MAO:297/15
PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 23.2.2012 (liitteenä)
Päätöksestä on valitettu Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla asia on siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
ASIAN TAUSTA
Wärtsilä Finland Oy on 9.1.2008 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Sähkövoimansyöttölaitteisto laivakäyttöön".
Patentti- ja rekisterihallitus on 15.3.2010 myöntänyt Wärtsilä Finland Oy:lle patentin numerolla FI 120811.
ABB Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.
Väitekäsittelyn aikana Wärtsilä Finland Oy on 27.1.2012 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset ja pyytänyt patentin pysyttämistä voimassa niiden mukaisena.
Patentti- ja rekisterihallitus on 23.2.2012 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 120811 kokonaisuudessaan.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Wärtsilä Finland Oy on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 23.2.3012 kumotaan ja että patentti numero FI 120811 pidetään voimassa yhtiön väitekäsittelyn yhteydessä 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien patenttivaatimusten mukaisessa muodossa. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että patentti numero FI 120811 pidetään voimassa yhtiön käsillä olevan valituksen käsittelyn yhteydessä 26.10.2012 toimittamien ensimmäisiksi tai tähän nähden toissijaisesti lisäehdotukseksi nimettyjen patenttivaatimusten mukaisena
Perusteet
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu, että yhtiön 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto on uusi kyseissä päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi kyseisestä viitejulkaisusta D1 ei tunneta seurattavan verkon taajuuden vertaamista referenssitaajuuteen nyt kysymyksessä olevan keksinnön mukaisesti vertailuvälineen avulla. Mainitussa viitejulkaisussa D1 on esitetty tilanne, jossa sähköverkon taajuus alittaa tietyn kynnysarvon. Tällöin verkon taajuutta käytetään suoraan ennalta asetetun taulukon mukaan virranrajoituksen määrittämiseen, eikä vertailua referenssitaajuuteen suoriteta.
Kysymyksessä olevassa keksinnössä, kun halutaan siirtää verkon taajuutta kohti referenssitaajuutta, muodostetaan taajuusvertailun perusteella kompensointiohjaussignaali, joka vähennetään asetussignaalista tai lisätään siihen sen mukaan, halutaanko sähköenergian syöttöä moottorille vähentää vai lisätä.
Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 virran suuruutta vähennetään tietyllä prosenttiyksiköllä. Kyseisen viitejulkaisun D1 mukainen PLC-yksikkö vastaanottaa virtaohjeen, joka saadaan kuvion 3 esittämällä tavalla. Viitejulkaisun D1 mukainen tapa on siten erilainen kuin kysymyksessä olevassa keksinnössä.
Vaikka edellä mainittu virran rajoittaminen ja kysymyksessä olevan keksinnön mukainen kompensointisignaalin vähentäminen saattavat olla lähellä toisiaan, niin edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetty virran nousun salliminen taajuuden palautuessa kohti normaalia ja toisaalta kysymyksessä olevan keksinnön mukainen kompensointisignaalin lisääminen asetussignaaliin sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrän kasvattamiseksi ovat selvästi eri asioita. Viitejulkaisu D1 ei tuo esille sitä vaihtoehtoa, jossa verkon taajuus on yli referenssitaajuuden.
Kysymyksessä oleva keksintö esittää edellä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden vaihtoehtoisen tavan toimia, kun verkon taajuus on alle referenssitaajuuden. Lisäksi kysymyksessä oleva keksintö esittää, toisin kuin viitejulkaisu D1, tavan toimia myös silloin, kun verkon taajuus on yli referenssitaajuuden. Kysymyksessä olevan keksinnön mukainen laitteisto eroa siten olennaisesti siitä, mikä on tunnettua viitejulkaisusta D1.
ABB Oy:n vastaus
Vaatimukset
ABB Oy on vaatinut, että valitus hylätään.
Perusteet
Valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on lisätty määrite "kompensointiohjaussignaalin (210) vähentämisellä asetussignaalista (29) pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää ja kompensointiohjaussignaalin (210) lisäämisellä asetussignaaliin (29) kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää". Kyseiselle lisäykselle ei löydy tukea valittajan viittaamasta selityksen kohdasta, jossa todetaan, että vähentämisellä pyritään pienentämään sähköenergian määrää ja lisäämisellä pyritään kasvattamaan sähköenergian määrää.
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D1 kokonaisuutena tarkasteltaessa on selvää, että mainitun viitejulkaisun kuvion 2 mukaisella ohjausjärjestelyllä käytetään kuvion 4 energiansiirtojärjestelmässä taajuusmuuttajilla ohjattuja trusterilaitteita. Mainitun viitejulkaisun D1 perusteella on tunnettua rajoittaa trusterilaitteen virtaa eli ohjattavan sähköenergian määrää, kun havaitaan sähkövoimajärjestelmän taajuuden laskeminen. Lisäksi on selvää, että järjestelyn tavoitteena on siirtää järjestelmän taajuutta aseteltavissa olevaa tavoitearvoa kohti eikä kauemmas siitä. Vaikka viitejulkaisussa D1 ei ole suoraan esitetty valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisia kompensointivälineitä ja kompensointiohjaussignaaleja, on selvää, että viitejulkaisun D1 mukaisessa tapauksessa sähköverkon taajuuden havaittu laskeminen kompensoidaan vähentämällä trusteriin syötettävää virtaa eli sähköenergiaa. Tällöin on selvää, että mainittu ohjaus on toteutettava jonkinlaisella kompensointivälineellä ja sen tuottamalla signaalilla.
Vaikka valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto on kompensointivälineiden osalta uusi verrattuna viitejulkaisusta D1 tunnettuun, se ei eroa olennaisesti siitä.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituista viitejulkaisuista ainoastaan viitejulkaisua D1 voidaan pitää relevanttina kysymyksessä olevan keksinnön kannalta. Mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan porausalusta-aluksen sähköinen propulsiojärjestelmä, jolla alusta pidetään paikoillaan dynaamisesti käyttäen taajuusmuuttajilla ohjattuja trusterilaitteita.
Valittajan esittämän mukaan edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 sähköverkon taajuutta ei verrata mihinkään arvoon, vaan ainoastaan tarkkaillaan taajuutta. Alan ammattimies tietää kuitenkin, että sähköverkon taajuudella on nimellisarvo, jota on pidettävä kyseisen järjestelmän taajuuden asetusarvona. Alan ammattimies ymmärtää myös, että pelkkä taajuuden tarkkailu sinänsä ei tuota mitään toimenpidettä taajuuden ohjaamiseksi. Tällöin on selvää, että taajuutta tulee verrata johonkin tavoitearvoon. Kyseisen viitejulkaisun D1 mukaisessa järjestelmässä rajoitetaan laivan trusterilaitteen virtaa eli sähköenergian määrää, kun ensin havaitaan järjestelmän taajuuden laskeminen. Järjestelyn tavoitteena on siirtää järjestelmän taajuutta aseteltavissa olevaa tavoitearvoa kohti. Viitejulkaisun D1 mukaan taajuuden kasvaessa trusteriin syötettävän sähköenergian määrän annetaan kasvaa siinä vaiheessa, kun taajuuden alenema on alkanut korjaantua asetusarvoa kohti.
Valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan "ohjauksen ollessa - - sähköverkon kuormitusta muuttava, muutoksen siirtäessä sähköverkon taajuutta referenssitaajuutta kohti siten, että kompensointiohjaussignaalin vähentämisellä asetussignaalista pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja kompensointisignaalin lisäämisellä asetussignaaliin kasvatetaan mainitun sähköenergian määrää". Kyseinen määrittely ei esitä toimintaa sellaisessa tapauksessa, jossa sähköverkon taajuus ylittää referenssitaajuuden. Edellä mainittu viitejulkaisu D1 vastaa myös tältä osin kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuotoa.
Edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ei käy suoraan ilmi valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiset kompensointivälineet ja kompensointiohjaussignaalit. Kyseisen viitejulkaisun D1 mukaisessa järjestelmässä kuitenkin havaittu sähköverkon taajuuden lasku kompensoidaan vähentämällä trusteriin syötettävää sähköenergiaa. Alan ammattimiehelle on selvää, että kompensointi on toteutettava käyttäen kompensointisointisignaalia, joka tuotetaan kompensointivälineellä. Alan ammattimiehen näkökulmasta katsoen viitejulkaisun D1 mukainen taajuutta tarkkaileva järjestely lähettää trusterilaitteen kuormitusta ohjaavalle syöttölaitteelle kuorman alentamista tarkoittavan signaalin, kun se on havainnut taajuuden laskevan. Signaali vähentää kuorman asetusarvoa ennalta määrätysti.
Valittajan 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu on uusi edellä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden, koska julkaisusta ei suoraan ilmene kompensointivälinettä ja -signaalia eikä signaalin lisäämistä tai vähentämistä. Ratkaisu ei kuitenkaan eroa olennaisesti viitejulkaisun D1 perusteella tunnetusta tekniikasta.
Wärtsilä Finland Oy:n lausuma
Kysymyksessä olevassa keksinnössä sähköverkon taajuutta pyritään ohjaamaan kohti referenssitaajuutta. Sähköverkon taajuuden ollessa alle referenssitaajuuden kompensointiohjaussignaali vähennetään asetussignaalista, jolloin syötettävän sähköenergian määrää vähennetään. Vastaavasti taajuuden ollessa yli referenssiarvon kompensointiohjaussignaali lisätään asetussignaaliin ja syötettävän energian määrää lisätään.
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D1 on esitetty ainoastaan se tapaus, jossa sähköverkon taajuus on alle normaalitaajuuden, jolloin syötettävää virtaa ja siten syötettävää energiaa rajoitetaan. Viitejulkaisu D1 ei esitä tilannetta, jossa sähköverkon taajuus ylittää normaalitaajuuden.
Valittajan 26.10.2012 toimittamissa patenttivaatimuksissa itsenäistä patenttivaatimusta 1 on joka tapauksessa täsmennetty määrittelemällä erikseen tilanne, jossa sähköverkon taajuus on alle referenssiarvon, sekä tilanne, jossa kasvatetaan syötettävän sähköenergian määrää kompensointiohjaussignaalin lisäämisellä. Lisäksi kyseisissä itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 määrittely "referenssitaajuus" on muutettu muotoon "sähköverkon normaali taajuus".
Muut kirjelmät
ABB Oy on lausumassaan esittänyt, että valittajan 26.10.2012 toimittamiin patenttivaatimuksiin lisätty referenssitaajuuteen vertaaminen on alan ammattimiehen taitoihin liittyvä säätötoimenpide, jolla ei ole keksinnöllistä merkitystä. Sähköverkon normaalitaajuuden käyttämistä referenssitaajuutena on myös pidettävä perusolettamuksena, johon ei liity keksinnöllisyyttä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensisijaisesti kyse siitä, sisältyykö markkinaoikeudessa arvioitavina oleviin patenttivaatimuksiin sellaista, mikä ei ole käynyt selville patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Toiseksi asiassa on kyse siitä, eroaako mainittujen patenttivaatimusten mukainen keksintö olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka mainitun asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja. Jos patenttivaatimusta muutetaan siten, että se tulee sisältämään uusia määritteitä, hakijan tulee samanaikaisesti ilmoittaa, mistä vastaava seikka on löydettävissä perusasiakirjoista.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.
3 Kysymyksessä olevan patentin kohteena oleva keksintö
Valittaja on ensisijaisesti vaatinut kysymyksessä olevan patentin pitämistä voimassa valittajan väitekäsittelyn yhteydessä 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien patenttivaatimusten mukaisessa muodossa. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että patentti pidetään voimassa valittajan valituksen käsittelyn yhteydessä 26.10.2012 toimittamien ensimmäisiksi tai tähän nähden toissijaisesti lisäehdotukseksi nimettyjen patenttivaatimusten mukaisena
Markkinaoikeus tarkastelee seuraavassa edellä mainittuja valittajan väitekäsittelyn yhteydessä 27.1.2012 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamia patenttivaatimuksia ensisijaisina patenttivaatimuksina (jäljempänä ensisijaiset patenttivaatimukset), valittajan valituksen käsittelyn yhteydessä 26.10.2012 toimittamia ensimmäisiksi nimettyjä patenttivaatimuksia toissijaisina patenttivaatimuksina (jäljempänä toissijaiset patenttivaatimukset) sekä valittajan valituksen yhteydessä 26.10.2012 toimittamia lisäehdotukseksi nimettyjä patenttivaatimuksia kolmassijaisina patenttivaatimuksina (jäljempänä kolmassijaiset patenttivaatimukset).
4 Ensisijaiset patenttivaatimukset
4.1 Ensisijaisten patenttivaatimusten mukainen keksintö
Ensisijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13.
Edellä mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintö on määritelty seuraavasti:
"Laivan sähkömoottorin sähkövoimansyöttölaitteisto (21), joka laitteisto käsittää AC/DC muuntimen (22) ja DC/AC
-muuntimen (23), joiden muuntimien DC-puolet on kytketty yhteen, ja jonka DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuoli on ohjattavissa halutun vaihtovirran muodostamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää monitorointilaitteen (24) AC/DC
-muuntimen (22) vaihtovirtapuolen taajuuden tarkkailemiseksi, vertailuvälineen (25) vertaamaan monitorointilaitteen (24) tarkkailemaa taajuutta referenssitaajuuteen (28), kompensointivälineen (26) muodostamaan kompensointiohjaussignaali (210) vasteena vertailuvälineen (25) vertailulle ja ohjaussignaalivälineen (27) muodostamaan DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuolen ohjaussignaali ulkoisesta asetussignaalista (29) ja kompensointiohjaussignaalista (210), muodostetun ohjaussignaalin ollessa sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää ja siten sähköverkon kuormitusta muuttava, muutoksen siirtäessä sähköverkon taajuutta referenssitaajuutta kohden, siten että kompensointiohjaussignaalin (210) vähentämisellä asetussignaalista (29) pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja kompensointiohjaussignaalin (210) lisäämisellä asetussignaaliin (29) kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää."
4.2 Keksinnön perusasiakirjojen mukaisuus
Kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyy aikaisemmin esitetystä poiketen määrite, jonka mukaan kompensointiohjaussignaalin (210) vähentämisellä asetussignaalista (29) pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja kompensointiohjaussignaalin (210) lisäämisellä asetussignaaliin (29) kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää.
ABB Oy on esittänyt, että kysymyksessä olevan patentin selityksen mukaan kompensointiohjaussignaalin vähentämisellä tai lisäämisellä pyritään pienentämään tai lisäämään syötettävän energian määrää. Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää siten sellaista, mikä ei ilmene perusasiakirjoista.
Asiassa on tältä osin kyse siten siitä, voidaanko kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ilmaisujen "pienennetään" ja "lisätään" katsoa vastaavan patentin selityksessä käytettyjä ilmaisuja "pyritään pienentämään" ja "pyritään lisäämään".
Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin selitystä kokonaisuutena tarkasteltaessa on pidettävä selvänä, että keksinnön mukaisessa ratkaisussa sähköverkon jännitteen poiketessa riittävästi normaaliarvosta muodostetaan kompensointisignaali, joka vähennetään asetusarvosta tai lisätään siihen. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on pienentää tai vastaavasti lisätä sähkömoottorille syötettävää energiaa. Selityksessä käytetyn ilmaisun "pyritään pienentämään" tai "pyritään lisäämään" on näin ollen katsottava ilmaisevan suoritettavien toimenpiteiden tarkoitusta siten, että kompensointiohjaussignaalin vähentämisen tai lisäämisen seurauksena syötettävän sähköenergian määrä myös pienenee tai vastaavasti lisääntyy.
Edellä esitetyn huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ilmaisut "pienennetään" ja "lisätään" vastaavat kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoihin kuuluvassa selityksessä esitettyä ja että mainituille ilmaisuille siten löytyy riittävä tuki perusasiakirjasta.
4.3 Patenttivaatimusten uutuus ja keksinnöllisyys (itsenäinen patenttivaatimus 1)
4.3.1 Tunnettu tekniikka
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
D1: John May: "Improving Engine Utilization on DP Drilling Vessels", Dynamic Positioning Conference, September 16–17, 2003
D2: Jouko Niiranen: "Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus", Julkaisu 590, Otatieto 1999, sivut 48–52 ja 64–65
D3: US 4317049
D4: US 4385241
D5: US 5442335
D6: US 3370218
4.3.2 Uutuus ja keksinnöllisyys
Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi kyseisessä päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden, mutta ei eroa olennaisesti siitä.
Asian käsittelyssä markkinaoikeudessa ei ole kiistetty kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön uutuutta tunnettuun tekniikkaan nähden.
Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön patentoitavuuden osalta asiassa on siten kyse siitä, onko mainitun keksinnön katsottava eroavan olennaisesti edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisesta ratkaisusta.
Edellä mainittu viitejulkaisu D1 kuvaa laivan potkurilaitteistoa käyttävän sähkömoottorin sähkönsyöttölaitteistoa ja sen ohjaamista. Syöttölaitteistoon kuuluu ohjattavissa oleva taajuusmuuttaja (kuvio 4), mikä vastaa kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa kuvattua AC/DC -muuntimen ja DC/AC -muuntimen yhdistelmää. Lisäksi mainitun viitejulkaisun D1 mukaiseen järjestelyyn kuuluu ohjelmoitava logiikkapiiri (PLC-controller; s. 6–7 ja kuvio 2). Viitejulkaisussa D1 esitetyn mukaisesti mainittu PLC-piiri tarkkailee sähköverkon taajuutta. Taajuuden laskiessa tietyn, nimellisarvoon (60 Hz) suhteutetun kynnysarvon alapuolelle, PLC-piiri muodostaa taajuuteen verrannollisen ohjaussignaalin, jonka avulla potkurilaitteistoon syötettävän sähköenergian määrää rajoitetaan.
Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 koskee laitteistoa, jolla syötetään energiaa laivan potkurilaitteistoa käyttävälle sähkömoottorille.
Markkinaoikeus toteaa, että mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää kuitenkin useita määritteitä, jotka tarkoittavat menetelmää kysymyksessä olevan sähkönsyötön ohjaamiseksi. Erityisesti itsenäiseen patenttivaatimuksen 1 loppuun sisältyvät määritteet, jotka liittyvät ohjaussignaalin muodostamiseen ja sähköverkon kuormituksen muuttamiseen sähköverkon taajuuden muuttamiseksi referenssitaajuutta kohti ("kompensointiohjaussignaalin vähentämisellä asetussignaalista pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja kompensointiohjaussignaalin lisäämisellä asetussignaaliin kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää") koskevat menetelmää eivätkä sisällä laitteistoa koskevia määritteitä.
Laitetta koskevassa patenttivaatimuksessa laite on määriteltävä lähtökohtaisesti laitteen rakenteellisia yksityiskohtia koskevin piirtein. Määrittelyä voidaan täydentää esittämällä laitteen yksityiskohtien toimintoja tai tehtäviä. Laitetta koskevassa patenttivaatimuksessa esitettyä laitteen käyttöä on tulkittava siten, että laite tai sen osat soveltuvat mainitun käytön toteuttamiseen. Menetelmäteknisiä piirteitä ei sellaisenaan voida pitää laitetta tunnetusta tekniikasta erottavina piirteinä.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä selostettuja kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyviä menetelmäteknisiä piirteitä, kuten että edellä mainittu viitejulkaisu D1 ei käsittele tilannetta, jossa taajuus ylittää normaalitaajuuden, ei voida pitää keksinnön kohteena olevan laitteiston kannalta tunnetusta tekniikasta erottavina piirteinä. Kysymyksessä olevaa itsenäistä patenttivaatimusta 1 ei näin ollen voi sanotun perusteella pitää keksinnöllisenä.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvaama järjestely ei sisällä taajuuden vertailuvälinettä eikä kompensointivälinettä kompensointiohjaussignaalin muodostamiseksi. Mainittu viitejulkaisu D1 ei myöskään kuvaa tilannetta, jossa sähköverkon taajuus ylittää verkon normaalitaajuuden.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 mukainen ohjelmoitava logiikkapiiri (PLC-piiri) toteuttaa kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisten elinten (monitorointilaite, vertailuväline, kompensointiväline ja ohjaussignaaliväline) tehtävät ja ohjaa sähkömoottorille syötettävää energiaa taajuuspoikkeaman edellyttämällä tavalla. Viitejulkaisun D1 mukaisessa tapauksessa PLC-piiri tarkkailee sähköverkon taajuutta ja tähän tarkkailuun sisältyy myös vertailu nimellistaajuuteen, PLC-piirin toteuttaessa tältä osin sekä monitorointilaitteen että vertailuvälineen toiminnot. Taajuuspoikkeaman perusteella PLC-piiri rajoittaa potkurilaitteiston sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää. Vastaavasti tilanteen salliessa ja taajuuden noustessa sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää lisätään. PLC-piiri toimii näin ollen myös kompensointi- ja ohjaussignaalivälineenä.
Edellä todetuin tavoin viitejulkaisun D1 mukaisessa laitteistossa ohjelmoitava logiikkapiiri (PLC-piiri) toteuttaa kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen osien toiminnot. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista laiteratkaisua (monitorointilaite, vertailuväline, kompensointiväline, ohjaussignaaliväline) on näin ollen pidettävä vaihtoehtoisena ratkaisuna julkaisussa D1 esitetylle PLC-piirille.
Kysymyksessä olevan patentin selityksessä (s. 6, rivit 1–8) on esitetty, että erilliset laitteet (vertailuväline, kompensointiväline ja ohjaussignaaliväline) voidaan toteuttaa erillisinä piireinä tai ohjelmakokonaisuuksina, jotka on järjestetty ajettavaksi laitteistoon kuuluvassa prosessoriyksikössä. Mainitut välineet voidaan toteuttaa myös niin, että ne on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi (211, kuvio 2).
Kysymyksessä olevan patentin selityksestä tai valittajan valituksen käsittelyn yhteydessä esittämästä ei myöskään ilmene sellaisia seikkoja, joiden perusteella itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista, erilliskomponentein toteutettua laitteistoa olisi pidettävä keksinnöllisenä edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaiseen ohjelmoitavalla logiikkapiirillä toteutettuun ratkaisuun nähden. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen laitteiston ei siten voida katsoa eroavan myöskään valittajan mainitsemien laitepiirteiden (vertailuväline ja kompensointiväline) osalta siitä, mikä on ollut tunnettua viitejulkaisun D1 perusteella.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisusta D1.
4.4 Epäitsenäiset patenttivaatimukset
Kuten edellä on todettu, ensisijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13. Edellä todetulla tavalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei ole siten tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.
5 Toissijaiset patenttivaatimukset
Toissijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13.
Edellä mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintö on määritelty seuraavasti:
"Laivan sähkömoottorin sähkövoimansyöttölaitteisto (21), joka laitteisto käsittää AC/DC muuntimen (22) ja DC/AC
-muuntimen (23), joiden muuntimien DC-puolet on kytketty yhteen, ja jonka DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuoli on ohjattavissa halutun vaihtovirran muodostamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää monitorointilaitteen (24) AC/DC
-muuntimen (22) vaihtovirtapuolen taajuuden tarkkailemiseksi, vertailuvälineen (25) vertaamaan monitorointilaitteen (24) tarkkailemaa taajuutta referenssitaajuuteen (28), kompensointivälineen (26) muodostamaan kompensointiohjaussignaali (210) vasteena vertailuvälineen (25) vertailulle ja ohjaussignaalivälineen (27) muodostamaan DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuolen ohjaussignaali ulkoisesta asetussignaalista (29) ja kompensointiohjaussignaalista (210), muodostetun ohjaussignaalin ollessa sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää ja siten sähköverkon kuormitusta muuttava, muutoksen siirtäessä sähköverkon taajuutta referenssitaajuutta kohden, siten että monitorointilaitteen tarkkaileman taajuuden ollessa alle referenssitaajuuden kompensointiohjaussignaalin (210) vähentämisellä asetussignaalista (29) pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja toisessa tapauksessa kompensointiohjaussignaalin (210) lisäämisellä asetussignaaliin (29) kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää."
Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintöä on siten täsmennetty ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön nähden menetelmän osalta niin, että toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on erikseen mainittu tilanne, jossa sähköverkon taajuus on alle referenssitaajuuden, sekä "toinen tilanne", jolla lienee tarkoitettu tapausta, jossa sähköverkon taajuus on yli mainitun referenssitaajuuden.
Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehty täsmennys koskee näin ollen pelkästään menetelmää.
Ottaen huomioon, mitä edellä jaksossa 4.3.2 on todettu menetelmäteknisten piirteiden merkityksestä laitetta koskevan patenttivaatimuksen keksinnöllisyysarvioinnissa, markkinaoikeus katsoo, ettei edellä selostetulla toissijaisten patenttivaatimusten itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 tehdyllä täsmennyksellä ole vaikutusta kysymyksessä olevan keksinnön osalta tehtävään keksinnöllisyysarviointiin. Toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei siten ole aihetta arvioida toisin kuin edellä on tehty ensisijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta.
Täsmennyksellä ei siten ole vaikutusta siihen keksinnöllisyysarvioon, joka edellä on esitetty ensisijaisen patenttivaatimuksen 1 osalta.
Kuten edellä on todettu, toissijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13. Edellä todetulla tavalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei ole siten tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.
6 Kolmassijaiset patenttivaatimukset
Kolmassijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13.
Edellä mainitussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintö on määritelty seuraavasti:
"Laivan sähkömoottorin sähkövoimansyöttölaitteisto (21), joka laitteisto käsittää AC/DC muuntimen (22) ja DC/AC
-muuntimen (23), joiden muuntimien DC-puolet on kytketty yhteen, ja jonka DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuoli on ohjattavissa halutun vaihtovirran muodostamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää monitorointilaitteen (24) AC/DC
-muuntimen (22) vaihtovirtapuolen taajuuden tarkkailemiseksi, vertailuvälineen (25) vertaamaan monitorointilaitteen (24) tarkkailemaa taajuutta sähköverkon normaaliin taajuuteen (28), kompensointivälineen (26) muodostamaan kompensointiohjaussignaali (210) vasteena vertailuvälineen (25) vertailulle ja ohjaussignaalivälineen (27) muodostamaan DC/AC -muuntimen (23) vaihtovirtapuolen ohjaussignaali ulkoisesta asetussignaalista (29) ja kompensointiohjaussignaalista (210), muodostetun ohjaussignaalin ollessa sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää ja siten sähköverkon kuormitusta muuttava, muutoksen siirtäessä sähköverkon taajuutta sähköverkon normaalia taajuutta kohden, siten että monitorointilaitteen tarkkaileman taajuuden ollessa alle referenssitaajuuden kompensointiohjaussignaalin (210) vähentämisellä asetussignaalista (29) pienennetään sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää, ja toisessa tapauksessa kompensointiohjaussignaalin (210) lisäämisellä asetussignaaliin (29) kasvatetaan sähkömoottorille syötettävän sähköenergian määrää."
Kolmassijaisten patenttivaatimusten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 keksintöä on siten täsmennetty toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön nähden käyttämällä määritteen "referenssitaajuus" sijasta määritettä "sähköverkon normaali taajuus".
Viimeksi mainitulta osin markkinaoikeus katsoo, että kyseessä on alan ammattimiehelle itsestään selvästä referenssitaajuuden valinnasta, johon kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemän laitteiston kannalta ei liity keksinnöllistä merkitystä. Kolmassijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintö ei siten ole aihetta arvioida toisin kuin edellä on tehty ensisijaisten patenttivaatimuksen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja toissijaisten patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta.
Kuten edellä on todettu, kolmassijaiset patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–13. Edellä todetulla tavalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei ole siten tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.
6 Johtopäätös
Edellä esitetyin tavoin minkään tarkasteltavina olleiden patenttivaatimusten mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Valitus on näin ollen hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Petri Rinkinen sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Kirsikka Etuaho.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.