MAO:813/15

HUS-Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta HUS Meilahden sairaala-alueen putkipostijärjestelmän peruskorjausta ja laajennusta koskevasta rakennusurakasta ajalle 3.11.2014–15.10.2015.

HUS-Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö on 19.12.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut PAMTECH Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 900.000–1.000.000 euroa.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Teho-Tekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 97.240 euroa laillisine korkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.598,83 eurolla.

Perusteet

Hankintailmoituksen mukaan tarjoajien on tullut täyttää sekä tekniset että taloudelliset soveltuvuutta koskevat edellytykset. Teknisinä edellytyksinä hankintailmoituksessa on mainittu, että tarjoajilla on täytynyt olla kokemusta ensisijaisesti sairaanhoidon vastaavankaltaisten järjestelmien rakentamisesta ja toissijaisesti kokemusta toiminnallisesti vaativien järjestelmien toteutuksesta. Referenssit on tullut esittää viimeisten kolmen vuoden ajalta.

Voittaneen tarjoajan referensseistään antamansa selvityksen mukaan sillä on ollut puitesopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, mutta sopimuksen tarkemmasta sisällöstä ei ole ollut tietoa. Sopimuksen mukaiset työt eivät myöskään ole olleet valmiita ja sopimus on ajoittunut tulevaan aikaan. Referensseinä on mainittu myös, että voittanut tarjoaja on toimittanut ja asentanut useita market- ja teollisuusputkiposteja, mutta näistä ei ole ollut mitään yksilöintitietoja.

Lisäksi voittaneen tarjoajan referenssinään mainitseman Tampereen yliopistollisen sairaalan putkipostijärjestelmää koskevan sopimuksen on tehnyt Ponsec Finland Oy, ei voittanut tarjoaja. Kyse on saman yrittäjän eri yrityksestä.

Voittaneen tarjoajan referenssit ovat olleet epämääräisiä ja tärkein niistä eli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työ on ollut kesken. Keskeneräinen työ ei voi olla referenssinä, koska se ei osoita mitään tarjoajan työn laadusta. Muut väitetyt työt eivät ole olleet voittaneen tarjoajan tekemiä eikä niitä siksi ole voinut ottaa huomioon. Lisäksi Sumetzberger-järjestelmän referenssit ovat koskeneet järjestelmää, jota voittanut tarjoaja on ehkä jälleenmyynyt Suomessa, mutta ne eivät kuitenkaan ole kertoneet mitään voittaneen tarjoajan teknisistä tai taloudellisista edellytyksistä suoriutua hankinnan kohteena olevasta urakasta.

Näin ollen voittanut tarjoaja ei ole toimittanut referenssejä, joista olisi käynyt ilmi sen tekniset ja taloudelliset edellytykset suoriutua urakasta. Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt hankintailmoituksessa mainittuja soveltuvuusvaatimuksia.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan erittäin alhainen. Myös hankintayksikkö on havainnut tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan, minkä vuoksi se on ottanut voittaneeseen tarjoajaan yhteyttä ja suullisesti kysynyt, onko sen tarjoushinta ollut oikea ja onko se kattanut kaiken tarjouspyynnössä edellytetyn työn, laitteet ja tarvikkeet. Hankintayksikkö on tyytynyt saamaansa vastaukseen, jonka mukaan hinta on ollut oikea ja kattanut kaiken. Se ei ole enää sen jälkeen kyseenalaistanut tarjoushintaa tai muuten selvittänyt, onko tarjouksen tekijän ollut mahdollista täyttää sopimusta tarjoamallaan hinnalla.

Hankintasäännöksistä ilmenevien hankinnoissa noudatettavien periaatteiden mukaan ehdokkaita, tarjoajia ja sellaiseksi pyrkiviä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn eri vaiheissa. Avoimuusperiaate edellyttää, että hankintamenettely järjestetään siten, että hankintapäätöksen syrjimättömyys voidaan todentaa. Hankintayksikön tulee muun muassa ennakolta ilmoittaa ne ratkaisuperusteet, joilla paras tarjous valitaan. Lopullinen hankintapäätös on tehtävä samoin perustein kuin tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Yritysten tulee tietää etukäteen, millaisia tarjouksia niiltä edellytetään ja ratkaisuperusteiden noudattaminen on oltava todennettavissa tarjouskilpailun ratkettua.

Suhteellisuusperiaatteen mukaan hankintatoimessa esitettyjen vaatimusten tulee vastata hankinnan tarkoitusta. Tasapuolisuusperiaate puolestaan estää tarjouspyynnön laatimisen siten, että hankinnan kohteen määrittely asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan. Tarjouspyynnössä on kuitenkin esitetty laitteille ja tarvikkeille tarkkoja teknisiä vaatimuksia, jotka ovat vastanneet erittäin pitkälle voittaneen tarjoajan edustaman ja käyttämän järjestelmän teknisiä ominaisuuksia. Toki myös muut tarjoajat ovat voineet muokata käyttämiään laitteita ja tarvikkeita tai hankkia ulkopuolisilta toimittajilta tarjouspyynnön mukaisia laitteita ja tarvikkeita, mutta niille vaatimusten täyttäminen on ollut selkeästi vaikeampaa kuin voittaneelle tarjoajalle, jonka järjestelmä on ollut lähes suoraan vaatimusten mukainen. Mitään objektiivisesti arvioiden järkevää perustetta esitetyille vaatimuksille ei kuitenkaan ole ollut olemassa. Hankintayksikön kannalta on ollut samantekevää, millaisella tekniikalla on saavutettu ne toimintaominaisuudet ja tehot, joita hankintayksikkö on pyrkinyt saamaan. Nyt tekniikka on rajattu erittäin tarkasti vastaamaan voittaneen tarjoajan tekniikkaa. Näin siitä huolimatta, että uusi putkipostijärjestelmä on täytynyt liittää osaksi vanhaa, jo vuosia käytössä ollutta järjestelmää, joka ei ole vastannut tarjouspyynnössä vaadittua tekniikkaa.

Tarjouspyynnössä olevat tekniset vaatimukset on laadittu insinööritoimiston toimesta. Tekniset vaatimukset ovat sisältyneet tarkkoihin suunnitelmiin ja piirroksiin, joiden mukaisesti putkipostijärjestelmä on tullut rakentaa. Hankintayksikön edustajalta saadun tiedon mukaan suunnitelman tekemistä ei ole missään vaiheessa kilpailutettu tai mietitty sitä, miksi järjestelmän on tullut olla juuri tämän suunnitelman mukainen. Valittajan käsityksen mukaan kyseinen insinööritoimisto on tehnyt yhteistyötä voittaneen tarjoajan edustajan kanssa jo pidemmän aikaa ja on mahdollista, että tämän järjestelmä on ollut esikuvana nyt toteutuksen kohteena olevaa suunnitelmaa luotaessa. Tähän on viitannut se, että suunnitelman monet ominaisuudet, mitat ja sanat ovat olleet voittaneen tarjoajan edustaman järjestelmän mukaisia, minkä lisäksi monet kuvaukset ovat olleet suoraan voittaneen tarjoajan edustaman järjestelmän esitteistä.

Kilpailutuksessa olisi tullut esittää tila ja speksit sekä pyytää tarjous suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Mahdollisesti esitettävien teknisten vaatimusten olisi tullut olla ohjaavia ja niiden tilalle olisi täytynyt voida esittää vaihtoehtoinen ratkaisu. Esitetyt tekniset vaatimukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tarjoajat ovat olleet keskenään epätasa-arvoisessa asemassa.

Hankintasäännösten mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Putkipostijärjestelmän suunnitteleminen ja toteuttaminen ovat muodostaneet yhden kokonaisuuden, ja erottamalla ne toisistaan hankintayksikkö on luonut tilanteen, jossa tarjoajat eivät ole voineet hyödyntää heidän omien järjestelmiensä vahvuuksia ja osia. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnitelmassa on erittäin pitkälti noudatettu kilpailun voittaneen tarjoajan edustaman järjestelmän toimintaperiaatteita ja mittoja, ei suunnittelun ja toteuttamisen erottamista toisistaan voi pitää hankintasäännösten tarkoituksen mukaisena.

Tarjouksen valintaperusteena on käytetty hintaa. Kuitenkin kyse on ollut palvelusta, jonka pääasiallinen merkitys tilaajalle on ollut sen toimivuudessa. Tarjouspyynnössä ei ole millään tavalla kiinnitetty huomiota toimivuuteen, toimituksen varmuuteen, toimitusaikataulun pitävyyteen tai sanktioihin siinä tilanteessa, että jokin ei toimikaan tarjouksen mukaisesti. Tarjouspyyntöä ei voida pitää hankintasäännösten mukaisena.

Tarjouspyyntö on myös ollut epäselvä, koska sen liitteessä "Urakkaselitys" ja siihen liittyvissä piirroksissa on ollut ristiriitaisuuksia. Urakkalaskentapiirustukseen "286802 Linjasiirrinkaavio" on merkitty varajärjestelmä ja LS 2:n ohitukset, mutta näistä ei ole ollut mitään mainintaa työselityksessä. Urakkaselityksessä ei ole lainkaan esitetty vaatimusta ohituksista.

Jos tarjouspyynnöllä on ollut tarkoitus pyytää tarjousta vain urakkaan liittyvästä työstä ilman materiaaleja, on tarjouspyyntö ollut epäselvä.

Hankintayksikkö on tarjousmenettelyn aikana lähettänyt tarjouspyynnön lisäkirjeen numero 1, jossa tarjouspyyntö on laajennettu koskemaan myös laitteiston huoltoa neljän vuoden ajan. Tämä on tarkoittanut hankinnan merkittävää laajentamista ja sellaisten osien ottamista siihen mukaan, jotka käytännössä ovat tarkoittaneet hankinnan arvon kaksinkertaistumista. Tästä huoltoa koskevasta tarjouspyynnöstä eivät ole saaneet tietoa muut kuin alkuperäisen tarjouspyynnön saaneet ehdokkaat ja hekin vasta pari viikkoa ennen alkuperäisen tarjousten jättämisen määräajan päättymistä. Huoltoa ei ole siten kilpailutettu hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla.

Vastine

Vaatimukset

HUS-Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.245,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoituksessa ei ole edellytetty määrämuotoista dokumentaatiota referensseistä. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajilta referensseihin varmistuksia, mutta velvollisuutta tähän ei ole. Hankintayksikkö voi arvioida tarjoajan soveltuvuutta myös oman selvityksensä perusteella. Hankintailmoituksessa ei ole myöskään edellytetty teknisen suorituskyvyn ja referenssien osalta tiettyjen nimenomaisten lukumääräisten tai vastaavien kriteerien täyttymistä. Teknisten soveltuvuusedellytysten täyttyminen ja niiden arviointi on ollut hankintayksikön harkintavallassa hankintailmoituksessa todetuin objektiivisin perustein.

Voittanut tarjoaja on esittänyt keskeisimpänä referenssinään Tampereen yliopistollisen sairaalan putkipostijärjestelmän laajennusurakan. Osallistumisilmoituksessa on mainittu urakan perustiedot sekä muun ohella urakan kokonaislaajuus ja senhetkinen toteutusvaihe. Jo referenssinä esitetyn urakan senhetkinen ilmoitettu valmiusaste on vastannut laajuudeltaan käsillä olevan hankinnan kohteena olevaa urakkaa. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä referenssin paikkansapitävyyttä. Hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan jo yksinomaan kyseisen referenssin perusteella täyttävän hankinnassa edellytetyt tekniset soveltuvuusvaatimukset. Myös valittajan osallistumisilmoituksessaan esittämiin referensseihin on kuulunut keskeneräinen urakka, eikä se ole toimittanut taikka siltä ole edellytetty sopimusasiakirjoihin perustuvaa tai muuta näyttöä ilmoitetuista referensseistä.

Voittaneen tarjoajan muut referenssit ovat täydentäneet edellä mainittua näyttöä tarjoajan soveltuvuudesta ja ne on huomioitu arvioinnissa soveltuvin osin. Erityisesti Sumetzberger-järjestelmää koskevat referenssit ovat täydentäneet näyttöä tarjoajan ja sen käyttämien komponenttien teknisestä kyvykkyydestä puheena olevan kaltaisessa urakassa. Voittaneen tarjoajan käyttämillä komponenteilla on ollut mahdollista suoriutua teknisesti hankinnan kohteena olevasta urakasta. Hankintayksikkö ei ole arvioinut kyseisten referenssien perusteella voittaneen tarjoajan teknistä kyvykkyyttä suorittaa urakan mukainen työsuoritus.

Voittanut tarjoaja on valittajan markkinaoikeuteen jättämän valituksen jälkeen esittänyt hankintayksikölle lisäselvitystä osallistumishakemuksessaan ilmoitetuista referensseistä. Esitettyjen lisätietojen perusteella referenssit ovat vastanneet osallistumishakemuksessa ilmoitettua ja hankintayksiköllä tarjouspyyntövaiheessa ollutta käsitystä voittaneen tarjoajan referensseistä ja soveltuvuudesta. Voittanut tarjoaja on lisäksi toimittanut hankintayksikölle otteen Tampereen yliopistollisen sairaalan urakkasopimuksesta, joka on todentanut referenssin aitouden. Voittanut tarjoaja on täyttänyt kaikki hankinnassa edellytetyt tekniset ja taloudelliset soveltuvuusedellytykset.

Poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan osalta hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouksen sulkemiseksi tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut selvästi valittajan tarjoushintaa alhaisempi. Hankintayksikkö on tämän johdosta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä sen kyvykkyydestä suorittaa urakka tarjotulla hinnalla ja varmistunut siitä, että sen tarjoukseen sisältyy kaikki hankinnassa edellytetyt urakkasuoritukset. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kykenevänsä suorittamaan urakan tarjotulla hinnalla. Osapuolten kesken on myös todettu, että kaikki tarjouspyynnössä olleet urakkasuoritukset kuuluvat tarjoukseen. Ottaen erityisesti huomioon voittaneen tarjoajan teknisestä ja taloudellisesta soveltuvuudesta esitetty näyttö, hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä yhtiön kyvykkyyttä tai sitä, että se laiminlöisi urakkasuoritustaan taikka työnantaja- tai muita lakisääteisiä velvoitteitaan. Hankintayksikkö on voinut harkintansa mukaan hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintayksikön käsitys hankinnan ennakoidusta arvosta on perustunut virheellisiin arvioihin.

Rakennusurakkaa koskeva tarjouspyyntö on laadittu insinööritoimiston laatimien rakennussuunnitelmien perusteella. On vakiintunut ja säännönmukainen toimintatapa, että puolueeton ja riippumaton suunnittelutoimisto laatii suunnitelmat ennen urakkaa koskevaa tarjouskilpailua. Suunnitelmia ei ole tehty puolueellisesti ja siten, että ne olisivat suosineet jotain yksittäistä toimijaa. Sama suunnittelutoimisto on laatinut alkuperäiset laajennettavaa järjestelmää koskevat suunnitelmat ja suunnitellut kaikki järjestelmän muutokset sekä uudistustyöt. Suunnitelmat on laadittu toimittajista riippumattomasti, jotta kaikilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet tarjota urakkaa. Eri järjestelmätoimittajien järjestelmäperiaatteet on kartoitettu suunnittelun alussa. Suunnitelmat on laadittu siten, että eri toimijoilla on ollut mahdollisuus tarjota omaa järjestelmäänsä ja jotta on saatu mahdollisimman paljon tarjouksia. Suomessa on ainakin viisi sellaista putkipostilaitetoimittajaa, joilla on ollut mahdollisuus tarjota kyseistä urakkaa. Hankintayksikön nimenomaisesta pyynnöstä suunnittelija on haastatellut kaikkia potentiaalisia tarjoajia jo suunnitteluvaiheessa. Valittaja ei ole tuossa vaiheessa esittänyt, että ennakoitu suunnitelma olisi ollut syrjivä, eikä se ole myöskään urakkalaskenta-aikana tarjouspyynnön esittämisen jälkeen ollut suunnittelijaan yhteydessä tiedustellakseen suunnitelmista, vaatimuksista tai siitä, että jokin vaatimus olisi ollut kohtuuton ja syrjivä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetyt käsitteet ja edellytetyt toiminnalliset ominaisuudet ovat alalla tavanomaisia ja vakiintuneita. Lisäksi tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää myös laadultaan ja toiminnaltaan vastaavanlaisia tuotteita.

Tarjouspyyntö ei ole ollut syrjivä ja se on esitetty asianmukaisen laajuisena. Suunnittelutyön eriyttäminen urakasta ja käsillä olevasta hankinnasta on ollut tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Näin on menetelty myös hankintayksikön edellisessä putkipostihankinnassa vuonna 2009, jolloin valittaja voitti tarjouskilpailun.

Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö voi valita joko kokonaistaloudellisesti edullisimman tai hinnaltaan halvimman tarjouksen. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu mitään määräyksiä sille, kumpaa valintaperustetta hankintayksikön tulee missäkin tilanteessa käyttää. Käsillä olevassa hankinnassa valintaperusteena on käytetty hankintailmoituksen mukaisesti halvinta hintaa.

Hankintayksikkö on menetellyt voittanutta tarjoajaa valittaessa huolellisesti ja hankintasäännösten mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaisesti hankinnasta on solmittu tavanomainen YSE-ehtojen mukainen urakkasopimus sanktioineen. Urakkasuorituksessa mahdollisesti ilmeneviin virheisiin varautuminen ja puuttuminen on huomioitu urakkasopimuksessa.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat täydentäneet toisiaan, joten linjasiirrinkaaviossa todettua ohitusta ei ole erikseen esitetty työselityksessä. Ohitus on tehty tavanomaisia komponentteja hyödyntäen ja se on ollut toimintaperiaatteeltaan yleisesti tunnettu. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä.

Valituksen alaiseen hankintapäätökseen ei ole sisältynyt huoltoa valituksessa väitetyllä tavalla. Tarjousten avauspöytäkirjan kohtaan "Urakkahinta" on kirjattu yksinomaan peruskorjausta ja laajennusurakkaa koskeva hinta, ei huoltohintaa. Myös hankintayksikön voittaneelta tarjoajalta tekemä tilaus on koskenut ainoastaan urakkaa.

Tarjouspyynnön täydentäminen on sallittua erityisesti silloin, kun siitä on ilmoitettu kirjallisesti, ilmoitus on toimitettu samanaikaisesti kaikille tarjoajille ja ilmoitus on vielä toimitettu niin, että tarjoajat ovat pystyneet huomioimaan muutoksen tarjouksissaan. Tieto myöhemmästä huoltotarpeesta on ollut osallistujaehdokkaiden tiedossa jo hankintailmoitusta julkaistaessa. Tarjouspyynnön täydennys on toimitettu kaikille hankintamenettelyyn osallistuneille neljälle yritykselle.

Hankintayksikkö on lähtenyt urakkaa koskevaa hankintaa tehdessään siitä oletuksesta, että se todennäköisesti joutuu aikanaan tilaamaan myös järjestelmän huollon samalta toimittajalta. Näin ollen arvioitaessa tarjouksia ja valittaessa voittajaa, myös todennäköisellä huoltohinnalla on voinut olla vaikutusta valittavaan järjestelmään ja urakoitsijaan. Hankintamenettelyn kohteena on kuitenkin ollut hankintapäätöksen mukaisesti ainoastaan järjestelmän toimitusurakka eikä huoltopalvelut. Arviointiperusteiden täydentäminen ei ole johtanut hankinnan laajentamiseen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuperusteiden täydentämisestä kaikille hankintamenettelyyn osallistuneille kirjallisella tarjouspyynnön lisäkirjeellä 5.9.2014, ja samalla tarjousaikaa on jatkettu 29.9.2014 saakka. Hankintayksikkö on siten toiminut huolellisesti täydennykseen liittyvien menettelytoimenpiteiden osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin myös yksinomaan järjestelmäurakan osalta. Näin ollen se olisi voittanut tarjouskilpailun riippumatta siitä, onko lisäkirjeen mukaista huoltohintaa otettu huomioon vai ei. Tarjouspyynnön täydentäminen on siten joka tapauksessa ollut hankintamenettelyn lopputuloksen kannalta merkityksetön, eikä se ole vaikuttanut hankintamenettelyyn osallistuneiden tai kolmansien oikeuksiin.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisälausumia.

Valittaja on antanut lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan mainitun lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 47) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 2 §:n kohdalla todettu muun ohella, että avoimuusperiaate edellyttää esimerkiksi, että hankintamenettelyä koskevia tietoja ei salata, hankinnasta ilmoitetaan julkisesti, tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun osallistuneille ja, että hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Lain esitöiden mukaan suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Tarjouspyynnön sisältöön tai tarjousmenettelyn ehtoihin liittyvien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden. Suhteellisuusperiaatteen on katsottu oikeuskäytännössä merkitsevän kohtuullisuuden vaatimusten huomioimista.

Lisäksi lain esitöissä on lausuttu, että hankintamenettelyä koskevia periaatteita tulee noudattaa kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Siten esimerkiksi tarjouspyyntöä ei saa laatia siten, että hankinnan kohteen määrittely asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan. Tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa tasapuolisuusvaatimus edellyttää, että asetetut vaatimukset koskevat samalla tavoin kaikkia tarjoajia. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden vaatimusten on oltava järkevässä suhteessa hankinnan kohteeseen.

Hankinnan kohteen määrittely

Hankintayksikkö on ilmoittanut HUS Meilahden sairaala-alueen putkipostijärjestelmän peruskorjausta ja laajennusta koskevasta rakennusurakkahankinnasta 23.5.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella. Kyseessä on ollut rajoitettu menettely ja tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa mainittuun määräpäivään mennessä saanut osallistumishakemukset kahdelta ehdokkaalta, joista molemmat on hyväksytty tarjoajiksi tarjouskilpailuun.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että hankinta on jaettu keinotekoisesti erottamalla putkipostijärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen toisistaan.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 71) on tuotu esiin, että hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että järjestelmien suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Hankintayksikön mukaan sama insinööritoimisto on laatinut alkuperäiset hankinnan kohteena olevaa järjestelmää koskevat suunnitelmat sekä suunnitellut kaikki järjestelmän muutokset ja uudistustyöt. Hankintayksikön mukaan erillissuunnitelmien laatiminen olisi vaatinut moninkertaisen työn, se olisi ollut tehotonta ja lisäksi johtanut ristiriitaisuuksiin rakennuksen eri järjestelmien yhteensovittamisessa. Hankintayksikkö on esittänyt, että vakiintuneen ja säännönmukaisen toimintatavan mukaan puolueeton ja riippumaton suunnittelutoimisto laatii suunnitelmat ennen urakkaa koskevaa tarjouskilpailua.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Hankintalain 20 §:n mukainen hankinnan pilkkomiskielto ei estä hankinnan jakamista osiin, jos menettely ei johda hankintasäännösten kiertämiseen.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevassa rakennusurakassa suunnittelu ja toteuttaminen ovat taloudelliset ja tekniset seikat huomioon ottaen muodostaneet omat luontevat hankintakokonaisuudet, jolloin niiden kilpailuttaminen erillisinä hankintoina on ollut perusteltua. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi jakanut kyseessä olevan urakan osiin hankintasäännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintayksikkö on 5.9.2014 täsmentänyt tarjouspyyntöään lisäkirjeellä, jossa on muun ohella ilmoitettu neljän vuoden huoltojen (kausihuolto ja päivystyskorvaus) arvon huomioon ottamisesta urakkahinnan lisäksi. Lisäkirjeen yhteydessä on toimitettu putkipostiurakan tarjouslomake sekä huollon tarjouslomake ja hankintaohjelma.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on laajennettu koskemaan myös huoltoa kesken tarjousmenettelyn ja näin ollen huoltoa ei ole kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Tältä osin hankintayksikkö on esittänyt, että lähtökohtaisesti putkipostijärjestelmien kokonaisvaltaiseen huoltoon kykenee ainoastaan kyseisen järjestelmän toimittaja, mikä johtuu eri toimittajien erilaisista ohjausjärjestelmistä. Siten on ollut oletettavaa, että hankittavan järjestelmän huolto joudutaan todennäköisesti aikanaan tilaamaan samalta toimittajalta. Näin ollen arvioitaessa tarjouksia myös todennäköinen huoltohinta on voinut vaikuttaa urakoitsijan valinnassa. Hankintamenettelyn kohteena on kuitenkin ollut vain putkipostijärjestelmää koskeva rakennusurakka eivätkä huoltopalvelut.

Hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla sopimuskohteena on ollut Meilahden sairaala-alueen putkipostin peruskorjaus ja laajennus, ja kyseisen urakan urakoitsijaksi on tullut valituksi halvimman urakkahinnan antanut tarjoaja. Tarjousvertailua koskevasta asiakirjasta puolestaan ilmenee, että kunkin tarjoajan vertailuhinta on muodostunut sen ilmoittamasta urakkahinnasta, neljän vuoden kausihuoltojen hinnasta ja neljän vuoden päivystyskorvausten hinnasta.

Hankinnan kohde huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sillä edellä todetun harkintavallan nojalla voinut urakkahinnan lisäksi ottaa huomioon neljän vuoden huoltohinnat tarjouspyyntöä tarkentavasta lisäkirjeestä ilmenevällä tavalla. Hankintayksikön menettely mainitulta osin ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, kun otetaan huomioon, että kyseessä oleva hankinta on toteutettu rajoitetulla menettelyllä, jossa tarjouspyyntöaineisto tarjouspyyntöä tarkentavine lisäkirjeineen on toimitettu kaikille tarjoajille. Lisäksi tarjouspyyntöä tarkentavan lisäkirjeen ilmoitus putkipostijärjestelmän neljän vuoden huoltoja koskevien hintojen huomioon ottamisesta urakkahinnan lisäksi on ollut yksiselitteinen ja selvä, ja se on mahdollistanut sen, että tarjoajat ovat voineet ottaa kyseisen huoltohintojen ilmoittamista koskevan vaatimuksen huomioon tarjouksia laatiessaan, jolloin tarjouskilpailussa saadut tarjoukset ovat hintavertailussa olleet yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia. Asiassa saadusta selvityksestä ilmenee, että kysymys ei ole ollut putkipostiurakkaa koskevan hankinnan laajentamisesta koskemaan myös neljän vuoden huoltopalveluita.

Ottaen huomioon edellä esitetyt perusteet ja lisäksi hankintalain 2 §:n 2 momentissa esitetyt periaatteet hankintatoimen järjestämisestä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole kyseessä olevaa hankintaa määritellessään menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyyntöaineisto

Tarjouspyyntöaineiston epäselvyyttä koskeva väite

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöaineisto on ollut epäselvä, koska LS 2:n ohitukset (varajärjestelmä) on esitetty urakkalaskentapiirustuksessa "Linjasiirrinkaavio", mutta niistä ei ole ollut mitään mainintaa työselityksessä.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaan rakennusurakan kohteena on ollut Meilahden sairaala-alueen putkipostijärjestelmän peruskorjaus ja laajennus siten, että olemassa olevasta linjasiirrintilasta rakennetaan uudelle rakennettavalle linjasiirtimelle moniajolinjat osittain hyödyntäen olemassa olevia linjoja. Urakkaohjelman mukaan rakennuskohteeseen on sisältynyt uusi linjasiirrin HUSLAB:n uudisrakennukseen, moniajolinjat vanhan ja uuden linjasiirtimen välillä, uudet putkipostiasemat uudisrakennukseen sekä näiden laajennusten aiheuttamat muutostyöt olemassa olevaan putkipostijärjestelmään, laajentamiseen liittyvä suunnittelutyö sekä käytönopastus käyttäjille ja tekniselle henkilökunnalle.

Urakkaohjelman kohdan 7 "Asiakirjat" alakohdassa 7.1 "Tarjouspyyntöasiakirjat" on ilmoitettu muun ohella, että urakan tarjouspyyntöasiakirjat on lueteltu tarjouspyyntökirjeen liitteenä olevassa asiakirjaluettelossa.

Kyseisessä 4.7.2014 päivätyssä asiakirjaluettelossa on ilmoitettu numerojärjestyksessä kahdeksan asiakirjaa, joista numerot 7 ja 8 on ilmoitettu otsikon "Tekniset asiakirjat" alla. Ne ovat olleet insinööritoimiston laatimat putkipostijärjestelmän työselitys ja putkipostijärjestelmän suunnitelmat piirustusluettelon mukaisesti.

Edellä mainittu piirustusluettelo on käsittänyt taulukon, jossa on esitetty piirustusnumerot, piirustusten nimet ja päivämäärät. Piirustusluettelon kohdassa "Putkipostilaitteet" on mainittu muun ohella "286802 Linjasiirrinkaavio 17.6.14." Kyseisessä piirustusluettelossa mainitussa asiakirjassa on esitetty kaaviona putkipostijärjestelmän linjasiirrinyksikkö (LS 2) ja sen ohitukset (varajärjestelmä).

Markkinaoikeus katsoo, että urakkaa koskevat asiakirjat on selvästi ilmoitettu tarjouspyyntöaineistossa. Teknisten asiakirjojen, joista on käynyt riittävän selvästi ilmi urakan sisältö ja laajuus, perusteella tarjoajat ovat tulleet tietoisiksi siitä, että LS 2:n ohitukset ovat sisältyneet urakkaan ja kyenneet ottamaan niitä koskevat kustannukset huomioon tarjouksia laatiessaan. Markkinaoikeudelle toimitettujen asiakirjojen perusteella tarjouskilpailussa annetut tarjoukset ovat olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyyntöaineiston laatimisessa tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyyntöaineistossa esitetyt tekniset vaatimukset

Valittaja on edelleen esittänyt, että tarjouspyyntöaineisto on ollut syrjivä ja asettanut tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan, koska laitteille ja tarvikkeille esitetyt tekniset vaatimukset ovat vastanneet voittaneen tarjoajan edustaman järjestelmän teknisiä ominaisuuksia.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan. Pykälän 3 momentin mukaan teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut insinööritoimiston urakkalaskentaa varten laatima työselitys, joka on käsittänyt hankinnan kohteena olevan putkipostijärjestelmän laajennuksen ja saneerauksen kokonaisuudessaan. Työselityksessä on rakennuskohteen yleisten tietojen ja urakkaehtojen jälkeen esitetty putkipostijärjestelmää koskevat tekniset tiedot ja vaatimukset.

Työselityksen kohdassa "Nimistö" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

Urakoitsijalla on oikeus esittää tilaajalle laadultaan, ulkonäöltään ja toiminnaltaan vastaavanlaisia tuotteita. Ko. laitteet tulee hyväksyttää tilaajalla ja vastuu vaihdosta ja vastaavuudesta on ao. urakoitsijalla.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että rakennusurakkaa koskeva tarjouspyyntö on laadittu ulkopuolisen insinööritoimiston laatimien rakennussuunnitelmien perusteella. Hankintayksikön mukaan urakkaa koskevat suunnitelmat on laadittu kohteessa suoritettujen kartoitusten, mittausten, käyttäjähaastattelujen ja tarkastusten perusteella sekä HUSLAB:n uudisrakennuksen eri suunnitteluryhmien piirustuksia hyödyntäen. Edelleen hankintayksikkö on esittänyt, että suunnittelun alussa on kartoitettu eri järjestelmätoimittajien järjestelmäperiaatteet ja että suunnitelmat on laadittu siten, että eri toimijoilla on ollut mahdollisuus tarjota omaa järjestelmäänsä. Hankintayksikön mukaan ainakin viidellä putkipostilaitetoimittajalla Suomessa on ollut mahdollisuus tarjota kyseessä olevaa urakkaa. Hankintayksikön pyynnöstä urakan suunnittelija on haastatellut kaikkia potentiaalisia tarjoajia jo suunnitteluvaiheessa.

Edelleen hankintayksikkö on esittänyt, että suunnitelmissa käytetyt ominaisuudet, vaatimukset, mitat ja muut vastaavat seikat ovat edustaneet eri putkipostilaitetoimittajien laitteiden ja komponenttien tavanomaisia ominaisuuksia ja mittoja, eivätkä ne ole olleet sidottuja tiettyyn toimittajaan.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä ja hankittavan tuotteen toiminnallisten ja teknisten vaatimusten asettamisessa. Hankinnan kohde on kuitenkin määriteltävä siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankinnan kohteen vaatimusten on liityttävä hankintaan. Vaatimuksilla ei saa tarpeettomasti rajoittaa kilpailua eikä niillä saa pyrkiä suosimaan tai syrjimään ketään tarjoajaa. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sen suhteen hyväksyykö se vaihtoehtoiset tarjoukset.

Teknistä vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen tuotteen tarjoaja. Hankintayksikön ei hankintalainsäädännön mukaan tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankinnassa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Hankintayksiköllä on oikeus pyrkiä tekemään myös sellaisia hankintoja, jotka osaltaan rohkaisevat markkinoiden tuotetarjontaa kehittymään loppukäyttäjien tarpeita palvelevaan suuntaan. Hankintamenettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että yksittäisen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen tuotevalikoima ei sisällä hankintayksikön tarvetta vastaavaa tuotetta. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tuotetarjontaansa tai ostaa puuttuvia tuotteita muilta toimittajilta.

Valittaja on esittänyt, että työselityksessä mainitut tekniset vaatimukset ovat suosineet voittaneen tarjoajan järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, ja viitannut työselityksessä puhdistusohjelmasta käytettyyn nimitykseen "purge", vaadittuun lähetysten auktorisoituun vastaanottoon, vaadittuun puhaltimien määrään ja vaihteisiin, vaadittuun ohjauskeskukseen tietokonepohjaisen ratkaisun sijaan, vaadittuun puhaltimien tehonsäätöön lähetyskohtaisesti kahden esiasetetun tehonsäädön sijaan sekä kaikkiin laitekomponentteihin vaadittuihin RFID-tunnistimiin optisten tunnistimien sijaan. Valittajan mukaan lisäksi useat järjestelmää koskevat kuvaukset on otettu suoraan voittaneen tarjoajan edustaman järjestelmän esitteistä.

Markkinaoikeus toteaa, että työselityksessä on yksityiskohtaisesti määritelty urakan kohteena olevan putkipostijärjestelmän saneeraukselle ja laajennukselle asetetut tekniset vaatimukset. Kyseessä olevien vaatimusten ei ole osoitettu sisältäneen mainintoja valmistajista tai tiettyä alkuperää olevista tavaroista eikä niissä ole ollut viittauksia tavaramerkkeihin, tuotetyyppeihin tai erityisiin menetelmiin taikka tuotantoon. Markkinaoikeus katsoo, että työselityksessä olevilla teknisillä vaatimuksilla on pyritty määrittämään hankinnan kohde ja siltä vaadittavat toiminnalliset ominaisuudet riittävän täsmällisesti. Tekniset vaatimukset ovat siten olleet perusteltuja, kun otetaan huomioon, että kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä hankintayksikkö on ulkopuolisen suunnittelutoimiston avulla kartoittanut, millainen tuote olisi sen näkökulmasta paras. Työselityksen mukaan urakoitsijoilla on myös ollut oikeus esittää tilaajalle laadultaan, ulkonäöltään ja toiminnaltaan vastaavanlaisia tuotteita.

Saadun selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että työselityksessä esitetyt tekniset vaatimukset olisivat olleet kilpailua rajoittavia tai että niillä olisi pyritty suosimaan tai syrjimään muita tarjoajia. Lisäksi kyseisistä vaatimuksista huolimatta valittaja on kyennyt tarjoamaan omaa järjestelmäänsä. Näin ollen ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi käsillä olevissa olosuhteissa laiminlyönyt velvollisuutensa käyttää hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa ja hankinnan kohde huomioon ottaen voinut määritellä kyseessä olevan putkipostiurakan tekniset vaatimukset työselityksessä esitetyllä tavalla. Kyseiset tekniset vaatimukset ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ne ovat mahdollistaneet yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa tältäkään osin valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouksen valintaperuste

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyyntöaineisto ei ole ollut hankintasäännösten mukainen, koska käsillä olevan kaltaisessa hankinnassa tarjouksen valintaperusteena on käytetty vain halvinta hintaa.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 72 §:n mukaan tarjouksista on valittava se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintailmoituksen kohdan "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" alakohdassa "Tarjouksen valintaperuste" on ilmoitettu valintaperusteeksi halvin hinta.

Edelleen tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdan 15 "Urakoitsijan valintaperusteet" alakohdassa 15.2 "Tarjouksen vertailuperusteet" on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään hinnaltaan halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännöksissä ei ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta käyttää tarjouksen valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tietynlaisissa hankinnoissa, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa kumpaa hankintasäännöksistä ilmenevää tarjouksen valintaperustetta se käyttää. Näin ollen hankintayksikkö on harkintavaltansa nojalla voinut asettaa tarjouksen valintaperusteeksi halvimman hinnan, joka on selvästi myös ilmoitettu hankintailmoituksessa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjoja ei siten ole tältäkään osin laadittu valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole toimittanut sellaisia referenssejä, joiden perusteella sen on voitu todeta täyttävän hankintailmoituksessa tarjoajien soveltuvuudelle asetetut tekniset ja taloudelliset edellytykset.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä tai muita asiakirjoja.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on muun ohella todettu, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan palveluntuottajan kyvyistä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa.

Hankintailmoituksen kohdan "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" alakohdassa "Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

Tekniset ja taloudelliset edellytykset suoriutua urakasta seuraavin perustein:

Kokemusta ensisijaisesti sairaanhoidon vastaavankaltaisten järjestelmien rakentamisesta. Toissijaisesti kokemusta toiminnallisesti vaativien järjestelmien toteutuksesta.

Edelleen hankintailmoituksen edellä mainitun kohdan alakohdassa "Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

Referenssit viimeisen kolmen vuoden ajalta. Referensseistä ilmettävä selkeästi: "tilaaja, kohde (minkälaista toimintaa), kohteen laajuus (putkiston pituus, asemien määrä…), suoritusajankohta.

Voittanut tarjoaja on osallistumishakemuksensa liitteenä toimittanut selvityksen referensseistään. Mainitussa selvityksessä se on muun ohella ilmoittanut referenssinä seuraavaa:

Suomi:

Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS)
-Sumetzberger-putkipostijärjestelmän muutostyöt ja laajennukset vuosina 2012–2018 PSHP:n kanssa solmitun puitesopimuksen mukaisesti
Tähän mennessä tehty: laboratorioautomatiikka (AutoUnload-asemat), kosketusnäytöt, muutokset putkipostin runkolinjoihin, pikasiirtolinjat, uuden sukupolven linjansiirrin (valmiusaste 50 %)
-Putkilinjoja yhteensä 4–4,5 km
-14 linjaa (24 linjaa syyskuussa 2014 ja noin 40 linjaa vuonna 2017)
-Noin 60 asemaa (asemien määrä kasvaa vuosittain).

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa osallistumishakemuksensa ja tarjouksensa sisällöstä ja että kyseisiä asiakirjoja arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan osallistumishakemuksessaan ja tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei hankintayksiköllä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat osallistumishakemuksensa ja tarjouksensa sisällöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi on ollut hankintailmoituksessa mainitulta viimeisen kolmen vuoden ajalta ja siitä on ilmennyt hankintailmoituksessa edellytetyllä tavalla tilaaja, kohde ja urakan laajuus sekä suoritusajankohta. Näin ollen ja kun otetaan huomioon, että hankintailmoituksessa esitetty referenssivaatimus on ollut yleisluontoinen eikä referenssien lukumäärää koskevia vaatimuksia ole asetettu, markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittu voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi on sisältänyt kaikki hankintailmoituksessa referensseiltä edellytetyt tiedot. Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä, että annetut tiedot olisivat olleet virheellisiä tai harhaanjohtavia. Hankintayksikkö on voinut lähteä siitä, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjoajien soveltuvuudelle asetetut vaatimukset, ja että sillä on ollut kyky toteuttaa hankinta. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta

Valittaja on lopuksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, minkä vuoksi hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta suullisen selvityksen sijasta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista.

Hankintayksikkö on esittänyt pyytäneensä voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä sen kyvykkyydestä suorittaa urakka tarjotulla hinnalla ja varmistuneensa siitä, että sen tarjoukseen ovat sisältyneet kaikki hankinnassa edellytetyt urakkasuoritukset.

Hankintalain 21 §:n 2 momenttiin sisältyvän viittaussäännöksen nojalla tässä asiassa sovellettavaksi tulevan hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107 ja 108) on todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä ei edellä lausutun perusteella ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä ennen kuin se voi hylätä tarjouksen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt kyseessä olevassa hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Teho-Tekniikka Oy:n korvaamaan HUS-Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Olli Wikberg ja Teija Kotro.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.8.3017 taltionumero 4139.