MAO:175/12

ASIAN TAUSTA

Nivalan kaupunki on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia väistötiloista koskien Niva-Kaijan koulun peruskorjausta.

Nivalan kaupungin tekninen lautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Algeco Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 125.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.11.2011.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Varastokontti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouskilpailusta. Lisäksi tarjousvertailu on suoritettu tarjouspyynnön vastaisesti.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia neljän opetustilan eli väistötilan hankinnasta. Koska tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että kyseessä olisi määräaikainen tai tilapäinen rakennus, hankinnan kohteena on ollut pysyvä rakennus. Tällöin kyseisten opetustilojen tulee täyttää Suomen rakennusmääräyskokoelman määräykset koskien rakennusten lämmöneristystä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleista englanninkielisistä teknisistä tiedoista käy ilmi, etteivät tarjoajan lämmöneristysarvot, eli u-arvot, täytä Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa C3 määriteltyjä pysyvän rakennuksen lämmöneristysarvoja. Voittaneen tarjoajan tarjoama rakennus ei myöskään sovellu opetuskäyttöön luokkahuoneen keskellä olevien tukipilareiden takia, jotka estävät esteettömän näkyvyyden.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten vertailussa otetaan huomioon kokonaishinnan ohella alalla käytäntönä olevia eri tekijöitä. Hankintayksikkö ei tarjousvertailussa ole kuitenkaan huomioinut muita tekijöitä kuin väistötilojen hinnan. Kokonaistaloudelliseen edullisuuteen vaikuttaa lisäksi energiankulutus, joka voittaneen tarjoajan tarjoamassa rakennuksessa on eristeiden korkeiden u-arvojen takia suuri. Tätä seikkaa tarjousvertailussa ei ole lainkaan huomioitu. Mikäli tarjouksen valintaperusteena olisi tarjouspyynnön mukaan ollut halvin hinta, valittaja olisi tarjonnut opetustiloja, joiden tekniset ratkaisut eivät olisi olleet nyt tarjotun tasoisia ja valittajan tarjouksen hinta olisi näin ollen ollut huomattavasti edullisempi.

Vastine

Nivalan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjousta neljän opetustilan väistötilasta. Väistötilat hankitaan Niva-Kaijan koulun peruskorjauksen aikaisiksi väistötiloiksi ja ne eivät ole pysyviä rakennuksia.

Tarjousvertailussa on huomioitu tarjoajien kokemus, kapasiteetti sekä pätevyydet. Lisäksi tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa on tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti huomioitu tilojen ikä, kunto ja soveltuvuus käyttöön. Energiakulutusta ei tarjouspyynnössä ole asetettu vertailuperusteeksi.

Vastaselitys ja lisäkirjelmä

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Valittaja on antamassaan lisäkirjelmässä esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen pohjaratkaisusta ja englanninkielisistä teknisistä tiedoista käy ilmi, että luokkahuoneiden keskellä on tukipilareita. Voittaneen tarjoajan suomenkielisessä tarjouksessa ja allekirjoitetussa tilausvahvistuksessa on kuitenkin mainittu, ettei opetustiloissa ole opetusta haittaavia pylväitä ja että näköyhteys on esteetön. Näin ollen suomenkielinen tarjous ja tilausvahvistus eivät vastaa asiakirjojen liitteenä olevaa pohjakuvaratkaisua eikä englanninkielistä teknistä tietoa esteettömän näkyvyyden osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valittaja on esittänyt, etteivät voittaneen tarjoajan tarjoamat tilat sovellu opetuskäyttöön luokkahuoneen keskellä olevien näkyvyyttä haittaavien tukipilareiden johdosta.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia väistötiloista johtuen Niva-Kaijan koulun peruskorjaushankkeesta. Tarjouspyynnön mukaan tilojen toimittaja on velvollinen suunnittelemaan tilojen pohjaratkaisut. Tarjoajille on tarjouspyynnön liitteenä toimitettu pohjakuva, jonka mukaan tilat on voitu suunnitella. Tarjoaja on tarjouspyynnön mukaan voinut ehdottaa myös omaa pohjaratkaisua. Voittanut tarjoaja on todennut tarjouksessaan, ettei sen tarjoamissa opetustiloissa ole opetusta haittaavia pylväitä ja että näköyhteys on tiloissa esteetön.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkaansa. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei sen tarjoamissa opetustiloissa ole opetusta haittaavia pylväitä ja että näköyhteys on tiloissa esteetön. Hankintayksikkö on siten voinut hyväksyä tarjouksen.

Valittaja on lisäksi esittänyt kyseessä olevan pysyvän rakennuksen hankinta ja että voittaneen tarjoajan tarjoamien opetustilojen lämmöneristysarvot eivät täytä Suomen rakennusmääräyskokoelmassa määriteltyjä pysyvän rakennuksen lämmöneristysarvoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittämisessä. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi mahdollisia tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on todettu, että Niva-Kaijan koulun peruskorjaus toteutetaan projektinjohtourakkana ja että hankinta koskee neljän luokkatilan ostoa. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on tullut sisältää opetuskäyttöön soveltuvat neljän luokan luokkatilat. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että tarjouksen tulee sisältää parakkien työmaalle tuonti valmiiksi alustalle nostettuna ja valmiiksi rakennettuna.

Ottaen huomioon hankinnan nimikkeen ja hankintailmoituksessa sekä tarjouspyynnössä hankinnan kohteesta ilmoitetun, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella alalla toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että kyseessä olevia opetustiloja ei ole tarkoitettu pysyviksi tiloiksi, vaan Niva-Kaijan koulun peruskorjauksen aikaiseksi tilapäisratkaisuksi. Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että väistötilat hankitaan Niva-Kaijan koulun peruskorjauskohteen aikaisiksi väistötiloiksi, jotka eivät ole pysyviä rakennuksia. Edellä asiasta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kyseessä on ollut tilapäisten opetustilojen hankinta ja ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut valittajan esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Säännöksen 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Säännöksen 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Tarjouksen valintaperusteena on hankintailmoituksen mukaan ollut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet. Tarjouspyynnössä on tarjousvertailun osalta todettu seuraavaa: ”Tarjousten vertailussa otetaan huomioon kokonaishinnan ohella alalla käytäntönä olevien eri tekijöitä arvioiden esim. kokemus, kapasiteetti yms. sekä edellä mainitut pätevyydet. Kokonaistaloudelliseen vertailuun vaikuttaa myös tilojen ikä, kunto ja soveltuvuus käyttöön.”

Markkinaoikeus toteaa, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina käytettävien seikkojen tulee kuitenkin olla luonteeltaan sellaisia, että niiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä siinä määrin epätäsmällisesti ja avoimesti, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouspyynnön perusteella ennakoida, miten vertailu tullaan suorittamaan. Vertailuperusteiden tärkeysjärjestystä ja painoarvoja ei myöskään ole tarjouspyynnössä ilmoitettu. Hankintayksikön menettely ei ole ollut tältä osin omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuutta ja tarjoajien tasapuolista sekä syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt vertailuperusteiden asettamisen osalta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan esittämistä muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö ja Algeco Oy ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan sopimuksen. Näin ollen hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu tarjouksen valintaa koskevien seikkojen osalta virheettömästi. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet olisi virheettömässä menettelyssä asetettu ja painotettu ja mikä vaikutus sillä olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita katsoa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nivalan kaupungin korvaamaan Suomen Varastokontti Oy:n oikeudenkäyntikulut 406,50 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari, Pasi Yli-Ikkelä ja Anita Linnakangas.