MAO:509/12

ASIAN TAUSTA

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.12.2011 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tekstiviestipalvelun hankinnasta ajalle 1.7.2012–30.6.2015 ja mahdollisille kahdelle vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 17.4.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 72 valinnut Ericsson Internet Payment Exchange AB:n tarjouksen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 29.5.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 85 hylännyt Unwire ApS hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 625.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Unwire ApS on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.309,86 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön tarjouspyynnön kohdassa 9.1 asettamat peruspalvelun laadun vertailuperusteet ja niiden pisteytys ovat olleet hankintasäännösten ja oikeuskäytännön vastaiset.

Laatua koskevan vertailuperusteen osatekijät ovat olleet epämääräisiä ja yksilöimättömiä. Valittajan on ollut tarjousta tehdessään mahdotonta tietää, mitä tarjouksen kohtaa tullaan kunkin osatekijän osalta arviomaan, ja millä perusteilla tarjous arvioitaisiin täysien tai vähempien pisteiden arvoiseksi.

Yksikään hankintayksikön määrittelemistä osatekijöistä ei ole ilmaissut yksiselitteisesti sitä, millainen tarjous tulisi menestymään kilpailutuksessa. Tarjoajan on ollut mahdotonta arvioida tarjousta tehdessään, millaiset tekijät kertovat hankintayksikön mielestä parhaiten ”ratkaisujen edistyksellisyydestä”, ”lipun turvallisuudesta”, ”toimintamallien joustavuudesta”, ”järjestelmän kehittämismahdollisuuksista” tai ”palvelunhallintatyökalun soveltuvuudesta” vähimmisvaatimusten täytyttyä. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut kunkin vertailuperusteen osatekijöitä, lukuun ottamatta edistyksellisyydestä kertovaa esimerkkiä ”lipun koodin vaikutus matkalippujen tarkastuksen sujuvuuteen”, joka on edelleen jättänyt osatekijän sisällön tarkentamattomaksi.

Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla ilmoittanut, miten osatekijöiden arviointi suoritetaan käytännössä. Ilmoitettu pisteytysmekanismi on mahdollistanut rajoittamattoman hankintavallan hankintayksikölle.

Hankintayksikkö ei ole perustellut suorittamaansa tarjousvertailua hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Hankintapäätöksen perusteluliitteen pääpainotus on ollut pisteiden ilmoittamisessa. Pisteytys on perusteltu erittäin suppeasti vain parilla lauseella kunkin osatekijän osalta. Joidenkin kohtien osalta ainoa selitetty pisteytys on liittynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytykseen, eikä tuolloinkaan ole perusteltu esimerkiksi sitä, miksi voittanut tarjoaja on saanut neljä pistettä eikä täysiä pisteitä. Hankintayksikkö on lähinnä verrannut hävinneiden tarjoajien tarjouksia voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Kaikkien tarjoajien tarjouksia ei ole vertailuasiakirjassa kommentoitu lainkaan. Lisäksi peruspalvelun laadun osatekijän 6 pisteytystä ei ole perusteltu lainkaan.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousten vertailuperusteet on asetettu hankintasäännösten ja vallitsevan oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla ja tarjousten vertailussa niitä on sovellettu kyseisten säännösten vaatimusten mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdassa 9.1 on ilmoitettu kuusi laatua koskevan vertailuperusteen osatekijää.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikön arviointiryhmä arvioi palvelun vähimmäistason ylittävää laatua edellä mainittujen osatekijöiden perusteella niin, että kustakin osatekijästä voi saada enintään viisi arviointipistettä. Lisäksi on ilmoitettu, että hankintayksikkö voi tarjousten arvioinnissa hyväksyä vähäisiä poikkeamia hankinnan kohteelle asetetuista ehdottomista vaatimuksista ja antaa tarjousten laatuvertailussa tarjoukselle negatiivisen arviointipisteen (-1 tai -2) sen osatekijän osalta, johon poikkeamalla lähinnä on vaikutusta. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu kaava, jonka mukaan peruspisteet lasketaan.

Osatekijän ”teknisten ja matkustajapalveluun liittyvien ratkaisujen edistyksellisyys, esimerkiksi lipun koodin vaikutus matkalippujen tarkastuksen sujuvuuteen” arviointinäkökulmaa on tarkentanut siinä mainittu esimerkki. Matkalipun tarkastuksen sujuvuus on erittäin keskeinen tekijä tarkastustoiminnan tehokkuuden kannalta.

Osatekijästä ”lipun turvallisuus ja tarkastettavuus väärennösyritysten havaitsemiseksi” on selvästi käynyt ilmi, että väärennösyritysten havaitsemista on arvioitu nimenomaan lipun turvallisuuden ja tarkastettavuuden näkökulmasta.

Osatekijä ”palveluntuottajan vähimmäistason ylittävät referenssit saman tai vastaavan palvelun tuottamisesta” on koskenut saman tai vastaavan palvelun tuottamisesta saatua osaamista ja kokemusta. Vähimmäisvaatimuksissa on vaadittu referenssien osalta tietoja käyttäjämääristä ja tapahtumavolyymeista sekä tietoja toimintamallin kyvystä havaita väärennöksiä ja väärinkäytösyrityksiä.

Osatekijän ”esitettyjen toimintamallien joustavuus tehtäessä järjestelmään tariffimuutoksia tai muita muutoksia” osalta on arvioitu, kuinka hyvin järjestelmässä voidaan tehdä muutoksia, ja korostettu nimenomaan tariffimuutosten tekemisen joustavuutta.

Osatekijän ”järjestelmän kehittämismahdollisuudet” osalta ei ole annettu tarkempia vertailukriteereitä, koska hankintayksikkö on halunnut antaa tarjoajille mahdollisuuden innovoida ja esitellä omaan järjestelmäänsä liittyviä kehitysmahdollisuuksia.

Osatekijän ”palvelunhallintatyökalun soveltuvuus lipun tarkastuksen tueksi” osalta hankintayksikön matkalipun tarkastuksen asiantuntijoista koottu arviointityöryhmä on arvioinut sitä, miten hyvin tarjoajien palvelunhallintatyökalut soveltuvat lipuntarkastuksen tueksi.

Hankintapäätös on perusteltu lainmukaisesti ja asianmukaisesti.

Hankintapäätöksen oheismateriaalina on ollut asiakirja, jossa on kuvattu tarjousten vertailu ja pisteytys perusteluineen. Asiakirjassa on ilmoitettu sanalliset perustelut annetuille pisteille. Tarjouksiin on sisältynyt tarjoajien liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja tarjotuista ratkaisuista, eikä hankintayksikkö ole voinut julkiseen tarjousten vertailua koskevaan asiakirjaan merkitä seikkoja, jotka vaarantaisivat luottamuksellisten tietojen salassapidon. Perustelut on näin ollen laadittu yleisellä tasolla liikesalaisuuksia mainitsematta.

Osatekijän 6 osalta vertailun sanalliset perustelut puuttuivat teknisen virheen vuoksi alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Kyseisiä perusteluita on täydennetty hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä.

Kuultavan lausunto

Ericsson Internet Payment Exchange AB ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että osatekijässä ”teknisten ja matkustajapalveluun liittyvien ratkaisujen edistyksellisyys, esimerkiksi lipun koodin vaikutus matkalippujen tarkastuksen sujuvuuteen” hankintayksikön antama esimerkki on ollut vain yksi mahdollinen osatekijä, johon hankintayksikkö on saattanut arvioinnissaan kiinnittää huomiota. Osatekijä on myös ollut sisällöltään ristiriitainen. Valittaja on tarjouksessaan selvittänyt tekniikkansa monimutkaisetkin mahdollisuudet mutta onkin nin heikentänyt asemaansa, koska ei ole ymmärtänyt, että hankintayksikkö arvioi osatekijää vain annetun esimerkin näkökulmasta. Hankintayksikön tarjousvertailussa soveltama arviointitapa ei ole arvostanut edistyksellistä ratkaisua vaan yksinkertaista ratkaisua.

Osatekijän ”lipun turvallisuus ja tarkastettavuus väärennösyritysten havaitsemiseksi” osalta valittaja on todennut, että alalla toimiva yritys ymmärtää lipun turvallisuuden ja tarkastettavuuden kannalta merkitykselliset tekijät hankinnan kohde huomioiden, mutta hankintayksikkö ei ole yksilöinyt, millaiset ominaisuudet ovat erityisen merkityksellisiä ja millaisella selvityksellä on ollut mahdollista saada hyvät pisteet.

Osatekijän ”palveluntuottajan vähimmäistason ylittävät referenssit saman tai vastaavan palvelun tuottamisesta” arviointi on hankintayksikön vastineen perusteella perustunut tarjouspyynnön ehdottomissa vaatimuksissa referensseistä edellytettyyn selvitykseen, mutta tätä ei ole ilmoitettu osatekijän määritelmässä, eikä tarjouspyynnössä ole ilmoitettu, onko merkityksellistä referenssien määrä vai laatu. Myöskään vaatimus väärennysyritysten ilmoittamisesta ei ole ollut selkeä.

Osatekijän ”esitettyjen toimintamallien joustavuus tehtäessä järjestelmään tariffimuutoksia tai muita muutoksia” osalta ei ole ilmoitettu hankintayksikön tarkoitusta ja motiivia. Hankintayksikön olisi tullut kuvata haluamansa mekanismi ja arvioitavat ominaisuudet. Valittaja ei esimerkiksi ole ymmärtänyt operaattoriyhteistyön selvittämisen merkitystä tämän osatekijän arvioinnissa.

Osatekijän ”järjestelmän kehittämismahdollisuudet” osalta valittaja on todennut hankintayksikön kiinnittäneen huomiota lähinnä kehitysmahdollisuuksien esitystapaan eikä sisältöön.

Myös osatekijä ”palvelunhallintatyökalun soveltuvuus lipun tarkastuksen tueksi” on ollut liian laaja ja yksilöimätön.

Valittaja on vielä todennut, että virheettömässä tarjousten vertailussa sillä olisi ollut mahdollisuus voittaa. Valittaja olisi tarvinnut kuusi lisäpistettä voittaakseen tarjouskilpailun. Valittajan palvelukokonaisuus on ollut ominaisuuksiltaan samanlainen kuin voittaneen tarjoajan ratkaisu etenkin osatekijöiden 1 ja 4 osalta. Valittaja ei kuitenkaan ole tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi osannut kuvata tarjoamansa palvelun ominaisuuksia yhtä laajasti kuin voittanut tarjoaja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 36 §:n mukaan tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 40 ja 41 §:ssä säädetään sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset. Lisäksi tarjouspyynnössä on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin säännöstä koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 165 ja 166) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on esitöiden mukaan kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Hankintayksikön tulee myös käyttää asettamiaan vertailuperusteita tarjousten vertailussa. Siten tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen.

Eritysalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Hankinnan kohteena on ollut tekstiviestilippupalvelu, joka on jaettu perus- ja lisäpalveluosiin. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä edellyttänyt, että tarjous annetaan sekä peruspalvelusta että lisäpalvelusta.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön asettamat peruspalvelun laadun arvioinnin tarjouspyynnön kohdassa 9.1 ilmoitetut osatekijät ovat olleet epämääräisiä ja yksilöimättömiä.

Tarjouspyynnön kohdassa 8 on selvitetty, että tarjousten käsittely toteutetaan kolmessa vaiheessa siten, että ensin tarkistetaan tarjoajien soveltuvuus, sen jälkeen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus ja lopuksi suoritetaan tarjousten vertailu. Hankinnan kohteen pakolliset vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnön kohdassa 8.2 ja vertailuperusteet on ilmoitettu kohdassa 9.

Tarjouspyynnön kohdassa 8.2 ”hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset” on ilmoitettu muun ohella, että palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset on määritelty tarjouspyynnön liitteenä 1 olevassa palvelukuvauksessa. Lisäksi on edellytetty, että vähimmäisvaatimusten täyttymisen selvittämiseksi tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa kohdan 8.2.1 mukainen selvitys palveluntuottajan edellytyksistä tuottaa tekstiviestilippupalvelu.

Kohdassa 8.2.1 on pyydetty peruspalvelun osalta selvityksiä muun ohella referensseistä. Referenssien yhteydessä on pyydetty selvitystä siitä, missä ja kuinka kauan vastaava palvelu on ollut käytössä, käyttäjämääristä ja tapahtumavolyymeista sekä selvitystä palvelumallin kyvystä havaita väärennökset ja väärennösyritykset. Mainitussa kohdassa on pyydetty kuvaamaan palvelukuvauksessa palvelun tuottamiseen osallistuvat osapuolet ja niiden vastuualueet, kuinka toteutetaan lipuntarkastuksen toiminnan ja asiakaspalvelun tarvitsema ”työkalu” lipputapahtumien reaaliaikaiseksi seuraamiseksi sekä palvelun hallinnan toimintamalli palvelun lopetuksen tai kolmannelle osapuolelle siirron yhteydessä. Palvelukuvaukseen on lisäksi vielä pyydetty selvitys lipun oikeellisuuden varmistuksessa käytettävästä menetelmästä, matkalipuntarkastajan toimenpiteistä lipun tarkastuksen yhteydessä sekä siitä, miten mahdolliset uudet lipputyypit toteutetaan.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on muun ohella yksilöity hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia toiminnallisuuden, väärennösyritysten havaitsemisen, lipuntarkastuksen tuen, palvelunhallinnan ja tukityökalun sekä luotettavuuden, kapasiteetin, tietoturvan, laajennettavuuden ja operaattorisopimusten osalta.

Nämä ehdottomat vaatimukset täyttävät tarjoukset hankintayksikkö on ilmoittanut hyväksyvänsä palvelun perustason mukaisiksi palveluiksi, jotka näin ollen on otettava mukaan tarjousten vertailuun kuitenkin siten, että hankintayksikkö on voinut tarjousten arvioinnissa hyväksyä vähäisiä poikkeamia hankinnan kohteelle asetetuista ehdottomista vaatimuksista.

Tarjouspyynnön kohdassa 9.1 on ilmoitettu peruspalvelun vertailuperusteiden arvioinnissa huomioon otettavat osatekijät ja kohdassa 9.2 vastaavasti lisäpalvelun vertailuperusteiden arvioinnissa huomioon otettavat osatekijät.

Tarjouspyynnön kohdan 9.1 mukaan tarjoaja on voinut saada palvelun perustason ylittävästä laadusta enintään 10 peruspistettä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että peruspalvelun laatua arvioitaessa annetaan tarjouksille arviointipisteitä seuraavista osatekijöistä:

– teknisten ja matkustajapalveluun liittyvien ratkaisujen edistyksellisyys, esimerkiksi lipun koodin vaikutus matkalippujen tarkastuksen sujuvuuteen
– lipun turvallisuus ja tarkastettavuus väärennösyritysten havaitsemiseksi
– palveluntuottajan vähimmäistason ylittävät referenssit saman tai vastaavan palvelun tuottamisesta
– esitettyjen toimintamallien joustavuus tehtäessä järjestelmään tariffimuutoksia tai muita muutoksia
– järjestelmän kehittämismahdollisuudet
– palvelunhallintatyökalun soveltuvuus lipun tarkastuksen tueksi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankinnan kohteen kuvauksen osalta yksityiskohtaisia. Tarjoajilla on siten katsottava olleen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjousten antamista varten riittävät tiedot hankinnan kohteena olevien palveluiden sisällöstä ja vähimmäisvaatimuksista, jotta hankintamenettely on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut laatua koskevan vertailuperusteen osatekijät on ilmoitettu jossain määrin yleisellä tasolla.
Ottaen kuitenkin huomioon hankinnan kohteena olevan palvelun riittävänä pidettävän yksilöinnin ja sen, että tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, että laadun arvioinnissa kiinnitetään huomiota hankinnan kohteen vähimmäistason ylittävään laatuun annettujen osatekijöiden perusteella, on alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien tullut ymmärtää, että hankintayksikkö tulee arvioimaan osatekijöitä huomioiden tarjouspyynnön kohdassa 8.2.1 ja palvelukuvauksessa yksilöityjä toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia. Tarjouspyyntö on siten ollut vertailuperusteiden asettamisen osalta riittävän yksiselitteinen. Sanotut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, ja hankintayksikkö on niiden avulla voinut selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet ovat lisäksi olleet objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.

Hankintayksikkö ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole perustellut suorittamaansa tarjousvertailua hankintasäännösten edellyttämällä tavalla peruspalvelun laatuvertailun peruspisteiden osalta ja virheettömässä tarjousten vertailussa valittajalla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kohdassa 9 on ilmoitettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu tullaan tekemään ensin erikseen sekä peruspalvelun että lisäpalvelun osalta. Vertailuperusteet ovat ”kokonaishinta” peruspalvelun osalta painokertoimella 80 ja lisäpalvelun osalta painokertoimella 70 ja ”palvelun laatu” peruspalvelun osalta painokertoimella 20 ja lisäpalvelun osalta painokertoimella 30. Lisäksi on ilmoitettu, että sen jälkeen tullaan suorittamaan kokonaisarvio, jossa peruspalvelun painokerroin on 90 ja lisäpalvelun painokerroin on 10.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikön arviointiryhmä arvioi palvelun vähimmäistason ylittävää laatua edellä mainittujen osatekijöiden perusteella niin, että kustakin osatekijästä on voinut saada enintään viisi arviointipistettä (asteikolla 0?5). Lisäksi on ilmoitettu, että tarjousten laatuvertailussa tarjoukselle on voitu antaa negatiivinen arviointipiste (-1 tai -2) sen osatekijän osalta, johon hankintayksikön hyväksymällä vähäisellä poikkeamalla ehdottomista vaatimuksista lähinnä on vaikutusta.

Tarjouksen peruspisteiden laskemisesta tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavaa:

” Tarjouksen peruspisteet saadaan kaavasta:
P = B/A*10, jossa
A = tarjousvertailussa palvelun laadun perusteella parhaaksi arvioidun tarjouksen arviointipistemäärä
B = käsiteltävän tarjouksen arviointipistemäärä.

Peruspisteet kerrotaan painokertoimella. Laadun painokerroin on 20.”

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta asiakirjasta ”tarjousten vertailu ja pisteytys perusteluineen” on käynyt ilmi muun ohella peruspalvelun laatupisteet ja pisteytyksen sanalliset perustelut kunkin osatekijän osalta. Asiakirjasta on selvinnyt, että hankintayksikkö on antanut laatupisteitä vain katsoessaan, että tarjous ylittää tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset täyttäville tai ne vähäisessä määrin alittaville tarjouksille on pisteytyksessä annettu 0 tai -1 pistettä.

Osatekijästä ”teknisten ja matkustajapalveluun liittyvien ratkaisujen edistyksellisyys, esimerkiksi lipun koodin vaikutus matkalippujen tarkastuksen sujuvuuteen” Ericsson on saanut neljä pistettä, INA yhden pisteen, Steam nolla pistettä ja valittaja yhden miinuspisteen. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Ericssonilla on monipuolinen lippukoodi, joka on myös selkeydeltään erinomainen. INA:n koodi on helppolukuinen ja selkeydeltään hyvä. Steam:in koodi on selkeyden puolesta perustasoinen. Unwiren koodi ei ole tarkastettavuuden kannalta selkeä eikä helppokäyttöinen.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella sen, että valittajan tarjoamasta ratkaisusta on puuttunut niin sanottu pikatarkastus ja että valittaja on tarjonnut niin sanottuun normaalitarkastukseen matkalippujen oikeellisuuden tarkastamiseksi menetelmää, joka on kokonaisuudessaan hankala ja hidas. Lisäksi tilanteessa, jossa matkalippujen tarkastaja haluaa tarkastaa lipun esimerkiksi väärinkäytösepäilyn takia perusteellisemmin, valittajan tarjoaman menetelmän koodi on hankintayksikön mukaan ollut vaikealukuinen ja eri turvaelementit on sijoitettu koodiin siten, että koodin tarkastaminen on hidasta ja vaivalloista. Sen sijaan Ericssonin tarjoama turvakoodi on hankintayksikön mukaan ollut selkeä ja helppo lukea, vaikka se on sisältänyt merkittäviä turvallisuuselementtejä. Lisäksi Ericssonin tarjoamaan ratkaisuun on valittajan tarjouksesta poiketen sisältynyt niin sanottu pikatarkastus sekä kaksi erilaista luettavuutta ja sujuvuutta parantavaa turvaelementtiä.

Osatekijästä ”lipun turvallisuus ja tarkastettavuus väärennösyritysten havaitsemiseksi” Ericsson on saanut neljä pistettä, INA yhden pisteen, Steam nolla pistettä ja valittaja kaksi pistettä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Ericssonilla on monitasoinen varmennus myös taustajärjestelmän osalta. INA:lla on hieman vaadittua parempi varmennus taustajärjestelmän osalta ja Stemilla perustasoinen. Unwiren lipussa on hieman parempi jälleenlähetettävyyden esto sekä taustajärjestelmän toimivuus.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella sen, että Ericsson on saanut kyseisestä osatekijästä eniten pisteitä, koska sen tarjoamaan ratkaisuun on sisältynyt monitasoinen varmennus myös taustajärjestelmän osalta. Lipuntarkastajalla on mahdollisuus soittaa puhelinpalveluun kuten valittajan ratkaisussakin mutta Ericssonin ratkaisussa etuna on lisäksi ollut se, että sarjanumero on helppo erottaa, koska lipun sarjanumero sijaitsee turvakoodissa helposti luettavassa paikassa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa asian selvittämistä asiakaspalvelun kanssa. Lisäksi Ericssonin ratkaisussa tarkastaja on voinut saada tekstiviestillä lisätietoja sarjanumeron tai puhelinnumeron perusteella.

Osatekijästä ”palveluntuottajan vähimmäistason ylittävät referenssit saman tai vastaavan palvelun tuottamisesta” Ericsson on saanut neljä pistettä, INA yhden pisteen, Steam nolla pistettä ja valittaja kaksi pistettä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Ericssonilla on eniten kokemusta joukkoliikenteen lippusovelluksista. INA:lla on yksi referenssi, HSL. Steamilla ei ole silmämääräiseen tarkastukseen perustuvia referenssejä. Unwirellä on joitakin joukkoliikennesovelluksia. Referenssien perusteella Ericssonilla on silmämääräiseen tarkastukseen perustuvaa kokemusta eniten.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella sen, että Ericsson on esittänyt kaikista referensseistään volyymitiedot ja tiedot väärennösyrityksistä siltä osin kuin ne ovat olleet saatavilla. Referensseistä on käynyt ilmi, että yhdellä referenssikohteella on ollut yksi väärennös ja toisella referenssikohteella häviävän pieni määrä väärennöksiä. Valittaja on ilmoittanut volyymitiedot vain yhdestä referenssistä eikä ole ilmoittanut tietoja mahdollisista väärennöksistä.

Osatekijästä ”esitettyjen toimintamallien joustavuus tehtäessä järjestelmään tariffimuutoksia tai muita muutoksia” Ericsson on saanut kolme pistettä, INA yhden pisteen, Steam yhden pisteen ja valittaja kaksi pistettä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Kaikilla muutokset ovat vaivattomia. Unwirellä ja Ericssonilla asiakkaalla on mahdollisuus käyttää muutostyökalua myös itse. Tosin sitä ei voi käyttää aina tariffimuutosten yhteydessä. Tässä yhteydessä täyden tuen antaa Ericsson.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella, että Ericssonilla on ollut valittajaa parempi ja joustavampi toimintamalli, jossa määritellään uuden lippulajin ominaisuudet ja varmistetaan operaattoreiden tuki uusille tariffeille.

Osatekijästä ”järjestelmän kehittämismahdollisuudet” Ericsson on saanut neljä pistettä, INA nolla pistettä, Steam nolla pistettä ja valittaja kaksi pistettä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Ericssonilla on hyvin seikkaperäinen ja laaja kehittämisohjelma sisältäen kehitysvaihtoehtoja käyttäjäystävällisesti. Unwire tarjoaa myös monipuolisia kehitysmahdollisuuksia. INA ja Steam eivät ylitä edellytetyn tason mukaista laatua.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella, että Unwiren kehittämismahdollisuuksien kuvaus on ollut monin osin varsin yleisellä tasolla, epätarkkaa ja tulkinnanvaraista. Ericsson on kuvannut kehittämismahdollisuudet laajemmin ja tarkemmin.

Osatekijästä ”palvelunhallintatyökalun soveltuvuus lipun tarkastuksen tueksi” Ericsson on saanut kolme pistettä, INA nolla pistettä, Steam nolla pistettä ja valittaja yhden pisteen. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään perustellut pisteytystä seuraavasti: ”Ericssonilla on erittäin monipuolinen ja selkeä palvelutyökalu. INA:lla ja Steamilla on perustasoinen työkalu. Unwirellä on hieman perustasoa monipuolisempi työkalu.”

Hankintaoikaisupäätöksessään hankintayksikkö on vielä esittänyt lisäperusteluina muun ohella, että Ericssonin palvelunhallintatyökalu on tukenut monipuolisesti myös lipun turvaominaisuuksia ja niiden hyödyntämistä ja se on soveltunut erinomaisesti matkalippujen tarkastuksen tueksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on laatua arvioidessaan soveltanut asettamiaan laadun osatekijöitä eikä hankintayksikkö ole tarjouksia vertaillessaan asettanut uusia osatekijöitä tai pisteyttänyt tarjouksia vastoin tarjouspyynnössä ilmoitettua pisteytystapaa.

Tarjouspyynnössä ilmoitetusta tarjouksen peruspisteiden laskentakaavasta on ilmennyt, että kokonaispisteiden laskennassa pohjaksi asetetaan laadun osalta parhaaksi arvioidun tarjouksen pistemäärä ja muut tarjoukset suhteutetaan tähän pistemäärään. Näin ollen hankintayksikkö on voinut myös pisteytyksen sanallisissa perusteluissa asettaa voittaneen tarjouksen ominaisuudet vertailun pohjaksi ja arvioida muita tarjouksia suhteessa laadun osalta parhaat pisteet saaneeseen tarjoukseen.

Vaikka hankintapäätöksen perustelut ovat tarjousten laatuvertailun osalta olleet suhteellisen niukat, markkinaoikeus katsoo, että niistä on kuitenkin riittävällä tarkkuudella ilmennyt, miten tarjousten vertailu on suoritettu ja millä perusteilla hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset. Hankintaoikaisupäätöksessä esitetyt lisäperustelut ovat tukeneet ja täydentäneet hankintapäätöksessä tarjousten pisteytykselle ja tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailulle esitettyjä perusteluja.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sillä tarjousten vertailussa olevan harkintavallan huomioon ottaen voinut pisteyttää nyt kyseessä olevat tekstiviestipalvelua koskevat tarjoukset tarjousten vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla ja valita voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 67 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista hankintalain 11 luvussa säädetään.

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Unwire ApS:n korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Puheenjohtaja Nina Korjus

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Kristiina Kemetter.

HUOMAA:

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.