MAO:434/15

HAKEMUS

Vaatimukset

Agromaster Oy (jäljempänä myös hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää Koskelo Forest Oy:tä (jäljempänä myös vastapuoli) 100.000 euron sakon uhalla loukkaamasta hakijan hyödyllisyysmalleja numero FI 8302 ja numero FI 8166 (jäljempänä yhteisesti myös hyödyllisyysmallit) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä "Karhu 33", "Karhu 38" tai "Karhu 38 Joystick" -merkkisiä klapikoneita tai muita samanlaisia tuotteita, jotka loukkaavat hyödyllisyysmalleja, tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussa kyseisiä tuotteita näitä tarkoituksia varten hyödyllisyysmallien voimassaoloaikana.

Perusteet

Hakija on hyödyllisyysmallien numero FI 8302 "Pilkekoneen kolakuljetin" ja numero FI 8166 "Pilkekoneen katkaisulaite" haltija. Hyödyllisyysmallit ovat voimassa.

Vastapuoli on tuonut heinäkuussa 2014 markkinoille Karhu 33, Karhu 38 ja Karhu 38 Joystick -nimiset klapikoneet, jotka loukkaavat hakijan hyödyllisyysmalleja. Turvaamistoimen myöntämisen niin sanottu vaade-edellytys siten täyttyy.

Vastapuolen toimesta tapahtuva loukkaavien tuotteiden myynti jatkuu koko ajan. Näin ollen myös turvaamistoimen myöntämisen niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.

Vastapuoli on aloittanut loukkaavien tuotteiden myynnin kesällä 2014 ja sen myyntimäärät ovat toistaiseksi olleet pieniä. Hakija on parhaillaan laajentamassa omaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Mikäli vastapuolta ei kielletä jatkamasta loukkausta, se aiheuttaa hakijalle mittavia taloudellisia vahinkoja liikevaihdon ja asiakkaiden menetyksenä. Lisäksi oikeudenloukkaus aiheuttaa hintaan kohdistuvia laskupaineita, joita ei ole käytännössä mahdollista korjata alkuperäiselle tasolle. Haittavertailussa on otettava huomioon, että hakijalle voi aiheutua merkittävää vahinkoa, mutta vastapuolen mahdolliset vahingot eivät ole merkittäviä.

VASTAUS

Vaatimukset

Koskelo Forest Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Vaatimukset perustuvat hyödyllisyysmalleihin, joiden keksinnöllisyyttä ei ole rekisteröintivaiheessa arvioitu. Hyödyllisyysmallit eivät ole uusia eivätkä keksinnöllisiä. Koskelo Forest Oy:n pilkekoneiden rakenne vastaa sitä, mikä on ollut tunnettua markkinoilla jo ennen hakijan hyödyllisyysmalleja koskeneiden hakemusten tekemistä. Tämän vuoksi Koskelo Forest Oy:n pilkekoneet eivät loukkaa hyödyllisyysmalleihin perustuvia oikeuksia, eikä turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys täyty.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaaraedellytys ei täyty sen vuoksi, että hyödyllisyysmallien uutuus ja keksinnöllisyys on perustellusti kiistetty. Koska yksinoikeuden olemassaolo on vähintäänkin epävarmaa, ei ole vaaraa, että hakijan oikeutta loukattaisiin.

Intressipunninnan osalta on otettava huomioon, että loukkaavaksi väitettyjen koneiden myynnillä on merkittävä taloudellinen merkitys vastapuolelle. Turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi vastapuolelle huomattavaa vahinkoa. Sen markkinointiponnistukset menisivät hukkaan ja sen maineelle aiheutuisi haittaa. Asiassa on otettava huomioon, että turvaamistoimihakemus on tehty siinä vaiheessa, kun vastapuoli on toiminut jo vuoden, joten sen vahinko olisi tässä vaiheessa merkittävästi suurempi kuin jos hakemus olisi tehty välittömästi sen aloitettua toimintansa.

Vastaavasti hakemuksen perustana olevien hyödyllisyysmallien uutuus ja keksinnöllisyys on perustellusti kiistetty, joten niiden voimassaolo on vähintäänkin epävarmaa. Tässä tilanteessa todennäköisyys sille, että hakijalle voisi aiheutua mitään vahinkoa, on hyvin pieni.

Turvaamistoimiharkinnassa on otettava huomioon, että kyseessä on etukäteisnautintatilanne, jossa hakija saisi nauttia vaatimaansa oikeutta jo turvaamistoimen perusteella, ja tällöin hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti korkeammat vaatimukset kuin muunlaisessa turvaamistoimiasiassa.

Hakijan lausuma

Hyödyllisyysmalleilta ei voi katsoa puuttuvan uutuutta eikä keksinnöllisyyttä vastapuolen esittämän näytön perusteella. Vastapuoli ei ole kiistänyt hyödyllisyysmallien loukkausta, joten turvaamistoimi tulee myöntää.

Vastapuolen lausuma

Hyödyllisyysmallien loukkaus on kiistetty sillä perusteella, että ne eivät ole uusia eivätkä keksinnöllisiä.

Hyödyllisyysmalleissa kuvatut tekniset ratkaisut ovat olleet jo pitkään muiden alalla toimivien käytössä, eikä kukaan muu ole yrittänyt suojata niitä patenteilla tai hyödyllisyysmalleilla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Vaade-edellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 on vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako Koskelo Forest Oy menettelyllään hakijan hyödyllisyysmalleja numero FI 8166 ja numero FI 8302. Mainittu seikka kuuluu vasta hyödyllisyysmallien loukkausta koskevan pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijan on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Hakija on hakemuksen liitteeksi oheistaman asiantuntijalausunnon ja lausuntoon liitettyjen valokuvien avulla pyrkinyt osoittamaan, että Koskelo Forest Oy:n kysymyksessä olevat klapikoneet loukkaavat hakijan hyödyllisyysmalleja numero FI 8166 ja numero FI 8302.

Koskelo Forest Oy on kiistänyt hakijan hyödyllisyysmallien loukkauksen vetoamalla siihen, että mainitut hyödyllisyysmallit eivät ole uusia eivätkä keksinnöllisiä. Koskelo Forest Oy on esittänyt, että sen omat laitteet vastaavat hakijan hyödyllisyysmallirekisteröinteihin nähden verrattuna jo aiemmin markkinoilla olleita laitteita. Koskelo Forest Oy ei sen sijaan ole kiistänyt, etteivätkö sen laitteet olisi hakijan hyödyllisyysmalleissa esitettyjen suojavaatimusten mukaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on patentinloukkauksiin perustuvien turvaamistoimiasioiden kohdalla lähtökohtana oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidetty Suomessa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin tuottaman patenttioikeuden voimassaoloa Suomessa. Ottaen huomioon, että hyödyllisyysmallin rekisteröintivaiheessa ei tutkita hyödyllisyysmallin tarkoittaman keksinnön uututta eikä keksinnöllisyyttä, markkinaoikeus katsoo, ettei rekisteröidyn hyödyllisyysmallin tuottaman yksinoikeuden voimassaoloa ole sinänsä aihetta pitää turvaamistoimiasioissa yhtä vaikeasti kumottavissa olevana lähtökohtana kuin patenttien osalta.

Koskelo Forest Oy on esittänyt väitettyyn hyödyllisyysmallin numero FI 8302 loukkaukseen liittyen kaksi valokuvaa ja esittänyt, että niissä kuvatusta laitteesta voidaan todeta löytyvän kyseisen hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen tunnusmerkkiosan piirteet.

Koskelo Forest Oy on esittänyt edellä mainituissa valokuvissa kuvatun laitteen olleen markkinoilla vuodesta 2004 ja viitannut toimittamaansa Lantbrukens Affärstidning ATL:n artikkelihakuun, josta yhtiön mukaan tämä on havaittavissa. Hakija on kiistänyt tämän.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta artikkelihausta ei ole pääteltävissä, että juuri edellä mainituissa valokuvissa esiintyvä laite olisi ollut markkinoilla vuonna 2004. Näin ollen, kun Koskelo Forest Oy ei ole väittänytkään, että sen laite ei olisi hyödyllisyysmallin numero FI 8302 suojavaatimuksien mukainen, markkinaoikeus katsoo, että hakija on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on puheena olevalta osin vastapuoltaan vastaan hyödyllisyysmalliin numero FI 8302 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Koskelo Forest Oy on esittänyt väitettyyn hyödyllisyysmallin numero FI 8166 loukkaukseen liittyen kolme valokuvaa ja esittänyt, että niissä kuvatusta laitteesta voidaan todeta löytyvän kyseisen hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen tunnusmerkkiosan piirteet.

Koskelo Forest Oy on esittänyt, että edellä mainituissa valokuvissa on kyse Palax KS35 -nimisestä laitteesta. Vastauksen liitteenä esitetystä artikkelista voidaan puolestaan todeta, että Palax KS35 -niminen laite on ollut Koneviesti-nimisen julkaisun kokeilussa vuonna 2006. Hakija on kiistänyt, että Koskelo Forest Oy:n esittämästä materiaalista voitaisiin päätellä tekniikan tasoon kuuluneen hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen mukainen laite.

Markkinaoikeus toteaa, että sille esitetystä materiaalista ei ilmene, että edellä mainituissa valokuvissa esiintyvä laite olisi nimenomaan Palax KS35 -merkkinen laite. Näin ollen, kun Koskelo Forest Oy ei ole väittänytkään, että sen laite ei olisi hyödyllisyysmallin numero FI 8166 suojavaatimuksien mukainen, markkinaoikeus katsoo, että hakija on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on puheena olevalta osin vastapuoltaan vastaan hyödyllisyysmalliin numero FI 8166 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Vaaraedellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.

Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistoimea koskeneissa ratkaisuissaan KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.

Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.

Koskelo Forest Oy on kiistänyt vaaraedellytyksen olemassaolon sillä perusteella, että hakijan oikeuden olemassaolo on epävarma. Sen sijaan Koskelo Forest Oy ei ole edes kiistänyt sitä, etteikö sen toiminta tulisi jatkumaan sellaisena kuin hakija on sen esittänyt jatkuvan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta voida pitää epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hakijan vaatimus turvaamistoimen määräämisestä täyttää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Haittavertailu

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Turvaamistoimen hakija on esittänyt, että turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä voisi aiheutua sille haittaa myyntimäärien ja hintatason alentumisena. Turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä voidaan sinänsä katsoa aiheutuvan todennäköisesti ainakin jossain määrin haittaa hakijalle menetetyn myynnin muodossa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakijan ja vastapuolen klapikoneet eivät kuitenkaan ole ainoita markkinoilla olevia vastaavia tuotteita, eikä asiassa voida sen vuoksi automaattisesti arvioida, että vastapuolen myynti vähentäisi hakijan myyntiä vastaavasti. Hintatason alentumisen osalta markkinaoikeus toteaa, ettei hintatason alentumista ole pidettävä enää tässä vaiheessa todennäköisenä, koska Koskelo Forest Oy:n tuotteet ovat olleet hakijan ilmoituksen mukaan markkinoilla jo vuoden.

Turvaamistoimen myöntämisestä voidaan lähtökohtaisesti katsoa aiheutuvan vastapuolelle enemmän vahinkoa tilanteessa, jossa se on jo jonkin aikaa toiminut markkinoilla, verrattuna siihen, että vastaavaan toimenpiteeseen olisi ryhdytty heti toiminnan alettua. Mikäli turvaamistoimi myönnetään, Koskelo Forest Oy:n tulisi vetää kysymyksessä olevat klapikoneensa markkinoilta. Se on ilmoittanut, että tästä aiheutuisi sille huomattavaa vahinkoa menetetyn myynnin muodossa samoin kuin muutoinkin sen asiakassuhteille.

Arvioitaessa edellä esitettyjä seikkoja eli toisaalta hakijan mahdollisesti kärsimää myynnin vähentymistä ja toisaalta vastapuolelle varmuudella aiheutuvaa kyseisten tuotteiden liiketoiminnan loppumista sekä sille tästä toimenpiteestä aiheutuvaa haittaa asiakassuhteissa, markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen määräämisestä aiheutuisi hakijan turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa vastapuolelle.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle eivät täyty.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.8.2015.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Reima Jussila

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.