MAO:17/14

ASIAN TAUSTA

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.5.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja konsernin tytäryhtiöiden vartiointi- ja järjestyksenvalvojan palveluhankinnasta sopimuskaudelle 2.1.2013–1.1.2016 sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtaja on hankintapäätöksellään 17.8.2012 § 61 valinnut Securitas Oy:n vartiointipalvelujen tuottajaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 4.330.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintapäätöstä ei panna täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

ISS Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö määrätään maksamaan sille hyvitysmaksuna 290.000 euroa. Valittaja on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.011 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille jäljennökset kaikkien muiden tarjoajien tarjousten niistä osista, joita on käytetty tarjousvertailuun.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole laatinut tarjouksista hankintalain mukaista tarjousvertailua. Tarjousvertailusta ei ilmene tarjousten konkreettinen sisältö kunkin vertailuperusteen osalta. Valittajalla ei ole mahdollisuutta arvioida, onko tarjousvertailu tehty oikein.

Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta he voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun. Oikeuskäytännössä on katsottu, että täysien tai samojen pisteiden antaminen tarjoajille ei poista hankintayksiköltä tarjousvertailun perusteluvelvollisuutta.

Asianosaisille tulee turvata tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena, riippumatta siitä, ovatko tiedot luokiteltavissa liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluviksi. Hankintayksiköllä on velvollisuus laatia tarjousvertailu, josta tulee käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut. Kaikki tarjousvertailussa huomioon otetut tiedot ovat viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) nojalla asianosaisjulkisia muille tarjoajille.

Hankintayksikön tarjousvertailussa on ilmoitettu seuraavaa: "Tarjoukset oli määritelty laatuvertailussa huomioitavien kuvausten osalta pääosin luottamuksellisiksi, joten tarjousten sisällöstä ei voida tässä vertailussa antaa yksityiskohtaisia tietoja." Tämä perustelu ei julkisuuslain perusteella ole hyväksyttävä.

Vastine

Vaatimukset

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tehnyt lain vaatiman tarjousvertailun ja antanut sen tiedoksi hankintapäätöksen ohessa. Tässä vertailussa on kuvattu tarjoajan sijoittuminen suhteessa muihin tarjoajiin ja kirjallisesti perusteltu toteutettu vertailu kaikkien laatua koskevien alakohtien osalta tarjouspyynnössä määritellyin ja tarjousvertailussa huomioitavaksi ilmoitettujen seikkojen perusteella. Myös tasapisteet on perusteltu tarjousvertailussa. Vertailussa on kuvattu, miltä osin tarjousten kuvaukset ovat poikenneet toisistaan ja mitkä tekijät ovat näin ollen vaikuttaneet tarjousvertailuun. Valittajalla on ollut mahdollisuus arvioida, onko tarjousvertailu tehty oikein.

Tarjousvertailussa on annettu tieto niistä konkreettisista seikoista, jotka ovat tarjousvertailuun vaikuttaneet. Tällaisia seikkoja ovat olleet muun muassa erilaisten laadullisia kuvauksia koskevien ominaisuuksien olemassaolo tai puuttuminen (koulutus, sertifikaatti ja vastaavat seikat, kuvauksissa esitetyt määrälliset erot, erilaiset lukumäärät, kokemusvuodet ja vastaavat) ja muut vastaavat tarjouspyynnössä esitettyihin vertailuperusteisiin liittyvät arviointiperusteet, jotka on kirjattu kunkin alakohdan osalta tarjousvertailun perusteiksi. Hankintayksikön ei tarvitse julkaista tarjousten konkreettista sisältöä sellaisenaan. Hankintayksikkö on tarjousvertailussa esittänyt tarjouksissa esitettyjen kuvausten väliset konkreettiset erot vaarantamatta liikesalaisuuksia.

Valittaja on esittänyt hankintayksikölle asiakirjapyynnön koskien osaa tarjouksista. Valittajalle on luovutettu muiden tarjoajien yksikköhinnat ja valittaja on käynyt tutustumassa tarjousten julkisiin osiin. Tarjoajien luottamuksellisiksi ilmoittamia tietoja ei ole annettu valittajalle.

Securitas Oy:n lausunto

Securitas Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.624 eurolla viivästyskorkoineen.

Securitas Oy on esittänyt, että tarjousvertailu on tehty lainmukaisesti. Valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus saada tieto käytetyistä laatuvertailuperusteista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on aina annettava. Asianosaisille tulee eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 48/2010 vp) mukaan turvata tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena, riippumatta siitä, ovatko tiedot luokiteltavissa liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluviksi. Valittajalla ei ole mitään mahdollisuutta selvittää tarjousvertailun oikeellisuutta, ellei se saa jäljennöksiä niistä tarjousten osista, joita on käytetty tarjousten vertailussa.

Hankintayksikkö on esittänyt tarjoajille ja tarjouksille ehdottomana vaatimuksena, että tarjoajalla tulee olla dokumentoitu laatujärjestelmä. Tarjousten vertailuperusteeksi on ilmoitettu, että tarjoavaan yritykseen liittyviä laatutekijöitä arvioitaessa otetaan huomioon laatujärjestelmä ja mahdollinen sertifiointi. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat hankintalain vastaisia, koska osa vertailuperusteista on tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ja koska osa vertailuperusteista on päällekkäisiä ilmoitettujen tarjoajia koskevien ehdottomien vaatimusten kanssa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjoajille myös sellaisen ehdottoman vaatimuksen, että toimeksiannossa käytettävän henkilöstön tulee olla työsuhteessa tarjoajaan ja alihankinnan käyttö on mahdollista vain hälytyskeskuspalveluissa ja piirivartioinnissa. Oikeuskäytännön mukaan alihankinnan käyttöä ei kuitenkaan julkisissa hankinnoissa saa kieltää eikä rajoittaa.

Hankintayksiköllä on velvollisuus perustella tarjousvertailussa antamansa pisteet, vaikka se olisi antanut samat tai täydet pisteet tarjoajille. Pisteytyksestä tulee ilmetä, mihin konkreettisiin tarjousten eroihin pisteytys on perustunut. Hankintayksikkö ei ole laatinut tällaista tarjousvertailua ja menettely on jo tältä osin ollut virheellistä.

Ympäristötekijöiden osalta tarjousvertailussa on arvioitu vain sertifiointia tai sen puutetta eikä vertailupöytäkirjassa ollut vertailtu konkreettisesti tarjouspyynnössä esitettyjä asioita, kuten esimerkiksi energiatehokkuutta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Vain voittaneen tarjoajan osalta on mainittu riskienhallinnan olevan selkeästi vastuutettu ja järjestetty, mutta tarjousta ei ole vertailtu muihin tarjouksiin.

Asiakasraportoinnin osalta tarjousvertailussa on mainittu voittaneesta tarjoajasta, että sen järjestelmä oli visuaalisesti hyvin selkeä. Kuitenkaan järjestelmän visuaalinen selkeys ei ollut vertailuperuste, vaan ainoastaan raporttien saatavuus, selkeys, käytettävyys ja soveltuvuus. Muiden tarjoajien osalta ei ole vertailtu, miksi niiden järjestelmät ja sähköiset raportit ovat voittaneen tarjoajan vastaavia huonompia. Valittajan tarjouksessa on kerrottu, että "kaikkia toimittamiamme raportteja voidaan muokata ja kehittää edelleen asiakkaan haluamalla tavalla." Vertailussa valittajien raporttien on kuitenkin katsottu olevan "rajallisemmin muokattavissa" kuin kilpailijoilla.

Vastuu- ja yhteyshenkilöiden osalta vertailu on koskenut ainoastaan kokemusta sairaalavartioinnin kehittämisestä, läsnäoloa kohteissa ja tavoitettavuutta. Vertailusta on jätetty pois tarjouspyynnössä ilmoitetut tekijät työkokemus, pätevyys ja koulutus, vastuunjako ja muiden toimeksiantojen osuus työajasta. Arviointiperusteita on käytetty valikoiden, eikä kaikkia perusteita ole vertailtu tarjoajien välillä. Vertailu voittaneen tarjoajan ja valittajan välillä ei ole ollut tasapuolinen.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että tarjousvertailussa on annettu tieto tarjoajan sijoittumisesta suhteessa muihin tarjoajiin sekä tieto tarjouksissa esitetyistä kuvauksista ja tieto niistä konkreettisista seikoista, jotka ovat tarjousvertailuun vaikuttaneet. Vertailussa on kuvattu, miltä osin tarjousten kuvaukset ovat poikenneet toisistaan ja mitkä tekijät ovat näin ollen vaikuttaneet tarjousvertailuun.

Ehdoton vaatimus siitä, että tarjoajalla tulee olla dokumentoitu laatujärjestelmä, koskee ainoastaan dokumentoidun laatujärjestelmän olemassaoloa, ei sen sisältöä. Tarjousten laadullisen vertailun osalta hankintayksikkö on ilmoittanut arvioivansa laatujärjestelmän soveltuvuutta kyseisen palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen. Esitetty ehdoton vaatimus ja laadulliset vertailuperusteet eivät ole olleet päällekkäisiä. Ehdoton vaatimus on koskenut laatujärjestelmän olemassaoloa ja vertailuperuste soveltuvuutta kyseisen palvelun laadun varmentamiseen.

Alihankinta voidaan oikeuskäytännön mukaan tietyin rajoituksin kieltää siltä osin kuin kyse on sopimuksen olennaisten osien antamisesta alihankkijan suoritettavaksi. Hankittavaan palvelukokonaisuuteen sisältyy paikallisvartiointi-, piirivartiointi-, hälytyskeskus- ja tilausvartiointipalvelut. Alihankinnan rajaus koskee ainoastaan sitä osaa tarjouspyynnön kohteena olevista palveluista, joka on arvioitu merkitykseltään niin turvallisuuskriittiseksi, että alihankinnan rajoitus on perusteltua. Kaikki tarjouksen jättäneet tarjoajat osallistuivat ennen kilpailutusta järjestettyyn tiedotustilaisuuteen ja kyseistä vaatimusta pidettiin yleisesti toimintaa turvaavana rajauksena palvelun luonteesta johtuen. Alihankinnan rajaus kahden mainitun toiminnallisuuden osalta ei ole saattanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan eikä rajoittanut tarjouskilpailuun osallistumista. Tilaajan ja tarjoajien kannalta alihankinnan rajaaminen toiminnan kriittiseltä osin on perusteltua. Kyseessä on sopimuksen olennainen osa. Toiminnan luonteeseen ei kuulu alihankkijoiden vapaa käyttäminen. Tilaaja ei voi muulla tavoin riittävällä tavalla varmistua toiminnan laadusta ja toimijan suorituskyvystä.

Tarjousvertailussa on tuotu esille tarjousten konkreettiset erot. Alalla toimivat yritykset tuntevat laatu-, ympäristö- ja muiden sertifikaattien sisällön ja niiden asettamat vaatimukset palvelutuotannon järjestämiselle. Sertifikaatin tehtävänä on juuri varmentaa esimerkiksi energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästeliään käytön huomioimista, mikä on näyttäytynyt tarjousvertailussa tarjoajien välisenä konkreettisena erona. Tämä ero on tuotu esille sertifikaattien muodossa. Tarjousvertailussa on tuotu esille, miten voittanut tarjoaja kuvauksellaan konkreettisesti eroaa muista tarjouksista edukseen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että asiakasraportointijärjestelmän arvioinnissa arvioidaan raporttien saatavuutta, selkeyttä, käytettävyyttä ja soveltuvuutta tilaajan tarpeisiin. Vertailussa on siten voitu todeta voittaneen tarjoajan järjestelmän olevan visuaalisesti selkeä. Vertailussa on kerrottu selkeyden osalta vertailtavien raportointijärjestelmien välinen konkreettinen ero.

Vastuu- ja yhteyshenkilöiden osalta vertailussa on arvioitu tarjoajien vastuu- ja yhteyshenkilöitä työkokemuksen ja pätevyyden sekä koulutuksen osalta Vertailussa on todettu voittaneen tarjoajan ja valittajan vastuu- ja yhteyshenkilöiden olevan muita tarjoajia enemmän läsnä kohteessa ja paremmin tavoitettavissa muiden toimeksiantojen määrän ja selkeän vastuunjaon johdosta. Voittaneen tarjoajan vastuu- ja yhteyshenkilöillä oli tarjouksen kuvauksen mukaan enemmän kokemusta sairaalavartioinnin kehittämisestä ja he olivat enemmän läsnä kohteissa sekä paremmin tavoitettavissa. Vertailussa on vertailtu tarjoajien työkokemusta, pätevyyttä ja koulutusta, vastuunjakoa ja muiden toimeksiantojen osuutta työajasta ja vertailussa on tuotu esille kuvausten väliset konkreettiset erot.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan sille jäljennökset kaikista muiden tarjoajien tarjousten niistä osista, joita on käytetty tarjousten vertailuun. Kyseiset asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä mainitun lainkohdan mukaan ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin perusteella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainittu salassa pidettäväksi säädetty tieto voidaan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan tai avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa tai muuta tarjousten vertailussa käytettyä tekijää lukuun ottamatta.

ISS Palvelut Oy:n valitus on perustunut keskeisesti tarjousten vertailua koskeviin väitteisiin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on toimittanut valittajalle tarjousvertailun, josta on käynyt ilmi, mihin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu pisteytyksineen on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut. Valittajalle on annettu tieto muiden tarjoajien tarjousten julkisista versioista.

Hankintamenettelyssä jätetyt tarjoukset ovat niissä olevien merkintöjen perusteella sisältäneet julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liike- ja ammattisalaisuuksia. Harkittaessa salassa pidettäviksi ilmoitettujen tarjoustietojen antamista valittajalle on edellä sanotun perusteella otettava huomioon muille tarjoajille aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Kun otetaan huomioon asian jäljempänä ilmenevä lopputulos, edellä mainittujen liikesalaisuuksia sisältävien tietojen ei voida katsoa voineen vaikuttaa asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisten tietojen antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 7 luvussa säädetään. Hankintalain 48 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Tällainen ilmoitus ei rajoita pääasiallisen tarjoajan vastuuta hankinnan toteuttamisesta.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulisi pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa. Säännöksen, joka perustuu hankintadirektiivin 44 artiklaan sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon C-315/01, Geschellshaft für Abfallentsorgnungs-Technik (GAT) (Kok. 2003, s. I-6351), on koettu kuitenkin rajoittavan kohtuuttomasti tarjouksen valintaa erityisesti toissijaisissa palveluhankinnoissa. Laadunhallintajärjestelmät, ammatillinen pätevyys ja referenssit ovat sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuteen eikä niitä tulisi hankintadirektiivin mukaisissa hankinnoissa käyttää tarjouksen valinnassa.

Hallituksen esityksessä on edellä mainitun lisäksi todettu, että pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voitaisiin tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä olisi mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuisi käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttävissä suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa.

Soveltuvuuden arviointiperusteet tarjouspyynnössä

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut hankintalain mukainen sen vuoksi, että tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset ovat osittain päällekkäisiä tarjousten vertailuperusteiden kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 71–72 § säännökset ilmentävät hankintamenettelyn vaiheittaisuutta eli sitä, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja vasta tämän jälkeen suoritettava tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus edellyttää, että tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja tarjousten vertailussa käytettävät seikat on jo tarjouspyyntöaineistossa erotettava toisistaan riittävän selkeästi.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on esitetty "Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset". Mainitussa kohdassa on todettu:

"Hyväksyttävän tarjouksen tulee täyttää seuraavat ehdottomat vaatimukset:

a) Tarjottavan palvelun tulee olla tässä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten ja kuvausten mukaisia ja tarjoaja sitoutuu liitteessä 9 esitettyihin sopimusehtoihin
b) Tarjottavan palvelun haltuunotto tulee tapahtua siten, että sopimuksenmukainen palvelutuotanto voi alkaa 2.1.2013 klo 12
c) Tarjoajalla tulee olla voimassaoleva vartioimisliikelupa
d) Tarjoajan vartioimisliikkeellä tulee olla voimassaoleva hyväksyntä vastaavalle hoitajallee) Vartioimisliikkeen edellisen vuoden vuosi-ilmoitus tulee olla lähetetty SM:n poliisihallitukselle
f) Tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisävelvollisen rekisteriin
g) Tarjoajalla ei ole verovelkoja
h) Tarjoaja on suorittanut eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut
i) Toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden ja tarjoajan taloudellisten edellytysten varmentamiseksi tarjoajan edellisen vuoden liikevaihdon tulee olla vähintään kaksinkertainen suhteessa tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun arvoon tarjoajan hinnoilla arvioiden
j) Tarjoajalla tulee olla vastuu- ja vahinkovakuutus (vähintään 1 000 000 € korvauskatto tapauskohtaisesti) Vastuu- ja vahinkovakuutuksen omavastuun tulee olla enintään 25 000 € per vahinkotapaus
k) Tarjoajalla tulee olla finanssialan keskusliiton hyväksymä hälytyskeskus
l) Tarjoajalla tulee olla dokumentoitu laatujärjestelmä
m) Tarjoajalla tulee olla vähintään yksi tarjouspyynnön sisältämää palvelukokonaisuutta laajuudeltaan vastaava referenssikohde viimeisen kolmen vuoden ajalta
n) Vasteaikojen piirivartioinnin hälytyskäynneille tulee olla joka kohteessa alle 30 min
o) Toimeksiannossa käytettävän henkilöstön tulee olla työsuhteessa tarjoajaan. Alihankinnan käyttö on mahdollista vain hälytyskeskuspalveluissa ja piirivartioinnissa
p) Toimeksiannossa käytettävä henkilöstö osaa puhua ja kirjoittaa sujuvaa suomenkieltä. Myös palveluntuottajan kanssa asiointi ja raportointi tulee tapahtua suomenkielellä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri edellyttää, että ostopalvelua ei tuota henkilö, joka on sairaanhoitopiirin palveluksessa.
q) Tarjoaja noudattaa palveluiden toteutumisessa vartiointialan työehtosopimusta
r) Sen lisäksi mitä JYSE 2009 Palvelut -ehtojen kohdassa 6. todetaan palvelun laadun tarkastamisesta, tulee tarjoajan mahdollistaa laadun tarkastuksen suorittaminen myös ennen sopimuskauden alkua."

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee selvittää tarjouspyynnön kohdassa 3 mainittujen vaatimusten toteutuminen täyttämällä ja liittämällä tarjoukseen liitteenä oleva lomake (tarjouspyynnön liite 8). Tämän lomakkeen kohdassa a) on edellytetty, että tarjottavan palvelun tulee olla tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten sekä kuvausten mukaista ja tarjoaja sitoutuu liitteessä 9 esitettyihin sopimusehtoihin. Lomakkeen kohdassa l) on edellytetty, että tarjoajalla on oltava dokumentoitu laatujärjestelmä. Tarjoajan on tullut vastata kaikkiin lomakkeessa esitettyihin vaatimuksiin joko kyllä tai ei.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 on esitetty tarjouksen tekemistä koskevia ehtoja ja selvityksiä.

Tarjouspyynnön kohdan 4.1 mukaan tarjouksessa on oltava tarjoajan yritys- ja yhteystiedot sekä lyhyt kuvaus yrityksen toiminnasta.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 on todettu, että tarjoajan tulee selvittää tarjouspyynnön kohdassa 3. mainittujen vaatimusten toteutuminen täyttämällä ja liittämällä tarjoukseen edellä mainittu lomake. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee ilmoittaa lomakkeen jokaisen vaatimuksen osalta, täyttyykö ehto, ja tilaaja tarkistaa vaatimusten täyttymisen pyytämällä todistukset ja muut selvitykset ennen sopimuksen tekemistä.

Kohdassa 4.3 "Tarjottavan palvelun laadulliset kuvaukset" on seuraava luettelo:

"4.3.1 Tarjoavaa yritystä koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimintansa laajuudesta valtakunnallisesti ja hankinnan kohteina olevilla paikkakunnilla
b) Selvitys laatujärjestelmästä ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista
c) Selvitys ympäristöasioiden huomioon ottamisesta tarjottavassa palvelussa ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista
d) Kuvaus resursseista ja menettelytavoista riskienhallintaan, työsuojeluun ja henkilöstöhallintoon liittyen
e) Kuvaus reklamaatioiden käsittelyprosessistaf) Kuvaus asiakasraportointijärjestelmästä
g) Referenssiluettelo vastaavista terveydenhuollon toimeksiannoista.

4.3.2 Tarjoajan henkilöstöä koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimeksiannoissa käytettävän henkilöstön keskimääräisestä kokemuksesta (vuosina) turvallisuusalalta ja erikseen vastaavista terveydenhuollon toimeksiannoista, suoritetuista ammattitutkinnoista ja oleellisista lisäkoulutuksista
b) Selvitys palvelutuotantoon varattavan henkilöstön lukumäärästä kohteittain. Selvityksessä on kuvattava henkilöresurssien saatavuus sairaalan normaaliolojen erityis- ja poikkeustilanteisiin.
c) Selvitys toimeksiantoon tarjottavien henkilöiden osaamisen tasosta (esimerkiksi osaamisprofiili tai koulutuskortisto)
d) Henkilöstön perehdytys-, koulutus- ja kehityssuunnitelma hankinnan kohteena olevien toimeksiantojen osalta
e) Henkilöstöraportti tai vastaava dokumentti.

4.3.3 Sopimushallintaa, -toteutusta ja infrastruktuuria koskevat selvitykset:

a) Kuvaus toimeksiannon suunnitelluista vastuu- ja yhteyshenkilöistä, näiden pätevyydestä ja kokemuksesta sekä tavoitettavuudesta eri aikoina.
b) Toimeksiannon haltuunottosuunnitelma (aikataulu sisältäen haltuunottoon varattavat resurssit, henkilökunnan perehdytys ja mahdolliset erityiskoulutukset sekä teknisten järjestelmien käyttöönotto)
c) Kuvaus kyvyistä järjestää tilaajan henkilöstölle sairaalaympäristöön suunniteltuja turvallisuuskoulutuspalveluja (saatavilla olevat koulutukset, kokemus koulutuspalvelujen järjestämisestä vastaavissa toimeksiannoissa, kouluttajien kokemus ja pätevyys)
d) Kuvaus toimeksiannossa käytettävistä IT-järjestelmistä, viestintävälineistä, vartiointivarusteista, vaatetuksesta sekä voimankäyttövälineistä sekä kuvaus miten edellä mainittujen ylläpidosta ja henkilöstön valmiuksista käyttää niitä asianmukaisella tavalla on huolehdittu."

Tarjouspyynnön kohdan 4.4 "Palvelukuvaukset tarjotuista turvallisuusratkaisuista" mukaan tarjoajan on tullut esittää tarjouksessaan palvelukuvaukset tarjoamansa palvelun yksityiskohtaisesta sisällöstä paikallisvartioinnin, piirivartioinnin ja hälytyskeskuspalveluiden osalta.

Kuten edellä on todettu, tarjoajaa koskevat vaatimukset ovat tarjoajaa koskevia soveltuvuusvaatimuksia, joiden avulla hankintayksikkö pyrkii selvittämään, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hankinta. Tällaisilla vaatimuksilla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Soveltuvuusvaatimukset on pääsäännön mukaan jo tarjouspyynnössä pyrittävä pitämään erillään tarjousten vertailussa käytettävistä perusteista.

Tarjouspyynnön kohdan "3. Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset" mukaan ehdottomana vaatimuksena on edellä todetuin tavoin ollut, että selvitys annetaan muun ohella siitä, että tarjoajalla on dokumentoitu laatujärjestelmä. Edellä mainitun tarjottavan palvelun laadullista kuvausta koskevan 4.3 kohdan alakohdassa "4.3.1 Tarjoavaa yritystä koskevat selvitykset" mukaan tarjoajan on esitettävä selvitys laatujärjestelmästä ja kopiot mahdollisesta sertifikaatista.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan ratkaisu" on todettu, että hankinta ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella ja ilmoitettu laadun vertailuperusteeksi muun ohella 10 prosentin painoarvolla "Sopimuksen hallinta ja toteutus". Edellä mainitun vertailuperusteen osalta on tarjouspyynnön kohdassa 5.2.1 ilmoitettu mitä tarjoavaan yritykseen liittyviä laatutekijöitä otetaan arvioitaessa huomioon. Kohdan a) mukaan otetaan huomioon:

"Laatujärjestelmä ja mahdollinen sertifiointi (max 5p.)

Arvioidaan kuvatun laatujärjestelmän soveltuvuutta tarjouspyynnön kohteena olevan palvelukokonaisuuden laadun varmentamiseen."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajan soveltuvuutta on arvioitu laatujärjestelmän olemassaolon perusteella. Tämän lisäksi tarjousten vertailussa on arvioitu laatujärjestelmää ja sen soveltuvuutta palvelukokemuksen laadun varmentamisen kannalta yhtenä yritykseen liittyvistä laatutekijöistä. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ole ilmennyt, mitkä olisivat ne laatujärjestelmään liittyvät, soveltuvuusvaatimusta koskevan vähimmäisvaatimustason ylittävät vaatimukset, joiden perusteella soveltuvuuden arviointi olisi jo tarjouspyyntövaiheessa riittävästi erotettu tarjousten vertailussa käytettävistä seikoista. Markkinaoikeus katsoo, että tältä osin soveltuvuuden arviointi ja tarjousvertailu on ollut päällekkäistä.

Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Alihankinta

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön alihankintaa rajoittava ehdoton vaatimus on hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikön mukaan alihankinta on koskenut vain sitä osaa tarjouspyynnön kohteena olevista palveluista, jotka on arvioitu merkityksiltään niin turvallisuuskriittisiksi, että alihankinnan rajoitus on perusteltua.

Hankintalaissa ei ole tarkempia säädöksiä siitä, voiko hankintayksikkö rajoittaa alihankkijoiden käyttämistä. Hankintalain 48 §:n 1 momentissa edellytetään vain alihankkijoista ilmoittamista, mikäli hankintayksikkö on tätä tarjouspyynnössä edellyttänyt. Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevästä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä kilpailuolosuhteiden hyödyntämisvaatimuksesta seuraa kuitenkin muun ohella se, että alihankinnan käyttämisen on kilpailun turvaamiseksi lähtökohtaisesti oltava tarjoajille mahdollista.

Oikeuskäytännössä on asiassa C-176/98 (Holst Italia SpA) tuomion kohdassa 26 todettu, että hankintasäännösten tarkoituksen ja sanamuodon mukaan henkilöä ei voida sulkea julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn ulkopuolelle vain siitä syystä, että hän aikoo käyttää sopimuksen täyttääkseen resursseja, jotka eivät ole sen omia vaan jotka kuuluvat yhdelle tai useammalle muulle yksikölle (ks. vastaavasti direktiivien 71/304/ETY ja 71/305/ETY osalta em. asiassa Ballast Nedam Groep I, tuomio 15 kohta). Tuomion kohtien 27–28 mukaan sellaisen palvelujen suorittajan, joka ei yksin täytä palveluhankintoja koskevaan tarjouskilpailuun osallistumisen vähimmäisedellytyksiä, sallitaan siis vetoavan hankintaviranomaiseen nähden kolmannen suorituskykyyn, johon se aikoo turvautua, jos se saa sopimuksen. Turvautuminen tällä tavoin ulkopuolisiin viiteasiakirjoihin voidaan kuitenkin hyväksyä vain tietyin edellytyksin. Hankintaviranomaisen on tarkastettava direktiivin 92/50/ETY 23 artiklan mukaisesti palvelujen suorittajien soveltuvuus siinä lueteltujen arviointiperusteiden mukaan. Tämän tarkastuksen tarkoituksena on muun muassa antaa hankintaviranomaiselle takeet siitä, että tarjoaja voi todella käyttää kaikkia niitä resursseja, joihin se on vedonnut, koko sen ajan, jonka sopimus kattaa.

Asiassa C-314/01 (Siemens AG Österreich ja ARGE Telekom & Partner) on tuomion kohdissa 45–46 todettu, ettei direktiivin 92/50/ETY vastainen ole sellainen kielto tai rajoitus, joka koskee turvautumista alihankkijoihin sopimuksen olennaisten osien täyttämiseksi ja jota sovelletaan nimenomaan silloin, kun hankintaviranomainen ei ole kyennyt tarkistamaan alihankkijoiden teknistä ja taloudellista suorituskykyä tutkiessaan tarjouksia ja valitessaan edullisinta tarjoajaa.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavat ehdottomat vaatimukset" alakohdassa o) on todettu, että toimeksiannossa käytettävän henkilöstön tulee olla työsuhteessa tarjoajaan. Alihankinnan käyttö on mahdollista vain hälytyskeskuspalveluissa ja piirivartioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo, että mainitun oikeuskäytännön perusteella alihankinnan kieltäminen ei yleensä ole sallittua muutoin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa hankintayksikkö ei pysty varmistumaan alihankkijoiden soveltuvuudesta. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, ettei hankintayksikkö olisi voinut arvioida alihankkijoiden soveltuvuutta myös muiden kuin hälytyskeskuspalveluiden ja piirivartioinnin osalta. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tarjouspyynnössä rajoittanut alihankinnan koskemaan vain osaa tarjottavista palveluista.

Vertailuperusteet

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Hankinnan ratkaisu" on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteiksi on ilmoitettu:

1) Tarjotun ratkaisun palveluhinta 55 prosentin painoarvolla
2) Tarjoavaan yritykseen liittyvät laatutekijät 15 prosentin painoarvolla
3) Tarjoavan yrityksen henkilöstö 20 prosentin painoarvolla
4) Sopimuksen hallinta ja toteutus 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdan 5.2.3 mukaan sopimuksen hallintaa ja toteutusta arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon:

"b) Toimeksiannon haltuunottosuunnitelman (max 5 pistettä).

Arvioidaan aikataulu, henkilökunnan perehdytys ja paikallistuntemuksen varmistaminen, teknisten järjestelmien käyttöönotto sekä haltuunoton vaikutukset sairaaloiden häiriöttömälle toiminnalle. Mikäli haltuunotto on tapahtunut jo voimassaolevan sopimuskauden aikana, saa tarjoaja täydet pisteet."

Tarjouspyynnön mukaan haltuunoton osalta on saanut täydet pisteet, mikäli haltuunotto on tapahtunut jo voimassaolevan sopimuskauden aikana. Tarjouspyynnön kohdan 4.3.3 mukaan on tältä osin pitänyt toimittaa toimeksiannon haltuunottosuunnitelma (aikataulu sisältäen haltuunottoon varattavat resurssit, henkilökunnan perehdytys ja mahdolliset erityiskoulutukset sekä teknisten järjestelmien käyttöönotto). Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut uusia toimittajia syrjivä, kun kohteessa jo toimiva yritys on voinut automaattisesti saada täydet pisteet, koska kohde on jo heidän hallussaan.

Hankintayksikkö on siten menetellyt vertailuperusteita asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa vartiointi- ja järjestyksenvalvojan palvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää ISS Palvelut Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus kumoaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palvelualuejohtajan 17.8.2012 tekemän hankintapäätöksen § 61. Markkinaoikeus kieltää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.011 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Securitas Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.9.2015 taltionumero 2361.