Insinööritoimisto Savela

20. Peikko Finland Oy:n mukaan Insinööritoimisto Savela Oy:n edustaja RP on lähestynyt 3.5.2012 Peikko Finland Oy:tä sähköpostilla, jossa on tuotu esiin Schöckin edustajan lähestyneen mainittua insinööritoimistoa tilanteessa, jossa urakoitsija oli päätynyt valitsemaan kerrostalokohteeseen Peikko Niro -kannakkeet Schöckin kannakkeiden sijasta.

21. Linterm Oy:n mukaan, kun sen tarjoamasta parvekeratkaisusta puheena olevaan rakennuskohteeseen ei ollut kuulunut, LS oli keväällä 2012 ottanut yhteyttä suunnittelijaan ja kysynyt, onko laskennassa otettu huomioon tiettyjä lujuuskysymyksiä.

22. RP:tä ei ole kuultu markkinaoikeudessa. RP:n 4.10.2013 PSA:lle lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee lähinnä, että Schöckin edustaja oli ollut yhteydessä RP:hen ja pyytänyt tältä kohteen piirustuksia. Tässä yhteydessä Schöckin edustaja sanoi vain tarkistavansa laskelmia, että tietäisivät miksi hävisivät urakan. Lopuksi Schöckin edustaja oli vielä kommentoinut sähköpostilla, että "toivottavasti tämä ja tämä on otettu nykyisissä laskelmissa huomioon".

23. Asiassa esitetty todistelu ei tue käsitystä siitä, että LS:n tai muutoinkaan Linterm Oy:n menettely puheena olevassa tapauksessa olisi ollut sopimatonta.

Rovaniemen Koivula

24. Peikko Finland Oy:n mukaan LS on ottanut syksyllä 2013 yhteyttä Rovaniemen Koivula -nimisen rakennuskohteen suunnittelija Insinööritoimisto J. Lampela Oy:n edustajaan ja kyseenalaistanut Peikko Niro -tuotteen soveltuvuuden kyseiseen kohteeseen perustellen näkemystään muun muassa rinnakkaiskäytöllä. Yhteydenoton jälkeen parvekkeiden valmistus keskeytettiin, mutta Peikko Finland Oy:n tarkistettua laskelmat parvekkeiden valmistusta jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

25. Linterm Oy:n vetoamasta sähköpostiviestistä ilmenee, että YIT Rakennus Oy:n edustaja on 27.8.2013 pyytänyt osoitteesta [email protected] suomeksi eli ilmeisesti LS:ltä tarjousta puheena olevaan rakennuskohteeseen. Viestistä ilmenee myös, että tarjouspyyntöön on oheistettu Peikko Niro -osien mukaiset piirustukset. Tämän jälkeen LS on käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa Insinööritoimisto J. Lampela Oy:n edustajien kanssa Schöck-parvekkeiden laskelmiin liittyen.

26. Linterm Oy:n mukaan LS on todennut puhelimessa rakennuttaja YIT Rakennus Oy:n edustajalle, että Linterm Oy ei voi tarjota Schöckin tuotteita kyseisiin parvekkeisiin, koska Schöckin arvioiden mukaan rakennesuunnittelija on mitoittanut parvekelaatat virheellisesti. Linterm Oy:n pyynnöstä Schöck laski kahdesti parvekkeiden aiheuttamat kuormat rakennuksen rungolle ja toimitti 6.9.2013 nämä laskelmat vastaavalle rakennesuunnittelijalle. Linterm Oy:n mukaan tässä oli kysymys laskelmista, jotka ylipäätänsä osoittivat, että parveke voidaan toteuttaa alkuperäisellä geometriallaan, mutta ei piirustuksissa esitetyillä tai vastaavilla osilla, olivatpa ne kenen tahansa valmistamia. Suunnittelijan kanssa käydyissä puhelinkeskusteluissa todettiin, että suunnittelija on jättänyt pois parvekkeeseen vaikuttavia kuormia. Linterm Oy tarjosi ratkaisua toteuttaa parvekkeet oleellisesti kilpailijan vaihtoehdosta eroavalla tavalla. Rakennuttajalle annettiin tarjous näiden laskelmien perusteella.

27. Markkinaoikeudessa todistajana kuullun tekniikan tohtori, professori emeritus AS:n mukaan, kun Schöck-tuotteen edustajalta on pyydetty tarjousta Peikko Niro -suunnitelman perusteella, Schöck-tuotteen edustajan on täytynyt kysyä kohteen rakennesuunnittelijalta lisätietoja tarjouksensa antamista varten.

28. Markkinaoikeudessa ei ole kuultu Insinööritoimisto J. Lampela Oy:n edustajia. Insinööritoimisto J. Lampela Oy:n edustajan Peikko Group Oy:n tuotepäällikkö PSA:lle 9.10.2013 lähettämästä sähköpostiviestistä ei myöskään ilmene, mitä LS on puheena olevalle insinööritoimistolle ilmaissut.

29. Rovaniemen Koivula -rakennuskohteen 3.3.2014 päivätystä Insinööritoimisto J. Lampela Oy:n laatimasta rakennepiirustuksesta ilmenee, että parvekkeiden tueksi on suunniteltu lisäkiinnitys. Todistajana kuullun AS:n mukaan lisäkiinnityksellä on haluttu varmistaa kaikkiaan kolmen päällekkäisen ulokeparvekkeen kestävyys ja turvallisuus. AS:n mukaan lisäkiinnitykselle on ollut tarvetta, kun rakennesuunnittelija, joka edellä kohdassa 17 mainitun menettelytapaohjeen kohdassa 5 esitetyin tavoin vastaa kohteen turvallisuudesta, on kyseiseen ratkaisuun päätynyt. Todistajana kuullun Peikko Group Oy:n tuotepäällikkö PSA:n mukaan lisäkiinnitys on tarpeeton. Asiassa esitetyn perusteella ei ole edellytyksiä päätyä siihen, että puheena olevaan kohteeseen suunniteltu lisäkiinnitys olisi tarpeeton.

30. Mainitut seikat huomioon ottaen Linterm Oy:n menettelyn puheena olevassa tapauksessa ei voida katsoa olleen sopimatonta.

Johtopäätökset

31. Edellä tämän päätöksen perusteluissa esitetyt seikat huomioon ottaen Peikko Finland Oy ei ole näyttänyt, että Linterm Oy olisi menetellyt kieltovaatimuksissa esitetyllä tavalla sopimattomasti. Sen vuoksi kieltovaatimukset on hylättävä. Näin ollen myös vaatimus kieltopäätöksen julkaisemisesta Linterm Oy:n kustannuksella on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

32. Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain (1528/2001) 20 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisissa asioissa markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

33. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

34. Peikko Finland Oy on hävinnyt asian, joten se on lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan Linterm Oy:n vaatimat oikeudenkäyntikulut korkoineen. Linterm Oy:n korvausvaatimus on kulujen osalta 11.339,96 euroa ja palkkion osalta 30.635 euroa eli yhteensä 41.974,96 euroa.

35. Peikko Finland Oy on hyväksynyt Linterm Oy:n vaatimuksen palkkion osalta määrältään kokonaisuudessaan. Sitä vastoin Peikko Finland Oy on pitänyt Linterm Oy:n vaatimusta kulujen osalta määrältään liiallisena siltä osin kuin vaadittuun määrään sisältyy kuluja todistajana kuullulle AS:lle maksettuna todistajanpalkkiona enemmän kuin 1.500 euroa.

36. AS:n todistajanpalkkio 6.814,10 euroa on määrältään suhteessa muiden todistajien palkkioihin huomattavan suuri. AS:n palkkion perusteista asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi, että Peikko Finland Oy:n kannalta kohtuullinen sen korvattavaksi määrättävä määrä AS:n todistajanpalkkion osalta on 3.000 euroa.

37. Näin ollen Peikko Finland Oy on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvamaan Linterm Oy:n oikeudenkäyntikulut palkkion osalta vaaditun 30.635 euron määräisenä ja kulujen osalta 7.525,86 euron määräisenä eli yhteensä 38.160,86 eurolla korkoineen.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Peikko Finland Oy velvoitetaan korvaamaan Linterm Oy:lle korvauksena kuluista 7.525,86 euroa ja palkkiona 30.635 euroa eli yhteensä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 38.160,86 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.7.2014.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Kristiina Harenko ja Sami Myöhänen.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.