MAO:224-227/11

Helsingin kaupungin liikennelaitos –liikelaitos - matalaraitiovaunujen muotoilu
- erityisalan hankintayksikkö
- kynnysarvon alittuminen
- tutkimatta jättäminen

Dnrot 112/11/JH–115/11/JH
Antopäivä 20.5.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos on pyytänyt 28.1.2011 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella ja 28.1.2011 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia matalalattiaraitiovaunujen muotoilusta.

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen HKL-raitioliikenteen raitioliikennejohtaja on päätöksellään 14.3.2011 § 15 päättänyt tilata raitiovaunujen muotoilun Oy Windell & Riikonen Design Ltd:ltä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan 150.000–200.000 euroa.

VALITUKSET

Pennanen Design Oy, Vesavisio Oy, Design Reform Oy ja Creadesign Oy ovat vaatineet samansisältöisissä valituksissaan, että markkinaoikeus kumoaa HKL-raitioliikenteen raitioliikennejohtajan päätöksen 14.3.2011 § 15, keskeyttää hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä asiassa uuden tarjouskilpailun. Pennanen Design Oy, Vesavisio Oy, Design Reform Oy ja Creadesign Oy ovat vaatineet vielä, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Hankintaan sovelletaan sen luonteen vuoksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Mikäli hankinnan katsottaisiin liittyvän vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaiseen toimintaan, hankinnan on katsottava olevan osa hankintayksikön toteuttamaa raitiovaunuhankintaa. Hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa on tullut siten ottaa huomioon myös raitiovaunujen hankintahinta, joka on ollut yli 113 miljoonaa euroa. Hankinnan arvoa laskettaessa on myös otettava huomioon, ettei hankintaa saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eikä hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Raitiovaunujen hankintahinta on ylittänyt erityisalojen hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon. Markkinaoikeus on siten toimivaltainen tutkimaan raitiovaunujen muotoilua koskevan valituksen.

Hankintamenettelynä olisi pitänyt käyttää suunnittelukilpailua. Hankintayksikön käyttämä avoin menettely ei ole vastannut tasapuolisen ja syrjimättömän arvioinnin eikä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia. Tarjouspyyntöä ei ole laadittu tarpeeksi yksityiskohtaiseksi ja selkeäksi vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi. Tarjoajilta on edellytetty tarjousvaiheessa esitettävien suunnitelmien osalta sellaista työpanosta, joka on ollut hankintaan nähden suhteettoman suuri, syrjivä ja kohtuuton. Tarjouspyynnön perusteella on ollut epäselvää, missä menee raja tarjouksen suunnittelutyön ja tilattavana palveluna tehtävän suunnittelutyön välillä. Hankintayksikkö on teettänyt suunnittelutyötä korvauksetta osana tarjouskilpailua.

Tarjousten suunnitelmien vertailu on ollut epäjohdonmukaista ja subjektiivista, koska tarjousten vertailuperusteita ei ole ennalta määritelty tarjouspyynnössä. Tämä on antanut hankintayksikölle rajattomat mahdollisuudet tarjousten arviointiin.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi. Voittanut tarjoaja ei referenssiensä perusteella täytä tarjoajan ammatilliselle pätevyydelle ja työkokemukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

VASTINE

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valitukset tutkimatta, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valitukset. Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos on vaatinut vielä, että markkinaoikeus velvoittaa Pennanen Design Oy:n, Vesavisio Oy:n, Design Reform Oy:n ja Creadesign Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti sen oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkoineen.

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos on erityisalojen hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, joka soveltaa hankinnoissaan erityisalojen hankintalain säännöksiä.

Hankintamenettelyn kohteena on ollut matalalattiaraitiovaunujen designkonsultointi, joka liittyy hankintayksikön 40 matalalattiaraitiovaunun hankinnasta tekemään hankinta-sopimukseen. Raitiovaunuja koskevan hankintasopimuksen mukaisesti hankintayksikkö valitsee ja kustantaa muotoilijan, joka toteuttaa raitiovaunujen muotoilun yhteistyössä raitiovaunujen myyjän ja ostajan kanssa. Muotoilutehtävät käsittävät lähinnä raitiovaunujen ulkoasuun liittyviä design-, väri-, sisustus- ynnä muihin ratkaisuihin liittyvää konsultointia.

Designkonsultointia koskevien tehtävien laadun ja laajuuden perusteella hankintayksikkö on tarjouspyyntöä valmisteltaessa arvioinut, että konsulttipalvelun arvo on noin 150.000–200.000 euroa. Tarjoukset ovat vastanneet hinnaltaan muutoin ennakkoarviota paitsi, että voittanut tarjous on ollut 69.600 euron hintaisena arvioitua halvempi. Hankinnan ennakoitu arvo on näin ollen alittanut erityisalojen hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon. Hankintaan ei siten sovelleta hankintalakia eikä eritysalojen hankintalakia, minkä vuoksi valitukset tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta.

Hankinnan valmistelussa on noudatettu erityisalojen hankintalain mukaisia periaatteita. Hankintayksikkö on voinut erityisalojen hankintalain periaatteiden mukaisesti valita vapaasti käyttämänsä hankintamenettelyn. Hankinnassa on noudatettu tasapuolisuutta sekä läpinäkyvyyttä ja tarjoajia on kohdeltu yhdenmukaisella tavalla.

VASTASELITYKSET

Pennanen Design Oy, Vesavisio Oy, Design Reform Oy ja Creadesign Oy ovat lausuneet vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Raitiovaunuhankinnassa on kysymys yhdestä kokonaisuudesta. Raitiovaunujen muotoilun suunnittelu liittyy olennaisesti vaunujen hankintaan, mikä käy ilmi raitiovaunujen kilpailutuksesta, jonka yhtenä arviointikriteerinä on ollut muotoilu. Koska hankinnoilla on selkeä asiallinen ja ajallinen yhteys, ne tulee tulkita samanaikaisiksi hankinnoiksi. Raitiovaunujen muotoilun tulkitseminen raitiovaunuhankinnasta erilliseksi hankinnaksi mahdollistaisi hankintayksikölle tavan kiertää hankintasäännöksissä edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuuton.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valitusten tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin tietyin säännöksessä mainituin poikkeuksin. Pykälän 2 momentin mukaan hankintalakia ei sovelleta myöskään erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin, joiden arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisia EU-kynnysarvoja.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät. Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai metrolla.

Kysymyksessä on erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 8 §:ssä tarkoitettuun toimintaan. Asiassa on valitusten tutkimisedellytysten kannalta näin ollen ratkaisevaa, onko hankinnan arvo ylittänyt erityisalojen hankintalain 12 §:n mukaisen EU-kynnysarvon.

Valitusten kohteena olevan hankinnan nimikkeenä on ollut matalalattiaraitiovaunujen muotoilu. Hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että hankintayksikkö on hankkimassa uusia matalalattiaisia raitiovaunuja Transtech Oy:ltä ja että kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella valittavan muotoilijan tehtävänä on avustaa toimittajan muotoiluryhmää työn ohjaajana ja suunnitelmien toteuttajana.

Raitiovaunujen muotoilua koskevasta hankinnasta julkaistussa hankintailmoituksessa on ilmoitettu hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi 150.000–200.000 euroa. Hankintayksikkö on esittänyt, että kysymyksessä olevaan hankintaan ei sovelleta hankintalakia eikä erityisalojen hankintalakia, koska hankinnan ennakoitu arvo on alittanut erityisalojen hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, ja että valitukset tulee tästä syystä jättää tutkimatta. Vastaavasti valittajien mukaan markkinaoikeus on siinäkin tapauksessa, että hankinnan katsotaan liittyvän erityisalojen hankintalain mukaiseen toimintaan, toimivaltainen tutkimaan valitukset, koska kysymyksessä oleva raitiovaunujen muotoilua koskeva hankinta liittyy hankintayksikön toteuttamaan raitiovaunujen hankintaan, jonka arvo on ylittänyt erityisalojen hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon. Valittajat ovat vielä todenneet, että hankinnan arvoa laskettaessa on otettava huomioon, ettei hankintaa saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eik hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja sopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 12 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava erityisalojen hankintalakia.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 138) on lain 13 §:ää koskevilta osin todettu, että ennakoidun arvon laskentasäännöillä pyritään estämään hankintojen pilkkominen ja ilmoitusvelvollisuuden kiertäminen. Pykälän 1 momentin mukaan hankinnan ennakoidun arvon laskennassa olisi käytettävä pääsääntöisesti suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 3 momentin mukaisesti erillisinä osina toteutettavissa hankinnoissa kaikkien osien ennakoitu yhteisarvo tulisi ottaa huomioon sopimuksen ennakoidun arvon laskemisessa. Yhteenlasketun arvon ylittäessä EU-kynnysarvon, olisi laissa säädettyjä menettelytapoja noudatettava. Sopimuksen jakaminen osiin on sinänsä sallittua, mutta edellytyksenä on, että sopimuksen kokonaisarvoksi katsotaan kaikkien erien yhteenlaskettu kokonaissumma. Tällöin jokainen osahankinta tulee kilpailuttaa EU-laajuista ilmoittamismenettelyä noudattaen. Lainkohdalla pyritään estämään säännösten kiertämisen tarkoituksessa tehtävä hankintojen toteuttaminen erissä. Esitöiden mukaan pykälän 3 momentti on muotoiltu erityisalojen hankintadirektiivin 17 artiklan 6 a) kohdan ensimmäisen ja toisen kappaleen muotoilua vastaavaksi.

Markkinaoikeus toteaa, että vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY (erityisalojen hankintadirektiivi) 17 artiklan 6 a) kohdan ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa on säädetty ennakoidun arvon laskentamenetelmästä seuraavaa:

Jos suunniteltu rakennusurakka tai palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 16 artiklassa vahvistettu kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan hankintasopimuksen tekoon.

Erityisalojen hankintalain 16 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea eikä hankintoja yhdistellä poikkeuksellisin menetelmin erityisalojen hankintalain tai hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti erityisalojen hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 139) on lain 16 §:ää koskevilta osin todettu, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi kuulua samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista olisi siten esimerkiksi jakaa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Säännös ei kuitenkaan estäisi hankinnan jakamista eriin sellaisissa tapauksissa, joissa kunkin erän hankinta toteutetaan lakiehdotuksen menettelytapavaatimusten mukaisesti.

Erityisalojen hankintalain hankinnan ennakoidun arvon laskemista koskevat säännökset vastaavat hankintalain ennakoidun arvon laskemista koskevia säännöksiä. Oikeuskirjallisuudessa (Pekkala ja Pohjonen: Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot, 2010, s. 86 ja 87) on hankinnan ennakoidun arvon laskemiseen liittyen todettu, että erillisinä osina mutta samanaikaisesti toteutettavissa samanlaisia tavaroita, palveluja tai urakoita koskevissa hankinnoissa hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa tulee ottaa huomioon kaikkien vastaavien osien ennakoitu yhteisarvo. Samaan hankintakokonaisuuteen kuulumista arvioitaessa lähtökohtana on se, tarjoavatko samat yritykset samoja tuotteita. Hankintayksiköllä on oikeus organisoida hankintansa haluamallaan tavalla ja esimerkiksi ostaa tavarat ja niiden huoltopalvelut erillisinä.

Matalalattiaraitiovaunujen hankinnassa on ollut kysymys tavarahankinnasta ja niiden muotoilun hankinnassa erityisalojen hankintalain liitteen A ensisijaisten palveluhankintojen ryhmään 12 kuuluvasta palveluhankinnasta. Hankintoja ei ole kilpailutettu samanaikaisesti. Matalalattiaraitiovaunujen tavarahankintaa koskeva hankintamenettely on käynnistetty 30.12.2008 julkaistulla hankintailmoituksella ja hankinnasta on tehty hankintapäätös 2.12.2010. Matalalattiaraitiovaunujen muotoilusta on pyydetty tarjouksia 28.1.2011 julkaistulla hankintailmoituksella. Matalalattiaraitiovaunujen muotoilua koskevassa hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että raitiovaunujen toimittaja valmistaa ensin kaksi prototyyppivaunua, joista saadut kokemukset otetaan huomioon vaunujen suunnittelussa. Tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukaan muotoilulle on teknisistä syistä useita rajoituksia, jotka täsmentyvät, kun hankintasopimuksesta ja sen liitteistä on lopullisesti sovittu raitiovaunutoimittajan kanssa.

Matalalattiaraitiovaunujen hankinnalla ja nyt kysymyksessä olevalla muotoilupalveluita koskevalla hankinnalla on katsottava olleen hankinnan kohteeseen liittyvä selvä yhteys. Tästä on osoituksena sekin, että jo raitiovaunujen tavarahankintaa koskevan tarjouspyynnön hankintaohjelmassa on ilmoitettu hankintayksikön valitsevan paitsi raitiovaunutoimittajan myös myöhemmin erikseen raitiovaunujen muotoilijan. Hankintojen asiallinen yhteys puoltaa sinänsä kantaa, jonka mukaan kysymyksessä olevan raitiovaunujen muotoilua koskevan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa olisi käytettävä perusteena sellaista suurinta maksettavaa arvonlisäverotonta kokonaiskorvausta, jossa otetaan huomioon myös raitiovaunujen tavarahankinnan arvo.

Hankintayksikön menettelyä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että kysymyksessä olevissa kahdessa erillisessä hankintamenettelyssä on vallinnut hankintayksikön näkökulmasta tarkasteltuna olosuhteet, joissa on ollut ilmeisen tarkoituksenmukaista jakaa osiin yhtäältä raitiovaunujen tavarahankinta ja toisaalta raitiovaunujen vasta myöhemmin erikseen määriteltyihin muotoilun tarkempiin reunaehtoihin perustuva palveluhankinta.

Raitiovaunutoimittajan valinnan jälkeen kilpailutetun nyt kysymyksessä olevan raitiovaunujen muotoilua koskevan tarjouskilpailun tarkoituksena on tarjouspyynnön perusteella ollut valita palveluntarjoaja, jonka tehtävänä on ollut hankintayksikön itsenäisenä sopimuskumppanina yhtäältä avustaa raitiovaunutoimittajaksi valitun yrityksen muotoiluryhmää työn ohjaajana ja suunnitelmien toteuttajana ja toisaalta toimia hankintayksikön apuna tarkoituksenmukaisia muotoiluratkaisuja koskevien päätösten tekemisessä.

Asiassa ei siten voida katsoa olevan kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi samanaikaisesti toteuttanut samanlaisia hankintoja erillisissä osissa. Hankintoja toteuttamaan on lisäksi jo hankintamenettelyjen ehtojen perusteella tullut ilmeisen väistämättä valittaviksi kokonaan eri aloilla toimivat tarjoajat, mikä osaltaan puoltaa sitä tulkintaa, että hankinnat kuuluisivat hankintasäännösten tarkoittamin tavoin eri kokonaisuuksiin.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että valitusten kohteena olevassa palveluhankinnassa on kokonaisuutena arvioiden ollut kysymys hankintayksikön toteuttamaan raitiovaunuhankintaan nähden erityyppisestä ja tarkoitukseltaan itsenäisestä hankinnasta. Hankintayksikön menettelyn ei ole katsottava olevan ristiriidassa erityisalojen hankintalain esitöissä viitatun erityisalojen hankintadirektiivissä hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmistä säädetyn kanssa. Asiassa ei ole myöskään katsottava olevan kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi erityisalojen hankintalain 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla jakanut hankinnan kahteen erään hankintasäännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintayksikkö on näin ollen voinut raitiovaunujen muotoilua koskevaa hankintaa kilpailuttaessaan pitää sitä raitiovaunuhankinnasta erillisenä hankintana, eikä hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei kysymyksessä olevaa raitiovaunujen muotoilua koskevan palveluhankinnan ennakoitua arvoa laskiessaan ole ottanut huomioon aikaisemmin kilpailuttamaansa hankintaa.

Matalalattiaraitiovaunujen muotoilua koskevan hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi on edellä todetun mukaisesti ilmoitettu hankintailmoituksessa 150.000–200.000 euroa. Myös hankintayksikön saamien tarjousten arvo on jäänyt selvästi alle eritysalojen hankintalain 12 §:ssä tarkoitetun palveluhankintojen EU-kynnysarvon 387.000 euroa. Valitukset on siten jätettävä hankintalain 9 §:n 2 momentin ja erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomina tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen asiassa ei ole kohtuutonta, että valittajat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi valittajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valitukset tutkimatta ja hylkää Pennanen Design Oy:n, Vesavisio Oy:n, Design Reform Oy:n ja Creadesign Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Markkinaoikeus velvoittaa Pennanen Design Oy:n, Vesavisio Oy:n, Design Reform Oy:n ja Creadesign Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.12.2013 taltionumero 4120.