MAO:539/13

ASIAN TAUSTA

Kangasniemen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.4.2013 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koulun sisäilmakorjauksia koskevasta rakennusurakasta ajalle 1.6.–31.10.2013.

Kangasniemen kunnan kunnanhallitus on 29.5.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 168 valinnut Harvel Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 586.370 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Insinöörityö Hentinen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 67.911 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.260 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta vähintään yhdestä vastaavasta julkisen rakennuksen korjauksesta kokonaisurakkana. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan referenssejä ainoastaan yksittäisistä vastaaviin kohteisiin liittyvistä työtehtävistä, mutta ei kokonaisurakasta. Tämä ilmenee referensseihin liitetyistä täsmennetyistä ilmaisuista, kuten "sisäpuoliset työt", "muut työt", "sisäilmakorj.", "hallinto". Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ilmoitettu yhtään vastaavaa kohdetta, vaikka se on asetettu tarjoajalle vähimmäisvaatimukseksi. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valittajan tarjous hyväksyä. Hankintayksikkö ei ole kohdellut valittajaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjousvertailuun.

Referenssikohteiden osalta tarjouspyynnössä on mainittu, että mikäli tarjoajalla on referenssikohteita yli viidestä vastaavasta hankkeesta, pisteitä annetaan kymmenen. Vastaava hanke on tarkoittanut vaativaa kokonaisurakkaa, jossa on korjattu sisäilmaongelmia aiheuttaneita rakenteita. Alle viidestä vastaavasta hankkeesta pisteitä on annettu viisi. Vaikka voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt vertailuperusteina huomioitavia referenssejä vastaavista hankkeista (kokonaisurakka/ pääurakka koulun tai muun vastaavan suurkohteen korjausurakasta), sille on kuitenkin annettu täydet pisteet referensseistä. Myöskään työnjohdon osalta voittanut tarjous ei ole sisältänyt selvitystä työnjohdon kokemuksesta vastaavista hankkeista. Työnjohdon kokemuksen osalta pisteitä olisi tullut antaa kaksi kustakin vastaavasta kohteesta. Valittajalle hankintayksikkö on antanut ainoastaan kuusi pistettä työnjohdon kokemuksen osalta, vaikka sen työnjohdolla on ollut kokemusta viidestä vastaavanlaisesta kohteesta, jossa on korjattu kokonaisurakkana sisäilmaongelmia aiheuttaneita rakenteita. Hankintayksikkö ei ole vertaillut tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoitetuin perustein. Virheellinen tarjousvertailu on johtanut siihen, että hankintayksikkö ei ole valinnut kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi tarjousvertailussa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada referensseistä ja työnjohdon kokemuksesta nolla pistettä ja valittajan tarjouksen kummastakin kymmenen pistettä. Valittajan tarjous olisi tullut valita kokonaisedullisimpana tarjouksena.

Tarjousten jättämisen määräaika on ollut 13.5.2013. Pöytäkirjasta 15.5.2013 ilmenee, että hankintayksikkö on samana päivänä käynyt tarjousneuvottelut voittaneen tarjoajan kanssa. Varsinainen hankintapäätös on tehty 22.5.2013. Kun hankintamenettelynä on ollut avoin menettely, on hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti neuvotellessaan voittaneen tarjoajan kanssa ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö ei ole käynyt neuvotteluja valittajan kanssa, joten tarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Neuvotteluissa voittanut tarjoaja on mitä ilmeisimmin saanut mahdollisuuden parantaa tarjoustaan, mikä on vastoin hankintasäännöksiä ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta. Pöytäkirjasta ilmenevän perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen alihankinnan osalta. Tarjouksessa on ilmoitettu referenssejä, jotka eivät ole voittaneen tarjoajan, vaan sen alihankkijan.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt päätöksensä perusteluja sellaisella tarkkuudella, että valittajan ja voittaneen tarjoajan välisten piste-erojen perusteet ilmenisivät päätöksestä. Päätöksestä ei käy ilmi, miksi valittaja on saanut ainoastaan kuusi pistettä työnjohdon referensseistä tai miksi voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet referensseistä ja työnjohdon kokemuksesta. Päätöksestä olisi tullut ilmetä, mitkä referenssit hankintayksikkö on huomioinut pisteytyksessä. Tarjousvertailusta ei siten käy ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Vastine

Vaatimukset

Kangasniemen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt useita vastaavanlaisia tarjouksen tiedoista ilmenneitä referenssejä. Missään ei ole mainittu, että referenssien olisi tullut olla valittajan väittämin tavoin kokonaisurakkoja.

Valittaja on antanut tarjouksensa ryhmittymänä, mikä on hankintasäännösten mukaisesti sallittua. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan selvästi, että sisäilmakorjauksiin liittyvät työt suorittaa aliurakkana sen alihankkija, jolla on useita vastaavanlaisia sisäilmakorjauksiin liittyviä referenssejä. Kyseiset referenssit ovat ilmenneet tarjouksesta. Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjoajalle asetetun soveltuvuusehdon, eikä tarjousta ole tullut eikä edes saanut sulkea tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjous, joka on sisältänyt kaikki muutkin pyydetyt liitteet ja selvitykset, on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Sen sijaan valittajan tarjous on ollut puutteellinen, koska valittaja ei ole antanut selvitystä laadunhallintajärjestelmästä, joka on pyydetty liittämään tarjoukseen ja joka on ollut myös yksi tarjousten vertailuperuste. Valittajan tarjous olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta tällä perusteella, koska kyseessä on tarjousten vertailuun liittyvä tekijä.

Tarjoukset on vertailtu tarjouksista ilmenevien tietojen perusteella. Tarjousvertailussa on sovellettu kaikkia tarjouspyynnössä ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Tarjouksiin on tullut liittää selvitykset muun muassa yrityksen sisäilmakorjauksiin liittyvistä referensseistä, työmaasta vastaavien työnjohtajien referenssit sekä selvitys laadunvarmistusjärjestelmästä. Tarjoukset on vertailtu ja pisteytetty näiden selvitysten avulla.

Vertailuperusteesta "Referenssikohteet vastaavista hankkeista" on saanut 10 pistettä, jos kohteita on ollut yli 5. Vertailuperusteesta "työnjohdon kokemus vastaavista hankkeista" on saanut 2 pistettä/vastaava kohde. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu yli viisi vastaavaa referenssiä, joista ainakin viiden on selvästi ilmoitettu liittyvän sisäilmakorjauksiin. Näin ollen sille on annettu tarjousvertailussa kyseisestä kohdasta täydet 10 pistettä. Hankintayksikön on tullut voida luottaa tarjoajien tarjouksissaan antamiin tietoihin. Voittaneen tarjoajan kanssa käydyissä tarkentavissa urakkaneuvotteluissa on saatu tarkentavaa tietoa referenssikohteista. Näin ollen hankintayksikkö on voinut pisteyttää tarjoukset niissä ilmoitettujen tietojen perusteella ja luottaa näiden tietojen paikkansa pitävyyteen. Menettely on ollut yhdenvertaista, eikä se ole muodostunut syrjiväksi.

Tarjousten jättämisen määräaika on ollut 13.5.2013. Hankintayksikkö on 15.5.2013 käynyt voittaneen tarjoajan kanssa tarkentavat urakkaneuvottelut, jotka ovat yleinen toimintatapa rakennusurakoiden yhteydessä. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että urakan ehdot on ymmärretty oikein. Urakkaneuvottelujen yhteydessä ei ole pyydetty mitään lisätietoja tarjoukseen. Kyseessä ei ole ollut tarjouksen jälkikäteinen parantaminen. Tarjousta ei ole pyydetty täsmentämään eikä sitä ole myöskään täsmennetty jälkikäteen. Menettely ei ole syrjinyt ketään. Ennen hankintapäätöstä käytävistä urakkaneuvotteluista on mainittu myös urakkaohjelman kohdassa 18.6. Urakkaneuvottelujen pöytäkirjasta on ilmennyt, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole parannettu jälkikäteisesti eikä mitään lisätietoja ole pyydetty.

Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan riittävät tiedot alihankkijoistaan sekä toimittanut hankintayksikölle myös kirjallisen työyhtymäsopimuksen, josta ovat selvästi ilmenneet yhteistoiminnan yksityiskohdat. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut epäselvä eikä tulkinnanvarainen.

Hankintayksikkö ei ole perustellut pisteytystä sanallisesti, mitä voidaan pitää lievänä virheenä. Hankintayksikkö on kuitenkin esittänyt hankintapäätöksen yhteydessä pisteiden vertailutaulukon, josta on ilmennyt molempien tarjoajien saamat pisteet. Tarjoajien on tullut ilman sanallisia perustelujakin ymmärtää, kuinka pisteet on myönnetty. Hankintapäätöksen mahdollinen puutteellisuus ei ole peruste hyvitysmaksun määräämiselle. Se ei myöskään ole osoitus siitä, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Referenssejä koskevien vaatimusten täyttyminen

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 4 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä lain 55–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä muun ohella seuraavin asiakirjoin: 2) luettelo viimeksi kuluneen enintään viiden vuoden aikana toteutetuista rakennusurakoista; 9) selvitys siitä, miltä osin tarjoaja aikoo antaa sopimuksen alihankkijoiden toteutettavaksi.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115 ja 116) on edellä mainitun säännöksen osalta todettu, että hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit.

Hankintailmoituksen mukaan urakassa on ollut kyse koulun sisäilmakorjaukseen liittyvistä rakenteiden korjaus- ja tiivistystöistä sisältäen muun muassa maanvastaisten betonilattiarakenteiden uusimisen, ala- ja välipohjien sekä ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveyden korjauksia sekä rakennuksen salaojituksen uusimisen. Lisäksi urakka on sisältänyt työnaikaista pölynhallintaa ja osastointia.

Hankintailmoituksen kohdan "Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" ja tarjouspyynnön kohdan "Hankkeen kuvaus" mukaan tarjoajalla on tullut olla toteutettuna vähintään yksi vastaavanlainen kohde, jossa on korjattu sisäilmaongelmia aiheuttaneita rakenteita. Lisäksi tarjoajalla on tullut olla kokemusta purkutöiden osastoinnista sekä rakenteiden tiivistystöiden tekemisestä.

Tarjouspyynnön kohdan "Tarjoukseen liitettävät selvitykset" mukaan tarjoukseen on tullut liittää muun ohella selvitykset yrityksen sisäilmakorjauksia koskevista referensseistä sekä työmaasta vastaavien työnjohtajien referensseistä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdassa "Referenssit sisäilmakorjauksista (sisäpuoliset työt)" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Sisäpuoliset vaativat työt suorittaa aliurakkana Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy, jolla on alalta yli kymmenen vuoden kokemus. Viimeisimmät / käynnissä olevat (5 kpl) vastaavat sisäilmakorjaukseen liittyvät referenssit aliurakoitsijalla ovat:

1. Äänekosken ammattikoulu
2. Tikkakosken lukio ja yläaste
3. Uuraisten koulukeskus
4. As Oy Lounaisrinne
5. Metso Paper Jyväskylä."

Tarjouksen kohdassa "Referenssit rakennustöistä (muut työt)" on ilmoitettu seuraavaa:

"1. Eristystyöt – Eristysyhtymä X Ky (sisäilmakorj.)
- Kyllön terveysasema (P1)
- Kuokkalan kirkko (P1)
- Lohikosken koulu (P1)
- K-S Keskussairaala (P1)
- Palokan terveysasema (P1)

2. Lattiatyöt – TAM Group Oy (sisäilmakorj.)
- Kuopion yliopisto
- Suonenjoen veljeskoti
- Suonenjoen ammattikoulu
- Mikkelin ammattikoulu
- Povallius-säätiö, useita kohteita."

Tarjouksen kohdassa "Työnjohtajat" on ilmoitettu Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy:stä kaksi henkilöä, joiden referenssien osalta on viitattu saman tarjouksen kohtaan "Referenssit sisäilmakorjauksista (sisäpuoliset työt)".

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimusta siitä, että referenssikohteiden olisi tullut olla kokonaisurakoita. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on yleisellä tasolla kuvattu kyseessä olevan urakan sisältö, mutta ei ole asetettu tiettyä laajuus- tai suuruusrajaa referenssikohteille. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ei ole myöskään tarkemmin ilmoitettu, mitä on tarkoitettu vastaavanlaisella kohteella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kyseessä olevaan urakkaan esittämänsä aliurakoitsijan viisi viimeisintä tai käynnissä olevaa referenssiä, joissa on ollut referenssitietojen perusteella kyse kilpailutettua urakkaa vastaavasta sisäilmakorjauksesta. Lisäksi tarjouksessa on kahdelta muulta aliurakoitsijalta ilmoitettu yhteensä kymmenen referenssiä rakennustöistä, jotka ovat referenssitietojen perusteella koskeneet sisäilmakorjauksia. Voittanut tarjoaja on siten toimittanut asianmukaiset tiedot hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä edellytetyistä ja kilpailutettua urakkaa vastaavista referenssikohteista. Kun hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin asetettu referenssikohteita koskevia vaatimuksia, hankintayksikkö on näin ollen perustellusti voinut katsoa, että voittanut tarjoaja on täyttänyt hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä edellytetyt referenssejä koskevat vaatimukset.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan muun ohella 16 §:n

1 momentissa tarkoitettuihin EU-kynnysarvon alittaviin rakennus-urakoihin sovelletaan, mitä lain I, III ja IV osassa säädetään. Näihin hankintoihin sovelletaan lisäksi myös sitä, mitä tarjouskilpailuun osallistumisesta ryhmittymänä 61 §:ssä säädetään.

Hankintalain 61 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen ryhmittymään kuuluvien tai muiden tahojen voimavaroja. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut urakkaohjelma, jonka kohdan 4. "Työn toteutus ja yhteistoiminta" alakohdassa 4.2 "Aliurakoitsijoiden käyttäminen ja ketjuttaminen" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva pää- tai sivu-urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana. Aliurakan ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole sallittua ilman rakennuttajan hyväksymään erityistä syytä. Kaikki aliurakoitsijat tulee aina hyväksyttää rakennuttajalla. Rakennuttaja vaatii, että ennen kunkin yksittäisen aliurakointisopimuksen solmimista pääurakoitsija esittää rakennuttajalle tilaajavastuulain mukaiset selvitykset aliurakoitsijasta. Aliurakoitsijan tulee sitoutua yksilöimään ennen työn aloittamista työmaalla työskentelevät palveluksessaan olevat henkilöt. Päätoteuttajana toimivan urakoitsijan tulee ylläpitää ajantasaista luetteloa aliurakoitsijoista ja näiden työntekijöistä työmaalla."

Edellä mainitun urakkaohjelman kohdassa 18.2 "Tarjouksen liitteet" on muun ohella mainittu, että aliurakkatarjouksen antajan on tullut valtuuttaa aliurakan tilannut urakoitsija esittämään rakennuttajalle tilaajavastuulain mukaiset selvitykset omalta osaltaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, että "sisäpuoliset vaativat työt suorittaa aliurakkana Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy, jolla on alalta yli kymmenen vuoden kokemus". Tarjouksen samassa yhteydessä on ilmoitettu kyseisen aliurakoitsijan viisi vastaavaa sisäilmakorjaukseen liittyvää referenssiä ja jäljempänä nimetty kaksi työnjohtajaa, joiden referenssien osalta on viitattu edellä mainittuihin viiteen referenssiin. Tarjouksen liitteenä on toimitettu Suomen Tilaajavastuu Oy:n yritysraportit voittaneesta tarjoajasta sekä Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy:stä.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat tarjouksensa sisällöstä.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut kysymys yhteistarjouksesta sen ja Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy:n kesken. Voittaneen tarjoajan tarjous on tehty hankintayksikön tarjouspyynnössään edellyttämää urakkatarjouslomaketta käyttäen ja tarjouslomake sekä sen liitteet ovat sisältäneet kaikki hankintayksikön vaatimat tiedot. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sitoutuvansa suorittamaan kyseessä olevan urakan tarjouspyyntö-asiakirjojen mukaisesti. Hankintayksikkö on voinut luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot ovat pitäneet paikkansa.

Hankintayksikkö on 15.5.2013 ennen hankintapäätöksen tekemistä käynyt voittaneen tarjoajan edustajien kanssa tarjousneuvotteluja. Tarjousneuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että neuvotteluissa käsitellyt asiat ovat koskeneet muun ohella tarjouspyyntöasiakirjoja, tarjousta, suunnitelmia ja työtapoja, töiden aloittamista ja aikataulua sekä tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä. Voittanut tarjoaja on tarjouksen käsittelyn yhteydessä ilmoittanut, että sillä ja Ahosen Eristys- ja Rakennuspalvelu Oy:llä on suullinen sopimus työyhteistoiminnasta, ja että voittanut tarjoaja toimittaa hankinta-yksikölle kyseisen sopimuksen kirjallisena.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välisessä neuvottelussa on ollut kysymys sen varmistamisesta, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa tai urakan toteutuksessa ja ehdoissa ole ollut epäselvyyksiä. Pöytäkirjasta ei ilmene, että voittaneen tarjoajan tarjousta olisi kyseisessä neuvottelussa parannettu. Voittaneen tarjoajan ja sen ilmoittaman aliurakoitsijan työyhteistoiminnan osalta neuvotteluissa on pyritty varmistamaan, että aliurakoitsijan resurssit ovat olleet voittaneen tarjoajan käytettävissä urakan toteuttamiseksi. Kyseisten seikkojen varmistaminen ennen hankintapäätöksen tekemistä ei ole ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut täyttävänsä referenssejä koskevat vaatimukset ja esittänyt selvitystä yrityksestä, jonka resursseja se on ilmoittanut käyttävänsä hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikkö on voinut luottaa annettujen tietojen paikkansapitävyyteen. Hankinta-yksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tiedot valintamenettelystä ja arviointikriteerit" on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Samassa kohdassa on ilmoitettu muun ohella myös seuraavaa:

"Kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat valintaperusteet painoarvoina pisteytettynä:

1. Kokonaishinta (Halvin hinta / tarjottu hinta) x 40 pistettä = saadut pisteet

2. Referenssikohteet vastaavista hankkeista: Kohteita yli 5 = 10 pistettä, kohteita alle 5 = 5 pistettä

3. Työnjohdon kokemus vastaavista hankkeista: 2 piste/kohde (maksimi 10 pistettä)

4. Laadunvarmistus: Ulkopuolisen auditoima esim. RALA, DNV = 10 pistettä, yrityksen oma laadunvarmistussuunnitelma tai järjestelmä = 5 pistettä, ei laadunvarmistusta = 0 pistettä.

Eniten pisteitä saanut tarjous valitaan. Maksimi on 70 pistettä."

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan olisi tullut saada osioista 2. (referenssit) ja 3. (työnjohdon kokemus) nolla pistettä, ja valittajan kummastakin kymmenen pistettä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa "Tarjousten kokonaistaloudellinen vertailu"-otsikoidussa tarjousten vertailuasiakirjassa on esitetty tarjousten valintaperusteet painoarvoina pisteytettynä. Kyseisen asiakirjan mukaan voittanut tarjoaja on saanut kokonaishinnan, referenssikohteiden ja työnjohdon kokemuksen osalta täydet pisteet ja laadunvarmistuksen osalta viisi pistettä, eli yhteensä 65 pistettä. Valittaja on saanut yhteensä 53,7 pistettä, joista referenssejä koskevasta osiosta kymmenen pistettä ja työnjohdon kokemusta koskevasta osiosta kuusi pistettä.

Hankintayksikön selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan täydet pisteet referenssejä ja työnjohdon kokemusta koskevista osioista ovat perustuneet voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin yli viiteen vastaavaan referenssiin, joista ainakin viiden on selvästi ilmoitettu liittyvän sisäilmakorjauksiin. Työnjohdon kokemusta koskevasta osiosta valittajalle on annettu kuusi pistettä, koska valittajan tarjouksesta ilmenevien tietojen ja merkintöjen mukaan vastaavaksi työnjohtajaksi ilmoitetulla henkilöllä on ollut kolme vastaavaa referenssiä työnjohdossa toimimisesta.

Asiassa edellä referenssejä koskevien vaatimusten täyttymisen ja voittaneen tarjoajan soveltuvuuden osalta lausutun sekä saadun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa pisteyttää tarjoukset vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:n 2 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 190/2009 vp s. 47) mukaan tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään valinnut tehdyn tarjousten vertailupisteytyksen perusteella Beckerin koulun sisäilmakorjausten rakennusurakoitsijaksi Harvel Oy:n.

Muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä tai sen liitteenä olevassa vertailutaulukossa ei ole lainkaan esitetty sanallisia perusteluja, joiden perusteella tarjoajat olisivat voineet tietää, mihin yksittäisiin tarjouksista ilmeneviin referenssitietoihin tarjousten vertailussa annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikkö ei näin ollen ole perustellut hankintapäätöstään hankintasäännöksissä edellytetyin tavoin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 5.6.2013. Hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu, että hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankinta-menettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt muun ohella sitä, että hankintapäätös olisi perusteltu hankintalain 73 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksikön tekemässä tarjousten vertailussa voittaneen tarjoajan tarjous on saanut yhteensä 65 pistettä. Tarjouskilpailussa saatu toinen tarjous, joka on ollut valittajan, on saanut 53,7 pistettä. Valittajan tarjous ei edellä todetusti hankintayksikön tekemässä sanallisesti perustelemattomassa vertailussa olisi voittanut tarjouskilpailua.

Edellä lausutun perusteella asiassa ei voida todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole, joten hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kangasniemen kunnan korvaamaan Insinööritoimisto Hentinen Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.260 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n

1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kangasniemen kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Ari Wirén ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.