MAO:29/12

ASIAN TAUSTA

HUS-Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia HUS-kuntayhtymän hissihuoltopalveluista ajalle 1.4.2011–31.3.2017.

HUS-Kiinteistöt Oy on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Hyvinkään sairaanhoitoalueen sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Lohjan sairaanhoitoalueen osalta KONE Hissit Oy:n (jäljempänä myös Kone) tarjouksen ja HYKS-sairaanhoitoalueen ja Porvoon Sairaanhoitoalueen osalta ThyssenKrupp Hissit Oy:n (jäljempänä myös ThyssenKrupp) tarjouksen.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on virheellisesti hylännyt valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena ottamatta sitä mukaan tarjousvertailuun. Tarjouksen sanamuodon perusteella se, tarjoaako valittaja tarjouspyynnön kohteena olevaa hissihuoltoa tarjouspyynnön mukaisesti, ei ole ollut tulkinnanvaraista. Valittajan tarjouksen liitteessä 15 olleella maininnalla on tarkoitettu tarjouspyynnön mukaisesti, että entinen laitehuoltaja veloittaa omien taksojensa mukaan uutta huoltoyhtiötä. Valittajan tarjouksesta ei ole puuttunut mitään tietoja, jotka olisivat vaikuttaneet tarjousten arviointiin.

Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt valittajalle tarpeettoman ja julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) vastaisen lisäselvityspyynnön, johon vastaamiseen on annettu, ottaen huomioon muun ohessa yleinen loma-aika, perusteettomasti kohtuuttoman lyhyt määräaika. Hankintayksikkö on lähettänyt vastaavan lisäselvityspyynnön toiselle tarjoajalle vasta paljon myöhemmin, mikä osoittaa, että selvityksen antamisella ei ole ollut erityistä kiirettä.

Selvityspyyntöön vastanneella valittajan edustajalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tutustua hankintaan liittyviin tarjousasiakirjoihin asetetussa muutaman tunnin määräajassa. Tästä huolimatta lisäselvityspyyntöön on vastattu, koska valittajan edustaja on ollut siinä käsityksessä, että selvityksen antamatta jääminen olisi todennäköisesti johtanut valittajan tarjouksen hylkäämiseen. Valittajan edustaja on puutteellisten tietojen varassa antanut hankintayksikölle vastauksen, joka on ollut valittajan tarjouksen sanamuodon vastainen. Hankintayksikön lisäselvityspyynnön sanamuoto on osoittanut, että se on ymmärtänyt valittajan tarjouksen täysin oikein.

Hankintayksikön lisäselvityspyynnössä ei ole riittävällä tavalla yksilöity, mistä seikoista selvitystä pyydetään. Hankintayksikkö on lisäselvityspyynnön tehdessään laiminlyönyt hallintolain mukaisen yksilöimisvelvoitteen.

Hankintayksikön tekemät lisäselvityspyynnöt eivät ole perustuneet tarjouspyynnön epäselvyyteen. Hankintayksikön olisi tullut arvioida tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta siinä muodossa, missä tarjoukset on toimitettu hankintayksikölle määräajan loppuun mennessä. Hankintayksikkö on virheellisesti pyytänyt kahdelta tarjoajalta lisätietoja seikoista, joiden osalta tarjoajat eivät hankintalain mukaan voi täsmentää tarjouksiaan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen, koska nämä seikat liittyvät tarjouksen sisältöön ja tarjouspyynnön mukaisuuteen. Lisätietopyyntö on ollut luonteeltaan sellainen, että hankintayksikkö on antanut tarjoajille mahdollisuuden täydentää tarjouksiaan tai muuttaa niitä vastaamaan tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Pyytämällä lisätietoa tarjousten arviointiin vaikuttavasta seikasta hankintayksikkö on tosiasiassa mahdollistanut hankintalain ehdottomasti kieltämän jälkitinkimisen.

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön edustaja on esittänyt valittajan edustajalle, että valittajalle on lähetetty lisäselvityspyyntö, koska valittajan tarjouksessa on yhtäältä viitattu HISSI-YSE 1998 -ehtoihin ja toisaalta tarjouksessa on tarjottu hissihuoltopalvelua tarjouspyynnön asettamien vaatimusten mukaan. Tarjouspyyntö ja HISSI-YSE 1998 -ehdot ovat sisältäneet osittain ristiriitaisia määräyksiä. Hankintayksikön lisäselvityspyynnössä ei kuitenkaan hätänumeroiden muuttamiseen tai päivittämiseen liittyen ole edes viitattu yleisiin sopimusehtoihin, eivätkä ne edes sisällä määräyksiä hätänumeroiden muuttamisesta tai päivittämisestä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta osapuolten välillä. Valittajan saama tieto lisätietopyynnön perusteesta on poikennut olennaisilta osin siitä, mitä selvitystä valittajalta on tosiasiassa pyydetty ja miten hankintapäätös on perusteltu. Lisäselvityspyynnössä ei ole lainkaan yksilöity sitä, mikä tarjouksessa on ollut hankintayksikön mielestä tulkinnanvaraista vaan siinä on päädytty tiettyyn tulkintaan esittämättä mitään perusteluita sen tueksi.

Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, koska lisätietopyynnöt on lähetetty tarjoajille eri aikaan eikä pyyntöjä ole lähetetty kaikille tarjoajille.

Hankintapäätöksessä valittajan tarjouksen hylkäämistä on perusteltu epäselvällä sanamuodolla. Yleisten sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden perusteella sopimusta tässä tapauksessa vastaavan sitovan tarjouksen sanamuoto ohittaa tulkinnassa yleisten ehtojen sanamuodon. Tätä lähtökohtaa soveltaen mitään epäselvyyttä valittajan tarjouksen sisällöstä tai sen tarjouspyynnön mukaisuudesta ei olisi pitänyt olla.

Hankintayksikön virheellinen toiminta on vaikuttanut hankintamenettelyssä annettujen tarjousten arviointiin, hissihuoltojen kilpailutuksen lopputulokseen ja valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan edullisin kaikkien hankintaan liittyvien hissihuoltosopimusten osalta. Koska vertailuperusteena on ollut edullisin hinta, valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus menestyä tarjouskilpailussa kaikilla osa-alueilla.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.672,20 eurolla korkoineen.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittaja ei ole sitoutunut vastaamaan kustannuksista, jotka aiheutuvat hissien hätänumeroiden muutoksesta vanhan hissihuoltopalveluyhtiön hälytyskeskuksesta tarjouskilpailun voittavan hissihuoltoyhtiön hälytyskeskukseen. Kyse on ollut merkittävästä kustannuserästä, josta uuden hissihuoltoliikkeen on edellytetty ottavan vastuun.

Valittajan tarjous liitteineen on ollut kokonaisuutena arvioitaessa jossain määrin tulkinnanvarainen sen suhteen, onko hissien hätänumeroiden muutos sisältynyt tarjoushintaan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Valittajan varsinaisen tarjouksen mukaan hätänumeroiden siirto on vaikuttanut sisältyvän tarjoushintaan. Tarjouksen liitteestä 15 on kuitenkin voinut saada sen kuvan, että hätänumeroiden siirrosta voidaan laskuttaa hissien omistajaa eikä uutta hissihuoltopalvelun tarjoajaa. Valittajan tarjouksessa ei ole erikseen mainittu tarjoustekstin ja tarjouksen liitteiden keskinäistä soveltamisjärjestystä ristiriitatilanteessa. Vakiintuneen käytännön mukaan varsinainen tarjousteksti on ristiriitatilanteessa kuitenkin yleensä ratkaiseva. Tämän vuoksi hankintayksikkö on tulkinnut alustavan tarjousten arvioinnin yhteydessä valittajan tarjouksen sisältävän hälytysten siirtokustannukset. Hankintayksikön valittajalle lähettämä lisäselvityspyyntö ei siis ole ollut tarpeeton.

Hankintayksikkö on halunnut ennen hankintapäätöksen tekemistä varmistaa valittajalta, onko hankintayksikkö tulkinnut valittajan tarjousta oikein muun muassa hätänumeroiden muutoksen osalta. Syynä tähän on ollut tieto siitä, että hissihuoltoliikkeet ovat aiemmasta käytännöstään poiketen alkaneet laskuttaa huoltoliikkeen vaihdoksen yhteydessä hätänumeron muutoskustannuksista. Valittajalle ei ole annettu mahdollisuutta parantaa tarjoustaan vaan ainoastaan vahvistaa, onko hankintayksikön tulkinta tarjouksesta oikea. Valittaja ei myöskään ole parantanut tarjoustaan, joten hankintayksikön menettelyllä ei ole ollut vaikutusta muiden tarjoajien oikeudelliseen asemaan eikä valitusta siis edes olisi mahdollista perustaa tähän menettelylliseen seikkaan.

Hissien hätänumeroiden muutoskustannuksia koskevan selvityspyynnön sisältö ei ole ollut millään tavalla epäselvä tai yksilöimätön. Valittaja on kumonnut yksiselitteisesti hankintayksikön esittämän tulkinnan valittajan tarjouksesta. Hankintayksikkö on tulkinnut alun perin väärin valittajan tarjousta arvioidessaan sen sisältävän hissien hätänumeroiden muutoskustannukset. Valittajan menettely on osoittanut yksiselitteisesti, että se ei ole alun perin tarkoittanut tarjouksensa sisältävän hissien hätänumeroiden muutoskustannuksia.

Valittajan edustaja ei ole pyytänyt vastaukselle lisäaikaa tai käyttänyt vastauksen antamiseen edes koko käytettävissä ollutta virka-aikaa. Valittaja on alalla ammattimaisesti toimivana yrityksenä ollut tietoinen hätänumeroiden muutoksen aiheuttamista kuluista ja se on ollut tarjousta antaessaan tietoinen suuruusluokasta, joka tämän muutoksen takia voidaan joutua maksamaan aiemmalle huoltoliikkeelle. Tämän vuoksi valittajalle ei ole ollut tarvetta antaa pidempää määräaikaa vastauksen antamiseen. Vastausaika on ollut asian laatuun nähden riittävä. Myös toiselle tarjoajalle on annettu yhtä pitkä vastausaika, joten tarjoajia on tältäkin osin kohdeltu tasapuolisesti.

Valittaja ei ole missään vaiheessa ilmoittanut antaneensa vääriä tietoja tarjouksen sisällöstä. Valittajalla olisi ollut aikaa pyrkiä oikaisemaan virheellisiä tietoja, jos sen antama vastaus ei olisi vastannut valittajan tarjoustahdonilmaisua tarjousajan päättyessä. Valittaja ei voi vedota vastausajan pituuteen valituksen perusteena.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja hankintayksikön velvollisuutena on ollut hylätä tarjous riippumatta siitä, olisiko valittajan tarjous ollut halvin, vaikka hätänumeroiden muutoskuluja olisi lisätty valittajan tarjoushintaan. Muunlainen menettely olisi loukannut muiden tarjoajien oikeusturvaa.

Myös toiselta tarjoajalta on kysytty hälytysten siirtokustannuksista, koska valittajan tarjous on todettu tarjouspyynnön vastaiseksi. Tällä on haluttu varmistaa, että hankintayksikön tulkinta toisen tarjoajan tarjouksesta on ollut oikea hankintayksikön erehdyttyä valittajan tarjouksen tulkinnasta. Asiaa jälkikäteen arvioiden toiselta tarjoajalta ei edes olisi tarvinnut kysyä asiasta mitään, koska sen tarjouksessa ei ole ollut ristiriitaa varsinaisen tarjoustekstin ja tarjouksen liitteiden välillä. Toisella tarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta parantaa tarjoustaan, eikä esitetty kysymys ole vaarantanut kenenkään oikeuksia.

Kuultavien lausunnot

KONE Hissit Oy on lausunnossaan esittänyt, että valittajan tarjouksen liitteestä 15 ilmenevä toteamus on tulkittavissa ainoastaan siten, että hankintayksiköltä tullaan erikseen veloittamaan hätänumeroiden muuttamisesta. Epäselväksi on jäänyt ainoastaan, onko valittaja edellyttänyt tilaajan maksavan suoraan entiselle laitehuoltajalle hälytyksen siirrosta entisen laitehuoltajan hintojen mukaan vai toimittaako valittaja tilaajalle tämän entisen laitehuoltajan ensi vaiheessa valittajalta veloittaman hinnan. Valittajan lisäselvityspyyntöön antama vastaus vahvistaa kyseistä tulkintaa tarjouksen sisältämästä hätäpuheluiden maksullisuudesta.

Koska tarjouspyynnön hankintaohjelma on edellyttänyt, että tarjottava sopimushinta sisältää hätänumeron muuttamiseen liittyvät työt, valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä.

Valittajan väite siitä, että lisäselvityspyyntöön vastannut henkilö olisi vastannut puutteellisten tietojen varassa, ei ole uskottava, koska kyseinen henkilö on ilmoitettu varsinaisessa tarjouksessa lisätietojen antajaksi. Yhteyshenkilöiksi osoitetut tahot ovat yleensä kiinteästi mukana tarjousta laadittaessa ja heillä on paras tietämys tarjouksesta ja tarjotun palvelun sisällöstä.

Vaikka valittaja on todennut tarjouksensa alussa tarjoavansa tarjouspyynnön mukaisia palveluja, eivät tarjouksen liitteissä erikseen mainitut tarkemmat palvelukuvaukset ole olleet merkityksettömiä. Valittajan on voitu olettaa tarkoittaneen tarkentaa tarjoamansa palvelun sisältöä tarjouksensa liitteissä.

Hankintayksikkö on tehnyt muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden oikeusturvan kannalta oikean päätöksen hylätessään valittajan tarjouksen.

ThyssenKrupp Hissit Oy ei ole antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että hankintayksikön jälkikäteinen arvio toiselle tarjoajalle osoitetun lisäselvityksen tarpeettomuudesta on asian käsittelyn kannalta merkityksetön.

Hankintayksikön muistio hankintayksikön ja valittajan välisestä keskustelusta sisältää osittain virheellisiä tietoja. Valittajan edustaja on 10.3.2011 käydyssä puhelinkeskustelussa todennut, että valittaja olisi ollut edullisin tarjoaja, vaikka siirron hinta lisättäisiin tarjoushintaan. Puhelinkeskustelumuistion perusteella hankintayksikön väite siitä, että valittaja ei olisi ennen hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemistä ilmoittanut hankintayksikölle valittajan antaneen hankintayksikölle vääriä tietoja valittajan tarjouksen sisällöstä, ei ole johdonmukainen, koska asiasta on keskustelu 10.3.2011 käydyssä puhelinkeskustelussa.

Tarjouksen laatimisesta päävastuullinen henkilö ei ole ottanut hankintayksikköön yhteyttä palattuaan lomalta, koska lisätietojen antaminen on hänen käsityksensä mukaan tuolloin ollut jo liian myöhäistä. Valittajan väitetty passiivisuus ei vaikuta millään tavoin lisäselvityspyynnölle asetetun määräajan riittävyyden arviointiin.

Vaikka hankintayksikön lisäselvitykseen vastannut henkilö on myös tarjouksessa ilmoitettu valittajan yhteyshenkilöksi, ei hän ole ulkomuistista pystynyt vastaamaan hankintayksikön yksityiskohtaiseen tiedusteluun tarjouksen sisällöstä. Hankintayksikön asettamalla riittävällä määräajalla kyseinen erehdys olisi voitu välttää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 90 ja 91) on viitattu oikeuskäytäntöön, jossa on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta on arvioitava nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset on pääsääntöisesti suljettava tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet edellyttävät myös, että tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on hylättävä.

Hankintamenettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen eikä sitä olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjouksia HUS-kuntayhtymän omistamien tai vuokraamien rakennusten hissihuolloista ja niihin liittyvistä korjaustöistä.

Tarjouspyynnön liitteen ”Hissihuoltojen yleinen hankintaohjelma” kohdassa 2.1 ”Sopimusehdot” on esitetty, että hankintaan sovelletaan kyseisen hankintaohjelman lisäksi Hissien huollon yleisiä sopimusehtoja (HISSI-YSE 1998) ja että hankintaan sovellettavat muutokset ja lisäykset HISSI-YSE 1998 -ehtoihin on esitetty muun muassa hankintaohjelman kohdassa 2.2. Hankintaohjelman kohdassa 2.2.1 ”Perushuollon sisältö” on esitetty, että perushuollon sopimushintaan sisältyy ”hätänumeron muuttaminen tai päivitys” ja että ”numeron muutos tehdään heti sopimuksen alkaessa tai jos numero sopimuskauden aikana muuttuu”. Vastaavasti hankintaohjelman kohdassa 2.2.2 ”Täyshuollon sisältö” on esitetty, että täyshuollon sopimushintaan sisältyy ”hätänumeron muuttaminen tai päivitys” ja että ”numeron muutos tehdään heti sopimuksen alkaessa tai jos numero sopimuskauden aikana muuttuu”.

Hankintaohjelman kohdan 15.2 ”Tarjouksen arviointiperusteet ja painoarvot” mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Kyseisestä kohdasta ilmenevin tavoin tarjouspyynnön ehdot täyttävistä tarjouksista kullekin sairaanhoitoalueelle on tullut valita yksi tarjoaja.

Valittaja on tarjouksessaan esittänyt tarjoavansa hissilaitteiden huoltoa ”tarjouspyyntönne mukaisesti HISSI-YSE 1998 -huoltosopimusehdoin”. Tarjouksen kohdassa ”Sisältö” on lisäksi esitetty, että ”perushuollon ja täyshuollon sisältö on tarjottu tarjouspyynnön mukaisesti”. Valittajan tarjouksen liitteessä 15 ”Selvitys hälytysten siirtoprosessista ja vastaanotosta” on esitetty, että ”entinen laitehuoltaja veloittaa omien taksojensa mukaan per laite hälytyksen siirrosta uudelle huoltoyhtiölle”.

Hankintayksikkö on lähettänyt 21.2.2011 sähköpostitse valittajalle seuraavan lisäselvityspyynnön:

”Olemme arvioimassa tarjouksia ja tulkintamme tarjouksestanne on, että olette tarjonneet perushuollon sisällön hankintaohjelman kohdan 2.2.1 mukaisesti ja täyshuollon sisällön hankintaohjelman kohdan 2.2.2 mukaisesti niin, että hoidatte esimerkiksi hätätapauksien pelastuskäynnit viipymättä ja veloituksetta kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina (poikkeaa HISSI-YSE 98 kohta 1.3, jossa hätätapaukset hoidetaan veloituksetta normaalina työaikana).

Tulkitsemme myös, että hoidatte hissien hätänumeroiden muuttamisen tai päivityksen omalla kustannuksellanne ja olette valmiit ottamaan kaikkien HUS-kuntayhtymän alueiden hissit täyshuoltoon ilman, että niihin tarvitsee tehdä lainkaan 0. korjauksia.”

Toivomme kannanottoanne näihin asioihin tämän päivän 21.2.2011 kuluessa.”

Valittaja on 21.2.2011 lisäselvityspyyntöön sähköpostitse antamassaan vastauksessa hälytysten siirtojen osalta ilmoittanut hankintayksikölle, että hälytysten siirrot laskutetaan erikseen ja muiden palveluntarjoajien huollossa olevien laitteiden hälytysten siirrosta valittajan palvelunumeroon kaikkine kustannuksineen huolehtii tilaaja ja vanha palveluntarjoaja.

Hankintayksikkö on 10.3.2011 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut HYKS:n sairaanhoitoalueen ja Porvoon sairaanhoitoalueen osalta ThyssenKruppin tarjouksen ja Hyvinkään, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden osalta Koneen tarjouksen. Hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta. Tarjouskilpailusta sulkemista on päätöksessä perusteltu seuraavasti:

”Hankintaohjelman kohdissa 2.2.1 Perushuollon sisältö ja 2.2.2 Täyshuollon sisältö on määritelty, että sopimushintoihin sisältyy hätänumeron muuttaminen ja päivitys. Otis on ilmoittanut tarjouksensa 1.2.2011 liitteessä 15 ja 21.2.2011 lähetetyssä sähköpostissa, että hätänumeron muuttamisen ja päivityksen kustannuksista huolehtii tilaaja. Otis Oy:n tarjous ei täytä hankintaohjelman ehtoja. Otis Oy:n tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajista anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta saattaa saamansa tarjoukset tarvittaessa vertailukelpoisiksi, jotta tarjousten vertailukelvottomuus ei vaarantaisi tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Tarjousten täsmentäminen ei kuitenkaan saa vaarantaa tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Tarjouspyynnön mukaan hissien perushuollon sopimushintaan on sisältynyt hätänumeron muuttaminen tai päivitys. Valittaja on tarjouksessaan esittänyt, että perushuollon ja täyshuollon sisältö on tarjouksessa ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjouksen liitteessä 15 ”Selvitys hälytysten siirtoprosessista ja vastaanotosta” on kuitenkin toisaalta esitetty, että ”entinen laitehuoltaja veloittaa omien taksojensa mukaan per laite hälytyksen siirrosta uudelle huoltoyhtiölle”.

Edellä sanotun perusteella valittajan tarjouksessa esitetyt tiedot siitä, kenen maksettavaksi hissien hälytyksen siirrot tulevat, ovat olleet tulkinnanvaraisia eivätkä tarjouksessa esitetyt tiedot tältä osin ole olleet yksiselitteisiä.

Hankintayksikkö on 21.1.2011 lähettämässään lisäselvityspyynnössä pyytänyt valittajaa vahvistamaan, että valittajan tarjouksessa hissien hätänumeroiden muuttaminen tai päivitys tapahtuu tarjoajan kustannuksella. Valittaja on samana päivänä lähettämässään vastauksessa esittänyt, ettei valittaja vastaa kyseisistä toimenpiteistä eivätkä ne siten ole sisältyneet tarjouksessa esitettyihin tarjoushintoihin.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön 21.1.2011 lähettämässä lisäselvityspyynnössä on riittävällä tavalla yksilöity, miltä osin valittajan on tullut täsmentää tarjoustaan hissien hätänumeroiden muuttamisen tai päivityksen osalta. Lisäselvityspyyntö on lähetetty kahdelle valittajan tarjouksessa yhteyshenkilöksi ilmoitetulle henkilölle, joista toinen on vastannut pyyntöön samana päivänä. Lisäselvityspyynnössä ei ole esitetty ehdotonta määräaikaa vastauksen antamiselle. Siinä on kuitenkin toivottu valittajan kannanottoa lisäselvityspyynnössä mainittuihin asioihin saman päivän aikana. Valittaja on vastannut samana päivänä lisäselvityspyyntöön lisäaikaa pyytämättä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa valittajan lisäselvityksessä esitettyjen tietojen oikeellisuuteen eikä hankintayksikön menettely tältä osin muutoinkaan ole ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on valittajan antaman lisäselvityksen jälkeen 1.3.2011 pyytänyt myös toiselta voittaneista tarjoajista täsmennystä hälytysten siirtokustannusten osalta. Hankintayksikön mukaan menettelyllä on haluttu varmistaa, että hankintayksikön tulkinta toisen tarjoajan tarjouksesta ollut oikea hankintayksikön erehdyttyä valittajan tarjouksen tulkinnasta. Toiselta tarjoajalta pyydetty lisäselvitys ei ole johtanut siihen, että selvityksen perusteella olisi korjattu tarjouksen sisältön vaikuttavia virheitä eikä siihen, että kyseinen tarjoaja olisi parantanut tarjoustaan. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely ole tältäkään osin ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Valittaja on hankintayksikölle esittämässään lisäselvityksessä esittänyt, ettei se antamansa tarjouksen mukaan vastannut hissien hätänumeroiden muuttamisesta tai päivityksestä aiheutuneista kustannuksista eivätkä kyseiset toimenpiteet ole siten sisältyneet tarjoushintaan. Valittajan tarjous on näin ollen tältä osin ollut tarjouspyynnön vaatimusten vastainen. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta, joten valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on katsonut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi ja sulkenut sen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuullisiksi katsottavat oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Otis Oy:n korvaamaan HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.672,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Matti Vedenkannas ja Tapio Erme.